Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Vierailija kirjoitti:
Amk-tutkintoja voi nykyisin opiskella myös kokonaan verkko-opintoina, ainakin tradenomi, sosionomi ym. Ei läsnäolopakkoa luennoilla ja kuuntelee vain tallenteet sit kun ehtii.
tradenomien työllisyydestä on infoo muissa jakopäissä. sosionomiksi ei pääse eikä useimmalle ihanneala vaikka pääsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, onko helpoin, mut julkisoikeus ja erikoistuminen vero-oikeuteen tuo ihan hullut tulot jonkun kunnan verottajana. Ite luin tuon julkisoikeuden sivuaineena. Siviilissä olen hyötynyt siitä suuresti, sillä pystyn tekemään mm. perukirjan itse. Sehän on käytännössä pelkkä veroilmoitus.
Ainoa riesa on tuo kirja verolait, joka uudistetaan joka ikinen vuosi. Pikkuisen pänttäämistä, muttei ylivoimaista. Lakikieli on parhaimmillaan hyvää ja ytimekästä. Tosin lain termit ja taustat pitää tuntea. Kamalimmillaan lainsäätäjät (eduskunta) päästää perästään sellaisia hirvityksiä et hui.
Mun serkku on nyt Brysselissä duunissa pelkällä kandintutkinnolla. Tosin hän suoritti opintonsa Irlannissa. Kannattaa tsekata myös ulkomaiset tutkinnot.
Vinkki AP:lle: unohda korkeakoulututkinto. Asenteellasi voi olla vaikea saada hyväpalkkaisia ja vakituisia työsuhteita. Korkeakoulututkinto ei tarkoita automaattisesti hyviä töitä. Korkeakoulututkinto auttaa hakemaan työtehtäviin joissa tutkinnot ovat vaatimuksena.
Hyvällä asenteella ja pitkäjänteisellä työssä onnistumisella vakinaistat työsi ja etenet urallasi. Tämä ei tapahdu helposti ja sitä tässä ketjussa purnaatkin. Yksikään korkeakoulututkinto ei etene helposti valmistumiseen. Opiskelu vaatii työtä.
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.
Huono esimerkki. Kampaajilla on ammattikoulun paras keskiarvo. Parempi kuin monella yliopisto-opiskelijalla. Tottakai he oikikseen pääsevät.
Vierailija kirjoitti:
Mä kävin kadettikurssin ohjaajalinjan. Oli helppoa kuin heinänteko.
minkä ohjaus? pitääkö olla natsoja vai kelpaako nörtti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi.
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja.
Ei ne nyt niin vaikeita ole (sain kaikista 5). HY:n matikan laitoksen kurssit kuten mitta ja integraali ja differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi olivat paljon vaikeampia ja pelkkä läpipääsy oli tiukassa.
ohis
Ollaan erilaisia. Minä taas siirryin fysiikasta matematiikkaan (Helsingin yliopistossa), kun huomasin etten ymmärrä fysiikasta hölkäsen pöläystä. Matematiikan koin paljon helpommaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kauppatieteet tai jos DI.ksi haluaa niin tuotantotalous. Noiden kahden vaikein osuus on päästä sisään.
merkonomi -> amk/tradenomi -> y/kauppatieteet
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko helppoa korkeakoulututkintoa ollenkaan? Vaikka ala ei olisi tähtitiedettä, niin pitää jaksaa kuitenkin 4-5 vuoden opiskelut, gradun tekeminen ja monilla aloilla vielä monet harjoittelut. Vaatii ainakin pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä jne. Itselläni on nuorena aikuisena suoritettu yliopistotutkinto takana, ja olen siinä työssä edelleen nyt paljon vanhempana. Joskus ajattelen, että voisi olla virkistävää opiskella jotakin ja vaihtaa vaikka vielä alaa, mutta vaikka saisin hyväksiluettua entiset opinnot ja valmistumisaika lyhenisi, en tiedä, jaksaisinko silti opiskella enää pitkiä aikoja.
Menin yliopistoon yli komekymppisenä, kesti sen 2,5 vuotta ja tein ylimääräisiäkin opintoja, vero-oikeuden appron ja muutakin. Että jos keskittyy, niin ei sinne tarvitse jäädä asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi.
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja.
Ei ne nyt niin vaikeita ole (sain kaikista 5). HY:n matikan laitoksen kurssit kuten mitta ja integraali ja differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi olivat paljon vaikeampia ja pelkkä läpipääsy oli tiukassa.
ohis
Ollaan erilaisia. Minä taas siirryin fysiikasta matematiikkaan (Helsingin yliopistossa), kun huomasin etten ymmärrä fysiikasta hölkäsen pöläystä. Matematiikan koin paljon helpommaksi.
kumpaan ohjelmointi paremmin sijoittuu? sihteerin vai taiteilijan alueelle? ekonomin vai filosofin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.
