Helppo korkeakoulututkinto?

Ei se pelkkä helppo tutkinto takaa vielä mitään yksistään. Jokin tutkinto voi tuoda paremmat mahdollisuudet parempipalkkaisiin töihin, mutta ei jokaisella tutkinnolla suoraan pääse, ellei ole muitakin meriittejä tukena ja sellainen ala, jolla on kysyntää.

Helppoja ne on kaikki, valitse ala mikä kiinnostaa.

Olen KM ja luokanope ja lisäksi mm englannin aineenope. Kasvatustieteiden opiskelu oli helppoa ja rattoisaa. Ero oli kuin yöllä ja päivällä englannin aineopintoihin. Toisaalta ap:n haluama helppo ja hyväpalkkainen työ ei yleensä irtoa pelkillä kasvatustieteiden opiskelulla.

Vierailija kirjoitti:

Olen KM ja luokanope ja lisäksi mm englannin aineenope. Kasvatustieteiden opiskelu oli helppoa ja rattoisaa. Ero oli kuin yöllä ja päivällä englannin aineopintoihin. Toisaalta ap:n haluama helppo ja hyväpalkkainen työ ei yleensä irtoa pelkillä kasvatustieteiden opiskelulla.

Eli englannin aineopinnot ovat vaativat?

Onkohan sama muissakin kielissä?

Ap.llä on väärä lähestymistapa.

arkkitehtuuri, ja alan tilevaisuus näyttää hyvältä

Vierailija kirjoitti:

arkkitehtuuri, ja alan tilevaisuus näyttää hyvältä

Joo, jos haluaa opiskellessa viettää kaikki illat ja viikonloput projektien parissa. Tenttejä ei paljoa mutta hommaa senkin edestä, että en sanoisi helpoksi. Huonosti tehdyt kurssit vaikuttavat myös kaikkiin tuleviin, eli ei voi oikein vetää mitään rimaa hipoen toisin kuin monilla muilla aloilla osan voi ottaa kevyemmin. Työelämässä tietty saa sitten olla ma-pe 8-16 ok palkalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.

Oikis ei kyllä ole mikään helppo rasti.

On se kyllä. Ei tarvitse yhtään matemaattista osaamista. Niin helppo, että Heikki Lampelakin sen suoritti.

Mutta tarvitaan äärimmäisen hyvä muisti. Sielläkin on tuhansia sivuja luettavaa. Lisäksi tarvitaan isojen kokonaisuuksien hallintaa etenkin jos on kysymys monitieteisestä alasta. Ympäristöoikeudessa tarvitaan myös matematiikkaa. Pitäähän asetettuja rajoja osata laskea. Esim. fysiikka, kemia jne. tulevat ilmasto- ja saasteasioissa ja pitoisuuksissa ja luonnonsuojeluoikeudessa biologia.

Jos toiminnanharjoittaja laskettelee hakemuksessaan luikuria päästöarvoista, niin asiantuntijan pitää osata palauttaa hakemus ja vaatia tarkempia tutkimuksia. Jos ei tajua mitään, niin myöntelee lupia mihin sattuu, eikä osaa tarkastaa päätöksiä.

Ympäristöoikeudessa tarvitaan matematiikkaa? Minkälaista? Siis prosenttilaskua vai integrointia vai mitä? Kyllähän noissa käytetään asiantuntijoita, eikä kukaan lakimies teoreettista taustaa väännä itse.

Toki esim. perheoikeudessa ositusasioissa pitää osata plus- ja miinuslaskua, mutta ei nyt voi sanoa, että erityisesti ylioppilaaksi pitäsi olla matemaattisesti lahjakas. 

Kaikissa ammateissa "tarvitsee matikkaa", kun pitää osata kirjata tunteja yht. 7,5h/päivä. Asianajajalla toki taksat on isommat, joten pitääkö osata "vaativampaa matematiikkaa"?

kyllä niitä sinejä ja x:ä tarvii kokkinakin. kysy vaikka opetusministeriltä.

Ensimmäinen kerta kun itse koskaan tarvitsin oli joulukoristeita askarrellessani. Ei ollut mitään valmista mallia, vaan piti itse piirtää. Ehkä kokki voisi jossakin vastaavassa hyödyntää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

arkkitehtuuri, ja alan tilevaisuus näyttää hyvältä

Joo, jos haluaa opiskellessa viettää kaikki illat ja viikonloput projektien parissa. Tenttejä ei paljoa mutta hommaa senkin edestä, että en sanoisi helpoksi. Huonosti tehdyt kurssit vaikuttavat myös kaikkiin tuleviin, eli ei voi oikein vetää mitään rimaa hipoen toisin kuin monilla muilla aloilla osan voi ottaa kevyemmin. Työelämässä tietty saa sitten olla ma-pe 8-16 ok palkalla.

opiskelen alaa kolmatta vuotta ja joo palautusten lähellä painan töitä paljon mutta muuten ihan normi määrän, ihan hittona aikaa harrastuksiin jne.. plus teen freelance töitä koska alalla työllistyminen on helppoo. En tunne listaamisia juttuja ainakaan omassa elämässä, tietty maisterivaihees voi olla eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen KM ja luokanope ja lisäksi mm englannin aineenope. Kasvatustieteiden opiskelu oli helppoa ja rattoisaa. Ero oli kuin yöllä ja päivällä englannin aineopintoihin. Toisaalta ap:n haluama helppo ja hyväpalkkainen työ ei yleensä irtoa pelkillä kasvatustieteiden opiskelulla.

