oletko joutunut olemaan nälässä kyläpaikassa?
Esimerkiksi silloin kun olet yöpynyt kyläpaikassa?
Kommentit (2544)
Suomalaiset eivät oikeasti osaa pyytää syötävää tai edes kahvia. Olen pari kertaa elämäni aikana saanut kuulla jälkikäteen minun pitäneen vieraitani nälässä. Yhden kuulin haukkuneen minua tästä yhteiselle ystävällemme ja tämä kertoi minulle. Toinen tuli seuraavalla kerralla kylään omien eväidensä ja murukahvin kanssa, koska koki, ettei minun luona saanut syötävää ja kahvia!
Oikeasti tilanne siis on se, että minä en juo kahvia tai teetä ja syön vain kaksi kertaa päivässä. Useimmiten siis olen syönyt aamupalan ennen vieraiden tuloa ja seuraavan kerran syön aika tukevan aterian noin klo. 20. Minulla on kuitenkin ihan vieraita varten hankittu kahvinkeitin ja siihen tykötarpeet. Olen kaikille vierailleni aina sanonut monta kertaa, että senkus vaan pyytävät, milloin tahtovat kahvia tai nälättää. Minä kun en itse syö usein, niin en osaa edes ajatella, että milloin vierailleni maistuisi kahvi tai syötävä. Lisäksi moni tuntee kiusalliseksi syödä tai juoda kahvia, kun minä en emäntänä syö enkä juo. Tämä on harmillista ja nykyään koko vieraiden saaminen tämän takia tuntuu vaivaannuttavalta. Mitä ratkaisuksi?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät oikeasti osaa pyytää syötävää tai edes kahvia. Olen pari kertaa elämäni aikana saanut kuulla jälkikäteen minun pitäneen vieraitani nälässä. Yhden kuulin haukkuneen minua tästä yhteiselle ystävällemme ja tämä kertoi minulle. Toinen tuli seuraavalla kerralla kylään omien eväidensä ja murukahvin kanssa, koska koki, ettei minun luona saanut syötävää ja kahvia!
Oikeasti tilanne siis on se, että minä en juo kahvia tai teetä ja syön vain kaksi kertaa päivässä. Useimmiten siis olen syönyt aamupalan ennen vieraiden tuloa ja seuraavan kerran syön aika tukevan aterian noin klo. 20. Minulla on kuitenkin ihan vieraita varten hankittu kahvinkeitin ja siihen tykötarpeet. Olen kaikille vierailleni aina sanonut monta kertaa, että senkus vaan pyytävät, milloin tahtovat kahvia tai nälättää. Minä kun en itse syö usein, niin en osaa edes ajatella, että milloin vierailleni maistuisi kahvi tai syötävä. Lisäksi moni tuntee kiusalliseksi syödä tai juoda kahvia, kun minä en emäntänä syö enkä juo. Tämä on harmillista ja nykyään koko vieraiden saaminen tämän takia tuntuu vaivaannuttavalta. Mitä ratkaisuksi?
Hyviin tapihin ei kuulu pyytää kahvia tai syötävää kyläpaikassa! Vieraanvarainen emäntä/isäntä (sorry nämä sukupuolisidonnaiset termit) tarjoaa vieraille syötävää ja juotavaa ihan oma-alotteisesti. Itseäni nolottaisi pyytää, vaikka kuinka kehotettaisi tekemään niin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät oikeasti osaa pyytää syötävää tai edes kahvia. Olen pari kertaa elämäni aikana saanut kuulla jälkikäteen minun pitäneen vieraitani nälässä. Yhden kuulin haukkuneen minua tästä yhteiselle ystävällemme ja tämä kertoi minulle. Toinen tuli seuraavalla kerralla kylään omien eväidensä ja murukahvin kanssa, koska koki, ettei minun luona saanut syötävää ja kahvia!
