Parisuhteessa petetyksi joutuu tavallisimmin pikkulasten äiti

Tein reissuhommia lapsettomana. Olen nainen. Monilla firmoilla on tiettyjen hotelliketjujen kanssa majoitussopimukset eli samat tyypit törmäävät yllättävän nopeasti samoissa hotelleissa. Valtaosa on miehiä.

Kun työpäivän jälkeen mennään hotelliin niin ollaan vapaalla. Yllättävän moni ukkomies tuli iskemään. En ole mitenkään sädehtivä kaunotar. Olen sosiaalinen ja tykkään jutella ihmisten kanssa.

Joukossa oli myös paljon ukkomiehiä jotka välttelivät seuraani. Itse olin varattu joten hain ainoastaan juttuseuraa (jos sitäkään) iltaisin.

Osa petti mutta suurin osa ei. Ystävystyin joidenkin miehien kanssa ja vietimme aikaa iltaisin esimerkiksi käymällä yhdessä syömässä. Jossain vaiheessa aloin vältellä muiden reissuhommissa olevien seuraa koska en jaksanut sitä jatkuvaa valitusta puolisosta/lapsista. "Huomenna onkin perjantai, sitten joutuu lähtemään rouvan ja lapsien kanssa mökille". Ihmeellistä pikkulapsimaista niukumista. Itsehän he olivat avioituneet ja perheen perustaneet ja monilla vaimo hoiti koko arjen pyörityksen...

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:48"]

Nyt pistää kyllä vihaksi. Miehet on juuri tollasia keskenkasvuisia nulikoita. Miten kenellekään tulee edes mieleen rinnastaa isä ja vauva tyyliin "kun vauva tulee, isä ei saa enää huomiota perheessä." Oletko KOSKAAN tullut ajatelleeksi, miltä äidiksi tuleminen tuntuu? Ensin 9 kk kantaa sisällään vauvaa ja olla jo silloin siitä vastuussa. Voi olla pahoinvointia, särkyjä, ties mitä vaivoja. Sinun täytyy vahtia, mitä panet suuhusi, et saa juoda pisaraakaan alkoholia saati polttaa tupakkaa, jos se onkin kuulunut nautintoihisi. Sen on vaan loputtava. Lääkärihenkilöstö tutkii kroppaasi kuin se olisi joku synnytyslaite, tarkkailee että kaikki on kunnossa, huomauttelee liikakiloista jne. Oma korppasi ei enää kuulu vain sinulle, vaan se on vauvan koti.

Kun vauva syntyy, et voi enää olla HETKEÄKÄÄN rauhassa. Kaikki oma aika on lopullisesti hetkessä mennyttä (ei tietenkään ikuisesti, mutta siltä se silloin tuntuu, ja onhan se muutaman vuoden totista totta). Sinä olet nyt äiti ja laitat automaattisesti lapsen tarpeet AINA omien tarpeittesi edelle, tai jos et tee niin, olet huono äiti. Joudut imettämään vauvaa tisseilläsi, joita ennen olet rakastanut ja jotka nyt ovat piukat, painavat, särkevät. Istut aloillasi ja imetät, vaikka kävisit mieluummina vaikka vain suihkussa, kahvihetkestä kavereiden kanssa nyt puhumattakaan. Vaihdat vauvan vaippoja, vaikka haluaisit lukea lehdestä, että voisit puhua kavereiden kanssa muustakin kuin vaipanvaihdosta, mutta ei se onnistu. Se sinappi on pestävä ensin pois. Ja sitten pitää taas imettää. Ja pestä se kakkapyjama. Imettää. Vaihtaa vaippaa. Nukuttaa. Imettää...

Luuletko, että äiti saa jotenkin erityisen paljon huomiota pikkulapsiaikana? Luuletko, että äidiksi tuleminen on helppoa tai pelkästään ihanaa? Luuletko, että äidistä on synnytyksen jälkeen kivaa, kun alapäähän sattuu  niin paljon ettei voi istua, tai kun vuotaa verta niin paljon että kaikki housut ovat veressä, vaikka niissä olisi minkälaisia siteitä? Luuletko, että on kivaa kuunnella päivät ja yöt pääksytykseen vauvan vaativaa itkua, kun se haluaa tissiä, puhtaan vaipan, nukkumaan tai vain läheisyyttä? Luuletko, ettei äidillä ole hermot kireällä? Luuletko, ettei äiti kaipaa lohdutusta, ymmärrystä, tukea ja hellyyttä?

