Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmiset ovat jatkuvasti kännyköillään?
21.01.2022 |
Miksi ihmiset ovat nykyään jotain ihme zombeja puhelimet kourassa?
Olin puolisoni kanssa kassalla ja yhdestä tuotteesta puuttui hintalappu, takana olevat ihmiset alkoivat tuhista ja nurista keskenään, kaivoivat kännykät esiin ja alkoivat ajattelematta vain selata niitä. Kun jono sitten pääsi taas liikkeelle, eivät ihmiset edes huomanneet sitä koska kaikki tuijottivat kännyköitään. Monilla alle kouluikäisillä lapsilla myös kännykät kun istuvat vaunuissa tai kauppakärryn kyydissä, zombeina pelaavat jotain pelejä tai katsovat youtubea.
Kun koululaisia tulee vastaan koulun suunnalta, he eivät edes katso tien yli mennessään, tuleeko autoja. Ihmiset eivät edes keskity seuraansa kun postailevat someen ihanasta ajasta kavereiden kanssa, kun oltiin ravintolassa tms. ja kaikki ovat vain napsineet kuvia ja selanneet luurejaan. Vanhemmat julkaisevat kuvia ja videoita lapsistaan, yhtään ajattelematta lapsien yksityisyyttä ja turvallisuutta. Elokuvissa, busseissa, työpaikoilla, autossa: ihan joka paikassa pitää kokoajan tuijottaa sitä luuria. Jotkut postaavat itsestään tai läheisistään hyvin arkaluontoisia asioita, kaikkien nähtäville julkiselle tilille. Toiset kertovat tarkasti missä kaikissa paikoissa käyvät, minne kouluun lapset menevät ja missä ovat töissä; eikö ihmisiä oikeasti haittaa yhtään että vain googlaamalla heistä saa selville niin paljon?
Lapsien kännykänkäyttöä ei valvota ollenkaan, vanhemmat eivät tiedä mitä lapset selaavat ja hakevat, minkälaisia juttuja he saattavat postata jonnekin sivulle ja saattavat päätyä väärien ihmisten saataville. Liian usein kuulee tutuilta ja kavereilta, miten heidän lapsensa vain pelaavat kännyköillä eivätkä ole innostuneita enää leikkimään leluilla tai ulkona kavereiden kanssa. Vanhemmat saattavat myös itse näyttää esimerkkiä, olemalla myös kännykällä kokoajan. Monissa keskusteluissa, videoiden kommenteissa ja muissa ihmiset riitelevät, väittelevät politiikasta, tuntuu kuin mitään käytöstapoja ei olisi netissä ollessa. Jos menee sähköt, isoin murhe on se, että pitää rajoittaa somen selaamista että akku kestää.
Kysyn vaan, miksi minä olen se outo, kun en ole missään somessa ja tykkään ennemmin vaihtaa kuulumisia yksityiskeskusteluissa tai kasvotusten? Yksityisyyden kerran kun menettää, ei sitä saa takaisin. Monta kertaa olen saanut kuulla olevani outo, epäsosiaalinen ja "erilaisuuden tavoittelija" kun minusta ei löydy tietoa netistä enkä ole missään someissa. Kysympä vaan, että miksi?
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
En ole muualla somessa kuin näillä anonyymilla palstoilla ja whatsupissa, mutta tämän ketjun luettuani tekee mieli liittyä, ettei minua assosioida aloittajan kaltaiseen porukkaan.
Ensin valittaa vieraiden ihmisten puhelimella olosta ja joka yhtäkkiä kääntyykin siihen, että ystävät eivät keskity. Minä ainakin olen koko matkan kotoa kaupan kautta kaverille puhelimella. Sitten kaverilla laitetaan puhelimet pois ja ollaan yhdessä. Kaveri voi ottaa kuvia someen, samalla tavalla kuin nuorena hän otti kuvia ihan kameralla ja laittoi albumiin. Hänelle kuvamuistot ovat aina olleet tärkeitä. Nyt en lähes vuoteen ole monia tuttuja nähnyt, niin kaikki kuvat ja videot mitä heistä saa on kivoja.
