Uudistus: ammattikoulu käytävä kahdessa vuodessa ja ei korkeakoulukelpoisuutta

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 02:46"]

Niin korkeastikoulutettujen työttömyyshän on hälyttävällä tasolla ja asialle tulisi tehdä jotain. Yksi idea voisi olla korkeakoulu- ja yliopisto-oikeuden evääminen myös lukiolaisilta esim. 10-15 vuoden ajaksi. Tässä ajassa työttömillä olisi jo hyvät edellytykset työllistyä, kun uusia työnhakijoita ei jatkuvalla syötöllä koulutettaisi lisää työmarkkinoille.

[/quote]

Väärin. On tärkeätä että saamme lisää korkeastikoulutettuja jotta niiden palkat tippuu eikä esim. julkisella puolella ole enää varmoja paikkoja määrätyille ammateille. 

Nythän määrätyt koulutuksen saaneet ovat voineet sanella palkkansa ja ehtonsa melkein miten vaan kun niistä on ollut pulaa. Mutta on tärkeätä että koulutettuja on enemmän kuin työpaikkoja. 

Se laskee palkkoja mikä on hyväksi koko yhteiskunnalle sekä luo kilpailua ja näin vain ahkerimmat saavat töitä eikä työnantajan pidä ottaa ketä vaan jolla on määrätty koulutus kun muitakaan ei ole.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 21:18"]

Mitäs mieltä? Just oli uutisissa juttua tälläisestä mahdollisuudesta.

Toihan ois hyvä, eikös ne amikset muutenkin vaan lorvi sen kolme vuotta. Ei siellä nyt ainakaan niin kova tahti ole kuin lukiossa, että ihan hyvin vois vähän vauhdittaa sinne työelämään siirtymistä kun amikset sitä niin tykkäävät hehkuttaa lukiolaisille.

[/quote]

Työharjoittelu on tosi rankkaa. Oikeilta aloilta tehdään töitä monessa erilaisessa harjoittelupaikassa. Yllättävän vaativiin hommiin laitetaan, ainakin reippaat opiskelijat. Ja kaksvuorotyöhön, niin ettei ehdi edes nukkua 8 tunnin yöunia.(Olen äiti.)

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 04:07"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 21:37"]

Samassa uudistuksessa ehdotan, että lukiosta poistetaan se nelivuotinen mahdollisuus, koska se on silkkaa lusmuilua. Yleensä ne neljän vuoden ohjelmaa käyvät samalla lukevat minimimäärän kursseja ja vielä välttelevät kaikkea vaativaa. Lukion kesto 2-3 vuotta, piste. Amis 2-3 vuotta, riippuen omasta valinnasta.

[/quote] Voin valottaa sen verran että jos käy jonkun erityislinjan suhteellisen pienessä lukiossa ja kursseja menee 1x per vuosi kukin, ja päällekkäisyyksiä muiden kurssien kanssa ilmenee väkisinkin, niin se on aika mahdotonta sumplimista se homma. 3,5 menee helposti ainakin.

Lukion käyminen kahdessa vuodessa on vielä helvetin paljon hankalampaa yo kokeineen päivineen.

[/quote]

Lukion voi käydä vaikka netissä. Ei siinä mitään kouluta tarvita. Lukuaineita suurin osa

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 21:24"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 21:22"]

Mites mahdollinen jatko yliopistoon?

[/quote]

Miksi?

Moni amislainen kasvaa aikuiseksi vasta amisvuosina. Eli siis kehittyy hitaammin.

Toi on rasismia.

yliopisto/ammattikorkea = korkeakoulu

Eli ammattikorkeakouluun tai yliopistoon voisi jatkossa päästä vain lukion käyneet

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 05:46"]

Itse olen käynyt kauppaoppilaitoksen, sitten amk:n ja nyt olen yliopistossa. Olisi kyllä kurjaa jos ensimmäisen valinnan jälkeen jotkut ovet sulkeutuisivat. Ei sitä aina yläasteella tiedä, mikä oikeasti kiinnostaa.