On olemassa niin helvetin kummallinen äitimyytti, jossa nainen jotenkin muuttuu heti synnytyksen jälkeen sellaiseksi kaikkivoipaiseksi superhahmoksi, joka pystyy kaikkeen ja tekee kaiken mukisematta. Mies voi tukeutua vaimoon, koska hänhän on ÄITI, ja äitiin voi aina luottaa. Miehen ei tarvitse lohduttaa vaimoa, koska ei ÄITI kaipaa lohdutusta, äitihän on itse se Suurin Lohduttaja.

Oikeasti, nyt se hattu kouraan ja nöyrry vähän. Ehkä isät jää perheessä toiseksi lapsen synnyttyä, mutta kyllä siinä kolmanneksi jää se äiti.

[/quote]

Oho. Onpas sinulla ollut katkeraa olla äitinä.

Olen mies, enkä todellakaan tiedä millaista on olla äiti, koska en tule koskaan kokemaan sellaista. Pahoittelut, että sinun kohdalla se on ollut noin ikävä kokemus.

Mutta vaikuttaa, että sinäkään et ole pohtinut, millaista isästä tuntuu vaimon ollessa raskaana ja vauva-aikana. Tässäkin ketjussa on sanottu, että pitäisi puhua enemmän mitä perheessä tapahtuu ja miten äiti ja isä tulevat toimeen.

Meidän parisuhde oli melko heikolla tolalla, kunnes onneksi saimme suumme auki. Vaimoni kertoi samantyyppisistä tuntemuksista kuin mitä sinulla on ollut. Ei ihan noin rajua tilitystä ollut, mutta samaan suuntaan. Korjasin omaa käytöstäni ja ymmärsin paremmin missä mennnään.

Mutta nostavatko äidit itse riman mahdottoman korkealle? Olin molempien lastemme kanssa isäkuukauden kotona. Toki lapsi on jo isompi siinä vaiheessa, mutta itse nautin tuosta ajasta. Nautin ajasta lasten kanssa ja siitä, että sai viettää aikaa heidän kanssaan.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:48"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:25"]

Sinunko mielestäsi sitten isiliini kuuluu laittaa vauvan edelle?

[/quote]

Ei, mutta eikös se olisi mukavaa, että kaikki ovat suunnilleen samalla viivalla perheessä?

Ei sekään ihan oikein ole, että järjestys on: lapset, äiti, koira ja sitten mies. Vai mitä ole mieltä?
[/quote]
Yksinkertainen esimerkki: vauvalla, isiliinillä ja äitylillä on yhtä aikaa nälkä. Kuka syö ensin? Ei se vauva ymmärrä, että isiliinillä on tässä ihan tasaveroinen nälkä ja yhtä kova halu saada ko. tarve tyydytetyksi.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 09:25"]"Seksuaalielämä oli kunnossa"

- petetyn äidin mielestä oli kunnossa, niin. Varmaan kaikki muukin oli sen mielestä kunnossa.
[/quote]

Olen itse pettänyt muutamaa exää, mutten kertaakaan seksin puutteen takia.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:54"]

Missäköhän marginaalissa elät? Harva nainen omistautuvaa isää haukkuu vaan on tyytyväinen aarteeseensa.