Oikeasti tilanne siis on se, että minä en juo kahvia tai teetä ja syön vain kaksi kertaa päivässä. Useimmiten siis olen syönyt aamupalan ennen vieraiden tuloa ja seuraavan kerran syön aika tukevan aterian noin klo. 20. Minulla on kuitenkin ihan vieraita varten hankittu kahvinkeitin ja siihen tykötarpeet. Olen kaikille vierailleni aina sanonut monta kertaa, että senkus vaan pyytävät, milloin tahtovat kahvia tai nälättää. Minä kun en itse syö usein, niin en osaa edes ajatella, että milloin vierailleni maistuisi kahvi tai syötävä. Lisäksi moni tuntee kiusalliseksi syödä tai juoda kahvia, kun minä en emäntänä syö enkä juo. Tämä on harmillista ja nykyään koko vieraiden saaminen tämän takia tuntuu vaivaannuttavalta. Mitä ratkaisuksi?
Ensinnäkin voit sovittaa syömisiäsi vieraiden aikatauluun, jos sellaisia on tulossa.
Toisekseen, tuo 2x päivässä ruokailu on epäterveellistä! Energiaa tulisi saada 3 tunnin välein, jotta energiataso pysyy tasaisena, eikä keho mene säästöliekille. Laihana varmasti pysyt tuolla tyylillä...
Vierailija kirjoitti:
No joo. Pohjanmaalla kysyttiin haluammeko kahvia ja vastasimme että emme. Meillä päin tuossa tilanteessa isäntäväki laittaa kahvit protestoinnista huolimatta, mutta tuollapa kielto otettiin todesta ja istuttiin sitten kuivin suin vaihtamassa kuulumiset.
Ei pidä sanoa ei kun tarkoittaa kyllä.
Ihan oma vikasi.
Jos tarjoan vieraalle kahvia, ja hän sanoo ettei ota, hän ei saa kahvia.
Mielestäni tuputtaminen on huonoa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät oikeasti osaa pyytää syötävää tai edes kahvia. Olen pari kertaa elämäni aikana saanut kuulla jälkikäteen minun pitäneen vieraitani nälässä. Yhden kuulin haukkuneen minua tästä yhteiselle ystävällemme ja tämä kertoi minulle. Toinen tuli seuraavalla kerralla kylään omien eväidensä ja murukahvin kanssa, koska koki, ettei minun luona saanut syötävää ja kahvia!
Oikeasti tilanne siis on se, että minä en juo kahvia tai teetä ja syön vain kaksi kertaa päivässä. Useimmiten siis olen syönyt aamupalan ennen vieraiden tuloa ja seuraavan kerran syön aika tukevan aterian noin klo. 20. Minulla on kuitenkin ihan vieraita varten hankittu kahvinkeitin ja siihen tykötarpeet. Olen kaikille vierailleni aina sanonut monta kertaa, että senkus vaan pyytävät, milloin tahtovat kahvia tai nälättää. Minä kun en itse syö usein, niin en osaa edes ajatella, että milloin vierailleni maistuisi kahvi tai syötävä. Lisäksi moni tuntee kiusalliseksi syödä tai juoda kahvia, kun minä en emäntänä syö enkä juo. Tämä on harmillista ja nykyään koko vieraiden saaminen tämän takia tuntuu vaivaannuttavalta. Mitä ratkaisuksi?
Hyviin tapihin ei kuulu pyytää kahvia tai syötävää kyläpaikassa! Vieraanvarainen emäntä/isäntä (sorry nämä sukupuolisidonnaiset termit) tarjoaa vieraille syötävää ja juotavaa ihan oma-alotteisesti. Itseäni nolottaisi pyytää, vaikka kuinka kehotettaisi tekemään niin.