Hyvin monet ihmiset kokevat sitä, että jutellessa kaverin tai perheenjäsenen kanssa toinen katsoo luuriaan vähän väliä. Sinulla ei ole ollut tarpeeksi sosiaalisia kontakteja elämässäsi, jos oikeasti et ole koskaan kokenut tälläsitä tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsokaa termi fubbaus. Siinä hyvin selitettynä, mitä se tarkoittaa kun ignooraa toista puhelimen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se unohtui mainita, että aloittaessani uudessa opiskelupaikassa, muutamat luokkalaiseni olivat närkästyneitä siitä, että "minusta ei löytynyt mitään tietoa etukäteen". Jotkut olivat jo tutustuneet somessa ja pääosin pitivätkin yhteyttä siellä. Uudet ihmissuhteet päätyivätkin koulussa kuihtumaan kasaan ja jäin porukan ulkopuolelle somettomuuteni takia.
ap
Suunnilleen sama tarina minulla aikoinaan. Onneksi en jäänyt täysin ulkopuolelle mutta suurin osa asioista meni ohi. Ihan pimeää touhua, toivoisin että tapahtuisi jotain ja kaikki some ja älypuhelimet tuhoutuisivat pysyvästi.
Kurjaa kuulla etten minä ole ollut ainut jolla on käynyt samoin. Olen niin onnellinen siitä, etten elänyt lapsuuttani tähän aikaan, oikeasti säälin nykypäivän lapsia. Joskus toivon samaa, vaikka kännyköistä on paljon hyötyäkin, toivoisin enemmän oikeaa elämää ja yhteisöllisyyttä.
ap
Niinpä. Nykyään en enää välitä, somettomuus on mielenterveydelle niin hyväksi. Valitettavasti ne vanhat ajat eivät enää palaa. Onneksi meillä on sentään muisto niistä, nuoremmilla ei ole sitäkään kun eivät ole koskaan kokeneet normaalia elämää.
Ehdottomasti somettomuus on tehnyt todella hyvää, kun poistin kaikki somet jo vuosia sitten. Silloin muistan miettineeni, miten valtava osa somesta oli tullut elämässäni, ensimmäinen ja viimeinen asia mitä päivässäni teen/katson. Muistan ajatelleeni, etten voi elää ilman niitä.
Nykyään olen paljon onnellisempi, tuntuu että ihmisuhteet joita minulla on ovat paljon aidompia ja aikaakin on enemmän, kun ei tule jatkuvasti katsottua luuria. Monet ihmiset eivät oikeasti ymmärrä, kuinka hyvältä se tuntuu. Minä myös nautin siitä tiedosta, että kukaan ei voi tutkia elämääni netistä, ja minulla on täysi yksityisyys. Löysin myös 5 vuotta sitten samat ajatukset jakavan kumppanin, josta olen niin kiitollinen.
ap
Mulla on ihan sama. Se on nautinto, kun huomaa joskus joidenkin olevan närkästyneitä siitä, ettei minusta löydy netistä mitään eli siellä on yritetty kyylätä mut eipä onnistunut :D
Miksi se on nautinto? Tämähän vasta reipashenkiseltä kuulostaa :D
Koska ovat pöhköjä. Miten voi mennä joillakin tunteisiin, jos joku ei ole somessa? Se närkästynyt reaktio kertoo riittävästi. Mulle tosta tulee sellanen huvittunut nautinnollinen olo, kun joillekin se on käsittämätöntä huonolla tavalla, että joku ei elä kuten he. Muistan ajan somen alkuajoilta eikä silloin kukaan ihmetellyt, jos ei ollut somessa. Mun mielestä tuo ihmettely ja somettomien ihmisten alentaminen menee samaan kategoriaan kuin aikanaan meni se, jos ei omistanut televisiota. Ei tarvitse mennä edes vuosikymmentä taaksepäin, niin ihmettelyä sai osakseen, jos ei omistanut tv:tä ja tällaista ihmistä pidettiin outona.
