oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen! Erään mukavan, mutta melko lihavan ihmisen luona. Olin iltapäivästä seuraavaan iltapäivään asti. Ja mitä kummaa, tuo monta kymmentä kiloa liikaa painava nainen ei syönyt oikeastaan mitään (ainakaan minun nähden). Iltateet keitettiin ja pieni leipä oli siinä sitten kylkiäisenä. Aamulla sama. Ja voin lyödä vetoa että hän söi minulta salaa, eikä oikeasti elä noin vähällä.

Alkaisiko näitä lukemalla pikkuhiljaa hahmottua, etteivät kaikki ylipainoiset syökään ylettömästi? Tämä ylipainoinen ystäväsi voisin olla minä, mutten koskaan majoita ketään. Tänään olen juonut puolitoista kuppia kahvia ja todennäköisesti syön illalla ihan perusruuan. Ei vain ole edes joka päiväkään nälkä. Uskon täysin että tässä keskustelussa mainituista ylipainoisista ruuan pihtaajista ainakin osa on niitä joille ei tule edes mieleen syödä useammin kuin kerran päivässä. Minusta on todella huolestuttavaa jos jonkun pitää saada koko ajan ruokaa, lähinnä diabetesvaara tulee mieleen jatkuvasta syömisestä koska jotainhan on oltava rikki jo siinä kohtaa ellei elimistö pysty pitämään verensokeria tasaisena edes puolikasta vuorokautta hereillä.

Mistä se ylipaino kertyy ja pysyy yllä, jos syöt varpusen annoksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen! Erään mukavan, mutta melko lihavan ihmisen luona. Olin iltapäivästä seuraavaan iltapäivään asti. Ja mitä kummaa, tuo monta kymmentä kiloa liikaa painava nainen ei syönyt oikeastaan mitään (ainakaan minun nähden). Iltateet keitettiin ja pieni leipä oli siinä sitten kylkiäisenä. Aamulla sama. Ja voin lyödä vetoa että hän söi minulta salaa, eikä oikeasti elä noin vähällä.

Alkaisiko näitä lukemalla pikkuhiljaa hahmottua, etteivät kaikki ylipainoiset syökään ylettömästi? Tämä ylipainoinen ystäväsi voisin olla minä, mutten koskaan majoita ketään. Tänään olen juonut puolitoista kuppia kahvia ja todennäköisesti syön illalla ihan perusruuan. Ei vain ole edes joka päiväkään nälkä. Uskon täysin että tässä keskustelussa mainituista ylipainoisista ruuan pihtaajista ainakin osa on niitä joille ei tule edes mieleen syödä useammin kuin kerran päivässä. Minusta on todella huolestuttavaa jos jonkun pitää saada koko ajan ruokaa, lähinnä diabetesvaara tulee mieleen jatkuvasta syömisestä koska jotainhan on oltava rikki jo siinä kohtaa ellei elimistö pysty pitämään verensokeria tasaisena edes puolikasta vuorokautta hereillä.

Ilmeisesti sitten laihdut koko ajan?

Olet ainut jota huijaat, jos väität, että pysyt läskinä vaikka et syö juuri mitään.

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua sitä, että jos joutuu vieraana olemaan nälässä jonkun luona, niin käydään SALAA ostamassa ruokaa laukkuun tai syömässä kaupungilla?! Aikuiset ihmiset, voi jeesus.

Avatkaa se suunne ja sanokaa suoraan että minulla on nyt nälkä, joten olisiko teillä jotain ruokaa. Tai että ajattelin lähteä syömään grillille, lähteekö joku mukaan.

Ihan typerää olla itse "hyvä vieras" joka ei kehtaa pyytää mitään, jos isäntäväki on kerta sellaisia juntteja etteivät tarjoa syömistä.

Minulle ainakin sanottiin suoraan anoppilassa ettei siellä syödä kuin aamupala ja päivällinen. En olisi siellä puolta päivääkään jos ei olisi pakko mieheni vuoksi. Teemme niin, että syömme aamupalan ja minä tiskaan ja siivoan lasten jäljet. Sitten lähdemme lasten ja miehen kanssa ”katselemaan paikkoja” ja käymme siinä samalla syömässä jossain ravintolassa lounasta ja kahvilassa iltapäivävälipalalla. Pakkaamme jo lähtiessämme mukaan tarpeeksi ruokaa, joita syömme vierashuoneessa jne. Päivällisen jälkeen kun keittiö on suljettu eli emme voi mennä sinne antamaan edes lapsille iltapalaa. Olisi kohtuutonta pitää lapsia nälässä päivällisestä aamupalaan. No, nykyään lapset eivät edes halua sinne.