[/quote]

No ei tuotakaan yhteiskunnan pidä maksaa. Yhteiskunta ei maksa koulutuksia sen takia että joku saa opiskella unelmiensa ammatin tai opiskella koska pitää siitä. Se maksaa sen jotta se saa työtätekeviä ihmisiä maksamaan veroja. Tuollainen soutaminen ja huopaaminen vie aikaa ja maksaa rahaa. Se vie myös paikkoja sellaisilta ihmisiltä jotka oikeasti olisi halunnut juuri määrätylle alalle.

Siksi olisi tärkeätä että korkeakouluista/yliopistoista ei saisi vaihtaa linjaa tai koulua. Eikä saisi käydä kuin yhden koulutuksen valtion piikkiin.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 06:54"]

Opiskelun lyhentäminen on turhahko keino nyt kun on paljon työttömyyttä. Tarvittaisiin halvempaa työvoimaa. Rohkeasti vaan palkkoja alemmas. 

Itse kaksoistutkinnon suorittaneena (taloushallinnon merkonomi), voin sanoa että aivan hyvin ammattikoulun kesto voisi olla 2 vuotta ja silti antaa korkeakoulukelpoisuuden. Opinnoissa olisi mahdollisuuksia huomattavaan tiivistyksiin ja turhan karsimiseen. Omaa tahtia jos olisin suorittanut tutkinnon niin veikkaan että olisi mennyt noin puoli vuotta. Ja sitten joku tarjoilija tms huoh. Kolme vuotta jankata asiaa jonka oppisi päivän parin kurssilla.

[/quote]

Näyttötutkinnolla voit suorittaa sen vaikka päivässä. 

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 08:08"]

Lukiossa ei ole mitään asiaa joka varmistaa sinua paremmin esim. korkeakouluun kuin ammattikoulu. Itseasiassa päinvastoin sillä lukiolainen ei ole oppinut vielä mitään ammatiaineita joten se on pelkkä amatööri. 

[/quote]

Et taida oikeasti tietää mitä ja miten korkeakouluissa opiskellaan?

Veikkaan että tuossa tulee olemaan erikseen amiksia ja kaksoistutkintoja. Aiemminhan näin olikin, eli korkeakouluun pääsi vain lukion/iltalukion tai kaksoistutkinnon jälkeen. Sitten päätettiin tasapäistää ja laajennettiin amikset kolmeen vuoteen ja annettiin kaikille korkeakouluhakukelpoisuus. 

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 21:35"]

Ei ole hyvä. Amis on menettänyt otteensa, kun opiskelu on puolipäiväistä. Ennen ajateltiin, että amis on 8-16, koska opiskelijoilla ei käytännössä ole kotitöitä ja tottuvat samalla normaaliin työrytmiin. Filosofia oli taustalla siis erinomainen. Nyt ne samat kurssit on laajennettu kolmelle vuodelle ja opiskelu puolitehoista. Ihan kuin se tekisi tutkinnon paremmaksi, kun se kestää kauemmin.

Ja kyllä, olen tietoinen erikoisammattitutkinnoista. Siksi laitinkin sen hipsuihin eli kyse olisi jostain vähän siihen suuntaan olevasta lisätutkinnosta ihan sen perussetin päälle.

[/quote]

Ihan totta tämä on! Entiseen aikaan, eli kun vanhimmat meistä itse olivat koulussa, tunteja oli noin 38 tuntia viikossa, kun usein perjantai oli lyhempi päivä että pitkämatkalaisetkin ehtivät viikonlopuksi kotiin. Ja ne tunnit olivat 60 minuutin mittaisia ainakin työpäivinä.

Toista se nyt, kun nykyvuosien ammattikoululaisilla on koulupäivät täsmälleen miten sattuu ja usein yksi tai useampi "etäpäivä" viikossa. Tiedän, että vieläkin on sellaisia, joissa ollaan työssäoppimisesta sen verran tarkkoja, että poissaolot on korvattava silloinkin, kun syynä on sairaus.

Sama ammattikorkeakoulussa. Eräs opiskelija totesi, että jos olisi täydet päivät joka viikko, niin neljän vuoden opinnot saisi suoritettua aivan hyvin kolmessa vuodessa, kuten ennen opistot.

