Helppo korkeakoulututkinto?

Sosiaalityöntekijä (ytm/vtm). Työ itsessään ei sitten niin helppoa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

syytä harkita tarkkaan kirjoitti:

Jos korkeakoulututkinto on helppo keskivertokansalaisesta, se on kyllä liian helppo tutkinto. Korkeakoulujen ja yliopistojen tulee edustaa kansakunnan korkeinta tietämystä. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset korkeakoulut ja yliopistot eivät ole häävejä.

Paria asiaa kannattaa miettiä: haluaako ensi kädessä parempaa arvostusta, parempaa palkkaa vai parempia työllisyysnäkymiä. Kuinka itsenäistä työtä haluaa tehdä? Haluatko johtaa vai tulla johdetuksi? Johtaminen ei ole vain yrityksen johtamista, voi johtaa esim työryhmää, jossa on mukana 6-12 henkilöä.  Onko koulutus ilmainen vai jonkin yrityksen järjestämä?

Eiköhän tämä korkeakoulutuksen helpottaminen liity kiinteästi AMK järjestelmään. Sen myötä jokainen voi saavuttaa korkeakoulututkinnon, huolimatta siitä, onko henkilöllä kuitenkaan todellista osaamista.

AMK: t luotin 1990-luvun laman aikana, kun nuoria oli liikaa työttöminä. Kaikki eivät mahtuneet korkeakouluihin ja yliopistoihin, eikä ammattikoulu kiinnostanut tarpeeksi. Piti keksiä, millä siivota nuoret pois kortistosta, ja niin luotiin amk-koulutus, jolla on korkeampi status kuin ammattikoululla, mutta joka on paljon helpompi kuin oikea yliopistokoulutus.

riippuu onko nörtti vai ei; korkeakoulu on niinku yamk/maisteri, joilla samakin ero, mut ei arvossa, ja sit voi hankkii lisää tittelii, jos syytä.

AMK on vanha tekninen opisto, mutta huomattavasti vähennetty vaikeutta ja oppimateriaalia. Ainahan opistoinsinöörejä on koulutettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...

Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.

Jaa, kyllä meillä AMK:ssa ainakin oli derivoinnit, integroinnit, matriisilaskennat yms yms ja näiden sovelluksia. Suurin osa täälläkin on huutelijoita, joilla ei ole edes mitään kokemusta aiheesta.

Siis kokemustahan nimenomaan on, kun poika Metropoliasta on valmistunut. Noin puolet luokalta oli käyneet peruskoulun lisäksi amiksen, ja eivät todellakaan osanneet derivoida tai integroida. Matriisilaskuja ei matikkaan kuulunut AMKssa ollenkaan. Läpi pääsivät kaikki, vaikkeivat osanneetkaan derivoida tai integroida. Poika lukion käyneenä osasi, mutta se ei ollut läpipääsyn kannalta pakollista. Sillä vaan sai paremman arvosanan matikasta.

Jaa jaa, Metropoliasta minäkin olen ja matematiikassa nuo on käyty. Turha selitellä mitään pojan, kissan naapurin kummin kaiman tai oman anoppisi opinnoista, ellet itse ole niitä käynyt. Joko poikasi on opiskellut jotain hömppää tai sitten vain lintsannut, sillä nuo mainitut asiat tulee siinä ensimmäisen kahden vuoden aikana insinööriopinnoissa vastaan. Sähköpuolella sitten paljon enemmän kuin muualla.

Lastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, sosionomi.

Papin työ on ***n rasittavaa. Mikä ihmeen eliitti. Pitkät lomat? Opettajiin taidat sekoittaa. Papin työ on maailman raskain homma. Kokeile!!!!!

On.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.

Enpä sanoisi, että teologisessa tiedekunnassa opiskelu olisi mitenkään erityisen helppoa. Kielipäätä ainakin vaaditaan: heprean- ja kreikankielen pakollinen opiskelu, luettavaa tuhansia sivuja suomen lisäksi myös esim. englanniksi tai saksaksi, tenttejä, esseiden kirjoittamista, esitelmiä jne. Pappina joudut olemaan töissä aina sunnuntaisin ja jouluna, pääsiäisenä yms. juhlapyhien/lomien aikana, lisäksi ihmiset soittavat sulle vaikka keskellä yötä kun haluavat jutella.

