Rehtori koulukiusaamisesta lehdessä: ei haeta suullisia vaan sovittelua. Ei voi mennä noin!
Helsingin uutisissa juttua vakavasta asiasta:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4470126#kommentit
Miten voi asiat ratketa kiusaamisessa jos tuo on tapa: ei haeta syyllistä vaan sovittelua?? Syyllinen nimenomaan kiusaamiseen on löydettävä ja rangaistukset sen mukaan. Ihme hyssyttelyä!!
Kommentit (227)
En koko ketjua lukenut, mutta ainakin täällä meidän suunnalla tämä on ollut vuosikausia Steinerkoulun tyyli.
Kun sukulaistyttöä kiusattiin, niin asia keskusteltiin kiusaajien kanssa - ja sukulaistyttö pyysi anteeksi. Kerta toisensa jälkeen. Piti pyytää anteeksi, sitä että netissä haukuttiin h**raksi. Piti pyytää anteeksi sitä, että joku löi. Joku särki puhelimen. Joku sotki piirustukset. Joku puhkoi pyöränkumin. Ja miljoona muuta asiaa.
Ei toimi ei. Aikuiset istuivat rivissä, oppilaat seisoivat edessä. Kiusaajat vastassa kiusattua. Puolin jos toisin pyydettiin anteeksi, eikä "menneeseen" katsota.
Kätevää - kenen kannalta? Ei vaikeaa ymmärtää.
Lopulta tyttö vaihtoi koulua ja poliisille asian viemisen jälkeen nettikiusaaminenkin saatiin kuriin.
Vierailija kirjoitti:
"Kiva on kiusata seuraamuksetta."
Totta. Mutta menepä antamaan lapsellesi korvatillikka...
Ovat nämä lait ja pykälät toisinaan ihmeellisiä ja outoja, en muuta sano.
Sinä se vasta outo oletkin. Haluaisit lyödä omia lapsia sillä perusteella, että koulussakin joku saattaa kiusata heitä.
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua lukenut, mutta ainakin täällä meidän suunnalla tämä on ollut vuosikausia Steinerkoulun tyyli.
Kun sukulaistyttöä kiusattiin, niin asia keskusteltiin kiusaajien kanssa - ja sukulaistyttö pyysi anteeksi. Kerta toisensa jälkeen. Piti pyytää anteeksi, sitä että netissä haukuttiin h**raksi. Piti pyytää anteeksi sitä, että joku löi. Joku särki puhelimen. Joku sotki piirustukset. Joku puhkoi pyöränkumin. Ja miljoona muuta asiaa.
Ei toimi ei. Aikuiset istuivat rivissä, oppilaat seisoivat edessä. Kiusaajat vastassa kiusattua. Puolin jos toisin pyydettiin anteeksi, eikä "menneeseen" katsota.
Kätevää - kenen kannalta? Ei vaikeaa ymmärtää.
Lopulta tyttö vaihtoi koulua ja poliisille asian viemisen jälkeen nettikiusaaminenkin saatiin kuriin.
Sukulaistyttö? Eli sinä et ole luultavasti ollut paikalla selvittelytilanteissa? Mihin tietolähteeseen nojaat nyt? Ymmärrätkö kuinka paljon on niitä vanhempia, joille ei mene jakeluun mikään (esim tässä ketjussa lue tuo opettajan kommenttiin kommentoinut uhri-adoptioäidin vuodatus, jolla ei ole mitään ymmärrystä siihen, mitä toinen on juuri sanonut)
Tuollaisia on. Vaikka kuinka asiallisesti yritetään asioita selventää ja selvittää, niin ei mene perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee nyt mielestä kiusaaminen ja muut riidat ja käytöshäiriöt sekaisin.
Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika. Siinä yksi tai useampi lapsi kohdistaa epäasiallisia toimia toista lasta kohtaan toistuvasti. Nämä asiat vaativat aina tiukkaa puuttumista, jossa syyllinen/syylliset ovat hyvin tiedossa. Käsittelyssä pitää aina tehdä hyvin selväksi se, että kiusaamista ei sallita yhtään, kiusattu ei ole vastuussa tilanteesta ollenkaan ja kurinpitotoimet ja käytöksen korjaus tulee kohdistua vain kiusaajaan.
Se sijaan suurin osa koulun käytösongelmista ei ole yksisuuntaista kiusaamista. Hyvin usein vyyhdeissä on "syyllisiä" molemmilla puolin sovittelupöytää. Riitojen ja tilanteiden taustat ovat hyvin moninaisia, eikä aloittaja ole itsestäänselvästi aina sama. Riitoja on usein myös vapaa-ajalla, saattaa esim. paljastua, että lapsilla on toistensa luokse porttikielto leikkien mennessä aina vinoon. Tässä näkyy sekä tyttöjä että poikia, yleensä riitakumppanit ovat tavallaan myös samaa kaveriporukkaa. Näistäkin puhutaan kiusaamistapauksina, vaikka kyse on vähän muusta. Tämmöisissä riidoissa sovittelu on paikallaan. Yleensä kyllä suosittelen sen riitapukarin välttämistä jatkossa, sillä joillakin lapsilla ei vain kemiat passaa. Tappelukaverin saatika kiusaajan kanssa yhteistyöhön pakottaminen on erittäin väärin!