Mutta kun se närkästynyt reaktio on ainoastaan näiden ap:n kaltaisten hörhöjen päässä. Ketään ei oikeasti kiinnosta, jos et ole somessa. Korkeintaan siinä tilanteessa voi tulla kummastuneita katseita, jos kitistään, miksi kukaan ei soita lankapuhelimeen ja kerro niitä samoja juttuja, jotka sillä muulla porukalla tiedotetaan jossain wa-ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Olin uutena vuotena katsomassa ilotulitusnäytöstä eräällä paloasemalla, enkä oikeasti voinut olla nauramatta kun näin että 95% ihmisistä otti kuvia tai videoita, sen sijaan että olisi keskittynyt siihen hetkeen. Sama aina jos on yhtään tavallista värikkäämpi auringonlasku, kaikki napsivat kuvia ja postaavat ne someen. Nyky-ihmiset ovat säälittäviä. :D
Tämä on muuten sellainen asia, jota olen itsekin usein ihmetelly ihan ääneenkin.
Siis mikä tahansa vähänkään 'erikoisempi' tapahtuma, sanotaan nyt vaikka jonkun nimekkään artistin konsertti mitä menet katsomaan, on tupaten täynnä muitakin ihmisiä ja ennenkaikkea mediaa. Näillä kaikilla muillakin yleisössä olevilla katsojilla on sama ajatus, että "otetaan nyt pätkä tästä videolle niin voi sitten kivasti kotona muistella tätä keikkaa".
Samaan aikaan kun se Lissu tai Lasse kuvaa tärisevin käsin p*ska laatuista videota kymmenien metrien päästä lavasta, ammattilaiskuvaajat kuvaavat vehkeineen useammasta kuvakulmasta samaa konserttia lavan vieressä. Ei mua ainakaan kiinnosta pätkääkään katella jotain vaikka kaverin kuvaamia videoita yleisöstä, kun voin yhtä hyvin katsoa miljoonia kertoja laadukkaampaa materiaalia samasta konsertista ammattilaisen kuvaamana.
Tai sit just ilotulitukset on hyvä esimerkki myös, mutta vähän eri syistä.
Niistäkin toki on usein ihan julkisissa lähteissä virallisia, vaikka kuntien itsensä laatimia videoita, joissa näkyy koko toimitus alusta loppuun. Mietin usein noissa Venetsialais- tai uudenvuoden ilotulituksissa, että kuka niitä täriseviä ja epätarkkoja videoita jostain peräkylän raatihuoneen ilotulituksesta haluaa katsella enää vaikka vuoden päästä? Ei kukaan. Parempi ja kivempi seurata siinä hetkessä vierestä ja sitä videomateriaalia kyllä löytyy paremmin kuvattuna myöhemmin jos jostain kumman syystä haluaa palata maagiseen hetkeen.
Epäilen appiukkoni olevan täällä keskustelussa. Joka kerta kun menee hänen luokseen kylään tai hän tulee meille, telkkarista laitetaan päälle urheilu. Urheilun aikana ei saa puhua liikaa. Aina tulee urheilua jostain. Appiukko ei neljän tunnin vierailun aikana sano mitään, PAITSI jos otan puhelimen käteen ja hän huomaa. Sitten alkaa se paasaus, kun ei ihmiset nykyään osaa olla ilman puhelinta, kyllä ennen oli paremmin, kun ei mitään puhelimia ollut ja miten nykyajan ihmiset on ihan lampaita ja puhelimen orjia. Lähtiessään vielä sanoo, että lähtee nyt niin pääsette olemaan somessa. Lähtö on tietysti ajoitettu niin, että pääsee kotiin ennen kuin seuraava urheilutapahtuma tv:stä alkaa.
Voi kun olisi kuten ennen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pointti ei ollut se, että vessajonossa on pakko kommunikoida, vaan se, että olisi kohteliasta moikata naapuria ja keskittyä kassajonossa ostotilanteeseen eikä siihen, mitä kännykällä tapahtuu. On todella säälittävää, että nykyään ihmiset eivät voi edes jutella säästä bussipysäkillä koska "minun aikani on niin arvokasta eikä ole velvollisuuteni viihdyttää muita"
Minusta maailma olisi paljon parempi paikka, jos ihmiset eivät olisi kokoajan luureillaan vaan oikeasti keskustelisivat toisten kanssa.
Haluaisin tietää missä tämä ihmeellinen mikämikämaa on missä ihmiset oikeasti juttelevat toisilleen, elleivät he ole keskenään sukua tai läheisempiä tuttuja?