[/quote]

En kirjoittanut sitä viestiä jota kommentoit, mutta kyllähän sitä monet äidit kommentoivat tylysti miestensä tekemisiä. Ensin valitetaan, ettei mies houda vauvaa ja kun sitten yrittää parhaansa, niin asialle naureskellaan, ohjeistetaan koko ajan ja sitten vielä kaupan päälle tehdään aloitus AV-palstalle, jossa naureskellaan, kun mies on laittanut body napit sukkahousujen päälle. Ja sehän on suurin asia missä voi mokata vauvanhoidossa.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:08"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:48"]

Nyt pistää kyllä vihaksi. Miehet on juuri tollasia keskenkasvuisia nulikoita. Miten kenellekään tulee edes mieleen rinnastaa isä ja vauva tyyliin "kun vauva tulee, isä ei saa enää huomiota perheessä." Oletko KOSKAAN tullut ajatelleeksi, miltä äidiksi tuleminen tuntuu? Ensin 9 kk kantaa sisällään vauvaa ja olla jo silloin siitä vastuussa. Voi olla pahoinvointia, särkyjä, ties mitä vaivoja. Sinun täytyy vahtia, mitä panet suuhusi, et saa juoda pisaraakaan alkoholia saati polttaa tupakkaa, jos se onkin kuulunut nautintoihisi. Sen on vaan loputtava. Lääkärihenkilöstö tutkii kroppaasi kuin se olisi joku synnytyslaite, tarkkailee että kaikki on kunnossa, huomauttelee liikakiloista jne. Oma korppasi ei enää kuulu vain sinulle, vaan se on vauvan koti.

Kun vauva syntyy, et voi enää olla HETKEÄKÄÄN rauhassa. Kaikki oma aika on lopullisesti hetkessä mennyttä (ei tietenkään ikuisesti, mutta siltä se silloin tuntuu, ja onhan se muutaman vuoden totista totta). Sinä olet nyt äiti ja laitat automaattisesti lapsen tarpeet AINA omien tarpeittesi edelle, tai jos et tee niin, olet huono äiti. Joudut imettämään vauvaa tisseilläsi, joita ennen olet rakastanut ja jotka nyt ovat piukat, painavat, särkevät. Istut aloillasi ja imetät, vaikka kävisit mieluummina vaikka vain suihkussa, kahvihetkestä kavereiden kanssa nyt puhumattakaan. Vaihdat vauvan vaippoja, vaikka haluaisit lukea lehdestä, että voisit puhua kavereiden kanssa muustakin kuin vaipanvaihdosta, mutta ei se onnistu. Se sinappi on pestävä ensin pois. Ja sitten pitää taas imettää. Ja pestä se kakkapyjama. Imettää. Vaihtaa vaippaa. Nukuttaa. Imettää...

Luuletko, että äiti saa jotenkin erityisen paljon huomiota pikkulapsiaikana? Luuletko, että äidiksi tuleminen on helppoa tai pelkästään ihanaa? Luuletko, että äidistä on synnytyksen jälkeen kivaa, kun alapäähän sattuu  niin paljon ettei voi istua, tai kun vuotaa verta niin paljon että kaikki housut ovat veressä, vaikka niissä olisi minkälaisia siteitä? Luuletko, että on kivaa kuunnella päivät ja yöt pääksytykseen vauvan vaativaa itkua, kun se haluaa tissiä, puhtaan vaipan, nukkumaan tai vain läheisyyttä? Luuletko, ettei äidillä ole hermot kireällä? Luuletko, ettei äiti kaipaa lohdutusta, ymmärrystä, tukea ja hellyyttä?

On olemassa niin helvetin kummallinen äitimyytti, jossa nainen jotenkin muuttuu heti synnytyksen jälkeen sellaiseksi kaikkivoipaiseksi superhahmoksi, joka pystyy kaikkeen ja tekee kaiken mukisematta. Mies voi tukeutua vaimoon, koska hänhän on ÄITI, ja äitiin voi aina luottaa. Miehen ei tarvitse lohduttaa vaimoa, koska ei ÄITI kaipaa lohdutusta, äitihän on itse se Suurin Lohduttaja.

Oikeasti, nyt se hattu kouraan ja nöyrry vähän. Ehkä isät jää perheessä toiseksi lapsen synnyttyä, mutta kyllä siinä kolmanneksi jää se äiti.

[/quote]

Oho. Onpas sinulla ollut katkeraa olla äitinä.

Olen mies, enkä todellakaan tiedä millaista on olla äiti, koska en tule koskaan kokemaan sellaista. Pahoittelut, että sinun kohdalla se on ollut noin ikävä kokemus.