Nykyisestä järjestelmästä on vaikea löytää mitään hyvää, tai edes entistä parempaa. Onhan ennenkin ollut 2-vuotisen koulun jälkeen vuoden erikoistumisopinnot. Näinä aikoina eläkkeelle jäävät ovat suorittaneet sellaisia. Miksi ei nytkin?

1980-luvulla oli ensin eri aloille vuoden perusjakso, jonka jälkeen oli varsinainen haku jatkoon ammattikouluihin ja opistoihin. Tämän järjestelmän heikkous oli kai se, että alan vaihto ensimmäisen vuoden jälkeen ei ollut helppoa. Mutta ei se ole helppoa nykyisinkään.

Silloin oli opistoihin eli nykyisiä ammattikorkeakouluja vastaaviin vuoden pakollinen työharjoittelu jo ennen opintojen aloittamista. Siinä tuli ala tutuksi, millä vältettiin turhaa opiskelua väärälle alalle. Itse olen käynyt siinä muutosvaiheessa, kun kurssimme oli ensimmäinen perusjaksolta opistoon tullut. Kurssin 30-vuotisjuhla on jo pidetty. Siltä valmistuneista ei varsinaisesti omasta tahdostaan ole täysin alaa vaihtaneita oikeastaan yhtään, jos en laske itseäni. Minulla kun oli tavoitteena saada sitä kautta pääsy yliopistoon. Tietääkseni 15:sta vain 3 on tällä hetkellä eri alan töissä ja hekin sellaisissa, jonka pohjana on se muinainen opisto.

Mitenkäs esimerkiksi muutama vuosi sitten amk:sta restonomiksi valmistuneet? Vain yhden tiedän olevan koulutustaan vastaavassa työssä. En häntä tunne, mutta lehdestä olen lukenut.

Oikeasti ammattikorkeakoulussa voi alan ammattitutkinnosta olla enemmän hyötyä kuin lukiosta. Ajatelkaa sitä, joka päätyy johonkin työnjohtajaksi. Aivan erilainen ote on sellaisella, jolla on itsellään taustalla samantasoinen koulutus kuin alaisillaan ja ehkä työkokemustakin ennen ammattikorkeaa kuin sellaisella, joka on käynyt 'vain' lukion ja tullut sitä kautta alalle.

Korkeakoulukelpoisuutta ajatellen on muitakin vaihtoehtoja kuin nykyinen, jolloin sitä tyrkytetään kaikille tai 2-vuotinen, joka veisi mahdollisuuden pois kaikilta. Eihän se olisi mitenkään vaikeaa tehdä myös amiksesta joustavasti suoritettava samaan tapaan kuin lukio, eli tietty määrä kursseja olisi suoritettava henkilökohtaisen OPS:n  mukaan. Kummallista, että ammattilukiopaikkoja on vähennetty, kun niitä pitäisi lisätä. Niistä pitäisi myös rakentaa sellaisia, että olisi realistiset mahdollisuudet saada sekä oikea ammatti että kykyjensä mukainen ylioppilastodistus.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 07:21"]

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 03:48"]'60-luvulla piti saada jokaiseen monilapsiseen työläisperheeseen 1 yliopisto-opiskellut. 'Meidän Irja on ihan maisteri!' Heltyi muurari-isä kehumaan ja otti Jallupullon pöydän jalan vierestä. Niinpä piti saada lisää yliopistoja ja korkeita kouluja jotta tämä sossujen alemmuudentunne saatiin tyydytetyksi. Nyt niitä sitten on. Tampereen kansan korkeakoulusta valmistuneita. Jyväskylässä luentoja kuunnelleita. Sellaista sakkia jotka eivät lapionvarteen mene eikä muuhunkaan todelliseen työhön kyvyt riitä. Niinpä Irja opettaa amiksessa 'kansalaistietoa', opettaa 16-vuotiaalle miten yritys perustetaan. Irja aivan hurmioituneena joka välitunnilla kertoo miten INNOSTUNEITA oppilaat ovat hänen oppitunneillaan. Todellisuus on toista. Mutta mihin nämä Irjat pistettäisiin? Kolmevuotisesta amiksesta 1 vuosi pois. Irjat siivoilemaan. Kaikki kahden vuoden oppitunnit käytettäköön ammattiaineisiin, siihen opiskeluun mistä myöhemmin oppilaat leipänsä tienaavat. Ei bussikuski tarvitse latinaa työssään.   [/quote] Tämä ja moni muu kirjoittaa ilman parempaa tietoa. Mielipiteitä on. Muttei tietoa koulujärjestelmästä tai tulevaisuuden työelämän tarpeista. Huudellaan fiilispohjalta. Ja omasta pienestä lokerosta jaetaan 'totuuksia'