Kun mieheni vanhemmat ovat meillä niin he voivat tulla istumaan lounas- ja iltapäiväkahvipöytään mutta puhuvat koko ajan kuinka pitäisi syömistä ajatella ettei tule sydäntauteja kuten appiukolla. Nykyään lapset syövät ja lähtevät huoneeseensa. Eivät jaksa kuunnella kuinka meidän ruokaamme kauhistellaan ja siunaillaan. Meillä syödään kasvispainotteisesti ja esim. kasviskaalikeitto otettiin lähinnä loukkauksena vaikka sen kaverina oli tuoreita porkkanasämpylöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen! Erään mukavan, mutta melko lihavan ihmisen luona. Olin iltapäivästä seuraavaan iltapäivään asti. Ja mitä kummaa, tuo monta kymmentä kiloa liikaa painava nainen ei syönyt oikeastaan mitään (ainakaan minun nähden). Iltateet keitettiin ja pieni leipä oli siinä sitten kylkiäisenä. Aamulla sama. Ja voin lyödä vetoa että hän söi minulta salaa, eikä oikeasti elä noin vähällä.

Alkaisiko näitä lukemalla pikkuhiljaa hahmottua, etteivät kaikki ylipainoiset syökään ylettömästi? Tämä ylipainoinen ystäväsi voisin olla minä, mutten koskaan majoita ketään. Tänään olen juonut puolitoista kuppia kahvia ja todennäköisesti syön illalla ihan perusruuan. Ei vain ole edes joka päiväkään nälkä. Uskon täysin että tässä keskustelussa mainituista ylipainoisista ruuan pihtaajista ainakin osa on niitä joille ei tule edes mieleen syödä useammin kuin kerran päivässä. Minusta on todella huolestuttavaa jos jonkun pitää saada koko ajan ruokaa, lähinnä diabetesvaara tulee mieleen jatkuvasta syömisestä koska jotainhan on oltava rikki jo siinä kohtaa ellei elimistö pysty pitämään verensokeria tasaisena edes puolikasta vuorokautta hereillä.

Ilmeisesti sitten laihdut koko ajan?

Olet ainut jota huijaat, jos väität, että pysyt läskinä vaikka et syö juuri mitään.

Monesti laihduttaneella voi olla aineenvaihdunta sen verran juntturassa ettei laihdu edes kuin tiukalla vesipaastolla.

Vierailija kirjoitti:

Noin kerran kaksi vuodessa käyn yökylässä tuttavaperheen luona lapseni kanssa. Ruoka loppuu kesken. Nälkä on joka kerta. Ruokatuliaisia vien paljon. Niitä ei vaan näy missään. Sen pidän huolen, että lapsi saa tarpeeksi syödäkseen.

Öö, itse ainakin vien isot kassit ruokaa nimenomaan siksi että kehtaa omatoimisetikin jääkaapilla poiketa ja lämmittää esim. valmis hamppareita, tehdä salaattia ja ottaa leipää/jogurttia yms . Meidän lapsetkin kun kovia syömään ja vanhemmatkin 😀

Ruokailu saa näköjään vallankäyttöhalut hyvin esille. Siitähän tässä on pohjimmiltaan kyse eli halusta käyttää valtaa ja nöyryyttää toisia.

Olen. Kaverini ovat kaikki pieni ruokaisia saattoivat hyvin "unohtaa" ruokailun koko päiväksi kun taas oma kroppa huutaa ruokaa tasaisin väliajoin. Joten jos olin yökylässä niin pahimmillaan aamupalaksi tarjottiin yksi leivän siivu kahvilla ja herran jestas jos oli pari yötä kaverilla niin saattoi että aamupalan jälkeen syötiin vasta illalla ruoka mikä oli spagettia ketsupilla mikä meni iltapalana jo. eihän sitä vieraana kehtaa pyytää ruokaa.