Mutta vaikuttaa, että sinäkään et ole pohtinut, millaista isästä tuntuu vaimon ollessa raskaana ja vauva-aikana. Tässäkin ketjussa on sanottu, että pitäisi puhua enemmän mitä perheessä tapahtuu ja miten äiti ja isä tulevat toimeen.

Meidän parisuhde oli melko heikolla tolalla, kunnes onneksi saimme suumme auki. Vaimoni kertoi samantyyppisistä tuntemuksista kuin mitä sinulla on ollut. Ei ihan noin rajua tilitystä ollut, mutta samaan suuntaan. Korjasin omaa käytöstäni ja ymmärsin paremmin missä mennnään.

Mutta nostavatko äidit itse riman mahdottoman korkealle? Olin molempien lastemme kanssa isäkuukauden kotona. Toki lapsi on jo isompi siinä vaiheessa, mutta itse nautin tuosta ajasta. Nautin ajasta lasten kanssa ja siitä, että sai viettää aikaa heidän kanssaan.

 
[/quote]
Kuukausi isomman lapsen kanssa vrt. raskausaika, synnytys, äitiysloma + vanhempainvapaa. Jep.

Tätä ketjua lukiessa tulee kyllä mieleen, että kannattaako edes kaikkien naisten miesten yrittää tuoda esiin niitä omia mielipiteitään/ajatuksiaan/toiveitaan, koska ne tyrmätään koska lapsi.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:48"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:25"] Sinunko mielestäsi sitten isiliini kuuluu laittaa vauvan edelle? [/quote] Ei, mutta eikös se olisi mukavaa, että kaikki ovat suunnilleen samalla viivalla perheessä? Ei sekään ihan oikein ole, että järjestys on: lapset, äiti, koira ja sitten mies. Vai mitä ole mieltä? [/quote] Yksinkertainen esimerkki: vauvalla, isiliinillä ja äitylillä on yhtä aikaa nälkä. Kuka syö ensin? Ei se vauva ymmärrä, että isiliinillä on tässä ihan tasaveroinen nälkä ja yhtä kova halu saada ko. tarve tyydytetyksi.

[/quote]

Hohhoijaa taas. Mitenhän tämä nyt pitäisi vääntää, että arvoisa äitiliinikin ymmärtäisi asiana. Tottakai se vauvat pitää hoitaa ja huolehtia, että hänellä on hyvä olla. Mutta ei se tarkoita sitä, että parisuhde pitää unohtaa siksi aikaa. Ja tässä tarkoitan miehen antamaa huomiota ja arvostusta lapsensa äidille ja samoin toisinpäin.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 09:35"]

Joo, tässä näkyy just se kun on ihan pakko päästä yksin baariin juhlimaan...

Sitä kautta ne pettämiset kuitenkin useimmiten tapahtuu.

Mutta onhan se nyt kauheata, jollei vaikka mies kaveriporukan kanssa pääse ulos.

Kuvottavaa.

Olen nykyisen kanssa päättänyt, että jos on pakko miesporukassa mennä ulos ilman mua, en tässä suhteessa ole. Baarit on iskupaikkoja ja turha niihin on vakisuhteessa elävien eksyä. Miksi ihmeessä sinne varattujen täytyy mennä? Viehätysvoimaansa testaamaanko? Kyllä kavereiden kanssa voi vaikka saunailtaa viettää jonkun kotona tai mennä ravintolaan syömään hyvin, tai vaikka keilaamaan tms., mistä nyt onkaan kiinnostunut. Tuota baarimeininkiä en ymmärrä enkä sulata omalta mieheltäni.

Tuollainen mies täytyy jättää, ei valitettavasti käyttäytyminen tuosta parane.

Terveisin nimim. Kokemusta on

[/quote]

Sitten et voi päästää miestäsi töihinkään, suurin osa pettureista kun löytää työpaikalta sen suhteen, ihan tutkitusti.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:48"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:25"] Sinunko mielestäsi sitten isiliini kuuluu laittaa vauvan edelle? [/quote] Ei, mutta eikös se olisi mukavaa, että kaikki ovat suunnilleen samalla viivalla perheessä? Ei sekään ihan oikein ole, että järjestys on: lapset, äiti, koira ja sitten mies. Vai mitä ole mieltä? [/quote] Yksinkertainen esimerkki: vauvalla, isiliinillä ja äitylillä on yhtä aikaa nälkä. Kuka syö ensin? Ei se vauva ymmärrä, että isiliinillä on tässä ihan tasaveroinen nälkä ja yhtä kova halu saada ko. tarve tyydytetyksi.

