Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ahdistaa kun mies juo joka viikonloppu
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.
Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap
No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen.
Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap
Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.
Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.
Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.
Kiitos hyvästä ja asiallisesta kommentista. Ap
Lisäisin vielä, että oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa? Oletteko yrittäneet päästä kompromissiin? Oleellista on myös se, kuinka paljon miehesi juo eli onko kyseessä muutama annos vai onko juominen humalahakuista ja pystyykö halutessaan olemaan juomatta.
Olen itse lähtenyt suhteesta, jossa väsyin miehen jokaviikonloppuiseen kännisekoiluun. En silti ole absolutisti itsekään, vaan käytän alkoholia, mutten humalahakuisesti. Itse varmaan kokisin ahdistavana, jos puolisoni ei hyväksyisi edes kohtuukäyttöä. Siedän huonosti kontrollointia. Varmasti yrittäisin silloin päästä kompromissiin, jossa itse huomioisin ne syyt, joiden vuoksi alkoholi puolisoa ahdistaa ja pyrkisin tietentahtoen olemaan triggeröimättä toista. Voisin esim. harventaa alkoholinkäyttöä, jos puolisoni taas taipuisi siihen, että kohtuullinen käyttö toisinaan on OK. En tiedä, onko teillä tällainen mahdollista.
Mikä on kohtuukäytön raja, mikä vielä ok?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Punnitse pystytkö elämään sen kanssa että toinen käyttää alkoholia, vaikka itse et käytä. Ehkä löydätte asiaan jonkin kompromissin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo juominen on jäänyt vain viikonloppuihin? Ei tuo silti hyvältä kuulosta ja luultavasti tulee lisääntymään. Oma isäni joi ensin vuosia viikonloppuisin, sitten alkoi tulla rokulipäiviä, ei pystynyt menemään maanantaisin töihin. Sitten yhden vastoinkäymisen seurauksena saikin tekosyyn juoda useamman viikon. Sen jälkeen ei ollut paluuta. Hän oli joko selvänä tai dokasi viikkoja. Kesälomia ei selvänä nähnyt. Juomisen takia pilasi työjuttujaan ja lopulta meni terveyskin. Äitini oli sinun tavoin raitis. Eli ahdistuneena, maksoi yksin kaiken (isäni rahat riittivät vain viinavelkoihin) ja sairastui hänkin.
Kaikista viikonloppuisin alkoholia käyttävistä ei tule koskaan alkoholisteja, vaikka sinun isällesi kävi niin. Valitettavaa toki, että teidän perheeseen osui kohdalle tuo.
Joka viikonloppu alkoholia käyttävät ovat jo alkoholisteja, kun eivät pysty olemaan kokonaista viikkoa selvin päin. Eivät edes kokeile, kun eivät halua / voi / välitä /viitsi /uskalla, kun joutuisivat tunnustamaan totuuden.
Tein noin nuorempana, ja nyt olen ollut 6 kk selvinpäin koska olen halunnut. Olenko siis mielestäsi alkoholisti?
M25
Et, koska sinä pystyt ja haluat olla juomatta. Jos ei pysty olemaan yhtäkään viikonloppua selvin päin vaan lapsen harrastukseen ei voi osallistua kun pitäisi ajaa autolla, tai juominen rajoittaa jollakin muulla tavalla myös muiden perheenjäsenten elämistä, on kaunistelematta alkoholisti.
Minun elämäni parhaita päätöksiä ovat olleet ne, kun olen päättänyt jättää alkoholistin. Huonoin on se, että olen ollut jättämättä. Nyt moni mies juo minun vuokseni. Nykyinen juo siksi, kun on tällainen akka kuin minä ja pari entistä siksi, kun niillä ei ole akkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.
Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap
No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen.
Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap
Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.
Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.
Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.
Kiitos hyvästä ja asiallisesta kommentista. Ap
Lisäisin vielä, että oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa? Oletteko yrittäneet päästä kompromissiin? Oleellista on myös se, kuinka paljon miehesi juo eli onko kyseessä muutama annos vai onko juominen humalahakuista ja pystyykö halutessaan olemaan juomatta.