Sitä paitsi kovin harva sääkeskustelu on ollut kovinkaan mieluisa. Olen lisäksi blokannut todella paljon aivan järjenköyhiä keskusteluita tuolla tekniikalla. Puhelin on myös suojakilpi.
" Olen lisäksi tehnyt niin, että koska en pysty vaikuttamaan mielipiteisiin tai aivopesemään, olen estänyt keskustelun kyseisen henkilön kanssa. Käytän puhelinta tekosyynä että minun ei tarvitse olla läsnä oikeassa elämässä"
Vieläkään en ymmärrä tätä pointtia. Eikö tuossa ole sitten kyse siitä, että sitä henkilöä ei kiinnosta sinun seurasi. Se tekosyy ei vaikuta asiaan millään tavalla.
Omalla kohdalla se on tottumuskysymys, ja osin tiedonjanon täyttämistä sellaisessa hetkessä, jolloin ei ole muuta tekemistä ja aika kulkee hitaasti - niin kuin se aina kassajonossa tekee. Tulee tylsä hetki, niin helppo lähtee googlailemaan lisää tietoa asiasta x, joka putkahti vaikka kesken kauppareissun mieleen.
Itselle ei ole mikään ongelma olla ilman puhelinta ja nettiä. Itseasiassa kotona hyvin harvoin olen luuri kädessä, koska meillä ei ole kunnon yhteyttä. Edes puhelimessa ei voi puhua useinkaan sisällä, koska ei ole kuuluvuuksia. Lisäksi matkustan paljon sellaisilla alueilla, joissa ei ole kenttää laisinkaan. En koe vierotusoireita, ettei pääse puhelimeen tai nettiin.
Vaikka olen välillä silti paljon puhelin kourassa netissä, niin kaipaan kyllä lankapuhelinaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole missään somessa, kännykällä kylläkin viestittelen ja netissä pyörin mm. täällä, siihen rajoittuu. Mutta ei mua ole kukaan sanonut erilaisuuden tavoittelijaksi, ainakaan päin näköä. Harva sitä erityisesti ihmettelee itseasiassa. En kyllä minäkään suureen ääneen ihmettele muiden sometusta, ymmärrän sen kyllä jollain tasolla, koska joskus itsekkin sitä harrastin. Lopulta totesin, että se ei vain ole mun juttuni. Monelle sopii paremmin eivätkä kaikki siitä kärsi.
Itse olen huomannut sellaisen ilmiön, että nämä puhelimen pelkääjät ovat kovin herkkiä tuomitsemaan puhelimen käyttäjiä, kun eivät tiedä mitä niillä puhelimilla tehdään. Esimerkiksi siinä bussipysäkillä voisi olla sellainen tilanne, että bussia ei näy eikä kuulu. Se älypuhelimen omistaja ottaa puhelimen käteen ja yrittää etsiä tietoa, mistä on kyse ja etsii ehkä liikenneyhtiön puhelinnumeroa. Mutta ap vieressä marmattaa, kun se henkilö ei jaksakaan keskittyä hänen taivasteluunsa, miksiköhän se bussi on myöhässä ja kyllä tämä nykyaika on sitten kamalaa kun bussitkaan eivät kulje ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut sellaisen ilmiön, että nämä puhelimen pelkääjät ovat kovin herkkiä tuomitsemaan puhelimen käyttäjiä, kun eivät tiedä mitä niillä puhelimilla tehdään. Esimerkiksi siinä bussipysäkillä voisi olla sellainen tilanne, että bussia ei näy eikä kuulu. Se älypuhelimen omistaja ottaa puhelimen käteen ja yrittää etsiä tietoa, mistä on kyse ja etsii ehkä liikenneyhtiön puhelinnumeroa. Mutta ap vieressä marmattaa, kun se henkilö ei jaksakaan keskittyä hänen taivasteluunsa, miksiköhän se bussi on myöhässä ja kyllä tämä nykyaika on sitten kamalaa kun bussitkaan eivät kulje ajallaan.