Kodilla voi olla koulun tilanteesta puutteellinen tai vain oman lapsen kertomukseen perustuva käsitys. Lapsi ei välttämättä tahallaan valehtele, mutta aika harva osaa kertoa tilanteista täysin kattavasti kaikkien kannalta. Tämän kokonaiskuvan selvittäminen on koulun aikuisten tehtävä. Voi olla hankala uskoa, että se kotona kuuliainen lapsi saattaakin olla koulun isoissa ryhmissä aivan erilainen.
Kiusaamis- tai muiden riitatilanteiden ratkomisessa auttaa aina se, että aikuiset soutavat samaan suuntaan. Valitettavan harvoin selvittelyt johtavat siihen, että vanhemmat haukkuvat sekä toiset lapset että opettajat erittäin rumasti sovittelupalavereissa lapsen virnuillessa tyytyväisenä vieressä. Tällainen käsittely ei edesauta kenenkään koulupolulla.
Alakoulun opettaja.
Erittäin osuva ja tarpeellinen kommentti. Kiitos tästä!
On myös ihan kiusaamista, vrt Koskela.
Mun pieni hiljainen adoptiotyttö sai niskaansa kaksi valtavaa kuritonta jääkiekkopoikaa, jotka huuteli häntä kakanväriseksi ja jopa siinä opettajan silmien alla sotki hänen piirroksensa ja kiusasi.
Opettaja ei "nähnyt" mitään ja kun otin asiasta yhteyttä, hän sanoi että "tytön pitää nyt vaan tottua, koska Suomi on rasistinen maa".
Haloo. En oikeasti jaksa lukea näitä, miten "kyse ei ole kiusaamisesta, vaan vain ymmärtämättömyydestä vuorovaikutustilanteissa".
Minäpä veikkaan, ettei kukaan tässä ketjussa usko opettajan sanoneen mitään tuollaista.
Varsinkin kun sun ymmärryksen taso on selvästi mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua lukenut, mutta ainakin täällä meidän suunnalla tämä on ollut vuosikausia Steinerkoulun tyyli.
Kun sukulaistyttöä kiusattiin, niin asia keskusteltiin kiusaajien kanssa - ja sukulaistyttö pyysi anteeksi. Kerta toisensa jälkeen. Piti pyytää anteeksi, sitä että netissä haukuttiin h**raksi. Piti pyytää anteeksi sitä, että joku löi. Joku särki puhelimen. Joku sotki piirustukset. Joku puhkoi pyöränkumin. Ja miljoona muuta asiaa.
Ei toimi ei. Aikuiset istuivat rivissä, oppilaat seisoivat edessä. Kiusaajat vastassa kiusattua. Puolin jos toisin pyydettiin anteeksi, eikä "menneeseen" katsota.
Kätevää - kenen kannalta? Ei vaikeaa ymmärtää.
Lopulta tyttö vaihtoi koulua ja poliisille asian viemisen jälkeen nettikiusaaminenkin saatiin kuriin.
Sukulaistyttö? Eli sinä et ole luultavasti ollut paikalla selvittelytilanteissa? Mihin tietolähteeseen nojaat nyt? Ymmärrätkö kuinka paljon on niitä vanhempia, joille ei mene jakeluun mikään (esim tässä ketjussa lue tuo opettajan kommenttiin kommentoinut uhri-adoptioäidin vuodatus, jolla ei ole mitään ymmärrystä siihen, mitä toinen on juuri sanonut)
Tuollaisia on. Vaikka kuinka asiallisesti yritetään asioita selventää ja selvittää, niin ei mene perille.
Voi herran jestas.
Minä otin yhteyttä opettajaan, koska kuulin muilta vanhemmilta siitä tilanteesta. Oma lapsi ei edes kertonut siitä, kävi vain hiljaiseksi.
Muut olivat nähneet sitä, sekä lapset että aikuiset.
Kun opettajan kanssa tilanne ei johtanut mihinkään, otin yhteyttä noiden poikien vanhempiin. Tilanne parani huomattavasti, varsinkin toinen äiti oli todella fiksu.
Sitten tyttöni järjesti siellä omaan kotimaahansa liittyvän juhlan - kaikille ja tähän opettajakin sitten heräsi auttamaan. Ja kun tytöllä oli synttärit, hän kutsui myös nuo pojat. Toisen pojan äiti tuli erikseen kiittämään kutsusta.
Se loppui siihen, aika lailla nuppuunsa. Se olisi jatkunut sen 8 vuotta mitä lapsi siellä oli, jos en olisi heti puuttunut.