[/quote]

Melkoinen puolustusreaktio. Oletko mahdollisesti jonkun ns. turhan aineen opettaja :D

Opettajilta on tunnetusti turha kysyä mielipidettä tarpeellisista aineista tai tuntimääristä koska melkein jokaisen opettajan mielestä just se hänen aineensa on koko koulun tärkein.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 08:08"]Sitä paitsi yhteiskunnalla ei ole varaa eikä yhteiskunnan pidä maksaa sitä että ihmiset kouluttautuu useita eri koulutuksia. 

Kyllä lähtökohtana pitää olla se että kun kerran valitset jonkun polun niin se on siinä. 

[/quote]

16-vuotias ei vielä tiedä, mikä olisi hänelle oikea polku. On olemassa paljon sellaisia ammatteja, joiden olemassaolosta ei siinä iässä vielä tiedä mitään - muistelepa omaa nuoruuttasi! Vielä vähemmän tietää sitä, miten yhteiskunta ja ammatit tulevat muuttumaan, tai sitä mihin elämän vuosien mittaan kuljettaa.

Ihan turha kouluttautua veturinkuljettajaksi, jos päätyy perheen vuoksi elämään sellaisella paikkakunnalle, jossa ei rautatietä ole lähelläkään, esimerkiksi.  Toisaalta jo viime vuosisadalla monet pohjoisen miehet hankkivat kaivosalan koulutusta, kun odotettiin kotiseudulle tulevia kaivoksia. Nyt on kaivokset, mutta ne miehet ovat hautuumaalla tai vanhainkodissa.

Nuori ihminen  sen sijaan tietää paremmin, millä tasolla haluaa tehdä työtään. Eivät kaikki halua johtajiksi! On niitäkin, joille suorittava työ, varsinkaan ruumiillinen ei sovi, mutta ei myöskään esimiestehtävät, joten ammatti ja ala on valittava sen mukaan, että löytää oman uransa. Näille voisi suositella lukiota, mutta on paljon niitäkin, joille sekä realistinen että oman toiveen mukainen työ on kadunlakaiseminen, kun ei työltä muuta toivo kuin vaatimattoman toimeentulon turvaamista.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 01:13"]

Eikös pelkän ammattitutkinnon omaavat ole lähinnä vitsi nykyään työmarkkinoilla? Ei kaikilla aloilla, mutta esim it-alalla. Inssejä ja tradeja löytyy.

[/quote]

Inssit ja tradet eivät pysty eivätkä varsinkaan halua tehdä kaikkia niitä töitä, jotka ovat ammattilaisille kuuluvia. Omalla alallani ammattikoulun käyneiden kannalta vitsi ovat ne esimiehet ja suunnittelijat, jotka tietämättömyyttään tekevät typeriä ratkaisuja. Inssi ei välttämättä tiedä edes kaikkien työkalujen nimiä, saati sitä miten niitä käytetään, jos ei ole koskaan ollut tekemisissä niiden kanssa. Teepä sitten tilausta varastolle, kun ei ole käsitystä siitä, mitä todella tarvitaan.

Kannatan kaksivuotista amista, jos peruskoulua pidennettäisiin vuodella.