Kolmen tunnin ajomatkan jälkeen saavuin kaverin luo kaksi alle kolme vuotiasta mukanani. Vein tuliaisia, joissa mukana viineripussi. No kahveja ei ollut ilmeisesti tarkoitus keittää, mutta keitti kun sanoin tuoneeni viinerit, että kaffeet keitettäisiin. Keitti ja tarjoili mulle ja lapsilleni nuo pullat, emäntä otti itselleen ja lapsilleen piirakkaa, jonka oli leiponut, muttei tarjoillut meille vieraille vaan laittoi takaisin kaappiin.

Tämän jälkeen totesi, että hän oli ajatellut meidän lounastavan ulkona. Tämä tarkoitti hänelle mahdollisimman halvalla pääsemistä...Helsingissä bussilla pääsee ilmaiseksi, kun vaunuilla menee (tunnin reissu suuntaansa...). Lapset saivat ruokaa ulkona - lasten leikkipaikka jakoi ilmaista ruokaa, jos oli tuonut oman kepun mukana. Me äidit haimme lihikset matkan varrella olleesta kaupasta. Eipä mennyt tällä ex-kaverilla rahaa meidän kestitykseen. Pihi piru vaikka rahasta ei ole puutetta. Kyllä niin oli nälkä kun aamulla tultiin ja iltapäivällä lähdettiin. Ensimmäisenä mentiin ravintolaan, kun pois päästiin! Harmi, että kyyditys oli miehestä kiinni. Hänellä oli työmatka Hesaan ja mentiin kätevästi hänen mukanaan. Olisin kyllä pakannut lapset autoon ja lähtenyt muuten pois siinä kohtaa kun ilmoitti, että mennään lapsia syöttämään toiselle puolen kaupunkia, kun siellä saa loisittua toisten piikkiin.

Vierailija kirjoitti:

No joo. Pohjanmaalla kysyttiin haluammeko kahvia ja vastasimme että emme. Meillä päin tuossa tilanteessa isäntäväki laittaa kahvit protestoinnista huolimatta, mutta tuollapa kielto otettiin todesta ja istuttiin sitten kuivin suin vaihtamassa kuulumiset.

Ymmärrän, että tarkoitatte varmaan olla kohteliaita (?), mutta tuo on kyllä ihan älytön tapa!! Kahvin tarjoaja on varmaan ollut ihmeissään, kun ei kelpaa. Miksi pitää tanssia tuollaisia sosiaalisia tansseja? Itse olen törmännyt tuohon muuten vain pohjalaisen sukulaisen kanssa.

Poikaystäväni kutsui minut ja pari kaveriaan perheensä kesämökille. Olin nuori ja ehkä vähän hölmö, mutta en tajunnut kysyä ruuasta mitään. Koin olevani poikaystävän vieraana ja itse olisin luonnollisesti hankkinut poikaystävälle ruuat, jos oltaisiin meidän mökillä. No mökillä sitten tajusin, että mitään ruokaa ei ole. Se oli ennen kaikkea todella kiusallista. Sittemmin tajusin, ettei poikaystävä tajua huolehtia mistään itse. Emme ole enää yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaako fine dining -meininki mielestäsi samaa kuin pienet annokset? Minulle se tarkoittaa 3-7 eri ruokalajia, lautasannoksia (ruokaa saa tottakai lisää halutessaan), kauniisti katettua pöytää ja ruokiin hyvin sopivia viinejä, noin muun muassa. Itse käyn fine dining -paikoissa ja teen sellaista ruokaa kotonakin, mutta koskaan en jää nälkäiseksi sen enempää ravintolassa kuin kotonakaan. Ehkä kaverisi on pihi, tai ei vaan tajua tarjota ruokaa lisää?

Tiedän varsin hyvin mitä fine dining tarkoittaa, kiitos, mun ei tarvitse googlettaa siihen liittyviä nyansseja =)

Kuten sanottu, mukava päästä silloin tällöin maistelemaan uusia, huolella tehtyjä ruokalajeja tuttavamme luo, tuliaisviinin hinnalla.