Ko opettajan työsuhdetta ei enää jatkettu, koska hänestä oli valitettu todella paljon. Myöhemmin kuulin, että oli vaihtanut kokonaan alaa.
t. uhri-adoptioäiti
Vierailija kirjoitti:
Tämä tuuba aloitetaan jo päiväkodissa. Meidän lasta kohtaan oli toinen lapsi (vähän yli 2v) väkivaltainen ja tästä väkivaltaisesta lapsesta ei olisi saanut puhua nimellä, koska se on syyllistämistä ja liian henkilökohtaista?! Piti puhua lapsesta B... oikeasti tämä ei ole vitsi. Meille päiväkoti ei siis alun alkaen edes suostunut kertomaan kuka oli lapsemme kimppuun käynyt, eikä tullut kuuloonkaan että oltaisi voitu hänen vanhempiensa kanssa yhdessä keskustella tilanteesta ja toimenpiteestä. Päiväkodin ratkaisu oli, että vältetään etteivät ole samaan aikaan esim. pukemassa tai istu vierekkäin, mutta eihän tämä mitään auttanut. Ja taas kiusattu vaihtoi koulua, tässä tapauksessa päiväkotia.
Toivottavasti emme törmää tähän kiusaajaan uudestaan sitten koulumaailmassa.. Mutta varmasti törmätään, koska ei tällainen peittely ja hyssyttely mitään muuta.
Tuttua. Meille ei päiväkodista kerrottu, kuka lapsi oli lyönyt ja tönäissyt alas liukumäestä. Tilanne oli ratkaistu niin, että meidän lapsi oli viety sisälle odottamaan vanhempien hakua, ja kiusaaja sai jäädä ulos. Meille ei myöskään kerrottu, ilmoitettiinko kiusaajan lapsen vanhemmille mitään.
Tuon episodin jälkeen kiusaaja jatkoi nimittelemällä ja nipistelemällä, kun kukaan ei nähnyt. Asiaan ei puututtu. Nyt tuo sama lapsi sitten odottaa alakoulussa, kun oma lapsemme menee ekalle luokalle.
Keskimmäisen lapsen koulussa taas yksi ja sama lapsi manipuloi, haukkui selän takana, varasti muilta tavaraa ja rahaa. Äitinsä mielestä syy oli muiden, että muut jättävät tämän lapsen leikeistä pois. Niin, kumma että tuollaisen lapsen seuraa varotaan, kun ei koskaan tiedä kuka joutuu tulilinjalle seuraavaksi. Varastetut rahat ja tavarat joutui korvaamaan, mutta äitinsä meillekin selitti, että tyttö vasta opettelee kaveritaitoja. Anteeksi ei vaatinut pyytämään, koska muiden vika.
Vähän yli 2 v. "kiusaaja" ja "toimenpiteistä keskustelua" vanhempiensa kanssa. Haloo nyt oikeesti! 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua lukenut, mutta ainakin täällä meidän suunnalla tämä on ollut vuosikausia Steinerkoulun tyyli.
Kun sukulaistyttöä kiusattiin, niin asia keskusteltiin kiusaajien kanssa - ja sukulaistyttö pyysi anteeksi. Kerta toisensa jälkeen. Piti pyytää anteeksi, sitä että netissä haukuttiin h**raksi. Piti pyytää anteeksi sitä, että joku löi. Joku särki puhelimen. Joku sotki piirustukset. Joku puhkoi pyöränkumin. Ja miljoona muuta asiaa.
Ei toimi ei. Aikuiset istuivat rivissä, oppilaat seisoivat edessä. Kiusaajat vastassa kiusattua. Puolin jos toisin pyydettiin anteeksi, eikä "menneeseen" katsota.
Kätevää - kenen kannalta? Ei vaikeaa ymmärtää.
Lopulta tyttö vaihtoi koulua ja poliisille asian viemisen jälkeen nettikiusaaminenkin saatiin kuriin.
Sukulaistyttö? Eli sinä et ole luultavasti ollut paikalla selvittelytilanteissa? Mihin tietolähteeseen nojaat nyt? Ymmärrätkö kuinka paljon on niitä vanhempia, joille ei mene jakeluun mikään (esim tässä ketjussa lue tuo opettajan kommenttiin kommentoinut uhri-adoptioäidin vuodatus, jolla ei ole mitään ymmärrystä siihen, mitä toinen on juuri sanonut)
Tuollaisia on. Vaikka kuinka asiallisesti yritetään asioita selventää ja selvittää, niin ei mene perille.
Voi herran jestas.
Minä otin yhteyttä opettajaan, koska kuulin muilta vanhemmilta siitä tilanteesta. Oma lapsi ei edes kertonut siitä, kävi vain hiljaiseksi.
Muut olivat nähneet sitä, sekä lapset että aikuiset.
Kun opettajan kanssa tilanne ei johtanut mihinkään, otin yhteyttä noiden poikien vanhempiin. Tilanne parani huomattavasti, varsinkin toinen äiti oli todella fiksu.