Olen itse lähtenyt suhteesta, jossa väsyin miehen jokaviikonloppuiseen kännisekoiluun. En silti ole absolutisti itsekään, vaan käytän alkoholia, mutten humalahakuisesti. Itse varmaan kokisin ahdistavana, jos puolisoni ei hyväksyisi edes kohtuukäyttöä. Siedän huonosti kontrollointia. Varmasti yrittäisin silloin päästä kompromissiin, jossa itse huomioisin ne syyt, joiden vuoksi alkoholi puolisoa ahdistaa ja pyrkisin tietentahtoen olemaan triggeröimättä toista. Voisin esim. harventaa alkoholinkäyttöä, jos puolisoni taas taipuisi siihen, että kohtuullinen käyttö toisinaan on OK. En tiedä, onko teillä tällainen mahdollista.
Mikä on kohtuukäytön raja, mikä vielä ok?
Kohtuukäytössä on monta rajaa . Tärkein on se, haluaako tai voiko olla juomatta milloin vaan., pitkäänkin vai "meneekö hermot". Voiko talossa olla juomatonta viinaa vai pitääkö heittää aina korkki pois ja juoda kaikki, tai pitääkö kaiken varalta olla aina viinaa, jos juomishimo iskee?
Yksi raja on se, minkä verran se haittaa lähimmäisten elämää. Raja on aloittajan puolison kohdalla ylittynyt siksi, että ap on ahdistunut juomisesta. Tämä sosiaalinen kohtuus.
Sitten on se yleisesti määritelty eli lääketieteellinen kohtuus, johon on aika selkeä määrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000008429556.html
Alkoholista lapsena kärsineiden aikuisongelmat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kans ärsyttää miehen viikonloppukännääminen, jo se kun menemme kauppaan ennen viikonloppua niin luontevasti nappaa oluet sieltä mukaan ja maireana tarjoaa myös minulle omia juomia. Ihankuin se olisi viikonlopun kohokohta. Ärsyttävää. Meillä on myös alakoululainen lapsi joka näkee kun isi lappaa oluet kärryyn. Minulle tärkeintä on mukava ja rento yhdessäolo. En juo alkoholia kuin korkeintaan tölkin joskus.
Sitten se kun vähän sammaltaen ja huterin askelin puhuu minulle kun on jo kuudes oluttölkki menossa... kyllästyttävää. En ymmärrä miksi niitä pitää juoda ainakin 7 yhteen menoon? Ei ainakaan nosta miehen viehättävyystasoa silmissäni.
Minkälainen hippiäinen sulla on miehenä, kun jo seitsemästä oluesta sammaltaa ja askeleet on huterat?
On ilmiselvää, että se on vetänyt piilopullon ennen oluita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.
Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap
No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen.
Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap
Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.
Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.
Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.
Kiitos hyvästä ja asiallisesta kommentista. Ap
Lisäisin vielä, että oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa? Oletteko yrittäneet päästä kompromissiin? Oleellista on myös se, kuinka paljon miehesi juo eli onko kyseessä muutama annos vai onko juominen humalahakuista ja pystyykö halutessaan olemaan juomatta.
Olen itse lähtenyt suhteesta, jossa väsyin miehen jokaviikonloppuiseen kännisekoiluun. En silti ole absolutisti itsekään, vaan käytän alkoholia, mutten humalahakuisesti. Itse varmaan kokisin ahdistavana, jos puolisoni ei hyväksyisi edes kohtuukäyttöä. Siedän huonosti kontrollointia. Varmasti yrittäisin silloin päästä kompromissiin, jossa itse huomioisin ne syyt, joiden vuoksi alkoholi puolisoa ahdistaa ja pyrkisin tietentahtoen olemaan triggeröimättä toista. Voisin esim. harventaa alkoholinkäyttöä, jos puolisoni taas taipuisi siihen, että kohtuullinen käyttö toisinaan on OK. En tiedä, onko teillä tällainen mahdollista.
Mikä on kohtuukäytön raja, mikä vielä ok?
Kohtuukäytössä on monta rajaa . Tärkein on se, haluaako tai voiko olla juomatta milloin vaan., pitkäänkin vai "meneekö hermot". Voiko talossa olla juomatonta viinaa vai pitääkö heittää aina korkki pois ja juoda kaikki, tai pitääkö kaiken varalta olla aina viinaa, jos juomishimo iskee?
Yksi raja on se, minkä verran se haittaa lähimmäisten elämää. Raja on aloittajan puolison kohdalla ylittynyt siksi, että ap on ahdistunut juomisesta. Tämä sosiaalinen kohtuus.
Sitten on se yleisesti määritelty eli lääketieteellinen kohtuus, johon on aika selkeä määrä.