Ja tähän tuli mieleen toinen esimerkki, kun työssäni tarvitsen ohjelmistoja, joihin pitää kirjautua pankkitunnuksilla. Jos ap:n kaltainen asiakas sattuu olemaan paikalle, kun kirjaudun tällaisiin ohjelmiin, alkaisi varmasti kitinä siitä, että työaikana sitä vain hengaillaan somessa, kun tosiasiassa tilanne on se, että en pääse tekemään työtäni ilman niitä puhelimessa olevia pankkitunnuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut sellaisen ilmiön, että nämä puhelimen pelkääjät ovat kovin herkkiä tuomitsemaan puhelimen käyttäjiä, kun eivät tiedä mitä niillä puhelimilla tehdään. Esimerkiksi siinä bussipysäkillä voisi olla sellainen tilanne, että bussia ei näy eikä kuulu. Se älypuhelimen omistaja ottaa puhelimen käteen ja yrittää etsiä tietoa, mistä on kyse ja etsii ehkä liikenneyhtiön puhelinnumeroa. Mutta ap vieressä marmattaa, kun se henkilö ei jaksakaan keskittyä hänen taivasteluunsa, miksiköhän se bussi on myöhässä ja kyllä tämä nykyaika on sitten kamalaa kun bussitkaan eivät kulje ajallaan.
Ja tähän tuli mieleen toinen esimerkki, kun työssäni tarvitsen ohjelmistoja, joihin pitää kirjautua pankkitunnuksilla. Jos ap:n kaltainen asiakas sattuu olemaan paikalle, kun kirjaudun tällaisiin ohjelmiin, alkaisi varmasti kitinä siitä, että työaikana sitä vain hengaillaan somessa, kun tosiasiassa tilanne on se, että en pääse tekemään työtäni ilman niitä puhelimessa olevia pankkitunnuksia.
Minulla on tietoturvasyistä työpaikan puhelin vielä erikseen ja aika usein sillä joudun tekemään asioita. Siihen ei todellakaan saa asentaa mitään omia juttuja tai edes käydä monilla sivustoilla. Oma puhelin on visusti kassissa työpäivän, lounaalla voin sitä joskus katsoa. Silti lähes viikottain siihen meidänkin työpisteille tulee yksi keski-ikäinen öyhöttämään miten täällä on taas nuoriso somessa ja muuta ei osata. Todella raskasta, on varmaan aloittajan sielunveli.
Vierailija kirjoitti:
A-d-d-i-k-t-i-o
Tästä tulee väistämättä mieleen, miten tämä tilanne eroaa esimerkiksi siitä, jos joku kantaa mukanaan kirjaa tai sanomalehteä ja lukee niitä odotellessaan tai jos kulkee aina kaverin kanssa, jonka kanssa juttelee taukoamatta koko ajan. Ovatko nekin addiktioita? TAi jos jollakulla on tapana laittaa silmät kiinni ja hyräillä tms. Onko nämä sitten jotenkin parempia addiktioita, joilla täytetään joutohetkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se unohtui mainita, että aloittaessani uudessa opiskelupaikassa, muutamat luokkalaiseni olivat närkästyneitä siitä, että "minusta ei löytynyt mitään tietoa etukäteen". Jotkut olivat jo tutustuneet somessa ja pääosin pitivätkin yhteyttä siellä. Uudet ihmissuhteet päätyivätkin koulussa kuihtumaan kasaan ja jäin porukan ulkopuolelle somettomuuteni takia.
ap
Suunnilleen sama tarina minulla aikoinaan. Onneksi en jäänyt täysin ulkopuolelle mutta suurin osa asioista meni ohi. Ihan pimeää touhua, toivoisin että tapahtuisi jotain ja kaikki some ja älypuhelimet tuhoutuisivat pysyvästi.
Kurjaa kuulla etten minä ole ollut ainut jolla on käynyt samoin. Olen niin onnellinen siitä, etten elänyt lapsuuttani tähän aikaan, oikeasti säälin nykypäivän lapsia. Joskus toivon samaa, vaikka kännyköistä on paljon hyötyäkin, toivoisin enemmän oikeaa elämää ja yhteisöllisyyttä.
ap
Niinpä. Nykyään en enää välitä, somettomuus on mielenterveydelle niin hyväksi. Valitettavasti ne vanhat ajat eivät enää palaa. Onneksi meillä on sentään muisto niistä, nuoremmilla ei ole sitäkään kun eivät ole koskaan kokeneet normaalia elämää.
