Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä mieheltä/naiselta salassa pidettäviä omia salaisuuksia?
Salaatteko kumppaniltanne jotain asiaa misrä hän ei tiedä?
Itselläni on salaisuus Mies valittaa lämppäreiden syönnistä kun pitäisi "kerran viikkoon vain maksimissaan!" syödä hänen mielestään ja häntä ärsyttää jos napostelen tai alan pari tuntia ruoan jälkeen himoanaam lämpimiä voileipiä. Kieltää jos kysyn jos hakisin lämppöritarvikkeet. Olen ratkaissut asian sillä että sanon että menen kotiin (eri asunnot, pääsääntöisesti olemme miehen luona 24/7) vähän siivoamaan ja pesemään pyykkiä tms muuta vastaavaa ja oikeasti menen lähikauppaan, ostan lämppäri tarvikkeet ja herkkuja, ja katson tiktokkeja ja teen muuta ja nautiskelen lämpimät voileivät itse ja illalla palaan takaisin ja kaikki on hyvin kun mies on autuaan tietämätön tästä asiasta . Vaikka on pieni asia niin silti hävettää oma käytös välillä mutta lämppäreistä en halua kuitenkaan miehen takia luopua niin koen että asia on parempi näin ja mieskin on tyytyväinen kun ei tiedä että olen niitä salaa syönyt. :D
Mikä on sellainen pieni tai iso asia mitä sinä salaat omalta kunppaniltasi? :)
Kommentit (548)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunppani ei tiedä että oikeasti en tykkää länppäreistä. Varsinkaan jos niissä on jauhenlihaa.
Vierailija kirjoitti:
Haikailen eksää
No tämä on hyvin yleistä.
No, jos olet lihava niin lämppärit on pahasta, mutta jos et ole niin ne on okei.
Villistä nuoruudestani en kumppanille puhu. Ei se nyt mikään salaisuus ole, mutta ei kuulu mielestäni parisuhteeseen eikä ole hyvää bondaamista jauhaa existä ja hoidoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä: en kerro puolisolleni että pidän yhteyttä ex-mieheeni. En kerro, koska hän ei ymmärrä sitä ja hän olisi vain mustasukkainen. Hänellä itsellään ei ole mitään välejä ex-vaimoonsa, ja haluaisi ettei minullakaan olisi exääni.
Ei ole minun vikani että puolisoni ero meni huonosti eivätkä ole väleissä exänsä kanssa. Itselläni ero meni hyvin, eivätkä lapset kärsineet, ja olemme koko ajan olleet hyvissä väleissä exäni kanssa.
Välillä käymme esim syömässä, ex-mieheni ja minä. Meidän välillämme ei ole mitään muuta kuin kunnioitusta ja ehkä myös osaltani jonkinlaista rakkautta tätä ihmistä kohtaan (mutta en silti halua häntä miehekseni, vaan rakastan häntä lasteni isänä). En halua seksiä tai haaveile yhtään mistään muusta kuin että välimme voisivat olla hyvät jatkossakin.
Ja koska nykyinen puolisoni ei tätä hyväksy/ymmärrä, salaan häneltä tiettyjä asioita.
Voi sentään tätä itsepetoksen määrää! Vakuuta vain tuota itsellesi, muuten et ehkä kestäisi todellisuutta.
En ryhtyisi enää suhteeseen, jossa ei pysty tai ei ole turvallista jakaa hankaliakin asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä: en kerro puolisolleni että pidän yhteyttä ex-mieheeni. En kerro, koska hän ei ymmärrä sitä ja hän olisi vain mustasukkainen. Hänellä itsellään ei ole mitään välejä ex-vaimoonsa, ja haluaisi ettei minullakaan olisi exääni.
Ei ole minun vikani että puolisoni ero meni huonosti eivätkä ole väleissä exänsä kanssa. Itselläni ero meni hyvin, eivätkä lapset kärsineet, ja olemme koko ajan olleet hyvissä väleissä exäni kanssa.
Välillä käymme esim syömässä, ex-mieheni ja minä. Meidän välillämme ei ole mitään muuta kuin kunnioitusta ja ehkä myös osaltani jonkinlaista rakkautta tätä ihmistä kohtaan (mutta en silti halua häntä miehekseni, vaan rakastan häntä lasteni isänä). En halua seksiä tai haaveile yhtään mistään muusta kuin että välimme voisivat olla hyvät jatkossakin.