Sitten tyttöni järjesti siellä omaan kotimaahansa liittyvän juhlan - kaikille ja tähän opettajakin sitten heräsi auttamaan. Ja kun tytöllä oli synttärit, hän kutsui myös nuo pojat. Toisen pojan äiti tuli erikseen kiittämään kutsusta.
Se loppui siihen, aika lailla nuppuunsa. Se olisi jatkunut sen 8 vuotta mitä lapsi siellä oli, jos en olisi heti puuttunut.
Ko opettajan työsuhdetta ei enää jatkettu, koska hänestä oli valitettu todella paljon. Myöhemmin kuulin, että oli vaihtanut kokonaan alaa.
t. uhri-adoptioäiti
Juujuu.. Kiva tarina! Siltikään et osannut lukea mitä opettaja kirjoitti ja sun vastaus kertoi kaiken oleellisen siitä, miten tarkastelet asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua lukenut, mutta ainakin täällä meidän suunnalla tämä on ollut vuosikausia Steinerkoulun tyyli.
Kun sukulaistyttöä kiusattiin, niin asia keskusteltiin kiusaajien kanssa - ja sukulaistyttö pyysi anteeksi. Kerta toisensa jälkeen. Piti pyytää anteeksi, sitä että netissä haukuttiin h**raksi. Piti pyytää anteeksi sitä, että joku löi. Joku särki puhelimen. Joku sotki piirustukset. Joku puhkoi pyöränkumin. Ja miljoona muuta asiaa.
Ei toimi ei. Aikuiset istuivat rivissä, oppilaat seisoivat edessä. Kiusaajat vastassa kiusattua. Puolin jos toisin pyydettiin anteeksi, eikä "menneeseen" katsota.
Kätevää - kenen kannalta? Ei vaikeaa ymmärtää.
Lopulta tyttö vaihtoi koulua ja poliisille asian viemisen jälkeen nettikiusaaminenkin saatiin kuriin.
Sukulaistyttö? Eli sinä et ole luultavasti ollut paikalla selvittelytilanteissa? Mihin tietolähteeseen nojaat nyt? Ymmärrätkö kuinka paljon on niitä vanhempia, joille ei mene jakeluun mikään (esim tässä ketjussa lue tuo opettajan kommenttiin kommentoinut uhri-adoptioäidin vuodatus, jolla ei ole mitään ymmärrystä siihen, mitä toinen on juuri sanonut)
Tuollaisia on. Vaikka kuinka asiallisesti yritetään asioita selventää ja selvittää, niin ei mene perille.
Voi herran jestas.
Minä otin yhteyttä opettajaan, koska kuulin muilta vanhemmilta siitä tilanteesta. Oma lapsi ei edes kertonut siitä, kävi vain hiljaiseksi.
Muut olivat nähneet sitä, sekä lapset että aikuiset.
Kun opettajan kanssa tilanne ei johtanut mihinkään, otin yhteyttä noiden poikien vanhempiin. Tilanne parani huomattavasti, varsinkin toinen äiti oli todella fiksu.
Sitten tyttöni järjesti siellä omaan kotimaahansa liittyvän juhlan - kaikille ja tähän opettajakin sitten heräsi auttamaan. Ja kun tytöllä oli synttärit, hän kutsui myös nuo pojat. Toisen pojan äiti tuli erikseen kiittämään kutsusta.
Se loppui siihen, aika lailla nuppuunsa. Se olisi jatkunut sen 8 vuotta mitä lapsi siellä oli, jos en olisi heti puuttunut.
Ko opettajan työsuhdetta ei enää jatkettu, koska hänestä oli valitettu todella paljon. Myöhemmin kuulin, että oli vaihtanut kokonaan alaa.
t. uhri-adoptioäiti
Juujuu.. Kiva tarina! Siltikään et osannut lukea mitä opettaja kirjoitti ja sun vastaus kertoi kaiken oleellisen siitä, miten tarkastelet asioita.
Tämä ketju käsittelee KOULUKIUSAAMISTA.
Miksi pitäisi keskittyä siihen siinä opettajan kirjoituksessa, joka EI KOSKE KOULUKIUSAAMISTA?
Kun itse asiassa ongelma on se, että nimenomaan aina lähdetään vielä siitä liikkeelle, miten se ei olisi koulukiusaamista - ja tilanteen annetaan jatkua vuosia ja vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua lukenut, mutta ainakin täällä meidän suunnalla tämä on ollut vuosikausia Steinerkoulun tyyli.
Kun sukulaistyttöä kiusattiin, niin asia keskusteltiin kiusaajien kanssa - ja sukulaistyttö pyysi anteeksi. Kerta toisensa jälkeen. Piti pyytää anteeksi, sitä että netissä haukuttiin h**raksi. Piti pyytää anteeksi sitä, että joku löi. Joku särki puhelimen. Joku sotki piirustukset. Joku puhkoi pyöränkumin. Ja miljoona muuta asiaa.