Ehdottomasti somettomuus on tehnyt todella hyvää, kun poistin kaikki somet jo vuosia sitten. Silloin muistan miettineeni, miten valtava osa somesta oli tullut elämässäni, ensimmäinen ja viimeinen asia mitä päivässäni teen/katson. Muistan ajatelleeni, etten voi elää ilman niitä.
Nykyään olen paljon onnellisempi, tuntuu että ihmisuhteet joita minulla on ovat paljon aidompia ja aikaakin on enemmän, kun ei tule jatkuvasti katsottua luuria. Monet ihmiset eivät oikeasti ymmärrä, kuinka hyvältä se tuntuu. Minä myös nautin siitä tiedosta, että kukaan ei voi tutkia elämääni netistä, ja minulla on täysi yksityisyys. Löysin myös 5 vuotta sitten samat ajatukset jakavan kumppanin, josta olen niin kiitollinen.
ap
Mulla on ihan sama. Se on nautinto, kun huomaa joskus joidenkin olevan närkästyneitä siitä, ettei minusta löydy netistä mitään eli siellä on yritetty kyylätä mut eipä onnistunut :D
Miksi se on nautinto? Tämähän vasta reipashenkiseltä kuulostaa :D
Koska ovat pöhköjä. Miten voi mennä joillakin tunteisiin, jos joku ei ole somessa? Se närkästynyt reaktio kertoo riittävästi. Mulle tosta tulee sellanen huvittunut nautinnollinen olo, kun joillekin se on käsittämätöntä huonolla tavalla, että joku ei elä kuten he. Muistan ajan somen alkuajoilta eikä silloin kukaan ihmetellyt, jos ei ollut somessa. Mun mielestä tuo ihmettely ja somettomien ihmisten alentaminen menee samaan kategoriaan kuin aikanaan meni se, jos ei omistanut televisiota. Ei tarvitse mennä edes vuosikymmentä taaksepäin, niin ihmettelyä sai osakseen, jos ei omistanut tv:tä ja tällaista ihmistä pidettiin outona.
Mutta kun se närkästynyt reaktio on ainoastaan näiden ap:n kaltaisten hörhöjen päässä. Ketään ei oikeasti kiinnosta, jos et ole somessa. Korkeintaan siinä tilanteessa voi tulla kummastuneita katseita, jos kitistään, miksi kukaan ei soita lankapuhelimeen ja kerro niitä samoja juttuja, jotka sillä muulla porukalla tiedotetaan jossain wa-ryhmässä.
Kyllä muuten kiinnostaa. Taidat elää kuplassa, jos et ole tällaista huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se unohtui mainita, että aloittaessani uudessa opiskelupaikassa, muutamat luokkalaiseni olivat närkästyneitä siitä, että "minusta ei löytynyt mitään tietoa etukäteen". Jotkut olivat jo tutustuneet somessa ja pääosin pitivätkin yhteyttä siellä. Uudet ihmissuhteet päätyivätkin koulussa kuihtumaan kasaan ja jäin porukan ulkopuolelle somettomuuteni takia.
ap
Suunnilleen sama tarina minulla aikoinaan. Onneksi en jäänyt täysin ulkopuolelle mutta suurin osa asioista meni ohi. Ihan pimeää touhua, toivoisin että tapahtuisi jotain ja kaikki some ja älypuhelimet tuhoutuisivat pysyvästi.
Kurjaa kuulla etten minä ole ollut ainut jolla on käynyt samoin. Olen niin onnellinen siitä, etten elänyt lapsuuttani tähän aikaan, oikeasti säälin nykypäivän lapsia. Joskus toivon samaa, vaikka kännyköistä on paljon hyötyäkin, toivoisin enemmän oikeaa elämää ja yhteisöllisyyttä.
ap
Niinpä. Nykyään en enää välitä, somettomuus on mielenterveydelle niin hyväksi. Valitettavasti ne vanhat ajat eivät enää palaa. Onneksi meillä on sentään muisto niistä, nuoremmilla ei ole sitäkään kun eivät ole koskaan kokeneet normaalia elämää.