Ja koska nykyinen puolisoni ei tätä hyväksy/ymmärrä, salaan häneltä tiettyjä asioita.
Näissähän on aina se, että vaikka nainen olis kaveripohjalta liikkeellä, niin se exä tod näk vielä haikailee takaisinottamista
Yleensä ei ole salaisuuksia, mutta just nyt olen puuhaamassa hänelle yllärinä synttärijuhlia ja välillä meinaa olla vaikea pitää salaisuutta yllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen nainen, jota olen odottanut koko elämäni ja rakastunut. En vain uskalla erota, koska vanha isäni saattaa järkyttyä. Ja äitini. Lisäksi vaimo on riidan yhteydessä tehnyt selväksi, etten saa enää nähdä poikaansa, joka on minulle miltei kuin oma, ja poikani välittää hänestä myös kovin. Jospa jaksan vielä hetken sinnitellä.
Wow, onkohan oikeesti noin? Onkohan liian hyvää ollakseen totta? Näinköhän tämän elämäsi rakkauden kanssa olet yhtään arkipäivää viettänyt?
On ja olen. Meillä on suhde, ollut jo viisi vuotta. Kaikinpuolin tämä toinen on minulle parempi, paras mahdollinen. Kunhan pojat on kasvaneet sen verran, ettei äidin kiellot tavata toisiaan paina enää, ja pääsevät itse kulkemaan jos haluavat tavata, lähden.
Vierailija kirjoitti:
Kun naida naksauttelemme, mietin oikeasti erästä toista miestä.
Hirveetä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vasektomiasta en ole viitsinyt mainita vaikka vuodenpäivät on yritetty lasta.
Paha ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vihaan mieheni lapsia.
Terveisiä uusperhehelvetistä...
Vierailija kirjoitti:
Ihme ruokanatsi. Tuollainen on aika hälyttävää jatkoa ajatellen, jos mies jo nyt määräilee mitä saat syödä...
Mä teen itselle välillä sieni tai kasvisruokia mitä mies ei voi sietää , mutta olen ratkaissut asian ja teen hälle samalla jotain hänelle mieleistä helppoa tai lämmitän edellispäivän ruokaa . Miksi molempien pitäisi joka aterialla syödä samaa ?
Onneksi jäin leskeksi ennen kuin laiskuuteni ja haluttomuuteni paljastui kumppanille kunnolla. Yksin on ollutkin parempi. Saa päättää mitä, missä, milloin. Yksin asustellessa ei joudu toinen ihminen kärsimään minun vioistani ja puutteistani.
Vierailija kirjoitti:
Katson lesbopor..noa. Olen kuitenkin täysin hetero muuten eli missään nimessä en haluaisi oikeasti harrastaa seksiä naisen kanssa.
Sehän on ihan parasta. Kaikki muu porno on niin mieskeskeitä ettei siitä nainen saa irti yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen nainen, jota olen odottanut koko elämäni ja rakastunut. En vain uskalla erota, koska vanha isäni saattaa järkyttyä. Ja äitini. Lisäksi vaimo on riidan yhteydessä tehnyt selväksi, etten saa enää nähdä poikaansa, joka on minulle miltei kuin oma, ja poikani välittää hänestä myös kovin. Jospa jaksan vielä hetken sinnitellä.
Wow, onkohan oikeesti noin? Onkohan liian hyvää ollakseen totta? Näinköhän tämän elämäsi rakkauden kanssa olet yhtään arkipäivää viettänyt?
On ja olen. Meillä on suhde, ollut jo viisi vuotta. Kaikinpuolin tämä toinen on minulle parempi, paras mahdollinen. Kunhan pojat on kasvaneet sen verran, ettei äidin kiellot tavata toisiaan paina enää, ja pääsevät itse kulkemaan jos haluavat tavata, lähden.
Ootko sä oikeasti mies? Jos olet, niin olet todellinen poikkeus. Ja siis hyvällä tavalla. Pidä toi!
Minua on kiusattu rajusti koulussa ja sen vuoksi en pidä yhteyttä vanhoihin luokkakavereihin eikä minulla ole hyvän päivän tuttavia vanhassa kotikaupungissani. Vaikka asiaa ei kuuluisi hävetä niin silti häpeän sitä.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on salainen toinen perhe josta en ole kertonut hänelle.