Ei toimi ei. Aikuiset istuivat rivissä, oppilaat seisoivat edessä. Kiusaajat vastassa kiusattua. Puolin jos toisin pyydettiin anteeksi, eikä "menneeseen" katsota.
Kätevää - kenen kannalta? Ei vaikeaa ymmärtää.
Lopulta tyttö vaihtoi koulua ja poliisille asian viemisen jälkeen nettikiusaaminenkin saatiin kuriin.
Sukulaistyttö? Eli sinä et ole luultavasti ollut paikalla selvittelytilanteissa? Mihin tietolähteeseen nojaat nyt? Ymmärrätkö kuinka paljon on niitä vanhempia, joille ei mene jakeluun mikään (esim tässä ketjussa lue tuo opettajan kommenttiin kommentoinut uhri-adoptioäidin vuodatus, jolla ei ole mitään ymmärrystä siihen, mitä toinen on juuri sanonut)
Tuollaisia on. Vaikka kuinka asiallisesti yritetään asioita selventää ja selvittää, niin ei mene perille.
Voi herran jestas.
Minä otin yhteyttä opettajaan, koska kuulin muilta vanhemmilta siitä tilanteesta. Oma lapsi ei edes kertonut siitä, kävi vain hiljaiseksi.
Muut olivat nähneet sitä, sekä lapset että aikuiset.
Kun opettajan kanssa tilanne ei johtanut mihinkään, otin yhteyttä noiden poikien vanhempiin. Tilanne parani huomattavasti, varsinkin toinen äiti oli todella fiksu.
Sitten tyttöni järjesti siellä omaan kotimaahansa liittyvän juhlan - kaikille ja tähän opettajakin sitten heräsi auttamaan. Ja kun tytöllä oli synttärit, hän kutsui myös nuo pojat. Toisen pojan äiti tuli erikseen kiittämään kutsusta.
Se loppui siihen, aika lailla nuppuunsa. Se olisi jatkunut sen 8 vuotta mitä lapsi siellä oli, jos en olisi heti puuttunut.
Ko opettajan työsuhdetta ei enää jatkettu, koska hänestä oli valitettu todella paljon. Myöhemmin kuulin, että oli vaihtanut kokonaan alaa.
t. uhri-adoptioäiti
En väitä että trollaisit, mutta pikkuisen sensaatiohakuisesti sinä kirjoitat. Ensin pikkuista adoptiolasta kiusasi kaksi ”valtavaa kuritonta jääkiekkoilijapoikaa”, sitten kävikin ilmi että kyse oli eka- tai tokaluokkalaisista.
Mutta kiva että asiat ratkesivat parhain päin.
-ohis.
koulukiusaajista tulee myöhemmin palstakiusaajia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua lukenut, mutta ainakin täällä meidän suunnalla tämä on ollut vuosikausia Steinerkoulun tyyli.
Kun sukulaistyttöä kiusattiin, niin asia keskusteltiin kiusaajien kanssa - ja sukulaistyttö pyysi anteeksi. Kerta toisensa jälkeen. Piti pyytää anteeksi, sitä että netissä haukuttiin h**raksi. Piti pyytää anteeksi sitä, että joku löi. Joku särki puhelimen. Joku sotki piirustukset. Joku puhkoi pyöränkumin. Ja miljoona muuta asiaa.
Ei toimi ei. Aikuiset istuivat rivissä, oppilaat seisoivat edessä. Kiusaajat vastassa kiusattua. Puolin jos toisin pyydettiin anteeksi, eikä "menneeseen" katsota.
Kätevää - kenen kannalta? Ei vaikeaa ymmärtää.
Lopulta tyttö vaihtoi koulua ja poliisille asian viemisen jälkeen nettikiusaaminenkin saatiin kuriin.
Sukulaistyttö? Eli sinä et ole luultavasti ollut paikalla selvittelytilanteissa? Mihin tietolähteeseen nojaat nyt? Ymmärrätkö kuinka paljon on niitä vanhempia, joille ei mene jakeluun mikään (esim tässä ketjussa lue tuo opettajan kommenttiin kommentoinut uhri-adoptioäidin vuodatus, jolla ei ole mitään ymmärrystä siihen, mitä toinen on juuri sanonut)
Tuollaisia on. Vaikka kuinka asiallisesti yritetään asioita selventää ja selvittää, niin ei mene perille.
Voi herran jestas.
Minä otin yhteyttä opettajaan, koska kuulin muilta vanhemmilta siitä tilanteesta. Oma lapsi ei edes kertonut siitä, kävi vain hiljaiseksi.
Muut olivat nähneet sitä, sekä lapset että aikuiset.
Kun opettajan kanssa tilanne ei johtanut mihinkään, otin yhteyttä noiden poikien vanhempiin. Tilanne parani huomattavasti, varsinkin toinen äiti oli todella fiksu.