Ehdottomasti somettomuus on tehnyt todella hyvää, kun poistin kaikki somet jo vuosia sitten. Silloin muistan miettineeni, miten valtava osa somesta oli tullut elämässäni, ensimmäinen ja viimeinen asia mitä päivässäni teen/katson. Muistan ajatelleeni, etten voi elää ilman niitä.
Nykyään olen paljon onnellisempi, tuntuu että ihmisuhteet joita minulla on ovat paljon aidompia ja aikaakin on enemmän, kun ei tule jatkuvasti katsottua luuria. Monet ihmiset eivät oikeasti ymmärrä, kuinka hyvältä se tuntuu. Minä myös nautin siitä tiedosta, että kukaan ei voi tutkia elämääni netistä, ja minulla on täysi yksityisyys. Löysin myös 5 vuotta sitten samat ajatukset jakavan kumppanin, josta olen niin kiitollinen.
ap
Mulla on ihan sama. Se on nautinto, kun huomaa joskus joidenkin olevan närkästyneitä siitä, ettei minusta löydy netistä mitään eli siellä on yritetty kyylätä mut eipä onnistunut :D
Miksi se on nautinto? Tämähän vasta reipashenkiseltä kuulostaa :D
Koska ovat pöhköjä. Miten voi mennä joillakin tunteisiin, jos joku ei ole somessa? Se närkästynyt reaktio kertoo riittävästi. Mulle tosta tulee sellanen huvittunut nautinnollinen olo, kun joillekin se on käsittämätöntä huonolla tavalla, että joku ei elä kuten he. Muistan ajan somen alkuajoilta eikä silloin kukaan ihmetellyt, jos ei ollut somessa. Mun mielestä tuo ihmettely ja somettomien ihmisten alentaminen menee samaan kategoriaan kuin aikanaan meni se, jos ei omistanut televisiota. Ei tarvitse mennä edes vuosikymmentä taaksepäin, niin ihmettelyä sai osakseen, jos ei omistanut tv:tä ja tällaista ihmistä pidettiin outona.
Mutta kun se närkästynyt reaktio on ainoastaan näiden ap:n kaltaisten hörhöjen päässä. Ketään ei oikeasti kiinnosta, jos et ole somessa. Korkeintaan siinä tilanteessa voi tulla kummastuneita katseita, jos kitistään, miksi kukaan ei soita lankapuhelimeen ja kerro niitä samoja juttuja, jotka sillä muulla porukalla tiedotetaan jossain wa-ryhmässä.
Kyllä muuten kiinnostaa. Taidat elää kuplassa, jos et ole tällaista huomannut.
Millä tavalla ja missä tilanteissa tämä sitten ilmenee? Miten huomaisin tällaista ilmiötä, kun minun kuplassani suurimmalla osalla se älypuhelin on ja niille, joilla ei ole, ei ole kertaakaan tietääkseni närkästytty.
Kyseenalaistan liiallista somen käyttöä, niin luulette että minä en tiedä miten kännykät toimii, pelkään niitä ja en osaa käyttää pankkitunnuksia? Minulla on läppäri, tv ja pleikkari ja osaan käyttää nettiä ja laitteita siinä missä muutkin. En selitä mitään joutavaa ihmislle jotka eivät halua jutella, osaan kyllä huomata jos joku ei tahdo juttuseuraa. Olette hyvin outoa porukkaa, kun kvittelette että somettomuus tekee ihmisestä laitteiden vihaajan ja "entisaikojen" perään itkijän.
En ole koskaan kuullu tilanteesta, jossa bussin olessa myöhässä joku alkaa soittelemaan liikennevirastoon että missä bussi, vaan ihmiset selaavat somea koska tylsää odottaa. Lisäksi esimerkkinne kusee siinä, etten edes käytä bussia, minulla on oma auto. Olette vetäneet sellaiset johtopäätökset ja kaikki vain sen takia etten ole somessa. En jaksa enää edes yrittää keskustella kanssanne, koska olette vetäneet sellaiset johtopäätökset ja meilikuvat minusta, etten jaksa niitä oikoa. Jatkakaa vain lammaselämäänne lauman kanssa, onneksi maailmasta löytyy ihmisä jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan eivätkä kaltaisenne ole ainoata seuraa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kyseenalaistan liiallista somen käyttöä, niin luulette että minä en tiedä miten kännykät toimii, pelkään niitä ja en osaa käyttää pankkitunnuksia? Minulla on läppäri, tv ja pleikkari ja osaan käyttää nettiä ja laitteita siinä missä muutkin. En selitä mitään joutavaa ihmislle jotka eivät halua jutella, osaan kyllä huomata jos joku ei tahdo juttuseuraa. Olette hyvin outoa porukkaa, kun kvittelette että somettomuus tekee ihmisestä laitteiden vihaajan ja "entisaikojen" perään itkijän.
