Lue keskustelun säännöt.
Vammaisten synnyttäminen tietentahtoen on väärin
03.06.2015 |
Abortti on paljon inhimillisempi vaihtoehto, kuin synnyttää vammainen kärsimään.
Kommentit (50)
Mun vammainen lapsi on varmasti onnellisempi kuin suurin osa ns. Terveistä. Meille vanhemmille jos raskasta, mutta enpä vaihtaisikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei se kyllä mun mielestä itsekästä ole, ja tunnen monta kehitysvammaista työni puolesta, ketkä nauttivat elämästään. Toki myös ymmärrän aborttiin päätyvät, sillä on todella raskasta kasvattaa vammaista lasta, ja varsinkin miettiä samalla onko se hyväksi kenellekkään. Päätös on aika usein erittäin vaikea, vaikka siinä ei periaatteessa väärää vaihtoehtoa ole. Aina ei myöskään tiedetä vamman laadusta niin ajoissa, että edes valintaa ehtisi tehdä.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:57"]
Mun vammainen lapsi on varmasti onnellisempi kuin suurin osa ns. Terveistä. Meille vanhemmille jos raskasta, mutta enpä vaihtaisikaan
[/quote]
Tottakai noinkin voi olla, mutta aina se ei mee niin. Aina voi tulla niin iso vamma että on sänkypotilaana koko ikänsä. Kuka pystyy siinä olemaan onnellinen? Se toki riippuu paljon siitä minkälainen vamma jne. Jotkut voivat ajatella olevansa vain taakka vanhemmilleen tai muuten surullisia kun eivät saa normaalia elämää. Vanhempana siihen voi paljon vaikuttaa, mutta tapauksia on monenlaisia. Mun serkkukin on koko elämänsä pyörätuolissa, ongelmana ylipaino kun ei pysty liikkumaan kunnolla. Jos liikkuu niin polvilleen/kontilleen. En tiedä onko onnellinen elämästään, kun en ole kuulumisia kysellyt. Ei pidetä kovin tiiviisti yhteyttä, haluisin toki mutta jotenkin en vaa oo kovin sosiaalinen. Muuten on kyllä älykkö et pää toimii mut jalat ei. Ehkä hänestä tuleekin isompana joku nero :)
Minä abortoisin vain varmasti vaikeavammaisen lapsen, jos lapsi ei olisi vahinko. Koska ei ole minun vikani, jos lapsi joka kehittyy, on vammainen, eikä tiedetä vamman syvyyttä. Minun "ansiostani" voisi tietenkin yksi kärsimyselämä jäädä syntymättä, jos abortoisin, mutta voisi käydä niinkin, (jos vamman tasoa ei voida tietää), että lapsella olisi ihan hyvä vammaisen elämä.
Koska en voisi tietää, kumpi sieltä tulee en voisi abortoida. Jos siis olisin halunnut lapsia siinä kohtaa tai lapsen. (Mulla onkin lapsia, mutta en ole joutunut tekemään tuollaista päätöstä).
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 13:53"]
Minä ajattelen juurikin lapsen parasta että abortoin vammaisen lapsen. Mä olisin toivonut mun kohdalla sitä jos olisinkin ollut vammainen. En olisi voinut elää normaalia elämää ja jos elämän kulku riippuisi koko ajan vanhemmistani niin ei tulis mitää. Entä jos mun vanhemmat ois esim kuollut autokolarissa. Olisin jäänyt yksin hylättynä maailmaan ja viskattu oisi vain laitokseen jossa tuskin olisin saanut parasta mahdollista hoitoa. Jos nyt vammautuisin aikuisiällä niin kyllä mun elämä menisi siinä pilalle. Kaikki haaveet romuttuis. En toki tiedä minkälaista elämä on syntymästä asti vammaisena, voi olla että siihen tottuisi kun ei ole tottunut elämään normaalia elämää.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Vaikka olen itse synnytyksessä vammautunut, jo aikunen ja asian kanssa jotenkin oppinut elämään. Todellisuudessa päivääkään ei mene, ettei harmittaisia ja en miettisi miksi mulle kävi näin. Ei tälle mitään voi, että pyörätuolissa istuu, mutta vammaa en toivo kenellekään ja siksi ihmettelen, miksi joku niin tietentahtoen tekisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet vammaiset on onnellisia ja ei kärsi. Musta sun pikku kakaran ei kannata kirjoittaa asiasta josta et tiedä mitään. Meidän vammainen teini on onnellinen ihminen ja ei kärsi. Samoin muut hänen luokallansa olevat lapset.
Vammaisellakin n oikeus syntyä ja katsos tuo oli vain sinun mielipiteesi ja siihen se sitten jääkin.