Sitten tyttöni järjesti siellä omaan kotimaahansa liittyvän juhlan - kaikille ja tähän opettajakin sitten heräsi auttamaan. Ja kun tytöllä oli synttärit, hän kutsui myös nuo pojat. Toisen pojan äiti tuli erikseen kiittämään kutsusta.
Se loppui siihen, aika lailla nuppuunsa. Se olisi jatkunut sen 8 vuotta mitä lapsi siellä oli, jos en olisi heti puuttunut.
Ko opettajan työsuhdetta ei enää jatkettu, koska hänestä oli valitettu todella paljon. Myöhemmin kuulin, että oli vaihtanut kokonaan alaa.
t. uhri-adoptioäiti
Missä siis tuo juhla järjestettiin, kun opettajakin oli oikein auttamassa? Jos koululla, niin eikö ole selvää, että kaikki kutsutaan?
Jännä myös, että muiden vanhemmat ovat tienneet kiusaamisesta ennen sinua. Miten ja missä tilanteissa vanhemmat sitä huomasivat ja kuinka pitkään antoivat tilanteen jatkua ennen kuin ottivat suhun yhteyttä?
Joo, ei mitään sovittelua. Kiusaajalta anteeksipyyntö ja kiusaamisen lopettaminen. Jos ei auta niin tarpeelliset jatkotoimet kuten lasu ja rikosilmoitus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koko ketjua lukenut, mutta ainakin täällä meidän suunnalla tämä on ollut vuosikausia Steinerkoulun tyyli.
Kun sukulaistyttöä kiusattiin, niin asia keskusteltiin kiusaajien kanssa - ja sukulaistyttö pyysi anteeksi. Kerta toisensa jälkeen. Piti pyytää anteeksi, sitä että netissä haukuttiin h**raksi. Piti pyytää anteeksi sitä, että joku löi. Joku särki puhelimen. Joku sotki piirustukset. Joku puhkoi pyöränkumin. Ja miljoona muuta asiaa.
Ei toimi ei. Aikuiset istuivat rivissä, oppilaat seisoivat edessä. Kiusaajat vastassa kiusattua. Puolin jos toisin pyydettiin anteeksi, eikä "menneeseen" katsota.
Kätevää - kenen kannalta? Ei vaikeaa ymmärtää.
Lopulta tyttö vaihtoi koulua ja poliisille asian viemisen jälkeen nettikiusaaminenkin saatiin kuriin.
Sukulaistyttö? Eli sinä et ole luultavasti ollut paikalla selvittelytilanteissa? Mihin tietolähteeseen nojaat nyt? Ymmärrätkö kuinka paljon on niitä vanhempia, joille ei mene jakeluun mikään (esim tässä ketjussa lue tuo opettajan kommenttiin kommentoinut uhri-adoptioäidin vuodatus, jolla ei ole mitään ymmärrystä siihen, mitä toinen on juuri sanonut)
Tuollaisia on. Vaikka kuinka asiallisesti yritetään asioita selventää ja selvittää, niin ei mene perille.
Voi herran jestas.
Minä otin yhteyttä opettajaan, koska kuulin muilta vanhemmilta siitä tilanteesta. Oma lapsi ei edes kertonut siitä, kävi vain hiljaiseksi.
Muut olivat nähneet sitä, sekä lapset että aikuiset.
Kun opettajan kanssa tilanne ei johtanut mihinkään, otin yhteyttä noiden poikien vanhempiin. Tilanne parani huomattavasti, varsinkin toinen äiti oli todella fiksu.
Sitten tyttöni järjesti siellä omaan kotimaahansa liittyvän juhlan - kaikille ja tähän opettajakin sitten heräsi auttamaan. Ja kun tytöllä oli synttärit, hän kutsui myös nuo pojat. Toisen pojan äiti tuli erikseen kiittämään kutsusta.
Se loppui siihen, aika lailla nuppuunsa. Se olisi jatkunut sen 8 vuotta mitä lapsi siellä oli, jos en olisi heti puuttunut.
Ko opettajan työsuhdetta ei enää jatkettu, koska hänestä oli valitettu todella paljon. Myöhemmin kuulin, että oli vaihtanut kokonaan alaa.
t. uhri-adoptioäiti
Juujuu.. Kiva tarina! Siltikään et osannut lukea mitä opettaja kirjoitti ja sun vastaus kertoi kaiken oleellisen siitä, miten tarkastelet asioita.
Tämä ketju käsittelee KOULUKIUSAAMISTA.
Miksi pitäisi keskittyä siihen siinä opettajan kirjoituksessa, joka EI KOSKE KOULUKIUSAAMISTA?
Kun itse asiassa ongelma on se, että nimenomaan aina lähdetään vielä siitä liikkeelle, miten se ei olisi koulukiusaamista - ja tilanteen annetaan jatkua vuosia ja vuosia.
Se liittyi todella oleellisesti tähän aiheeseen. Se raja milloin ollaan kiusaamisen puolella, on monen ilmiselvästi hankala hahmottaa. Täällä puhutaan jo vähän yli 2 vuotiaista kiusaajista. Voiko naurettavammaksi mennä.
