Miksi sinkkumiehelle ei kelpaa naisen ystävyys?
Monta kertaa on käynyt niin, että olen tavannut jotain miestä ihan kaverimeiningillä ja ollaan käyty kahvilla/syömässä, mutta mies yrittää hivuttaa tuttavuutta fyysisemmäksi. Kun en lämpene millekään seksille tai parisuhteelle, mies lopettaakin sen aiemmin kivan chattailyn ja muun juttelun kokonaan. Miksi?!?
Kommentit (821)
Miehet haluaa sellaisen naisen, joka suostuu seksiin. Vasta sen jälkeen voi olla kyseisen naisen kaveri. Muuten se on miehen hyväksikäyttöä. Mies tekee tällöin työtä ja joku muu mies korjaa hedelmät.
Mulla on naimattomia mieskavereita, useimmat tosin eronneita. Hyvin sujuu kaveruus. Ei ole kumminkaan puolin toiveita seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?
Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?
Tämä viimeisin mieskaveri alkoi viimeisimmillä kahvilatapaamisilla jo puhua siitä, voisimmeko seurustella ym. Oltiin tapailtu jo noin kymmenisen kertaa keskustassa (ei mitään fyysistä mukana siinä kuitenkaan).
Miksi pitäisi ruveta seurustelemaan, kun on ihan kivaa tapailla muuten vain kaveritasolla, muttei kuitenkaan ole mitään fyysistä halua mukana? Toisaalta miksi heittää hukkaan hyvä kaveruus, kun tulimme hyvin juttuun ja meillä oli ihan mukavaa? En oikein tajua miehiä tosiaan.
T. Ap
Se onnistuu jos ei ole fyysistä vetoa kummankaan puolelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?
Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?
Ei tarvitse olla mies, mutta itse tulen paremmin juttuun miesten kanssa. Naisiin on ihan sairaan vaikeaa tutustua ainakin pk-seudulla. Naisiin ei saa nainenkaan oikein mitään kontaktia ja he ovat jotenkin todella kiireisiä, eikä jututkaan oikein natsaa, kun itseäni ei kiinnosta jauhaa mistään parisuhdeasioista tai juoruista tai tunteista ym.
T. Ap
Mikä estää parisuhteen kanssasi? Miksi pelleilet miesten kanssa? Mitä yleensä haluat miehiltä, siis muuta kuin heidän tarjoamia ruokia ja kahveja?
Vierailija kirjoitti:
Se onnistuu jos ei ole fyysistä vetoa kummankaan puolelta.
Mua ei kovin paljon häirinnyt se tietty ajoittainen limainen katse tai hiplaus, mutta parempi olisi toki ollut kokonaan ilman sellaista puolta. Siis ihan puhtaasti kavereina.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?
Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?
No ilmeisesti et tule juttuun miestenkään kanssa...
Ei tarvitse olla mies, mutta itse tulen paremmin juttuun miesten kanssa. Naisiin on ihan sairaan vaikeaa tutustua ainakin pk-seudulla. Naisiin ei saa nainenkaan oikein mitään kontaktia ja he ovat jotenkin todella kiireisiä, eikä jututkaan oikein natsaa, kun itseäni ei kiinnosta jauhaa mistään parisuhdeasioista tai juoruista tai tunteista ym.T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä estää parisuhteen kanssasi? Miksi pelleilet miesten kanssa? Mitä yleensä haluat miehiltä, siis muuta kuin heidän tarjoamia ruokia ja kahveja?
Eivät he edes tarjonneet mitään tai sitten mentiin 50%/50%. Miehet ovat kiinnostavampia ihmisinä mielestäni. Juttuseura ja muutenkin heidän seuransa kiinnostaa.
T. Ap
Kyllä minulle kelpaa ja muutamia naispuoleisia ystäviä onkin. Joskus käydään kahvilla tai ulkoilemassa eikä siinä mitään ihmeellistä ole minun mielestä ainakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?
Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?
Ei tarvitsekaan, mutta jos nainen tutustuu mukavaan mieheen tai jo tuntee mukavan miehen, miksi mies ei voisi kaveerata naisen kanssa? Eikö miehellä voi olla hauskaa naisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?
Miehen motiivi lähteä treffeille on seksuaalisen toiminnan tavoittelu. Jos nainen ei suostu siihen, niin silloin miehen pitää etsiä joku toinen nainen, joka suostuu seksuaaliseen toimintaan. Ei ole mitään järkeä tuhlata aikaa sellaiseen naiseen, joka ei halua seksiä.
No ne samat miehet pyörivät edelleen sinkkuina, mutta eivät halunneet olla kavereita kanssani, kun tajusivat, ettei mikään sutina kiinnosta. Ymmärtäisin, että ottaisivat etäisyyttä, jos löytäisivät elämänsä naisen, mutta sinkkuja he ovat edelleen. Miksi en kelpaa kaveriksi?