Eli englannin aineopinnot ovat vaativat?

Onkohan sama muissakin kielissä?

Ruotsi on helpompi. Kaikki tuntemani henkilöt, jotka ovat opiskelleet molempia, sanovat näin. Siinä ei vaadita niin paljon.

Kaikki amk-tutkinnot on suht helppoja, insinööri ehkä vähän haastavampi. Esim sairaanhoitaja, sosionomi, restonomi tradenomi yms. suorittaa helposti alle kolmessa vuodessa. Itselläni tradenomin ja restonomin tutkinnot sekä yliopistosta kasvatustieteen maisterin paperit. Kaikki melko helppoja.

Vuoden luin teologiaa, hirvittävän työlästä ja vaikeaa oli minulle. Lisäksi olin reilu puoli vuotta valtioteteellisessä, ihan ok, mutta vaikeampaa sekin kuin kasvatustieteet. Kasvatustieteen opintoihin on tosi helppo päästä.

KTM-tutkinto Hankenilla tai suomenkielisellä puolella muualla kuin Hesassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:

Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.

Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.

Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...

Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.

Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto

Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto

Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.

Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.

Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.

Jaa, kyllä meillä AMK:ssa ainakin oli derivoinnit, integroinnit, matriisilaskennat yms yms ja näiden sovelluksia. Suurin osa täälläkin on huutelijoita, joilla ei ole edes mitään kokemusta aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:

Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.

Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.

Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...

Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.

Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto

Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto

Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.

Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.

Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.

Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi. 

Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.

Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja. 

Ainakin Metropoliasta voi mennä suoraan Aaltoon DI-vaiheeseen eikä mitään lisäopinstoja vaadita. Tietenkin sisään pitää ensin päästä. Matematiikasta ainakin voi myös Metropoliassa käydä Aallon kandivaiheen matematiikkaa vastaavat kurssit.

Komppaan oman kokemuksen perusteella tuota KTM:ää Hankenilta, tosin luultavasti jossain muussa kuin rahoituksessa.

Jos on laskupäätä, todennäköisesti nopein suorittaa on tutkinto tilastotieteestä.

Kauppatieteet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...

Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.

Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi. 
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja. 

Ainakin Metropoliasta voi mennä suoraan Aaltoon DI-vaiheeseen eikä mitään lisäopinstoja vaadita. Tietenkin sisään pitää ensin päästä. Matematiikasta ainakin voi myös Metropoliassa käydä Aallon kandivaiheen matematiikkaa vastaavat kurssit.

"Voi mennä" eipä ole Aaltoon mitään asiaa alle 4,5 ka.n. Muutoin menet samallalailla kuin muutkin eli pääsykokeiden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos haluaa helpot massit, niin myös raksan amk ja siitä rakentamistalous/tuotanto ja tunnilla riittää kokeisiin se, että kuuntelet sujuvasti. Työelämässä suuntaudu työnjohtoon tai työmaainssiks. Liksa on pk-seudulla 4k€/kk suoraan koulunpenkiltä ja 3-4v päästä se on ylittänyt 5k€/kk ja alan bonaritkin on kohteen valmistuttuaan 5000-20000€. Suunnittelupuoli on taas HUOMATTAVASTI vaikeempi ja joudut oiekasti sisäistämään tunnilla opitut asiat. Työelämässä joudut tekemään pidempää viikkoa sekä myymään sielusi suunnittelutoimistolle ja saamaan pari tonnia vähemmän liksaa kuussa kuin työmaalla. Lähtöpalkka 2200-2600€/kk ja 5v päästä 3000-3500€/kk. Bonarit vuodessa 100-200€

vaikea tietää mitä talous ja tuontanto on rakennusalalla. mestareille kysyntää, hieman vaikea päästä, ja pohjana hyväksi ammiksen raksa, että soveltuvuus persoonanakin on silloin kunnossa, jos varsinainen valinta, mieltymys.

Mitä vaikeeta siinä on? Talous on mm. kustannuslaskentaa paljonko menee rautaa ja betonia ja kuinka paljon ollaan myöhässä ja paljonko myöhästyminen tulee maksamaan. Tuotanto on mm. aikataulutusta ja tilauksien toimituksien sovittamista kalenteriin. Ikkunoita ei kannata työmaalle tilata ennen kun kaivinkone on koskenutkaan tonttiin. Työmaalla on myös se nosturi, ei sekään ole siihen tontille sille kohin ja millainen se on sormia napsauttamall tullut.

Teologian maisteri tuntuu aika helpolta tutkinnolta, ainakin jos osaa kertoa satuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...

Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.

Jaa, kyllä meillä AMK:ssa ainakin oli derivoinnit, integroinnit, matriisilaskennat yms yms ja näiden sovelluksia. Suurin osa täälläkin on huutelijoita, joilla ei ole edes mitään kokemusta aiheesta.

Siis kokemustahan nimenomaan on, kun poika Metropoliasta on valmistunut. Noin puolet luokalta oli käyneet peruskoulun lisäksi amiksen, ja eivät todellakaan osanneet derivoida tai integroida. Matriisilaskuja ei matikkaan kuulunut AMKssa ollenkaan. Läpi pääsivät kaikki, vaikkeivat osanneetkaan derivoida tai integroida. Poika lukion käyneenä osasi, mutta se ei ollut läpipääsyn kannalta pakollista. Sillä vaan sai paremman arvosanan matikasta.