Vierailija kirjoitti:
On tuttua. Meidän kohta 10-vuotiasta tyttöä toistuvasti nimittelee, haukkuu, tönii ja uhkailee väkivallalla luokan poika. Pojalla selkeästi jotain muutakin ongelmaa, mutten tiedä mitä. Ongelmaa impulssikontrollissa? Kotioloistansa en osaa sanoa.
Opettaja näkee tilanteen niin, että "Joni" on vähän tuhma ja hänelle huomautetaan, jolloin menee taas pari tuntia "hyvin". Ja koska tyttöni sanoo kiusaajalle vastaan (kun kiusaaja aloittaa joka päiväisen nimittelyn ja haukkumisen) niin vika on myös tytössä! Tyttöni puolustaa itseään, ei aloita noita tilanteita, on kertonut opettajalle useasti pojan väkivaltaisista tempauksista, eikä mitään tapahdu! Mitä tässä voi tehdä, kun opettaja hyssyttelee asiaa eikä usko edes meitä vanhempia!?
Itse olin tuo "sama" tyttö. 1-9 luokan. Ensin nimittelyä, tyrkkimistä jne., viimeisillä luokilla tavaroiden särkemistä, rintoihin ja sukupuolielimiin lyömistä, käden vääntämisiä katkaisu tarkoituksessa, päälle sylkemistä ja huutelua. Kukaan, ei kukaan puolustanut.
Kotona naurettiin. Koulussa opettajat käskivät olemaan "reippaita". Olin reipas. Kävin koulun ja edelleen, kohta viisikymppisenä kannan arpia niin sisällä, kuin pinnallakin.
Eli tee ihan mitä vaan, mutta vie tuo asia päätökseen. Kävele vaikka lapsen kanssa poliisilaitokselle. Etsi netistä porukka, joka lähtee taustatueksi. Tee asiasta julkinen.
Kenenkään ei kuuluisi kärsiä tuollaista. Kiusaaja ei kestäisi viikkoakaan murtumatta, kiusatulta sitä odotetaan vuosia.
Itse toivoisin nyt tämän ikäisenä, että pääsisin terapiaan. Edelleen olisi tarve puhua jollekin, joka kuuntelee ja ymmärtää. Toivoisin, että vähintään yhdeksän vuoden ajan saisin viitenä päivänä viikossa tämän terapiaistunnon niin, että maksajana olisi kiusaajani. Olisi oikein korjata edes osa jäljistä, jotka taakseen jätti.
Kiusaajat tietävät kyllä kiusaavansa. Itse toivoisin, että kiusaajat pudotettaisiin samaan asemaan hetkeksi, kuin kiusattu on. Se avaisi silmiä. Niin ei vain saa tässä maassa tehdä. Saa vain kiusata.
"Kiusaaja ei kestäisi viikkoakaan murtumatta, kiusatulta sitä odotetaan vuosia."
TÄMÄ
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee nyt mielestä kiusaaminen ja muut riidat ja käytöshäiriöt sekaisin.
Kiusaaminen ei ole koskaan kiusatun vika. Siinä yksi tai useampi lapsi kohdistaa epäasiallisia toimia toista lasta kohtaan toistuvasti. Nämä asiat vaativat aina tiukkaa puuttumista, jossa syyllinen/syylliset ovat hyvin tiedossa. Käsittelyssä pitää aina tehdä hyvin selväksi se, että kiusaamista ei sallita yhtään, kiusattu ei ole vastuussa tilanteesta ollenkaan ja kurinpitotoimet ja käytöksen korjaus tulee kohdistua vain kiusaajaan.
Se sijaan suurin osa koulun käytösongelmista ei ole yksisuuntaista kiusaamista. Hyvin usein vyyhdeissä on "syyllisiä" molemmilla puolin sovittelupöytää. Riitojen ja tilanteiden taustat ovat hyvin moninaisia, eikä aloittaja ole itsestäänselvästi aina sama. Riitoja on usein myös vapaa-ajalla, saattaa esim. paljastua, että lapsilla on toistensa luokse porttikielto leikkien mennessä aina vinoon. Tässä näkyy sekä tyttöjä että poikia, yleensä riitakumppanit ovat tavallaan myös samaa kaveriporukkaa. Näistäkin puhutaan kiusaamistapauksina, vaikka kyse on vähän muusta. Tämmöisissä riidoissa sovittelu on paikallaan. Yleensä kyllä suosittelen sen riitapukarin välttämistä jatkossa, sillä joillakin lapsilla ei vain kemiat passaa. Tappelukaverin saatika kiusaajan kanssa yhteistyöhön pakottaminen on erittäin väärin!