En ole koskaan kuullu tilanteesta, jossa bussin olessa myöhässä joku alkaa soittelemaan liikennevirastoon että missä bussi, vaan ihmiset selaavat somea koska tylsää odottaa. Lisäksi esimerkkinne kusee siinä, etten edes käytä bussia, minulla on oma auto. Olette vetäneet sellaiset johtopäätökset ja kaikki vain sen takia etten ole somessa. En jaksa enää edes yrittää keskustella kanssanne, koska olette vetäneet sellaiset johtopäätökset ja meilikuvat minusta, etten jaksa niitä oikoa. Jatkakaa vain lammaselämäänne lauman kanssa, onneksi maailmasta löytyy ihmisä jotka osaavat ajatella omilla aivoillaan eivätkä kaltaisenne ole ainoata seuraa.
ap
Eli nyt sitten perut ihan jokaisen sanomasi asian. Nyt jää enää epäselväksi, mitä sinä tarkoitit. Sinä olet koko ajan sanonut, miten surullista on, kun ihmiset eivät kommunikoi esimerkiksi siinä bussipysäkillä eivätkä moikkaa naapureitaan. Jos ihminen ei halua tervehtiä tai kommunikoida, puhelin ei sitä asiaa muuta miksikään. Minä olen ainakin moneen kertaan sinulta kysynyt, miksi minun pitäisi jutella ventovieraiden kanssa ja sinä olet haukkunut minut vaikka miten monta kertaa ("sinä oletkin sellainen, että hyppäät rotkoon jne"). Nyt sitten yhtäkkiä sanotkin, että et ole tarkoittanut, että kaikkien pitäisi jutella. Miksi sitten aloit haukkua minua, kun mitään muuta en sanonutkaan.
Se, että sinulla on oma auto etkä kulje bussilla, ei tee esimerkistä huonoa. Se on esimerkki, jonka on tarkoitus kuvata ilmiötä yleensä, eikä nimenomaan sinun toimintaasi.
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan miettinyt sitä, miten paljon kännykät kuuntelevat meitä? Puhuttiin kerran miehen kanssa kissoista (meillä ei ole kissaa, joten "kissaa" sanana ei tule usein käytettyä) ja hetken päästä saan mainoksen kissanruoasta ja seuraava mainos sen jälkeen on kissanhiekasta. Jos olen valittanut sitä että vatsa on sekaisin, saan hetken päästä mainoksia kuitulisistä ja luontaistuotteista.
Tämä on oikeasti karmivaa.
Tämän vuoksi käytän kahta luuria. Norminumerosta pilvipalvelu pois.
Toinen pre-paid, josta vain soitan ja tekstaan. Tarvittaessa saa netin päälle. Mainokset loppuivat kuin seinään.
Tietenkin TV-ohjelmien mainokset näkyvät.
Vierailija kirjoitti:
Se unohtui mainita, että aloittaessani uudessa opiskelupaikassa, muutamat luokkalaiseni olivat närkästyneitä siitä, että "minusta ei löytynyt mitään tietoa etukäteen". Jotkut olivat jo tutustuneet somessa ja pääosin pitivätkin yhteyttä siellä. Uudet ihmissuhteet päätyivätkin koulussa kuihtumaan kasaan ja jäin porukan ulkopuolelle somettomuuteni takia.
ap
Aloitin itse opinnot vähän aikaa sitten ja pahoin pelkään, että minäkin jään somettomuuden vuoksi porukan ulkopuolelle.
Toki olen tottunut siihen, mutta ei se tee asiasta yhtäån sen mukavampaa.
Hei, niissä puhelimissa on myös akut..