Lue keskustelun säännöt.
Helppo korkeakoulututkinto?
Haluaisin näin keski-iässä hankkia kunnon koulutuksen kun ei duunarielämää pätkäsopimuksilla tylsässä työssä paskalla palkalla enää jaksa. Mihin Yliopistoon ja mille alalle pääsee helposti ja opiskelu ei vaadi ihan mahdottomia?
Kommentit (1199)
Teologia. Muutamalle papille pyllistää niin saa viran
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hanken ja KTM. Tarvitsee vain osata ruotsia. Nykyään pääsee suomalaisetkin, aiemminhan se oli suunniteltu sukurutsan takia jälkijättöiseksi jääneille aatelissukujen vesoille, jotta heille saadaan akateeminen tutkinto.
Mieti tarkemmin mitä kirjoittelet. Aina ei tarvitse solvata muita.
Oisko joku muusikon ammatti. Lyöt rumpua tai pimputat triangelia pari kertaa sinffonian aikana.
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
Sinne on vaikea päästä.
Virkamiesruotsi, vai millä nimellä tuo nykyään kulkee, taitaa olla pakollinen korkeakouluissa. Jos ei osaa, niin valmistavia kursseja sitä varten korkeakoulut järjestää. Aika turha suurimmalle osalle. Mutta ei sitä kannata etukäteen murehtia. Tuskin tutkinto siihen kaatuu...
Matemaattiset ja luonnontieteelliset aineet ovat erittäin vaikeita yliopistossa, jos ei yhtään ole lahjoja. Teorian ja todistusten ymmärtäminen ja omaksuminen ei käy hetkessä. Matematiikan opettajat joutuvat kyllä opiskelemaan aika vaikeita asioita. Lukion pitkä matematiikka on laskuoppia yliopistoon verrattuna. Nimimerkillä kokemusta on. Voi olla helppo päästä opiskelemaan, mutta vaikea päästä kursseista läpi.
Oikeustieteelliseen on todella vaikea päästä. Pelkkä hyvä muisti ei riitä pääsykokeessa. Vierestä seurannut. Voihan sitä yrittää.
Kasvatustieteitäkään ei noin vaan pääse lukemaan. Ja ei siellä helpolla pääse. Kauheasti luettavaa ja esseiden kirjoittelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fysiikka on yliopistossa helppoa: siinä on peruskurssit, jotka eivät lukion pitkän oppimäärää ole paljon vaikeampia, ja sitten mennään aineopintoihin: aineen rakenne, termofysiikka, suhteellisuusteorian perusteet, elektroniikka, laboratoriotyöt. Sen jälkeen erikoistumisopinnot linjan mukaan, ja elektrodynamiikka, mekaniikka, kvanttimekaniikka, fysiikan matemaattiset menetelmät ja kiinteän olomuodon fysiikka vaikka. Sekä muutama ohjelmointikurssi.
Voit valita ydinfysiikan, laskennallisen fysiikan, nanofysiikan, materiaalifysiikan, avaruusfysiikan, lääketieteellisen fysiikan, hiukkasfysiikan, elektroniikka ja -teollisuusfysiikan välillä, tai teoreettinen fysiikka.
Vierailija kirjoitti:
Teologinen "tiedekunta" ja siitä myöhemmin papiksi niin ei työkään rasita eikä kuormita. Lisänä pitkät lomat sekä korkea palkkataso ja asema eliitissä.
Ja kokonaistyöaika eli käytännössä mitään ylitöiden käsitettä ei ole+sunnuntaityöt ilona jne, eikä se papin palkka nyt niin kovin kummallinen ole, kun mitään lisiä ei kokemusvuosia lukuun ottamatta makseta. Kysyjä on uran näkökulmasta jo niin iäkäs, että niitä ikälisiäkään ei kovin paljoa kerry.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene Tallinnaan varsinkin kauppatieteitä. Pääsee sisään kun vaan astuu ovesta. Rahalla myös saa...
Ei tarvitse mennä edes Tallinnaan, sama putiikki kouluttaa rahalla myös Helsingissä asti, "kauppakorkeakouluopintoja".
Mielikuva teologian opintojen helposta sisäänpääsystä selittynee aloituspaikkojen ja hakijoiden suhteella. Joillain toisilla aloilla saattaa olla yhtä paljon aloituspaikkoja, mutta hakijamäärät ovat suuremmat, jolloin sisäänpääsyprosentti on pienempi. Kannattaa myös muistaa että edes noilla suosituimmilla aloilla valintakiintiön ulkopuolelle jääminen ei tarkoita välttämättä huonoa koemenestystä. Vaadittavat vähimmäispisteet saaneita saattaa olla paljon enemmän, mutta ainoastaan kiintiön verran parhaimpia otetaan sisään ja loput jäävät varasijoille.
Teologian opiskelu ei myöskään ole helppoa, esimerkiksi kreikan kurssi aiheuttaa monille vaikeuksia. Pääaineesta riippuen tenttilukemista voi olla yli 600 sivua per kurssi, myös englanniksi. Kuten täällä on todettu, papiksi pääsy ei myöskään ole niin yksinkertaista. Itselläni tähän meni usea vuosi ja tiedän maisterikollegoja jotka ovat hakeneet virkaa vielä kauemmin. Toisaalta teologian opiskelu on varsin yleissivistävää, ottaen huomioon että pääaineet sivuavat yleistä historiaa (kirkkohistoria), filosofiaa (systemaattinen teologia), kulttuurintutkimusta (käytännöllinen teologia ja uskontotiede), kielitieteitä (eksegetiikka) ja kasvatustieteitä (uskonnonpedagogia). Kaikki teologit eivät tähtää papeiksi tai uskonnonopettajiksi, vaan heitä löytyy myös erilaisista järjestöistä ja muilta aloilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä ala sinua kiinnostaa? Se, että jokin tutkinto on helppo, ei tarkoita, että se ala olisi automaattisesti hyvä vaihtoehto sinulle, ja tulet ennen pitkää turhautumaan työhösi, jos se oikeasti edes kiinnosta sinua. On parempi mennä sen mukaan, mikä ala herättää sinussa eniten kiinnostusta, vaikka se olisikin hieman vaikeampaa.