T. Äiti 49v. jolla nyt jotain tietoa sentään asiasta on.
Kuinka paljon enemmän tai millä tavalla vammainen nauttis elämästään jos olisi saanut valita terveyden? Kaikki tietysti porskuttaa niillä avuilla mitä ovat saaneet. Onko vammaisella velvollisuus syntyä? Vai olisiko vanhemmalla tietäessään velvollisuus antaa lapselke uusi mahdollisuus syntyä toisella kertaa terveenä. Jos vammaisuus tulee yllätyksenä tai tapaturman seurauksena, on tilanne aivan eri näkökulmassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa ihan terveillä teineillä olla ne kärsimykset ja ei onnellisuus. Syömishäiriöt, masennus,kiusaamiset ja itsemurhat. Ei siihen vammaa tarvita.
Moni vammainen ei ole hirveän vaikeasti vammainen.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:12"]
Monet vammaiset on onnellisia ja ei kärsi. Musta sun pikku kakaran ei kannata kirjoittaa asiasta josta et tiedä mitään. Meidän vammainen teini on onnellinen ihminen ja ei kärsi. Samoin muut hänen luokallansa olevat lapset.
Vammaisellakin n oikeus syntyä ja katsos tuo oli vain sinun mielipiteesi ja siihen se sitten jääkin.
T. Äiti 49v. jolla nyt jotain tietoa sentään asiasta on.
[/quote]
Kenelle tän tarkoitit? Ei tarvitse suuttua, varmastikaan kukaan ei täällä arvostele sun päätöksiäsi ja lapsesi elämää. Täällä kysyttiin asiaa, ihmiset vastaa ja ihmisillä on katsos omat mielipiteensä. Ja joo sinun ei tarvitse niistä pitää. Olen oikeasti iloinen että sinun lapsesi on onnellinen, niin asian kuuluukin olla, olet ollut hyvä jaksava vanhempi. Vammaisillakin on oikeus syntyä joo ja he eivät ole mikään "roska" tässä maassa, vaan tasavertainen ihminen kun kaikki muut. Minä vaan sanon oman mielipiteeni ja siihen liittyy se miten omalla kohdallani asian näkisin. Tuskin olisin pahastunut jos äitini olisi abortoinut minut kun en mä mahassa maailmasta mitään viel ymmärtänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:17"]Kuinka paljon enemmän tai millä tavalla vammainen nauttis elämästään jos olisi saanut valita terveyden? Kaikki tietysti porskuttaa niillä avuilla mitä ovat saaneet. Onko vammaisella velvollisuus syntyä? Vai olisiko vanhemmalla tietäessään velvollisuus antaa lapselke uusi mahdollisuus syntyä toisella kertaa terveenä. Jos vammaisuus tulee yllätyksenä tai tapaturman seurauksena, on tilanne aivan eri näkökulmassa
[/quote]
Abortoitu lapsi ei synny enää toista kertaa. Se on ihmisen oma elämä, joka ensin laitetaan alulle ja sitten itsekkäästi lopetetaan.
Abortti aina väärin koska se on TAPPAMISTA. Abortin tekijät kuuluisi loppuelämäksi vankilaan minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kuitenkin ole niin, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa olla terve?
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:33"]Eikö kuitenkin ole niin, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa olla terve?
[/quote]
Täysin tervettä ei olekkaan. Vammaisuus ei ole sairaus. Ja vaikka jokainen haluaisi olla terve ei kuitenkaan ole syytä olettaa, etteikö vammaisenakin voisi elää onnellista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kivasti ja kypsästi niputatte kaikki vammaiset samaan nippuun kehitysvammaisiksi ja "vaikeavammaisiksi". Eläköön ennakkoluulot! Ei tullut sitten mieleen kieltää sairaiden tieten tahtoen synnyttämistä?
Joskus on silleen hassusti, että sama lääketieteellinen tila voi aiheuttaa huippuominaisuuksia tai vammaisuutta.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:33"]Eikö kuitenkin ole niin, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa olla terve? [/quote] Täysin tervettä ei olekkaan. Vammaisuus ei ole sairaus. Ja vaikka jokainen haluaisi olla terve ei kuitenkaan ole syytä olettaa, etteikö vammaisenakin voisi elää onnellista elämää.
[/quote]
Niin mutta, tosi asiahan on, että vamma rajoittaa aina elämää jonkin verran. Riippuu vammasta kuinka paljon. Se onko onnellinen riippuu aina ihmisen omista tuntemuksista, oli vammainen tai ei. Kyllä esim. terveet jalat voittaa pyörätuolissa istumisen ihan varmasti. Kukaan ei varmasti huvikseen siinä istu.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:33"]Eikö kuitenkin ole niin, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa olla terve? [/quote] Täysin tervettä ei olekkaan. Vammaisuus ei ole sairaus. Ja vaikka jokainen haluaisi olla terve ei kuitenkaan ole syytä olettaa, etteikö vammaisenakin voisi elää onnellista elämää.