Tämä on ikävä suhtautuminen. Etenkin kun vielä ulkopuolisille haukutaan, ettäkö muka pidän vieraita nälässä vaikka olen suoraan kertonut kaikille vierailleni tuon, etten juo itse kahvia ja syön vaan kaksi kertaa päivässä. Mielestäni vieraani saa nimenomaan vapauden saada kahvia ja syötävää juuri silloin, kun he tahtovat eikä tarvitse mukautua isäntäväen tahtiin ja esim. juoda kahvia heti isäntäperheen kanssa vaikka olisi juuri ennen lähtöä juonut kahvit kotonaan. Harmi, ettei tämä vaan jostain syystä toimi oikeasti. Olisi eri asia jos vieraille ei olisi sanonut mitään tarjottavista tai kahvista. Minä olen sanonut moneen kertaan, että vieras sanoo vaan milloin tahtoo kahvia tai syötävää.
Johan olisi typerää käydä keittämään vaan kahvia tai laittamaan tarjottavia pöytään jos todennäköisesti niihin ei koske kukaan, en minä eikä vieraat, kun todennäköisesti kattaisin ne epäsopivaan aikaan.
Olin kerran viikon nälässä siskon luona. Mutta ihan omasta valinnasta.
Siskoni on aina ollut tosi laiha, minä taas normaalipainoinen, ja meillä on varmaan 10-15 kg painoero. Synnytettiin sitten vauvat yhtä aikaa, ja koska siskonmiehellä oli työreissu ulkomaille, menin vauvani kanssa hänelle kylään viikoksi, koska he asuvat maalla isossa talossa, kaukana kaikesta.
Päätin mennessäni että selvitän mikä on meidän painoeron syy, eli että syön just samat ruuat kuin sisko. Ja kyllähän se selvisi! Eihän se syönyt mitään välipaloja, ja muutenkin unohti syödä, saattoi havahtua vasta klo 20 että eihän me olla syöty mitään koko päivänä. Minä kyllä olin sen huomannut.
Olisin tietenkin voinut syödä milloin huvittaa ja ryhtyä itse ruuanlaittoon, meillä on täysin mutkattomat välit. Mutta tämä oli ihan tietoinen ”ihmiskoe”. Oli kyllä tajuton nälkä koko viikon, sisko ei ollut moksiskaan. Eli toinen meistä on ruuan perään ja toinen ei 😂
Tätini perheessä oli tapana mussuttaa kokoajan jotain pientä. Eli perhe kävi vähän väliä jääkaapilla ottamassa leipää, jogurttia, hedelmiä.. Ruoka-aikaan kunnon "lämmintä" ruokaa olikin sitten tarjolla surullisen vähän (yksi peruna/ ruokailija, 3 lihapullaa/henkilö) jne. Tietystikään heillä ei ollut nälkä kun kokoajan söivät mutta kun itse oli tottunut siihen että päivällisellä syötiin hyvin eikä jatkuvasti pieniä välipaloja..
Moni kehuu karjalaista vieraanvaraisuutta täällä. En ole kotipuolessani Kainuussa tavannut niin säästeliästä
ruokatarjoilua kuin anoppilassa joka on siis karjalainen. Kun vielä kävimme heillä syömässä,etukäteen piti
sanoa kuinka monta perunaa ja leipäpalaa syö että osasi laittaa juuri sen verran tarjolle. Kahvitteluja tarjoomuksineen ei tunne ollenkaan,jos jotakin halusi vietiin termarissa omat kahvit.
Kainuussa on tapana- ainakin omissa sukulaisissani- että ensin kahvit tykötarpeineen,sitten runsas ruokatarjoilu,sitten kahvit taas.Vielä lähtiessä kysellään eikö haluaisi jotakin syödä.
Oli mieheni kanssa puolin ja toisin totuttelua erilaiseen käyttäytymiskulttuuriin!