Rahankäytön kannalta en näe mitään järkeä aterioida fine dining-paikoissa muuta kuin erityisinä juhlapäivinä, sydämeni itkee verta joka kerta, kun maksaa itsensä kipeäksi (min. 50 euroa plus viinit kääk) muutamasta lusikallisesta artisokkakeittoa -kärjistetysti. Mielummin syön pasta-annoksen jossain ja saan vatsani täyteen. Alkuperäinen kysymys kun koski nälkää ja satun olemaan "terveellä" ruokahalulla ja( järkevällä suhtautumisella rahankäyttöön siunattu ;)

Alkuperäisessä viestissä nimen omaan puhuit nälästä (”pitää syödä ennen kyläilyä”) ja viittasit fine diningin olevan syy siihen....

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Osa noista ulkomaalaisten kulttuureiden edustajista on suomalaisittain rasittavia. Ei täällä paukaista ovesta sisään, milloin huvittaa. Ei ole avoimet ovet todellakaan. Ajankohdat ja asiat sovitaan tarkoin ja hyvissä ajoin. Sitten vaikka noille selittää tämän, niin eivät välitä ja yrittävät jatkaa omien perinteidensä mukaisesti. Silloin ovi ei todellakaan aukea, eikä puhelimeen vastata. Ei näköjään kiinnosta sopeutua yhtään.

Vai niin. Ainakin meilläpäin Itä-Suomessa oli ennen maaseudulla todellakin avoimet ovet. Jos ei oltu kotona, laitettiin luuta tai muu vastaava rappusharja ulko-oven pönkäksi. Jos vieraalla oli tarve päästä esim lämmittelemään, saattoi mennä sisälle odottamaan isäntäväen paluuta. Melkein kaikilla oli karjaa tai muita kotieläimiä, joten harvoin kotoa oltiin poissa pitkiä aikoja.

Eikä kyläilyistä myöskään etukäteen ilmoiteltu. Oli ihan tavallista poiketa ohimennen, toki maaseudun työajat otettiin huomioon. Lypsyaikaan ei vierailtu, tai kesken kausiluontoisten kiireiden (kylvöt, heinänteko, perunannosto jne).

Vieraalle keitettiin aina kahvit. Jos oltiin ruokailemassa, pyydettiin pöytään, vaikkakin siitä oli ihan soveliasta myös kieltäytyä. Kahvittelu oli melko "pakollinen" kuvio, piti olla melkein talo tulessa että saattoi kiireisiinsä vedoten sanoa ei. 

Yön yli kestävät vierailut olivat toki asia erikseen. Koska maalla oltiin niin sidottuja eläintenhoitoon, ei sieltä lähdetty monen päivän reissuille kuin erittäin hyvästä syystä, kuten häihin tai hautajaisiin. Voitte uskoa että silloin juhlat osattiinkin ottaa juhlallisesti.

Myöhemmin lomittajasysteemi mahdollisti maatalojen väellekin reissuamista hieman enemmän. Enää ei ovia jätetä lukitsematta. Perinteet muuttui pikkuhiljaa, eiköhän ne ulkomaalaisetkin ajan kanssa sopeudu. Pääset sitten valittamaan vaikka siitä, että eihän täällä enää erota kuka on ulkomailta kotoisin.

Ei kyllä nälässä, mutta pienenä yökylässä ollessa tuli illalla nukkumaan mennessä nälkä enkä uskaltanut sanoa siitä.

Yhden ystävän luona. Ollaan oltu aika paljonkin yhdessä ja ihan öitäkin toistemme luona. Hänen luonaan ei oikeastaan syödä muuta kuin kerran päivässä ja sekin tosi kevyesti esim. salaatti kanalla, jokin keitto tai broilerin filee uunijuureksilla. Aamuisin ja iltaisin olen saanut luvan halutessani tehdä puuroa hänen luonaan, koska leipää tai muita välipalatarvikkeita hänellä ei ikinä ole. Minunkaan luonani hän ei ikinä syö muuta kuin vaan korkeintaan vähän lämmintä ruokaa iltapäivällä.

Olen jo tottunut tähän, mutta vähän silti jaksan ihmetellä, koska tällä ystävällä on kuitenkin ylipainoa aika runsaasti. En siis usko hänen aina syövän noin, mutta ollessani hänen luonaan tai hänen ollessa minun luonani hän syö aina yhtä niukasti. Pelkkää teetä ilman mitään sokeria tai kastamista hän juo kyllä paljon.

tosimies kirjoitti:

 Jouduin salametsästämään peuran että sain ruokaa. 