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?
Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?
Ei tarvitse olla mies, mutta itse tulen paremmin juttuun miesten kanssa. Naisiin on ihan sairaan vaikeaa tutustua ainakin pk-seudulla. Naisiin ei saa nainenkaan oikein mitään kontaktia ja he ovat jotenkin todella kiireisiä, eikä jututkaan oikein natsaa, kun itseäni ei kiinnosta jauhaa mistään parisuhdeasioista tai juoruista tai tunteista ym.
T. Ap
Mistä tää oikeesti johtuu, että aika monikin nainen väittää tulevansa paremmin juttuun miesten kanssa.
Ehkä se paremmin miesten kanssa juttuun tuleminen johtuu siitä, koska miehillä on ne taka-ajatukset ja ovat sen takia kiinnostuneempia olemaan tekemisissä. Tikanpoikaa ajetaan kovasti puuhun ja sitärataa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä viimeisin mieskaveri alkoi viimeisimmillä kahvilatapaamisilla jo puhua siitä, voisimmeko seurustella ym. Oltiin tapailtu jo noin kymmenisen kertaa keskustassa (ei mitään fyysistä mukana siinä kuitenkaan).
Miksi pitäisi ruveta seurustelemaan, kun on ihan kivaa tapailla muuten vain kaveritasolla, muttei kuitenkaan ole mitään fyysistä halua mukana? Toisaalta miksi heittää hukkaan hyvä kaveruus, kun tulimme hyvin juttuun ja meillä oli ihan mukavaa? En oikein tajua miehiä tosiaan.
T. Ap
Miksei sitten voisi aloittaa myös parisuhdetta jos kerran tulee hyvin juttuun ja on mukavaa...
Jaa, olen sinkkumies ja ystävystyin oikein kunnolla(parisuhteessa) elävän naisen kanssa. Mutta tämä nainenpa päättikin feidata minut melkein vuoden tuntemisen jälkeen. Syitä voin vain arvella, mutta ilmeisesti hän lähentyi parin muun kanssa niin paljon, ettei ystävyydelleni ollut enää käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?
Miksi sen juttelukahvittelukaverin pitäisi sitten olla mies, jos ei ole aikomustakaan harrastaa seksiä?
Ei tarvitse olla mies, mutta itse tulen paremmin juttuun miesten kanssa. Naisiin on ihan sairaan vaikeaa tutustua ainakin pk-seudulla. Naisiin ei saa nainenkaan oikein mitään kontaktia ja he ovat jotenkin todella kiireisiä, eikä jututkaan oikein natsaa, kun itseäni ei kiinnosta jauhaa mistään parisuhdeasioista tai juoruista tai tunteista ym.
T. Ap
Jaaha, taas tällainen nainen, joka kuvittelee, että naisten keskustelut ovat juoruja ja parisuhdeasioita koskevia turhia puheita ja vain miehet muka kykenevät puhumaan muistakin aiheista. En ihmettele, jos ei ole naiskavereita.
Naisen ystävyys nyt tiedetään. Yrittävät kuitenkin uida liiveihin ja eivät ymmärrä, että ei tarkoittaa ei.
mies54v
Vierailija kirjoitti:
Nainen horinoineen on miehelle taakka ja rasite. Tämä ollaan valmiita sietämään jos nainen tarjoaa vastineeksi seksiä ja siivouspalvelut. Ei meillä miehillä ole rasitteeksi kokemia mieskavereitakaan.
Olkaa naiset kauniita, laihoja ja aktiivisia kodin hengettäriä. Neuvo suoraan sydämestä. Kaikilla on silloin kivempaa. Ja kun mies puhuu silloin ette pälpätä päälle tyyperyyksiänne vaan kuuntelette ja imette älyn oppia.
Meillä oli ihan tasaveroisia keskusteluita puolin ja toisin. Juteltiin töistä, koulutuksesta, politiikasta, luonnontieteistä, uskonnoista, musiikista jne. Ja olen ihan hoikkakin sekä olin nätiksi laittautunut, kun tavattiin. Ne miehet eivät olleet mitään ns. intellektuelleja siinä määrin, että itse olisin ollut alisteisessa asemassa älyllisen ulosannin osalta.
T. Ap
Itselläni ei ole oikein energiaa olla oikeasti "haku päällä", mutta miehen kaveruus ja seura kelpaisi muuten. Olisi kivaa jutella, käydä kahvilla ja museoissa sekä keikoilla (kumpikin toki maksaa omat kulunsa). Miksi se ei kelpaa miehelle, kun se mies kuitenkin pysyy sinkkuna jopa vuodesta toiseen? Ja olen itsekin sinkku, mutta koen moraalittomaksi ruveta seksiin ym. ilman aitoa fyysistä vetoa. Miksi me kaksi sinkkua emme voi olla kavereita?