Monella yliopiston alalla kurssit voi tehdä siten, että maksaa kaverille tietyn summan ja hän tekee tehtävät sinun puolestasi. Jo pitkään Suomessa on myös tiedetty, että gradun voi teettää vaikka tsekkiläisellä ammattitekijällä. EU:n presidentti on yksi kuuluisa henkilö, joka plagioi oman väitöskirjansa. 

Tahtoalat ja taitoalat pitää tosin erottaa. On eri asia joutua tekemään joku kurssi hepreasta, jonka joku voi tehdä sinun puolestasi ja sinun nimellä ja suorittaa kielitutkinto, jossa pitää reaaliajassa oikeasti osata jotain kieltä. 

Tahtoaloja ovat esim.taloustiede, sosiaalipsykologia, sosiaalityö, teologia yms. joissa ei ole mitään selkeitä osaamisvaatimuksia ja varsinaista tiukkaa työssä tarvittavaa asiaa on vähän. Taitoaloja taas ovat esim.lääkis, oikea psykologia ja erilaiset insinööritieteet tai kielet, joita opetetaan. Tahtoalalla ratkaisee halu tehdä tiettyä työtä, jota varten pitää käydä kursseja ja gradu ja taitoalalla pitää aktiivisesti soveltaa tietoa, jota ei saa elämällä aktiivista elämää.

Hupaisia nämä amisten kuvitelmat (tai sit joku inssi)

"Oikea psykologia"????

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.

Huono esimerkki. Kampaajilla on ammattikoulun paras keskiarvo. Parempi kuin monella yliopisto-opiskelijalla. Tottakai he oikikseen pääsevät.

Mielenkiintoinen väite. Miten on tutkittu mikä yliopisto-opiskelijoiden keskiarvo ammattikoulussa on? Yleensähän he harvemmin ovat suorittaneet amistutkintoa.

Vierailija kirjoitti:

Lastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, sosionomi.

Mitä mitä? Terveydenhoitaja helppo tutkinto? No jopas. On siis erikoistunut sairaanhoitaja. Ja jos helppoa hyvin palkattua työtä havittelet, älä lähde terveydenhoitajaksi!!

Vierailija kirjoitti:

Teologiseen on melko helppo päästä, mutta papiksi pääseminen on tosi vaikeaa. Ei vaan löydy sitä ekaa työpaikkaa.

Kasvatustieteisiin on myös helppo päästä. Varhaiskasvatuksen opettajalla on 1000 % varma työllistyminen.

Ja paskat työolot ja surkea palkka, kuten lakkoilusta olette huomanneet!!

Vierailija kirjoitti:

Olen KM ja luokanope ja lisäksi mm englannin aineenope. Kasvatustieteiden opiskelu oli helppoa ja rattoisaa. Ero oli kuin yöllä ja päivällä englannin aineopintoihin. Toisaalta ap:n haluama helppo ja hyväpalkkainen työ ei yleensä irtoa pelkillä kasvatustieteiden opiskelulla.

Palkka surkea, kusipääkakaroiden painentamista, työnkuva hillitön läjä arviontia ja muuta sälää, turhia kokouksia, riehuvia vanhempia noup!

Ei sellaista ole ap, kaikissa vaaditaan töitä, ellet halua arvosanan 1 surkeita papereita, joilla voi pyyhkiä takapuolta työnhaussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:

Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.

Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.

Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...

Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.

Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto

Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto

Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.

Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.

Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.

Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi. 

Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.

Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja. 

Ei ne nyt niin vaikeita ole (sain kaikista 5). HY:n matikan laitoksen kurssit kuten mitta ja integraali ja differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi olivat paljon vaikeampia ja pelkkä läpipääsy oli tiukassa.

ohis

Ollaan erilaisia. Minä taas siirryin fysiikasta matematiikkaan (Helsingin yliopistossa), kun huomasin etten ymmärrä fysiikasta hölkäsen pöläystä. Matematiikan koin paljon helpommaksi.

Nää on muuten varsin jänniä asioita. Mulla taas on jatkuva itseni muistuttaminen (induktio-kontradiktio ja piirrähän poika vaikka muutamat Peircen nuolet!) tarpeen kun muotoilen jotain (hiekkalaatikkotason) todistuksia, mut fysikaalinen maailma näkyy ns mielen mielen silmässä päovänselvänä abstraktina kineettisenä veistoksena zoomausmahdollisuuksineen.