Enpä sanoisi, että teologisessa tiedekunnassa opiskelu olisi mitenkään erityisen helppoa. Kielipäätä ainakin vaaditaan: heprean- ja kreikankielen pakollinen opiskelu, luettavaa tuhansia sivuja suomen lisäksi myös esim. englanniksi tai saksaksi, tenttejä, esseiden kirjoittamista, esitelmiä jne. Pappina joudut olemaan töissä aina sunnuntaisin ja jouluna, pääsiäisenä yms. juhlapyhien/lomien aikana, lisäksi ihmiset soittavat sulle vaikka keskellä yötä kun haluavat jutella.
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa helpot massit, niin myös raksan amk ja siitä rakentamistalous/tuotanto ja tunnilla riittää kokeisiin se, että kuuntelet sujuvasti. Työelämässä suuntaudu työnjohtoon tai työmaainssiks. Liksa on pk-seudulla 4k€/kk suoraan koulunpenkiltä ja 3-4v päästä se on ylittänyt 5k€/kk ja alan bonaritkin on kohteen valmistuttuaan 5000-20000€. Suunnittelupuoli on taas HUOMATTAVASTI vaikeempi ja joudut oiekasti sisäistämään tunnilla opitut asiat. Työelämässä joudut tekemään pidempää viikkoa sekä myymään sielusi suunnittelutoimistolle ja saamaan pari tonnia vähemmän liksaa kuussa kuin työmaalla. Lähtöpalkka 2200-2600€/kk ja 5v päästä 3000-3500€/kk. Bonarit vuodessa 100-200€
vaikea tietää mitä talous ja tuontanto on rakennusalalla. mestareille kysyntää, hieman vaikea päästä, ja pohjana hyväksi ammiksen raksa, että soveltuvuus persoonanakin on silloin kunnossa, jos varsinainen valinta, mieltymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...
Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.
Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi.
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja.
Ei ne nyt niin vaikeita ole (sain kaikista 5). HY:n matikan laitoksen kurssit kuten mitta ja integraali ja differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi olivat paljon vaikeampia ja pelkkä läpipääsy oli tiukassa.
ohis
Ollaan erilaisia. Minä taas siirryin fysiikasta matematiikkaan (Helsingin yliopistossa), kun huomasin etten ymmärrä fysiikasta hölkäsen pöläystä. Matematiikan koin paljon helpommaksi.
kumpaan ohjelmointi paremmin sijoittuu? sihteerin vai taiteilijan alueelle? ekonomin vai filosofin?
- matematiikan
- taiteilijan
- Ekonomin hommista en tiedä millaisia ovat. Ohjelmoinnilla on taustaa filosofiassa yllättävän paljon, nimittäin logiikka ja formaalikielten teoria tulevat sieltä. Käytännön töistään ohjelmoija kyllä selviää tietämättä tuota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
syytä harkita tarkkaan kirjoitti:
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.
AMK: t luotin 1990-luvun laman aikana, kun nuoria oli liikaa työttöminä. Kaikki eivät mahtuneet korkeakouluihin ja yliopistoihin, eikä ammattikoulu kiinnostanut tarpeeksi. Piti keksiä, millä siivota nuoret pois kortistosta, ja niin luotiin amk-koulutus, jolla on korkeampi status kuin ammattikoululla, mutta joka on paljon helpompi kuin oikea yliopistokoulutus.
Näinhän se on. Edelleen akateemisesti koulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat yliopistoihin ja duunarivanhempien lapset ammattikouluun tai ammattikorkeakouluun.
yliopistovanhemmat; menin koulusta suoraan duuniin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syytä harkita tarkkaan kirjoitti:
Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.
Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä. Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?
sairaanhoitajana espanja hanskaan ja tarvealueille duuniin. afrikassa on liikaa kieliä.
Suomen saa unohtaa kirjoitti:
Kun opiskelin tietojenkäsittelyä, kaikki luettava oli joko englanniksi tai ruotsiksi. Onneksi ei suomeksi. Se ei ole alalla yhtään kainsainvälisesti ymmärrettyä kieltä muistuttava kieli. Myös kokeet oli englanniksi. Ne tehtiin online USAan.
kussakin maassa vaaditaan myös kotimainen hyvin usein, ja jos menet yksityiseksi, vuosien kuluttua, on suomi suomessa välttämätön. enkku on tosin IT:n kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta entäs ne, joilla peruskoulussa todistus yli 9 tasoa ja lukiokin käytynä keskitasoa paremmilla arvosanoilla. Heitäkin päätyy alisuoriutumaan duunariammatteihin ja turhautumaan keskinkertaisiin amkkihommin, koska yliopistoon ei kaikki a) uskalla hakea b) pääse, vaikka olisi hyväkin, koska ei riittävästi aloituspaikkoja.