Lukion ja amiksen yhteiset aineet voisi käydä kymppiluokalla, ja amis olisi sitten vain ammattiopintoja varten, lukio yleissivistykseen ja yo-kirjoituksiin valmistautumiseen myös kaksivuotinen.

Ei voi olla oikein, että ne vähät pakolliset matematiikan ja äidinkielen kurssit jätetään amiksilta pois! Eiväthän he sitten pärjää elämässä ollenkaan, siis jos pelkän nykyisen peruskoulun varaan pitäisi jäädä...

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 08:51"]

Kannatan kaksivuotista amista, jos peruskoulua pidennettäisiin vuodella.

Lukion ja amiksen yhteiset aineet voisi käydä kymppiluokalla, ja amis olisi sitten vain ammattiopintoja varten, lukio yleissivistykseen ja yo-kirjoituksiin valmistautumiseen myös kaksivuotinen.

Ei voi olla oikein, että ne vähät pakolliset matematiikan ja äidinkielen kurssit jätetään amiksilta pois! Eiväthän he sitten pärjää elämässä ollenkaan, siis jos pelkän nykyisen peruskoulun varaan pitäisi jäädä...

[/quote]

Kannatetaan! Useissa maissa (USA, Japani, monet muut Aasian maat yms) "high school" 17-18-vuotiaaksi asti on yhteinen ja vasta sen jälkeen valitaan, mitä halutaan opiskella. Tuossa iässä vuosikin lisää miettimisaikaa olisi hyödyksi, 15-16-vuotias on usein liian nuori päättämään tulevaisuudestaan.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 22:43"] opiskellaanko amiksessa kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa?? Mistä amis saa nuo tiedot ellei suorita yo tutkintoa ts kaksoistutkinto, pääsykoekurssit ja itse opiskelee??? Silloin on välkky todella. Alunperin valinnut lukion sijastA  amiksen

[/quote]

Tarvitseeko kaikki korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa? Näin kahdessa eri tiedekunnassa opiskelleena ja toisessa jo tutkinnon suorittaneena paljastan sinulle salaisuuden: ei tarvitse. Sellaisia tiedekuntia ovat ainakin kasvatustieteellinen, teologinen, oikeustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen. Totuus on se, että noissa mainituissa tiedekunnissa voi koko tutkinnon suorittaa erittäin vaatimattomalla kielitaidolla, ja matematiikkaa tarvitaan vain tutkimusmenetelmäopintojen tilastokursseilla. Helppo nakki kenelle vaan.

Jos opiskelija aikoo jatkamaan sellaiselle alalle, jossa noita tarvitaan, hänellä on usein ammattikoulutus samalta alalta ja siihen sisältyy sillä  tarvittavia oppiaineita riittävästi, myös lainauksessa mainittuja.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 22:38"]

Kyllä kolmevuotinen amis on ihan perusteltua. Sieltä pitäisi vaan saada kitkettyä tyhjäkäynti pois. Yleissivistävät aineet on syytä pitää edelleen mukana, mutta ehdottomasti lisää yhteistyötä työelämän kanssa. Esimerkiksi opinnäytetyön osuutta kolmannesta vuodesta voisi laajentaa ja kannustaa enemmän tekemään se vaikka jonain työssäoppimispaikkaan liittyvänä projektina.

[/quote]

Tyhjäkäynti on minun käsittääkseni nykyamiksen suurin ongelma. Ei siellä ole enää täysipainoista opiskelua koko aikaa niin kuin oli ennen ( ei ainakaan kaikilla linjoilla) Ahkerimmat ja tavoitteellisimmat opiskelijat turhautuvat, kuten myös opettajat. Osa oppilaista kun on niitä, joista ei kirveelläkään tule ammattilaista, saati sitten korkeakouluopiskelijaa. Osa taas niitä, jotka hyvin selviytyisivät esim.  tarjoilijan työstä kolmen tunnin pikakoulutuksellakin ja harmittelevat sitä, että työelämässä ei suuresti arvosteta koulusta vaan palkataan ketä tahansa. Sellainen on valinnut amiksen siksi, kun se tuntuu mielekkäämmältä väylältä ravintola-alan korkeakoulutukseen kuin lukio.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 09:08"]