Kyllä olen. Menin usemmaksi yöksi maalle kaverini luo, kaupat kaukana eikä kummallakaan ollut autoa (joku heitti mut sinne). Kaverillani oli lapsia ja heillekään ei tuntunut reilusti ruokaa olevan, joten uhrauduin. Muistan, kun poimin pensaista marjoja henkeni pitimeksi. Se olikin sitten viimeinen kerta heillä yökylässä. Se tunne, kun pääsin kotiin ja SYÖMÄÄN =)
Yksi tuttu tekee mahtavan makuista ja erikoista ruokaa, parempaa kuin kukaan ja kutsuu usein päivälliselle. Tarjoilu on vaan aina "fine dining-meinigillä". Ei se haittaa, kun varautuu etukäteen eli syö jo kotona vatsan täyteen, heillä sitten keskittyy maistelemaan vaan uusia makuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, anoppini ei tarjoa (meille) muuta kuin kahvia. Ja sitäkin mulle vajaan puolikkaan kupin. :D Mies saa sentään kokonaisen. Anoppi siis "avuliaasti" kaataa kahvit meille, lisää ei tarjoa. Mitään syötävää ei ikinä. Lapsille ei siis ole mitään, edes vettä anoppi ei tajua (tai viitsi) tarjota jotan otan itse heille, vaikka anoppi mulkoilee ottaessani mukit kaapista. Nykyään miehen kanssa ei oteta sitä kahviakaan ja käymme hänen luonaan ruuan jälkeen niin hyvin lapsetkin pärjää sen vierailun ajan.
Muutenkin hän on pihi, ei esim. osta ikinä lahjoja lapsillekaan... itse kyllä tarjoan hänelle niin kuin kaikille muillekin vieraille, ruuankin jos ruoka-aikaan tulee kylään, mutta lahjoja en enää osta, kun tuntuu että mitään ostamani ei ole tarpeeksi hyvä...
Jälleen kerran... pitäisi saada suu auki ja sanoa, että nyt voisin syödä/ottaa lisää kahvia ja että pullakin maistuisi kahvin kanssa. Sen verran pitää myös tajuta, että vettä saa hanasta ja kaapista voi ottaa leipää.
Mistähän käytösoppasta sinä olet tapasi opetellut?!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät oikeasti osaa pyytää syötävää tai edes kahvia. Olen pari kertaa elämäni aikana saanut kuulla jälkikäteen minun pitäneen vieraitani nälässä. Yhden kuulin haukkuneen minua tästä yhteiselle ystävällemme ja tämä kertoi minulle. Toinen tuli seuraavalla kerralla kylään omien eväidensä ja murukahvin kanssa, koska koki, ettei minun luona saanut syötävää ja kahvia!
Oikeasti tilanne siis on se, että minä en juo kahvia tai teetä ja syön vain kaksi kertaa päivässä. Useimmiten siis olen syönyt aamupalan ennen vieraiden tuloa ja seuraavan kerran syön aika tukevan aterian noin klo. 20. Minulla on kuitenkin ihan vieraita varten hankittu kahvinkeitin ja siihen tykötarpeet. Olen kaikille vierailleni aina sanonut monta kertaa, että senkus vaan pyytävät, milloin tahtovat kahvia tai nälättää. Minä kun en itse syö usein, niin en osaa edes ajatella, että milloin vierailleni maistuisi kahvi tai syötävä. Lisäksi moni tuntee kiusalliseksi syödä tai juoda kahvia, kun minä en emäntänä syö enkä juo. Tämä on harmillista ja nykyään koko vieraiden saaminen tämän takia tuntuu vaivaannuttavalta. Mitä ratkaisuksi?
Hyviin tapihin ei kuulu pyytää kahvia tai syötävää kyläpaikassa! Vieraanvarainen emäntä/isäntä (sorry nämä sukupuolisidonnaiset termit) tarjoaa vieraille syötävää ja juotavaa ihan oma-alotteisesti. Itseäni nolottaisi pyytää, vaikka kuinka kehotettaisi tekemään niin.