[/quote]
Niin mutta, tosi asiahan on, että vamma rajoittaa aina elämää jonkin verran. Riippuu vammasta kuinka paljon. Se onko onnellinen riippuu aina ihmisen omista tuntemuksista, oli vammainen tai ei. Kyllä esim. terveet jalat voittaa pyörätuolissa istumisen ihan varmasti. Kukaan ei varmasti huvikseen siinä istu.
[/quote]
Kyllä minä istun nimenomaan huvikseni pyörätuolissa. Jaksaa paremmin kaupungilla, aktiivisempi elämä. Ei minun olisi pakko. Joku toinen ajelee autolla markettiin, minulle tämä on toimiva vaihtoehto. Älä turhaan kuvittele, että sinä ulkopuolisena voisit ymmärtää, millaista elämä on vamman kanssa. Tai ainakaan myötätunnoton tekohurskas järkeilysi eivät kerro toisten ihmisten elämäntodellisuudesta mitään. Säälin säälin.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:33"]Eikö kuitenkin ole niin, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa olla terve? [/quote] Täysin tervettä ei olekkaan. Vammaisuus ei ole sairaus. Ja vaikka jokainen haluaisi olla terve ei kuitenkaan ole syytä olettaa, etteikö vammaisenakin voisi elää onnellista elämää.
[/quote]
Niin mutta, tosi asiahan on, että vamma rajoittaa aina elämää jonkin verran. Riippuu vammasta kuinka paljon. Se onko onnellinen riippuu aina ihmisen omista tuntemuksista, oli vammainen tai ei. Kyllä esim. terveet jalat voittaa pyörätuolissa istumisen ihan varmasti. Kukaan ei varmasti huvikseen siinä istu.
[/quote]
Miten terve ihminen voi tietää toisen kärsimyksistä kun ei itse sitä tunne? Itsekästä minusta on se, että ihmiset kuvittelevat voivansa päättää, että tietynlaisen vamman omaavat ihmiset kärsivät automaattisesti vaikka niin ei oikeasti olisi.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:39"]
Kivasti ja kypsästi niputatte kaikki vammaiset samaan nippuun kehitysvammaisiksi ja "vaikeavammaisiksi". Eläköön ennakkoluulot! Ei tullut sitten mieleen kieltää sairaiden tieten tahtoen synnyttämistä?
Joskus on silleen hassusti, että sama lääketieteellinen tila voi aiheuttaa huippuominaisuuksia tai vammaisuutta.
[/quote]
näin on. Jospa olisimme tienneet lapsen perimän odotusaikana olisimme kenties päätyneet aborttiin. Kävipä sitten niin että lapsella ei ole kuin murto-osa oletetuista ongelmista. Onnellinen on ja hyvin terve. Onneksi ei tiedetty.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:43"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:37"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2015 klo 14:33"]Eikö kuitenkin ole niin, että lähtökohtaisesti jokainen haluaa olla terve? [/quote] Täysin tervettä ei olekkaan. Vammaisuus ei ole sairaus. Ja vaikka jokainen haluaisi olla terve ei kuitenkaan ole syytä olettaa, etteikö vammaisenakin voisi elää onnellista elämää.
[/quote]
Niin mutta, tosi asiahan on, että vamma rajoittaa aina elämää jonkin verran. Riippuu vammasta kuinka paljon. Se onko onnellinen riippuu aina ihmisen omista tuntemuksista, oli vammainen tai ei. Kyllä esim. terveet jalat voittaa pyörätuolissa istumisen ihan varmasti. Kukaan ei varmasti huvikseen siinä istu.
[/quote]
Miten terve ihminen voi tietää toisen kärsimyksistä kun ei itse sitä tunne? Itsekästä minusta on se, että ihmiset kuvittelevat voivansa päättää, että tietynlaisen vamman omaavat ihmiset kärsivät automaattisesti vaikka niin ei oikeasti olisi.
[/quote]
Kyllä minäkin istun pyörätuolissa. Tuntuu, että menetän elämässä tiettyjä asioita, kun tässä istun. Enkö saisi tuntea näin?
24
Minä ajattelen juurikin lapsen parasta että abortoin vammaisen lapsen. Mä olisin toivonut mun kohdalla sitä jos olisinkin ollut vammainen. En olisi voinut elää normaalia elämää ja jos elämän kulku riippuisi koko ajan vanhemmistani niin ei tulis mitää. Entä jos mun vanhemmat ois esim kuollut autokolarissa. Olisin jäänyt yksin hylättynä maailmaan ja viskattu oisi vain laitokseen jossa tuskin olisin saanut parasta mahdollista hoitoa. Jos nyt vammautuisin aikuisiällä niin kyllä mun elämä menisi siinä pilalle. Kaikki haaveet romuttuis. En toki tiedä minkälaista elämä on syntymästä asti vammaisena, voi olla että siihen tottuisi kun ei ole tottunut elämään normaalia elämää.