Huh, kyläpäikassa ei kaiketi ollut lemmikkikania tai possua!

Vierailija kirjoitti:

Moni kirjoittaa kuinka vie tuliaisiksi isot ruokakassit ja isäntäväki piilottaa ne kaappiin.. Jos minun tuomiani tuliaisruokia ei alkaisi kohta pöydässä näkymään, ilmoittaisin "jaaha, aletaankos laittamaan niitä minun tuomiani sapuskoita pöytään kun alkaa olla jo vähän nälkä!" Mutta onneksi noin ei ole koskaan tarvinnut sanoa sillä en vieraile idioottien luona. Samoin ystävieni tullessa meille, pöydät notkuvat ruoasta ja juomasta, ja varmistan ettei vieraiden tarvitse kärsiä nälästä tai janosta. Käsittämätöntä porukkaa olemassa tekstienne perusteella!!!!

Miksi tuliaisruokia pitää laittaa pöytään jos isäntäväki on tehnyt ruoat ja kaapeissa lisää ruokaa myöhemmäksi. En odota tai halua ruokavierailta ruokakassia. Jos kutsun, ostan ruokaa niin että riittää.

Vierailija kirjoitti:

tosimies kirjoitti:

 Jouduin salametsästämään peuran että sain ruokaa. 

Huh, kyläpäikassa ei kaiketi ollut lemmikkikania tai possua!

Hui, piti kirjoittaa että ONNEKSI ei...

Yhteen miehen sukulaisperheeseen kylään mennessään pitää ensin aina käydä syömässä, koska tarjottavat ovat aina niukat. Me heille tarjotaan aina ruokarajoitteidensa mukaiset laktoosittomat ja gluteenittomat. Itse olen äyriäisille allerginen, ja kerran sitten meille päättivät tarjota rapuja, minulle oli varattuna vain paahtoleipää.

Olen kyllä. Meidän vuorokausirytmimme oli erilainen. Minä herään aina aikaisin ja olen tottunut laittamaan saman tien aamiaista. Jos kyläpaikka ei ole kovin tuttu (kuten minun tapauksessani), niin siinä sitten kitkuttelen kuudesta jonnekin kymmeneen lauantai- tai sunnuntaiaamuna, kun ei oikein voi mennä omin nokin koluamaan keittiöönkään. Kunpa olisin älynnyt ottaa mukaan vaikka vain pari sämpylää tai edes keksipaketin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Moni kirjoittaa kuinka vie tuliaisiksi isot ruokakassit ja isäntäväki piilottaa ne kaappiin.. Jos minun tuomiani tuliaisruokia ei alkaisi kohta pöydässä näkymään, ilmoittaisin "jaaha, aletaankos laittamaan niitä minun tuomiani sapuskoita pöytään kun alkaa olla jo vähän nälkä!" Mutta onneksi noin ei ole koskaan tarvinnut sanoa sillä en vieraile idioottien luona. Samoin ystävieni tullessa meille, pöydät notkuvat ruoasta ja juomasta, ja varmistan ettei vieraiden tarvitse kärsiä nälästä tai janosta. Käsittämätöntä porukkaa olemassa tekstienne perusteella!!!!

Miksi tuliaisruokia pitää laittaa pöytään jos isäntäväki on tehnyt ruoat ja kaapeissa lisää ruokaa myöhemmäksi. En odota tai halua ruokavierailta ruokakassia. Jos kutsun, ostan ruokaa niin että riittää.

1) "Hei, kiva tulla kylään, toin meille kahvin kanssa viinerit." --> viinereiden kuuluu ilmestyä kahvipöytään.

2) "Hei, kiva tulla kylään, tässä teille belgialaista suklaata." --> emäntä/ isäntä voi päättää säästääkö myöhemmäksi vai tarjoileeko heti.

3) "Hei, kiva kun voidaan olla teillä yötä. Tässä x kassillista aamupala ym. Tarvikkeita" --> nämä pitää ilmaantua pöytään vieraiden aikana