Jos ap ahdistuu siitä että mies ottaa pari olutta viikonloppuna, niin kumpihan heistä on ilman kohtuutta..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä pakko sinun on elää parisuhteessa, joka ahdistaa sinua?
Ei kai pakko olekaan. Vaikealta tuntuisi lähteäkään, en toivoisi eroa. Ap
Toivotko tuollaista parisuhdetta?
En toivo. Siksi ahdistaakin. Ap
Ymmärrät kai, ettet tule saamaan toivomaasi parisuhdetta tuon miehen kanssa.
En taida täysin ymmärtää. Siltä se kyllä välillä tuntuu, mutta en osaa kokonaan heittää toivoa pois. On vaikeaa muutenkin heittää koko tähänastista elämää menemään, kun yhteistä matkaa parikymmentä vuotta. Ap
Niin, heität sen sijaan lastesi elämän menemään, eikä heiltä edes kysytä.
t: alkoholistin lapsi, jolla on nykyään paniikkihäiriö ja ahdistuneisuusoireilua
En heitä. Meidän elämä ei ole yhtenevä sinun kokemusten kanssa. Toivottavasti vointisi kohentuu. Ap
Kyllä heität, jäämällä suhteeseen pilaat lastenne elämän, ja jos he uskaltavat koskaan asiasta, sanovat sut yhdeksi syylliseksi, kun ovat turvattomia ihmisiä.
Aika kovia sanoja heittelet tuntematta ihmisiä tai tilannetta yhtään paremmin.
Tuo on ikävä kyllä todellisuutta monelle alkoholistiperheessä kasvaneelle lapselle. Ei siinä tarvitse tuntea ihmisiä tai tilannetta sen kummennin. Hienoa, jos sinulla ei ole kokemusta alkoholistivanhemmasta. Lapsi kyllä vaistoaa ongelman aina, vaikka se ei-alkoholistivanhempi yrittää itselleen vakuutella, etteivät lapset tilanteesta kärsi. Kyllä kärsivät. Moni viimeistään vanhempana, kun puskee kaiken maailman traumat ja ongelmat pintaan, mitä alkoholin värittämä lapsuus on aiheuttanut.
On todellisuutta, mutta ap sanoi, että mies juo alkoholinsa saunaoluita lukuun ottamatta silloin, kun lapset jo nukkuvat. Ei siis ehkä puhuta välttämättä ihan samanlaisesta tilanteesta kuin perheissä, joissa lapset katsovat jatkuvasti humalaspäissään heiluvaa vanhempaa ja kokevat turvattomuutta. Kun ei tunne ihmisiä ja heidän tilannetta tarkemmin, kannattaa olla varovainen arvostelun suhteen.
- eri
Se ahdistava tunnelma tulee läpi, nukkui ne lapset tai eivät. Eikä ne lapset aina mene ajoissa nukkumaan. Ne kasvaa ja alkavat valvoa viikonloppuisin. Alkoholistit ja läheisriippuvaiset poikkeuksetta uskovat, ettei lapset mitään huomaa, eikä ne ainakaan mitään kärsi.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nama-ovat-maailman-viisi-addiktoivi…
"Nämä ovat maailman viisi addiktoivinta ainetta: Alkoholi ja tupakka samassa sarjassa kovien huumeiden kanssa."
.
https://www.is.fi/terveys/art-2000007700851.html
Alkoholi on hermomyrkky, joka tuhoaa aina aivosoluja
.
https://www.voice.fi/terveys-ja-hyvinvointi/a-156725
Alkoholi linkittyy vahvemmin syöpään kuin tiesimmekään - uusi tutkimus paljastaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Runsaaseen ja pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyy usein esimerkiksi keskittymiskyvyttömyyttä, ärtyneisyyttä, unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.
Alkoholi estää uusien neuroneiden ja niiden välisten yhteyksien syntymisen, mikä johtaa alkuvaiheessa muisti- ja oppimisongelmiin ja myöhemmin jopa aivojen surkastumiseen. Aivojen kudoskato on alkoholisteilla jopa maksakirroosia yleisempi sairaus ja suurkuluttajilla todetaan usein muistin ja päättelykyvyn heikentymistä, aloitteellisuuden vähenemistä ja motorisia ongelmia. Juomisen lopettaminen parantaa suorituskykyä, mutta jos muutokset ovat suuria, täydellistä palautumista entiselle tasolle ei välttämättä enää tapahdu.
Runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyvä hermoston vahingoittuminen on mittava terveysongelma ja esimerkiksi valkean aivoaineen kato on alkoholisteilla maksakirroosiakin yleisempää. Valkean aivoaineen kadon oireena on dementiaa, joka voidaan todeta neuropsykologisin testein keskimäärin joka toisella alkoholin suurkuluttajalla. Lievän dementian on toisinaan havaittu korjaantuvan pitkän raittiin kauden aikana. Sen sijaan pikkuaivojen etuosa näyttää tuhoutuvan usein pysyvästi, ja tyypillinen oire alkoholin aiheuttamassa pikkuaivoatrofiassa on kävelyn epävarmuus. Vakavimpia aivovaurioita ovat kuitenkin tapaturmien kautta syntyneet aivovammat, joista yli puolet on saatu juovuksissa. Tapaturmien aiheuttamat aivovammat ovat alkoholisteilla kolme kertaa yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Alkoholi lisää myös aivovaltimotukoksen ja lukinkalvon alaisen vuodon riskiä. Alkoholin pitkäaikaiskäyttö voi aiheuttaa lähes minkä tahansa neurologisen oireen tai löydöksen.
Alkoholi saattaa aiheuttaa runsaasti nautittuna aivovaltimoiden tukoksia ja repeämiä, mikä voi johtaa aivoja vioittavaan hapen puutteeseen. Vahva humalatila voi johtaa aivovaurioon etenkin nuorilla, koska heillä verensokeri laskee liian alas ja aivojen energian saanti estyy. Alkoholisteilla on tavallista suurempi riski kuolla aivohalvaukseen.
Alkoholiriippuvuus on synnyttyään heroiinin luokkaa vaikka syntyykin toki paljon hitaammin. Harva pääsee alkoholista eroon ennen kuolemaa jos alkoholiriippuvuuteen sairastuu liian juomisen takia. Paras orjuutus- ja ryöstöhuume maailmassa. Halpaa tuottaa ja aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Tuhoaa myös eniten aivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa asumaan erikseen. Toinen saa omassa rauhassa tissutella ja täys raittiin ei tarvitse siitä ahdistua. Paljon pariskuntia asuu eri luukuissa jos ei ole lapsiperheellisiä.
Meillä on lapsia. Asioita täytyy puntaroida muidenkin kuin itsensä kantilta. Ap
No nimenomaan pitää puntaroida lasten oikeutta alkoholittomaan lapsuuteen.
Kyllä, samaa mieltä. Olen itse alkoholistin lapsi. Puolisoni juo kun lapset nukkuvat, pois lukien aiemmin otetut saunaoluet. Katson olevani ainoa, joka hänen juomisestaan kärsii. Osittain varmasti taustani vuoksi jokaviikkoinen juominen on minulle vaikeaa. Hän on lapsilleen hyvä isä. Ap
Tässä tulikin syy, miksi juominen ahdistaa sua. Se toimii traumatriggerinä ja muistuttaa sinua siitä turvattomuudesta, joka lapsena oli.
Pysähdy miettimään, onko kyse siitä, että miehesi juominen todella on ongelmallista tai haitaksi hänelle itselleen tai lapsille vai siitä, ettet halua muistutusta alkoholismin värittämästä menneisyydestä. Jos ensiksi mainittu pitää paikkaansa, miehen olisi tehtävä asialle jotain. Jos taas jälkimmäinen, se vaan on fakta, ettei me oikein voida kontrolloida toisia ihmisiä, jotta omat traumamme eivät aktivoituisi.
Toki voitte keskustella, voisiko mies tulla yhtään vastaan esim. vähentämällä alkoholin käyttöä tai käyttämällä sitä muualla, mutta jos hänellä ei ole päihdeongelmaa ja määrät pysyvät kohtuullisina, eikä esiinny kännipäissään lasten läsnäollessa, et oikein voi kieltää häntä juomasta. Silloin on vain kaksi mielipidettä vastakkain. On sinun mielipiteesi siitä, ettei alkoholia tulisi käyttää ja miehen mielipide, että aikuinen saa viikonloppuisin nauttia kohtuudella alkoholia, eikä kumpikaan niistä ole sen oikeampi.
Kiitos hyvästä ja asiallisesta kommentista. Ap
Lisäisin vielä, että oletko keskustellut asiasta miehesi kanssa? Oletteko yrittäneet päästä kompromissiin? Oleellista on myös se, kuinka paljon miehesi juo eli onko kyseessä muutama annos vai onko juominen humalahakuista ja pystyykö halutessaan olemaan juomatta.