Tämä on ikävä suhtautuminen. Etenkin kun vielä ulkopuolisille haukutaan, ettäkö muka pidän vieraita nälässä vaikka olen suoraan kertonut kaikille vierailleni tuon, etten juo itse kahvia ja syön vaan kaksi kertaa päivässä. Mielestäni vieraani saa nimenomaan vapauden saada kahvia ja syötävää juuri silloin, kun he tahtovat eikä tarvitse mukautua isäntäväen tahtiin ja esim. juoda kahvia heti isäntäperheen kanssa vaikka olisi juuri ennen lähtöä juonut kahvit kotonaan. Harmi, ettei tämä vaan jostain syystä toimi oikeasti. Olisi eri asia jos vieraille ei olisi sanonut mitään tarjottavista tai kahvista. Minä olen sanonut moneen kertaan, että vieras sanoo vaan milloin tahtoo kahvia tai syötävää.
Johan olisi typerää käydä keittämään vaan kahvia tai laittamaan tarjottavia pöytään jos todennäköisesti niihin ei koske kukaan, en minä eikä vieraat, kun todennäköisesti kattaisin ne epäsopivaan aikaan.
Vierailujen iloisin asia on keskustelu yhteisen ruokapöydän ääressä.
Itse muutan a i n a ruokailujani, kun on vieraita. Kehoni kärsii siitä, mutta palaan omaan rytmiini sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi koko ajan pitää syödä, 5 kertaa päivässä ?? En ymmärrä. Aikuiset ihmiset ja puputipuputi mässynmässyn..
Tässä keskustelussa nyt käsitellään ihmisten ruokakokemuksia heidän vieraillessaan toisten kodeissa. Et maininnut kuinka monta ruokailua on mielestäsi OK, mutta hyvin yleisesti on tapana nauttia aamiainen, lounas, päivällinen ynnä vuorokauden mittaan pari kertaa kahvia, teetä ja niiden kanssa jotain purtavaa.
Olen. Jos ilta venyy pitkäksi, niin nälkähän siinä tulee. Monesti mitään yösyömistä ei ole edes ajateltu, vaan sitten kaikki siinä nälkäänsä ihmettelevät, mutta aamiaistarvikkeitakaan ei voi syödä, että ne riittää aamuksi. Itse laitan aina yösyömiset erikseen vieraille, ja jopa omalle perheellekin, jos istutaan iltaa ns. pitkän kaavan mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät oikeasti osaa pyytää syötävää tai edes kahvia. Olen pari kertaa elämäni aikana saanut kuulla jälkikäteen minun pitäneen vieraitani nälässä. Yhden kuulin haukkuneen minua tästä yhteiselle ystävällemme ja tämä kertoi minulle. Toinen tuli seuraavalla kerralla kylään omien eväidensä ja murukahvin kanssa, koska koki, ettei minun luona saanut syötävää ja kahvia!
Oikeasti tilanne siis on se, että minä en juo kahvia tai teetä ja syön vain kaksi kertaa päivässä. Useimmiten siis olen syönyt aamupalan ennen vieraiden tuloa ja seuraavan kerran syön aika tukevan aterian noin klo. 20. Minulla on kuitenkin ihan vieraita varten hankittu kahvinkeitin ja siihen tykötarpeet. Olen kaikille vierailleni aina sanonut monta kertaa, että senkus vaan pyytävät, milloin tahtovat kahvia tai nälättää. Minä kun en itse syö usein, niin en osaa edes ajatella, että milloin vierailleni maistuisi kahvi tai syötävä. Lisäksi moni tuntee kiusalliseksi syödä tai juoda kahvia, kun minä en emäntänä syö enkä juo. Tämä on harmillista ja nykyään koko vieraiden saaminen tämän takia tuntuu vaivaannuttavalta. Mitä ratkaisuksi?
Ensinnäkin voit sovittaa syömisiäsi vieraiden aikatauluun, jos sellaisia on tulossa.
Toisekseen, tuo 2x päivässä ruokailu on epäterveellistä! Energiaa tulisi saada 3 tunnin välein, jotta energiataso pysyy tasaisena, eikä keho mene säästöliekille. Laihana varmasti pysyt tuolla tyylillä...