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihan pakko opiskella ruotsia jos korkeakouluun menee? En osaa eikä kiinnosta eikä sillä kielellä koskaan missään tee yhtään mitään.
Korkeakoulututkinnon osana vaaditaan B1-tasoinen ruotsi, ellei laki ole muuttunut viime vuosina.
Mites ulkomaalaiset opiskeljat, jotka tulevat muista maista opiskelemaan Suomeen? Heillä tuskin on minkäänlaisia ruotsin taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Onko ihan pakko opiskella ruotsia jos korkeakouluun menee? En osaa eikä kiinnosta eikä sillä kielellä koskaan missään tee yhtään mitään.
Korkeakoulututkinnon osana vaaditaan B1-tasoinen ruotsi, ellei laki ole muuttunut viime vuosina.
Mites ulkomaalaiset opiskeljat, jotka tulevat muista maista opiskelemaan Suomeen? Heillä tuskin on minkäänlaisia ruotsin taitoja.
He eivät opiskele suomenkielisissä maisteriohjelmissa, joten heille ei liene tuota kielivaatimusta.
En asiasta tarkemmin tiedä, mutta siinä voi olla yksi vaihtoehto ruotsin kieltä kammoavalle: englanninkielinen maisteriohjelma.
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
Eli se on siis helppo ja nopea suorittaa.
Sinne ei vain helposti pääse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän voisit tarkentaa, että mikä ala kiinnostaa? Ja tarkoitatko, että haluat korkeakoulututkinnon eli ammattikorkeakoulu tai yliopisto vai haetko ensisijaisesti yliopistoon?
Mahdollisuuksia ja erilaisia opintokokonaisuuksia on varmaan satoja arkkitehdistä lastentarhanopettajaan ja maanmittausinsinööristä sosiaalityöntekijään. Että hiukan pitäisi nyt valikoida suuntaa ensin.
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No farmaseutin tutkinto on alempi yliopistotutkinto, ei siis maisterintutkinto.
Eli se on siis helppo ja nopea suorittaa.
Farmaseuttia olisin kans suositellut, jos matemaattis-luonnontieteelliset aineet sujuu edes kohtuullisesti. Jos on ihan onneton esim kemiassa niin sitten ei ole niin helppoa. Ja työ on usein aspatyötä, eli pitää viihtyä ihmisten parissa.
Mistä löytyy masentuneimman näköiset ihmiset - apteekin tiskin takaa.
Miksi aina pitää olla helppoa?
Se on niin siitä kiinni se helppous, mille aloille on luontaista lahjakkuutta. Minä opiskelin matematiikkaa, sinne oli helppo päästä ja sopi minulle kun sai itsekseen nyhrätä täysin loogisten ja selkeiden asioiden parissa. Mutta eihän se kaikkien juttu todellakaan ole. Sen sijaan en olisi kestänyt sosiaalitieteiden tai tuotantotalouden kaltaista käsienheiluttelua, jossa jokaisella tutkijalla on oma teoriansa eikä mitään yhteistä isoa näkemystä ole, käsitteet epämääräisiä, ja siksi paljon ulkoa opeteltavaa mitä ei kunnolla ymmärrä. Niihin on kyllä matematiikkaa vaikeampi päästäkin.
Vierailija kirjoitti:
Fysiikka on yliopistossa helppoa: siinä on peruskurssit, jotka eivät lukion pitkän oppimäärää ole paljon vaikeampia, ja sitten mennään aineopintoihin: aineen rakenne, termofysiikka, suhteellisuusteorian perusteet, elektroniikka, laboratoriotyöt. Sen jälkeen erikoistumisopinnot linjan mukaan, ja elektrodynamiikka, mekaniikka, kvanttimekaniikka, fysiikan matemaattiset menetelmät ja kiinteän olomuodon fysiikka vaikka. Sekä muutama ohjelmointikurssi.
Voit valita ydinfysiikan, laskennallisen fysiikan, nanofysiikan, materiaalifysiikan, avaruusfysiikan, lääketieteellisen fysiikan, hiukkasfysiikan, elektroniikka ja -teollisuusfysiikan välillä, tai teoreettinen fysiikka.
Aloitin fysiikan opiskelijana, mutta en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä, joten vaihdoin matematiikkaan. Minulla oli erinomaisesti suoritettuna lukion fysiikan kurssit, mutta yliopiston fysiikan kursseilla jouduin toteamaan, että olen ymmärtänyt monet asiat ihan perusteellisesti väärin. Helppo oli kyllä päästä opiskelemaan, sen kuin käveli sisään. Mutta totesin, että taidankin olla loogikko, vaikka lukion perusteella kuvittelin mielenlaatuani luonnontieteilijäksi.
Matematiikka ja tietojenkäsittely olivat minulle helppoja. Harmi kun fysiikka ei ollut. Muuten olisin voinut ruveta vaikka opettajaksi, mutta yhä edelleen naitetaan fysiikka ja matematiikka samassa paketissa opetettavaksi.
Korkeakoulututkinnon osana vaaditaan B1-tasoinen ruotsi, ellei laki ole muuttunut viime vuosina.