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 22:43"] opiskellaanko amiksessa kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa?? Mistä amis saa nuo tiedot ellei suorita yo tutkintoa ts kaksoistutkinto, pääsykoekurssit ja itse opiskelee??? Silloin on välkky todella. Alunperin valinnut lukion sijastA  amiksen

[/quote]

Tarvitseeko kaikki korkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneet fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa? Näin kahdessa eri tiedekunnassa opiskelleena ja toisessa jo tutkinnon suorittaneena paljastan sinulle salaisuuden: ei tarvitse. Sellaisia tiedekuntia ovat ainakin kasvatustieteellinen, teologinen, oikeustieteellinen, yhteiskuntatieteellinen. Totuus on se, että noissa mainituissa tiedekunnissa voi koko tutkinnon suorittaa erittäin vaatimattomalla kielitaidolla, ja matematiikkaa tarvitaan vain tutkimusmenetelmäopintojen tilastokursseilla. Helppo nakki kenelle vaan.

Jos opiskelija aikoo jatkamaan sellaiselle alalle, jossa noita tarvitaan, hänellä on usein ammattikoulutus samalta alalta ja siihen sisältyy sillä  tarvittavia oppiaineita riittävästi, myös lainauksessa mainittuja.

[/quote]

Lukio on, tai ainakin sen pitäisi olla yleissivistävä. Kaikkea lukiossa opiskeltua ei tietenkään tarvitse jatko-opiskeluissa. Esim. itse en ole tarvinnut historiaa, biologiaa tai vaikka sitä surullisen kuuluisaa ruotsinkieltä.

Ammattikoulun taas pitäisi valmentaa ammattiin. Mikään ei tietenkään estä opettamasta ammattikoulussakin jotain yleissivistävää. Esim. fysiikka ja kemia on monessa valmistavassa työssä ihan hyödyllistä tietoa. Matikkaa ja äidinkielentaitoa tarvitsee ihan jokainen.

[quote author="Vierailija" time="21.05.2015 klo 21:50"]

Just joo, lukiolaiset ja lukion käyneet vaan täällä vinkuu, kun saa amiksista kilpailijoita. Ja ennenkuin joku sanoo " ei amiksista oo vastusta" niin tunnen parikin lukiolaista jotka ei tänäKÄÄN keväänä saa lakkia päähänsä, ei se lukion käyminen automaattisesti viisasta tee.

[/quote]

Tunnen aika  monta lukiolaista, jotka eivät ole KOSKAAN päässeet yliopistoon, vaikka ovat yrittäneet. Ammattikorkeaan ehkä olisivat, kun sielläkin on nykyään linjoja, joille pääsee ihan kuka tahansa, joka onnistuu saamaan vähintään 1 pisteen 10:stä kaikissa pääsykokeen osiossa.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 07:54"]

Se kestää sen 3 vuotta, koska niiden pitää lukea myös ammattitutkintoa täydentäviä ATTO-aineita kuten äikkää, ruotsia, enkkua ja matikkaa. Minä selvisin kahdella vuodella, koska sain niitä lukuvuoden verran luettua hyväksi lukiosta.

[/quote]

Kaikki nämä pitäisi olla opittuna jo peruskoulussa. Jos ei ole, niin tuskin niitä opitaan ammattikoulussakaan. 2 vuotta on aivan riittävä aika, 1,5 vuottakin riittäisi, siihen työharjoittelu päälle.

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 08:25"]

[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 08:08"]

Lukiossa ei ole mitään asiaa joka varmistaa sinua paremmin esim. korkeakouluun kuin ammattikoulu. Itseasiassa päinvastoin sillä lukiolainen ei ole oppinut vielä mitään ammatiaineita joten se on pelkkä amatööri. 

[/quote]

Et taida oikeasti tietää mitä ja miten korkeakouluissa opiskellaan?

[/quote]

Siitä sitten vaan kokeilemaan lääkiksen tai oikeustieteellisen pääsykokeita Amis-pohjalta. Tai vaikka matemaattis-luonnontieteelliseen.