Ei syöminen harvemminkaan ole epäterveellistä. Kaikille se ei toki sovi. Mutta nykyään ihan virallisen puolen asiantuntijatkin on sitä mieltä, ettei ns. tavisten tarvi syödä 3-4 tunnin välein jos ei mieli tee. 2-3 ateriaa päivässä riittää monelle aikuiselle hyvin. Fitnessmaailmasta, jossa treenataan kovaa, on tullut tuo jatkuvan puputtamisen malli, jollaista ei kuitenkaan perus "sohvaperuna" yleensä tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttu tekee mahtavan makuista ja erikoista ruokaa, parempaa kuin kukaan ja kutsuu usein päivälliselle. Tarjoilu on vaan aina "fine dining-meinigillä". Ei se haittaa, kun varautuu etukäteen eli syö jo kotona vatsan täyteen, heillä sitten keskittyy maistelemaan vaan uusia makuja.
Tarkoittaako fine dining -meininki mielestäsi samaa kuin pienet annokset? Minulle se tarkoittaa 3-7 eri ruokalajia, lautasannoksia (ruokaa saa tottakai lisää halutessaan), kauniisti katettua pöytää ja ruokiin hyvin sopivia viinejä, noin muun muassa. Itse käyn fine dining -paikoissa ja teen sellaista ruokaa kotonakin, mutta koskaan en jää nälkäiseksi sen enempää ravintolassa kuin kotonakaan. Ehkä kaverisi on pihi, tai ei vaan tajua tarjota ruokaa lisää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset eivät oikeasti osaa pyytää syötävää tai edes kahvia. Olen pari kertaa elämäni aikana saanut kuulla jälkikäteen minun pitäneen vieraitani nälässä. Yhden kuulin haukkuneen minua tästä yhteiselle ystävällemme ja tämä kertoi minulle. Toinen tuli seuraavalla kerralla kylään omien eväidensä ja murukahvin kanssa, koska koki, ettei minun luona saanut syötävää ja kahvia!
Oikeasti tilanne siis on se, että minä en juo kahvia tai teetä ja syön vain kaksi kertaa päivässä. Useimmiten siis olen syönyt aamupalan ennen vieraiden tuloa ja seuraavan kerran syön aika tukevan aterian noin klo. 20. Minulla on kuitenkin ihan vieraita varten hankittu kahvinkeitin ja siihen tykötarpeet. Olen kaikille vierailleni aina sanonut monta kertaa, että senkus vaan pyytävät, milloin tahtovat kahvia tai nälättää. Minä kun en itse syö usein, niin en osaa edes ajatella, että milloin vierailleni maistuisi kahvi tai syötävä. Lisäksi moni tuntee kiusalliseksi syödä tai juoda kahvia, kun minä en emäntänä syö enkä juo. Tämä on harmillista ja nykyään koko vieraiden saaminen tämän takia tuntuu vaivaannuttavalta. Mitä ratkaisuksi?
Hyviin tapihin ei kuulu pyytää kahvia tai syötävää kyläpaikassa! Vieraanvarainen emäntä/isäntä (sorry nämä sukupuolisidonnaiset termit) tarjoaa vieraille syötävää ja juotavaa ihan oma-alotteisesti. Itseäni nolottaisi pyytää, vaikka kuinka kehotettaisi tekemään niin.
Tämä on ikävä suhtautuminen. Etenkin kun vielä ulkopuolisille haukutaan, ettäkö muka pidän vieraita nälässä vaikka olen suoraan kertonut kaikille vierailleni tuon, etten juo itse kahvia ja syön vaan kaksi kertaa päivässä. Mielestäni vieraani saa nimenomaan vapauden saada kahvia ja syötävää juuri silloin, kun he tahtovat eikä tarvitse mukautua isäntäväen tahtiin ja esim. juoda kahvia heti isäntäperheen kanssa vaikka olisi juuri ennen lähtöä juonut kahvit kotonaan. Harmi, ettei tämä vaan jostain syystä toimi oikeasti. Olisi eri asia jos vieraille ei olisi sanonut mitään tarjottavista tai kahvista. Minä olen sanonut moneen kertaan, että vieras sanoo vaan milloin tahtoo kahvia tai syötävää.