[/quote]

Olipa taas. Tämä varmaankin oli se ongelma, että kuka syö ensin. Jos keskustelu on näin vihamielistä ja ankeaa, lienee turha jatkaa.

[/quote]

Sekö on yksin naisen vastuulla panna se seksuaalielämä "ja kaikki muukin" kuntoon? Mies voi sitten ansaitusti loikata aidan toiselle puolelle jos ei natsaa?

[/quote]

Ei tietenkään. Mutta mielestäni nuoria miehiä voisi varoitella etukäteen. Tuosta voitaisiin tehdä opas josta löytyy ainakin seuraavat asiat, joihin miehen kannattaa varautua:

- raskauden viimeisten kuuden kuukauden ajan tulee pelkkää paskaa niskaan ja edes astianpesukoneen tyhjennyskin voi mennä pieleen.

- vauva-aikana miehen tehtävä on käydä töissä ja työpäivän jälkeen hoitaa lasta klo 17-02 ja sitten taas lähteä aamulla töihin. Ja tietenkin mies ei osaa lasta hoitaa ja vaimolla on oikeus nalkuttaa tästäkin.

- Seksistä ei saa puhua positiivisen raskaustestin ja lapsen 2-vuotissynttäreiden välillä. Ja jos tästä selviää ilman omantunnon romahtamista, niin hyvällä tuurilla jossain vaiheessa vielä voi sänkypuuhiin päästä.

- 95% miehen palkasta menee rouvan ja lapsen elintason ylläpitämiseen.

- Omat harrastukset tulee lopettaa ja vain vaimolla on sananvaltaa perheen asioihin.

Näillä vinkeille moni mies olisi varmasti henkisesti valmiimpi kokemaan vanhemmuuden riemut ja pettämisiä saattaisi tapahtua vähemmän. Ja moni mies varmasti harkitsisi pidempään, että kannattaako tähän ryhtyä.

[/quote]

Nyt aletaan olla asian ytimessä. Pitäisi opettaa kaikkille pojille ennen 9. luokan pattymistä. Kaikki poikalasten  isät tai muut suvun miehet kun eivät tätä tajua tehdä.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 09:51"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 09:30"]

Tuskin siitä kiinni etteikö äiti voisi antaa roolia isälle. Miksi se siitä om kiinni? Kasvaahan nainenkin äidiksi ilman erillistä lupaa.

[/quote]

Edelleen monet naiset ei anna miehen ottaa roolia lasten tai perheen elämässä. Ei kelpaa kuin oma tapa. Nämä samat naiset kyllä valittaa, ettei isä osaa hoitaa lapsia tai siivota. Ei ole koskaan annettu. Tai jos mies tekee jotain, on se varmasti väärin.

[/quote]Kyllä miehen pitää osata tilansa ottaa. Turha naisia on syyllistää, jos mies on avuton vässykkä.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:16"]

Kuukausi isomman lapsen kanssa vrt. raskausaika, synnytys, äitiysloma + vanhempainvapaa. Jep.

[/quote]

En mielestäni väittänyt, että olen täysivertainen supervanhempi, vaan kerroin olleeni lasten kanssa niin paljon kuin se oli mahdollista.

Mutta sinun asenteesi kertoo hyvin sen, kuinka vähän miehiä arvostetaan. Parhaani yritin ja sinultakin tuli välittömästi naljailua vastaan. Ja tämä on erittäin yleistä.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:20"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:16"]

Kuukausi isomman lapsen kanssa vrt. raskausaika, synnytys, äitiysloma + vanhempainvapaa. Jep.

[/quote]

En mielestäni väittänyt, että olen täysivertainen supervanhempi, vaan kerroin olleeni lasten kanssa niin paljon kuin se oli mahdollista.