Kodilla voi olla koulun tilanteesta puutteellinen tai vain oman lapsen kertomukseen perustuva käsitys. Lapsi ei välttämättä tahallaan valehtele, mutta aika harva osaa kertoa tilanteista täysin kattavasti kaikkien kannalta. Tämän kokonaiskuvan selvittäminen on koulun aikuisten tehtävä. Voi olla hankala uskoa, että se kotona kuuliainen lapsi saattaakin olla koulun isoissa ryhmissä aivan erilainen.
Kiusaamis- tai muiden riitatilanteiden ratkomisessa auttaa aina se, että aikuiset soutavat samaan suuntaan. Valitettavan harvoin selvittelyt johtavat siihen, että vanhemmat haukkuvat sekä toiset lapset että opettajat erittäin rumasti sovittelupalavereissa lapsen virnuillessa tyytyväisenä vieressä. Tällainen käsittely ei edesauta kenenkään koulupolulla.
Alakoulun opettaja.
Erittäin osuva ja tarpeellinen kommentti. Kiitos tästä!
On myös ihan kiusaamista, vrt Koskela.
Mun pieni hiljainen adoptiotyttö sai niskaansa kaksi valtavaa kuritonta jääkiekkopoikaa, jotka huuteli häntä kakanväriseksi ja jopa siinä opettajan silmien alla sotki hänen piirroksensa ja kiusasi.
Opettaja ei "nähnyt" mitään ja kun otin asiasta yhteyttä, hän sanoi että "tytön pitää nyt vaan tottua, koska Suomi on rasistinen maa".
Haloo. En oikeasti jaksa lukea näitä, miten "kyse ei ole kiusaamisesta, vaan vain ymmärtämättömyydestä vuorovaikutustilanteissa".
Mutta tiedätkös, että tätä tapahtuu toisinkin päin? Se "uhrityttö" on saattanut olla todella hankala ja provosoinnut ja ärsyttänyt poikia, että nämä saisivat seurauksia
(ja myöhemmin selviää et eipä tule tyttöjen kans toimeen yhtään paremmin)
Ja aina vedotaan siihen taustaan ja rotuun sit kaikessa, kun avataan itkuhanat. Vaikka sille ei ole perusteita ja poikaporukka koostuu monentaustaisista pojista.
Tämän vuoksi ne FAKTAT pitää aina tutkia, eikä katsoa minkään woke-kartan mukaan ketä olis syytä uskoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ihme pakkomielle sovitella ja vielä niin, että kiusatun pitää tulla toimeen kaikkien kanssa, myös kiusaajan.
Oma poikani joutui jopa tekemään paritehtävää kiusaajansa kanssa. Senhän tietää miten hienosti sekin meni.
Meillä tehdään fyysisestä kiusaamisesta suoraan rikosilmoitus ja se tulee koululle myös yllätyksenä
Rehtori soitti minulle vaatien rikosilmoituksen poistamista. Sitä ennen hän ei edes vaivautunut ilmoittamaan, mitä lapselleni oli koulussa tapahtunut, koska kyse oli yksilönsuojasta: rehtori ei voi kertoa vanhemmille mitään muiden lasten tekemisistä, ei edess väkivallasta. Se on kuulemma laitonta enkä minä vanhempana ole oikeutettu tekemään rikosilmoitusta, koska en ollut paikalla ja koska koulu hoitaa kiusaamiset. MInä totesin, että kyseessä ei ole kiusaaminen, kyseessä on pahoinpitely.
HÖPÖ HÖPÖ PUHETTA REHTORILTA. ÄLÄ USKO. Pahoinpitelystä on vanhemmalla oikeus tehdä rikosilmoitus. Siinä ei koulun lupia tarvita. Itse olen tehnyt vanhempana ja tietenkään en ole ollut paikan päällä näkemässä tilannetta. Mutta kun poliisille tekee rikosilmoitus ja jos ottaa tutkintaan, poliisi selvittää tapahtumien kulun. Vakavasti suhtauduttiin poliisissa väkivaltaiseen kiusaamiseen ja osapuolet kävi poliisiasemalla kuulusteluissa. Asia eteni poliisin omaan sovitteluun, joka oli hyvin järjestetty ja kiusaaminen loppui. Mutta eivätkö rehtorit tiedä että heillä on velvollisuus uuden lain mukaan ilmoittaa koulussa tapahtuneesta väkivallasta. Tämä on myös lasten etu. Että saadaan loppu kiusaamiselle.
Kaikki huomio pitäisi suunnata kiusaajaan ja tämän perheeseen: terapiaan, onko perheessä kaikki kunnossa, onko tarvetta lastensuojelun toimille ja olisiko kiusaajan syytä esim. vaihtaa koulua.
Jos tämä tehdään ajoissa, kiusaajan uhri ei välttämättä edes tarvitse apua (minäkäsitys ei ole ehtinyt häiriintyä) ja hän voi jatkaa elämäänsä. Jos taas tämä uhri esim. joutuu vaihtamaan koulua, löytää kiusaaja kyllä uuden uhrin.
Joo, mene peilin eteen katsomaan missä vika on. Selvästi et ymmärrä yhtään mitään mistään.