Olen itse lähtenyt suhteesta, jossa väsyin miehen jokaviikonloppuiseen kännisekoiluun. En silti ole absolutisti itsekään, vaan käytän alkoholia, mutten humalahakuisesti. Itse varmaan kokisin ahdistavana, jos puolisoni ei hyväksyisi edes kohtuukäyttöä. Siedän huonosti kontrollointia. Varmasti yrittäisin silloin päästä kompromissiin, jossa itse huomioisin ne syyt, joiden vuoksi alkoholi puolisoa ahdistaa ja pyrkisin tietentahtoen olemaan triggeröimättä toista. Voisin esim. harventaa alkoholinkäyttöä, jos puolisoni taas taipuisi siihen, että kohtuullinen käyttö toisinaan on OK. En tiedä, onko teillä tällainen mahdollista.
Mikä on kohtuukäytön raja, mikä vielä ok?
Kohtuukäytössä on monta rajaa . Tärkein on se, haluaako tai voiko olla juomatta milloin vaan., pitkäänkin vai "meneekö hermot". Voiko talossa olla juomatonta viinaa vai pitääkö heittää aina korkki pois ja juoda kaikki, tai pitääkö kaiken varalta olla aina viinaa, jos juomishimo iskee?
Yksi raja on se, minkä verran se haittaa lähimmäisten elämää. Raja on aloittajan puolison kohdalla ylittynyt siksi, että ap on ahdistunut juomisesta. Tämä sosiaalinen kohtuus.
Sitten on se yleisesti määritelty eli lääketieteellinen kohtuus, johon on aika selkeä määrä.
Sekin vaikuttaa siihen minkä kokee kohtuulliseksi, että millaiseksi ihminen muuttuu juodessaan.
Jollekin se alkoholi ei sovi ollenkaan vaan jo se eka lasillinen tekee esim piikikkään tai muuten pahantuulisen, kun taas toinen muuttuu vain hilpeäksi seuraihmiseksi vaikka lasillisia olisi alla jo muutama. Toisista taas tulee rasittavia jankkaajia samalla annosmäärällä. Jotkut alkaa kaivella menneitä ja haastamaan riitaa. Osa taas muuttuu tunteelliseksi.
Osa taas ei osaa tehdä mitään vapaalla/lomalla olematta aamusta iltaan jonkinlaisessa humalassa ja esim laivalla tule edes kuuloonkaan olla selvinpäin.. Tuokaan ei ole monenkaan mielestä kohtuullista käyttöä vaikka sitten normiarjessa olisikin selvinpäin aina eikä joisi edes viikonloppuisin jolloin esim vuositasolla nautittu alkoholi olisikin jopa alle kohtuukäytön rajan.
Se lienee kaikille selvää, että nelivetokunnossa oleminen, oksentelu tai alleen laskeminen on jo kaukana kohtuullisesta suurimman osan mielestä. Toki heillekin löytyy kumppani toisesta samanlaisesta juomarista.
Alkoholia käytetään aivojen tuhoamiseen, geneettisen kansanperimän rappeuttamiseen, ja ihmisten tyhmänä pitämiseen ja orjuuttamiseen. Voimakas ja aivoja tuhoava solumyrkky kyseessä.
Toivottavasti asiaan löytyy ratkaisu. Alkoholi on pilannut monet ihmissuhteet ja elämät.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholia käytetään aivojen tuhoamiseen, geneettisen kansanperimän rappeuttamiseen, ja ihmisten tyhmänä pitämiseen ja orjuuttamiseen. Voimakas ja aivoja tuhoava solumyrkky kyseessä.
Näin se on. Alkoholi on hyvä orjuutushuume. Tupakka myös.
Alue: Aihe vapaa
On todellisuutta, mutta ap sanoi, että mies juo alkoholinsa saunaoluita lukuun ottamatta silloin, kun lapset jo nukkuvat. Ei siis ehkä puhuta välttämättä ihan samanlaisesta tilanteesta kuin perheissä, joissa lapset katsovat jatkuvasti humalaspäissään heiluvaa vanhempaa ja kokevat turvattomuutta. Kun ei tunne ihmisiä ja heidän tilannetta tarkemmin, kannattaa olla varovainen arvostelun suhteen.
- eri