Mutta sinun asenteesi kertoo hyvin sen, kuinka vähän miehiä arvostetaan. Parhaani yritin ja sinultakin tuli välittömästi naljailua vastaan. Ja tämä on erittäin yleistä.
[/quote]
Marttyyriasenne sinulla on ainakin kohdillaan kuten äideillä.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:48"][quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:25"] Sinunko mielestäsi sitten isiliini kuuluu laittaa vauvan edelle? [/quote] Ei, mutta eikös se olisi mukavaa, että kaikki ovat suunnilleen samalla viivalla perheessä? Ei sekään ihan oikein ole, että järjestys on: lapset, äiti, koira ja sitten mies. Vai mitä ole mieltä? [/quote] Yksinkertainen esimerkki: vauvalla, isiliinillä ja äitylillä on yhtä aikaa nälkä. Kuka syö ensin? Ei se vauva ymmärrä, että isiliinillä on tässä ihan tasaveroinen nälkä ja yhtä kova halu saada ko. tarve tyydytetyksi.

[/quote]

Hyvät av-palstan käyttäjät, tässä yllä on malliesimerkki huonosta argumentoinnista, olkiukko, jolla pönkitetään omaa kantaa ja joka ei liity käynnissä olevaan keskusteluun juuri millään lailla, muuta kuin sen tematiikka seuraa yleistä aihepiiriä. Välttäkää tällaisia kommentteja, jos haluatte antaa itsestänne järkevän kuvan.

Ei muuta, jatkakaa.

Ohis

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:59"]

99% naisista jotka synnyttää menee pilalle siinä syy. pillu ei tunnu miltään ja yleensä ovat vitun läskejä

[/quote]

Tämäpä vielä kaiken muun kuran lisäksi. Kannattais nostaa heti kytkintä kun raskaustesti näyttää plussaa... ja mieluummin ulkomaille. Et voi kuin voittaa.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:20"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:16"]

Kuukausi isomman lapsen kanssa vrt. raskausaika, synnytys, äitiysloma + vanhempainvapaa. Jep.

[/quote]

En mielestäni väittänyt, että olen täysivertainen supervanhempi, vaan kerroin olleeni lasten kanssa niin paljon kuin se oli mahdollista.

Mutta sinun asenteesi kertoo hyvin sen, kuinka vähän miehiä arvostetaan. Parhaani yritin ja sinultakin tuli välittömästi naljailua vastaan. Ja tämä on erittäin yleistä.

[/quote]

Minä laitoin jo vuosia sitten eropaperit menemään, antaa kanojen kaakattaa.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:42"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:36"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:10"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 10:09"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 09:30"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 09:27"]Monille miehille on vaikeaa kasvaa aikuiseksi pikulapsiaikana. Omat mieliteot pitäisi osata laittaa syrjään ja löytää rooli perheessä. Monet äidit ei sitä roolia halua/osaa antaa [/quote] Harvemmin niitä on tarpeen kokonaan laittaa syrjään.

[/quote]

Ilmeisesti tässä puhuttiin seksistä. Kyllä se on aika kova paikka elää ilman seksiä reilun vuoden verran. En pettänyt, mutta kyllähän se kynnys alkoi melko matalalla olemaan jossain vaiheessa. Onneksi ei tullut mitään sopivaa tilaisuutta eteen.

Tiedän monta tapausta, joissa miehen ja naisen roolit muuttuvat ihan täysin, kun vauva tulee taloon. Ja ainakaa itse en osannut kuvitella kuinka iso muutos on ja kuinka rankkaa se on. Lapsen äiti ei osoittanut enää mitään kiinnostusta aviomiestä, eli minua, kohtaan. Varmasti olisin itsekin voinut toimia paremmin, mutta olin kiutenkin paljon vauvan kanssa ja kanniskelin keskellä yötä mahavaivaista lastamme, vaikka menin aamulla töihin.

Voisin kuvitella, että kun mies yhtäkkiä jää kaikkein vähiten arvostetuksi perheessä, niin kyllä se varmasti koville monella ottaa.

[/quote]

Tuo viimeinen lause kuvastaa hyvin isäksi ja aviopuolisoksi kelpaamattoman miehen ajatusmaailmaa. Vauva on se tärkein asia siinä perheessä, kaikki muu selittely on keskenkasvuisten kiukuttelua.