Ts, jotain orientaatiojuttuja varmaankin. Ehkäpä solutason geometriaan palautuvia, jopa, nämä temperamentit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amkin ja yliopiston ero tällä hetkellä omissa opinnoissa:
Yliopisto 5 op: Lue 5 kpl psykologian opusta, kirjoita 3 esseetä ja tee tentti yliopistolla jossa esseekysymyksiä. Monta luentoa joissa läsnäolopakko.
Amk sosionomi 5 op: Tässä 5 kirjaa jotka halutessasi voit lukea, sitten on viiden (!) kysymyksen monivalintatehtävä netissä jossa on rajaton määrä yrityksiä. Eli klikkaile ja arvaile mielesi mukaan niin kauan kuin haluat. Lisäksi yksi haastattelutehtävä, käytä paria lähdettä. Osallistu tunneille jos ehdit.
Oon kyllä ihan tosi hämilläni miten helppoa on amk-opinnot! Ymmärtääkö nää sosionomit sitten yhtään mitään ihmisen psykologiasta valmistuttuaan? Näillekö annetaan sitten valta päättää muiden asioista? Ja sitten ihmetellään mikä on lastentarhanopettajan (yo) ja varhaiskasvatuksen sosionomin (amk) ero ja miksi palkkaus ei ole sama...

Tuommoisella on romutettu se, että tutkintotodistus tarkoittaisi jotain. Jopa ihan oikeasta korkeakoulusta voi nykyään valmistua erilaisia ja hyvin eri vaikeusasteisia polkuja samaan tutkintoon.
Polku 1: lukio -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Polku 2: amis -> amk -> tekninen korkeakoulu -> DI tutkinto
Jälkimmäisessä polussa 2 ei tarvitse osata kuin peruskoulun matematiikka, eli prosenttilasku vaikeimmillaan. AMK perustuu siihen, että amiksen käynyt pääsee sen läpi, ja tuossa polussa 2 korkeakoulun matikankurssit korvaantuvat AMK matikankursseilla. Eli ei tarvitse ihan oikeasti osata edes derivoida tai integroida, ja pääsee dippainssiksi.
Polussa 1 sitten käydään korkeakoulun perusmatikat eli äärimmäisen vaikeat kurssit.
Meillä on siis amk-dippainssejä ja sitten oikeita dippainssejä. Jälkimmäinen osaa laskea melkein mitä vaan, ensimmäinen osaa laskea prosenttilaskuja jotenkuten. Sama tutkintonimike.

Ei muuten korvaudu. Jos olet insinööri ja haluat dippainsinööriksi, joudut suorittamaan lähes kaiken mikä kuuluu dippainsinöörin perustutkintoon. Ei kannata tosiaan yrittää amkinssin osaamisella teknilliseen yliopistoon, koska ei kuitenkaan pääse läpi perusfysiikan kursseista. Esim. perusfysiikan kurssit on suunniteltu teknillisissä yliopistoissa niin vaikeaksi, että vain parhaimmat edes pääsee niistä läpi. Kyseessä on suomeksi sanottuna älykkyystesti, jota virallisesti ei saisi tehdä, mutta se tehdään joka tapauksessa kiertotien kautta eli fysiikan peruskurssien kautta. Tällä tavalla saadaan poistettu aines, jonka älykkyys on liian alhainen dippainsinööreiksi. 
Sama juttu on tradenomin tutkinnon kanssa: se ei korvaa juuri mitään kauppatieteiden maisterin tutkinnosta.
Yliopistotutkinnot on yiiopistotutkintoja ja korkeakoulututkinnot on korkeakoulututkintoja. 

Ei ne nyt niin vaikeita ole (sain kaikista 5). HY:n matikan laitoksen kurssit kuten mitta ja integraali ja differentiaaliyhtälöiden jatkokurssi olivat paljon vaikeampia ja pelkkä läpipääsy oli tiukassa.
ohis

Ollaan erilaisia. Minä taas siirryin fysiikasta matematiikkaan (Helsingin yliopistossa), kun huomasin etten ymmärrä fysiikasta hölkäsen pöläystä. Matematiikan koin paljon helpommaksi.

Nää on muuten varsin jänniä asioita. Mulla taas on jatkuva itseni muistuttaminen (induktio-kontradiktio ja piirrähän poika vaikka muutamat Peircen nuolet!) tarpeen kun muotoilen jotain (hiekkalaatikkotason) todistuksia, mut fysikaalinen maailma näkyy ns mielen mielen silmässä päovänselvänä abstraktina kineettisenä veistoksena zoomausmahdollisuuksineen.
Ts, jotain orientaatiojuttuja varmaankin. Ehkäpä solutason geometriaan palautuvia, jopa, nämä temperamentit.