Johan olisi typerää käydä keittämään vaan kahvia tai laittamaan tarjottavia pöytään jos todennäköisesti niihin ei koske kukaan, en minä eikä vieraat, kun todennäköisesti kattaisin ne epäsopivaan aikaan.
Useimmilla, minullakin, vaan on hyvin vahva sosiaalinen esto "vaivata" isäntää tai emäntää pyytämällä mitään. Osassa maata on jopa sellainenkin perinne, että vaikka tarjottaisiin pyytämättä, sittenkin pitää ensin kursailla ja sanoa että on jo syönyt ja "ei meille olisi tarvinnut mitään", ennen kuin alkaa syödä.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Jos ilta venyy pitkäksi, niin nälkähän siinä tulee. Monesti mitään yösyömistä ei ole edes ajateltu, vaan sitten kaikki siinä nälkäänsä ihmettelevät, mutta aamiaistarvikkeitakaan ei voi syödä, että ne riittää aamuksi. Itse laitan aina yösyömiset erikseen vieraille, ja jopa omalle perheellekin, jos istutaan iltaa ns. pitkän kaavan mukaan.
Tämä on ihan helkkarin ärsyttävää ja tosi yleistä! Jopa ihmisillä, jotka niin mielellään kutsuvat ylpeinä ja leveillen porukkaa juomaan luokseen "minä tarjoan"-tyylillä eivät todellakaan tarjoa syömisinä kuin korkeintaan koristeena on kulhollinen sipejä isolle porukalle, jos sitäkään. Juomista näillä kekkereillä on sitten sitäkin enemmän ja monesti isäntä tai emäntä jopa tekevät shotteja ja erilaisia drinkkejä vierailleen. Mikä siinä on, ettei voida edes leipää tai karjalanpiirakoita tarjota? Tosi kiva juoda tyhjään mahaan ja lopulta oksennella.
Tosi monella on nimenomaan se ketjussa aiemminkin mainittu asenne, ettei syömistä ja juomista sekoiteta. Noissa illanvietoissa porukka ihan ääneenkin voivottelee sitä, että miten on huono juoda näin paljon tyhjään mahaan. Silti emäntä ei ota vihjeistä vaaria vaan nauraa vaan ja sama meno jatkuu seuraavissakin ryyppäjäisissä.
Olen ollut nälässä ihan vaan siitä syystä, että ihmisillä on erilaiset ruokailutottumukset. Meillä on yksi sukulainen, joka syö viikonloppuisinkin klo 20 aikoihin vikan kerran. Sen jälkeen keittiöstä sammutetaan valot eikä siinä jotenkin enää kehtaa mennä keittelemään kahvia tai syömään. Eikä ole hänenkään puolelta koskaan kuulunut sanottavan, että saa ottaa jos vielä haluaa. Valvotaan yleensä johonkin klo 24 asti.
Ketjussa on useampikin näitä lihavan kotona nälkiintyneitä. Olen muuallakin kuullut näitä tarinoita, että jopa sairaalloisen lihavien ihmisten kotona tarjotaan linnunannoksia. Näiden ihmisten on varmaan tosi vaikea arvioida, kuinka paljon hoikat tai normaalipainoiset syövät. Usein kuvitellaan, että he eivät syö juuri mitään. Lihava pelkää, että on jotenkin nolo, jos näyttäytyy syömässä "liikaa". Varmuuden vuoksi ollaan sitten vaikka syömättä.
Minulla oli kerran yksi todella ylipainoinen työkaveri. Liikapainoa oli varmaan valehtelematta sata kiloa. Hän söi töissä porkkananpaloja. Ulkona syödessä hän aina korosti, että ei ole vuosiin syönyt ranskalaisia tmv. Jälkiruokaa hän ei ottanut, elleivät kaikki muut ottaneet ensin jne. Tuntui, että hän piti tosi tarkasti huolen, että näyttäytyi julkisesti normaalina syöjänä.