Allekirjoittanut lähti alisuoriutumaan peruskoulun päättötodistuksen ysin ja lukion 8,4 keskiarvolla AMK:iin. Nyt 20 vuotta ja viisi työpaikkaa myöhemmin sekä koko ajan aktiivisesti itseään kehittäneenä työskentelen arvostetussa erikoisasiantuntijan roolissa kansainvälisessä ohjelmistofirmassa. En koe hävinneeni nuoruuden "väärien päätösten" takia mitään.
peruskoulu ja ammis läpi ja sitten huipuksi amk:n.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teologia on helpoin päästä sisään. Ainakin läntinen teologia. Vähän pitää opiskella kreikkaa. Sitten työpaikka jostain piruntorjuntavirastosta tai papiksi lässyttämään riparille tyhjänpäiväisiä asioita.
Ei tarvitse olla analyyttinen tai älykäs, erittäin helppoa.
Tämä on totta. Tunnen pari pappia, ja molemmat ovat hyväuskoisia hölmöläisiä. Ylipäätään teologian opiskelu on aivan käsittämättömän naurettavaa ehkä eksegetiikkaa ja kirkkohistoriaa lukuun ottamatta. Niissä sentään on jotain konkretiaa.
Ajatelkaa, jos olisi kokonainen tiedekunta, missä pohditaan jotain joulupukin olemusta tai keijukaisten filosofioita.
Teologiaan on todellakin helppo päästä sisään, valittujen suhde hakijoihin on kaikista tieteenaloista suurin. Ala on puolillaan päähänpotkittuja besserwissereitä, fariseuksia ja oman elämän Jeesuksia ja Mooseksia.
ihan samaa pölyävää kirjatietoa kuin maisteri ja tohtori. proffan risutaloon jo aurinko pilkistelee, ja sama uskonnon saralla; uusi testamentti on arvokas, eikä ole menninkäisiä kuin sun tiedoissa ja ymmärryksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä korkeakoulututkintoa kirjoitti:
Helpoin korkeakoulututkinto on ehdottomasti restonomi!
Eikös tässä kysytty korkeakoulututkintoa… ei ammattikoulututkintoa.
Okei, vaikka tuossa jälkimmäiseen on lisätty mukaan sana ”korkea” ja siten yritetty ”tasa-arvoistaa” koulutusohjelmaa, niin ei AMK:lla ole mitään tekemistä yliopisto -maailman kanssa. AMK:ssa tähdätään ammattiin ja korkeakoulussa opiskellaan tieteitä, jotka eivät useinkaan kouluta sellaisenaan ammattiin.
AMK-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto. Ei sitä tietenkään akateemiseen maailmaan voi verrata. AMK:n opiskelijat eivät tiedä, millaista on mennä proffan vastaanotolle. Opettajina on harvoin tohtoreita, yleensä he ovat maistereita. AMK:t eivät juurikaan tuota uutta tiedettä, kuten yliopistot ja oikeat korkeakoulut tekevät jne.
yamk/maisteri, ja sitten ylikoulutettuja lissuja ja tohtoreita suosituilla koulutuspaikoilla; sitä se kilpailu teettää. ei voida puhua, että tekevät tai eivät tee tiedettä, ja kirjojen lukeminen saa aikaan paremmin pureskeltua ja koottua tekstiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.
Oikis ei kyllä ole mikään helppo rasti.
On se kyllä. Ei tarvitse yhtään matemaattista osaamista. Niin helppo, että Heikki Lampelakin sen suoritti.
Mutta tarvitaan äärimmäisen hyvä muisti. Sielläkin on tuhansia sivuja luettavaa. Lisäksi tarvitaan isojen kokonaisuuksien hallintaa etenkin jos on kysymys monitieteisestä alasta. Ympäristöoikeudessa tarvitaan myös matematiikkaa. Pitäähän asetettuja rajoja osata laskea. Esim. fysiikka, kemia jne. tulevat ilmasto- ja saasteasioissa ja pitoisuuksissa ja luonnonsuojeluoikeudessa biologia.
Jos toiminnanharjoittaja laskettelee hakemuksessaan luikuria päästöarvoista, niin asiantuntijan pitää osata palauttaa hakemus ja vaatia tarkempia tutkimuksia. Jos ei tajua mitään, niin myöntelee lupia mihin sattuu, eikä osaa tarkastaa päätöksiä.
Ympäristöoikeudessa tarvitaan matematiikkaa? Minkälaista? Siis prosenttilaskua vai integrointia vai mitä? Kyllähän noissa käytetään asiantuntijoita, eikä kukaan lakimies teoreettista taustaa väännä itse.
Toki esim. perheoikeudessa ositusasioissa pitää osata plus- ja miinuslaskua, mutta ei nyt voi sanoa, että erityisesti ylioppilaaksi pitäsi olla matemaattisesti lahjakas.
Kaikissa ammateissa "tarvitsee matikkaa", kun pitää osata kirjata tunteja yht. 7,5h/päivä. Asianajajalla toki taksat on isommat, joten pitääkö osata "vaativampaa matematiikkaa"?
kyllä niitä sinejä ja x:ä tarvii kokkinakin. kysy vaikka opetusministeriltä.
kuulema liian teoreettinen.