Piti vastata tähän vielä, et diffikset mulle paljon iisimpiä kuin todistushommat, vaik toki nekin sujuu.

Ap:lle: se on helpointa, mistä tykkää, varmaan? Tai mitä tosissaan haluaa? Itse opiskelin ensin huomattavasti helpompaa alaa - siis sellaista (yliopistotasoista kuitenkin), missä valehtelematta koko tutkinnon vaativuus oli luokkaa TKK:n kaksi peruskurssia

muttaaaah, ei lähtenyt mulle. Ja olin loppupeleissä ko. touhussa aika shitti 😂 Elickäs kiinnostus teki Teppo Set.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla lukupäätä? Jos on, niin psykologiaa / oikikseen / hallintotieteitä / julkisoikeutta. Kampaaja-ystäväni päätti aikuisiällä mennä oikikseen ja luki yhden kevään pääsykoekirjoja, pääsi sisään helposti. Näillä aloilla tutkinnon voi suorittaa helposti ja nopeasti kirjatenteillä.

Huono esimerkki. Kampaajilla on ammattikoulun paras keskiarvo. Parempi kuin monella yliopisto-opiskelijalla. Tottakai he oikikseen pääsevät.

Mielenkiintoinen väite. Miten on tutkittu mikä yliopisto-opiskelijoiden keskiarvo ammattikoulussa on? Yleensähän he harvemmin ovat suorittaneet amistutkintoa.

noin 3/3. ylioppilaalle riittää c/e.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lastentarhanopettaja, terveydenhoitaja, sosionomi.

Mitä mitä? Terveydenhoitaja helppo tutkinto? No jopas. On siis erikoistunut sairaanhoitaja. Ja jos helppoa hyvin palkattua työtä havittelet, älä lähde terveydenhoitajaksi!!

vaikeampi päästä sisään, mutta kiva päivähomma ainakin 2,6t alkupalkalla, ja yamk, maisterin plus opinnot mahdollisia jatkeita. pelottavia tosin, mun kokemukseni muukaan asiakkaan.

Vierailija kirjoitti:

Teologian maisteri tuntuu aika helpolta tutkinnolta, ainakin jos osaa kertoa satuja?

tarvii lahjoja.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki amk-tutkinnot on suht helppoja, insinööri ehkä vähän haastavampi. Esim sairaanhoitaja, sosionomi, restonomi tradenomi yms. suorittaa helposti alle kolmessa vuodessa. Itselläni tradenomin ja restonomin tutkinnot sekä yliopistosta kasvatustieteen maisterin paperit. Kaikki melko helppoja.

Vuoden luin teologiaa, hirvittävän työlästä ja vaikeaa oli minulle. Lisäksi olin reilu puoli vuotta valtioteteellisessä, ihan ok, mutta vaikeampaa sekin kuin kasvatustieteet. Kasvatustieteen opintoihin on tosi helppo päästä.

ota myös huomioon, että lasten kanssa jne. työskennellessä (lapsiasiakas) ei saa olla tuomiota 5-20v aikana: törkeä pahoinpitely, joka tulee jos puolustaa itseään (tai oikeuksiaan - oikeus ei sitä suomessa puolestasi anna) ja toinen saa kaatuessaan tai muuten pysyvän vamman, ja siihen ei tekijä taida saada vakuutustakaan (harjoituksissa pakollinen vakuutus, mutten tiedä mikä korvaa kaiken), ja oikeuskulujen ja korvauksien lisäksi voi joutua maksamaan sen toisen palkan kunnes se on 68v. ulkomailta voi tosin selvitellä, mitkä niiden lait on, varsinkin jos ei jo ole korvausvelvollinen. suomessa ei voi kouluttautua kaikille aloille tosta syystä ja muutoinkin on korvausvelvollinen. itse luovuin alanvalinnastani suomen lainsäädännöstä johtuen.

Kaikki sellaset missä ei tarvii tietää mitää faktaa on helppoja. Taidealat ja Filosofia ovat juurikin näitä helppoja tutkintoja. Jopa amiksen putkiasentajalta vaaditaan enemmän fakta tietoa saadakseen tutkinnon suoritettua ja paperit ulos.

Naistutkimus Kristiina -Instituutissa