[/quote]

Avioliitto ja parisuhde on kaikkein tärkein asia perheessä! Sen on perustus jonka varaan ja jonka päälle rakennetaan kaikki muu! Sii aivan kaikki muu. Mikäi perustus ei ole kunnossa romahtaa kaikki päällerakennettukin kuin korttitalo.

Parisuhdetta ei saisi unhotaa edes vauvan tultua taloon muuten käy huonosti kuten synkistä erotilastoista saadaan lukea..

Mies 77 

[/quote]

Höpö höpö. Tottakai pikkulapsiaika on toisenlaista aikaa. Siinä ei ole vomiavaroja muuhun. Luulisi aikuisen ihmisen osaavan laittaa lapsi etusijalle muutaman vuoden verran. Jos itse ei enää muista millaista aikaa se oli, ei kannata sanoa mitään.

[/quote]

Kyllähän moni aikuinen "osaakin" laittaa lapsen etusijalle muutaman vuoden ajan. Totuus tuppaa vain olemaan että todella harva parisuhde kestää tämän "osaamisen" muutaman vuoden ajan.

Minun mielestäni pikkulasten ympärillä hössötetään aivan liikaa parisuhteen ja avioliiton kustannuksella. Paljon vähempikin riittäisi. Enemmän aikaa suhteelle ja kohtuus sen lapsen ympärillä hössöttämiseen niin se lapsi saan nauttia ehyestä perheestä aikuisuuteensa asti.

Tämä on vastuullista vanhemmuutta jossa todella mietitään lapsen etua pitkällä tähtäimellä. Aikuisten parisuhde on lapsen koti! Kun lapsi näkee toisiaan rakastavan parin jotka todella näkevät vaivaa ja aikaa myös toistensa eteen, se luo turvallisuuden tunteen jota ei millään hössöttämisellä saa ikinä lapselle aikaan.

Tässä "lapsen parhaan" miettimisessä on mielestäni palikat nykyään vanhemmilla todella hukassa. Tehdään kyllä hyvässä tarkoituksessa mutta loppputulos onkin huonoa. Pitäisi mennä enemmän järjellä ja vähemmän tunteella..

Mies 77

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:29"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:20"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:16"]

Kuukausi isomman lapsen kanssa vrt. raskausaika, synnytys, äitiysloma + vanhempainvapaa. Jep.

[/quote]

En mielestäni väittänyt, että olen täysivertainen supervanhempi, vaan kerroin olleeni lasten kanssa niin paljon kuin se oli mahdollista.

Mutta sinun asenteesi kertoo hyvin sen, kuinka vähän miehiä arvostetaan. Parhaani yritin ja sinultakin tuli välittömästi naljailua vastaan. Ja tämä on erittäin yleistä.

[/quote]

Minä laitoin jo vuosia sitten eropaperit menemään, antaa kanojen kaakattaa.

[/quote]

Viisasta puhetta. Kyllä nykyään mennään aivan liikaa vain lapsen/lasten ehdoilla. Se ei ole terve kehitys.

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:32"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:29"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:20"]

[quote author="Vierailija" time="01.06.2015 klo 11:16"]

Kuukausi isomman lapsen kanssa vrt. raskausaika, synnytys, äitiysloma + vanhempainvapaa. Jep.

[/quote]

En mielestäni väittänyt, että olen täysivertainen supervanhempi, vaan kerroin olleeni lasten kanssa niin paljon kuin se oli mahdollista.

Mutta sinun asenteesi kertoo hyvin sen, kuinka vähän miehiä arvostetaan. Parhaani yritin ja sinultakin tuli välittömästi naljailua vastaan. Ja tämä on erittäin yleistä.

[/quote]

Minä laitoin jo vuosia sitten eropaperit menemään, antaa kanojen kaakattaa.

[/quote]

Viisasta puhetta. Kyllä nykyään mennään aivan liikaa vain lapsen/lasten ehdoilla. Se ei ole terve kehitys.

[/quote]

Lainaus tuli väärään kohtaan. Mutta pieni kevennys tämän myötä:) Piti lainata tuota Mies 77:ää