Mistä tietää, onko jollain testamentti? Eihän jokaista paperilappusta voi käydä läpi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siinähän etsitte. Aika kasa paperia käyty läpi ja sieltähän se löytyi

Mutta löytyikö viimeisin?

Testamentissa pitää olla aina päivämäärä, jotta tiedetään, mikä niistä on pätevä.

Muahhah haa! Päivämääränhän voi aina kirjoittaa vaikka viime vuosisadalle.

Miksi testamentti pitäisi väärentää aiemmalle päivälle, kun se on se myöhemmin tehty, joka pätee?

Yhdelle tuttavalle kävi niin, että antoivat talon pojalle, kun tämä meni naimisiin. Poika kuitenkin kuoli ennenkuin ehti saada lapsia, ja leski meni uusiin naimisiin sekä sai lapsia. Siksi tuo lasten puolisoiden oikeus periä kuitataan yleensä pois testamentissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ne paperit pitää vaan käydä läpi. Kahdet paperit olen tsekannut ja itsellä on ainakin tärkeät asiakirjat siististi kansissa. Lisäksi olen kertonut testamentin edunsaajille, että testamentti on olemassa. 

Testamentti ei aina löydy normaalien asiapapereiden joukosta. Saattaa olla teipattuna vaikka lipaston takaseinään.

Tästä tuli mieleen, tietääkö joku, miten toimitaan sellaisessa tapauksessa, että testamentista ei ole tietoa eikä sellaista löydy ennen perunkirjoitusta, perintö jaetaan lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan, mutta sitten testamentti vaikka vuosien tai vuosikymmenten kuluttua löytyykin jostain? Meneekö aikoinaan tehty perinnönjako uusiksi, jos testamentissa ilmaistu vainajan tahto on eri kuin lakisääteinen perimysjärjestys? Jos joku perintöä saanut on silloin jo perintörahansa kuluttanut, joutuuko hän korvaamaan rahat sille, jolle ne testamentin mukaan olisivat menneet? Eli siis, onko testamentilla jokin "vanhenemisaika", jonka jälkeen se ei enää ole pätevä, jos se sitten vasta löytyy, vai päteekö se hamaan maailman tappiin ja johtaa mahdollisesti perinnön uudelleen jakamiseen?

Tätä mäkin oon miettinyt! Kun teen testamentin, miten mun perhe tietää että sellainen on olemassa?

Mun testamentti on pankissa lokerossa ja siitä tietää pankinjohtaja ja hänen kaksi läheisintä ja oma lakifirma missä tein testamentin. Kun aikani koittaa, niin kuolemastani menee ilmoitus lakitoimistoon ja sieltä pankkiin. Kukaan ei tedä, että olen testamentin tehnyt ja mitä se sisältää, koska se ei kuulu muille ja se on minun tahtoni.

Bv kirjoitti:

Yhdelle tuttavalle kävi niin, että antoivat talon pojalle, kun tämä meni naimisiin. Poika kuitenkin kuoli ennenkuin ehti saada lapsia, ja leski meni uusiin naimisiin sekä sai lapsia. Siksi tuo lasten puolisoiden oikeus periä kuitataan yleensä pois testamentissa.

Ei taida normaali lauseke purra tuohon tilanteeseen. Leski perii puolisonsa joka tapauksessa. En nyt ole ihan varma onko olemassa jokin lauseke jolla tämänkin voi estää, mutta kelle sen perinnön sitten pitäisi mennä?

Vierailija kirjoitti:

Mun testamentti on pankissa lokerossa ja siitä tietää pankinjohtaja ja hänen kaksi läheisintä ja oma lakifirma missä tein testamentin. Kun aikani koittaa, niin kuolemastani menee ilmoitus lakitoimistoon ja sieltä pankkiin. Kukaan ei tedä, että olen testamentin tehnyt ja mitä se sisältää, koska se ei kuulu muille ja se on minun tahtoni.

Miten kuolemastasi menee tieto lakitoimistoon? Pankit saavat tiedon asiakkaidensa kuolemasta VRK:lta. En tunne tarkkaa prosessia, todennäköisesti he kysyvät kaikkien asiakkaitteinsa tiedot päivittäin, siis osoite, kuolinpäivä, tieto holhouksenalaisuudesta, jne.

Toki täyden palvelun lakitoimistolla voi olla vastaava toiminto käytössään, mutta tuo lienee harvinaista. Ja kuinka pysyviä lakitoimistot oikeastaan ovat, eli vieläkö tuo yritys on olemassa kun kuolet?

Joka tapauksessa asia on niin että pankki saa aivan varmasti tiedon kuolemastasi ja esimerkiksi tilisi suljetaan. Lakitoimisto saattaa saada tämän tiedon jos he ovat sellaisen palvelun VRK:lta tilanneet.

Tästä tuli mieleen, tietääkö joku, miten toimitaan sellaisessa tapauksessa, että testamentista ei ole tietoa eikä sellaista löydy ennen perunkirjoitusta, perintö jaetaan lakisääteisen perimysjärjestyksen mukaan, mutta sitten testamentti vaikka vuosien tai vuosikymmenten kuluttua löytyykin jostain? Meneekö aikoinaan tehty perinnönjako uusiksi, jos testamentissa ilmaistu vainajan tahto on eri kuin lakisääteinen perimysjärjestys? Jos joku perintöä saanut on silloin jo perintörahansa kuluttanut, joutuuko hän korvaamaan rahat sille, jolle ne testamentin mukaan olisivat menneet? Eli siis, onko testamentilla jokin "vanhenemisaika", jonka jälkeen se ei enää ole pätevä, jos se sitten vasta löytyy, vai päteekö se hamaan maailman tappiin ja johtaa mahdollisesti perinnön uudelleen jakamiseen?

Perintösaannot vanhenevat 10 vuodessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on todellinen ongelma. Aikaisemmin oli helppo sanoa asiakkaalle, että pankkitallelokeroon, mutta kun niitä ei enää ole. Ei auta myöskään se, että jättää asianajajalle yhden kappaleen säilyttäväksi. Se säilyy kyllä, mutta kun ei me saada välttämättä tietoa hlön kuolemasta. 

Rekisteröinnissä on se suuri ongelma, että viimeisin testamentti on voimassa lain mukaan. Pitäisi siis muuttaa lakia ja edellyttää testamentin rekisteröimistä. Siinä kuitenkin se ongelma, että monilla elämäntilanteet ja mielet muuttuvat ja niitä testamentteja päivitetään usein. Rekisterien ajantasalla pitäminen muodostuu ongelmaksi.

F

Kyllä avioehtojakin päivitetään. Miksi se ei ole ongelma?

Todella harvoin päivitellään. Yleisimmin tilanne on se, että on olemassa avioehto ja se sitten peruutetaan (peruutus myös rekisteröitävä). Jos päivitetään, niin naimisissa oleva pariskunta päivittää sitä yleensä kerran; esim. tilanteessa, että ei ole kokonaan toisensa poissulkeva avioehto ja halutaan laajentaa avioehto kattamaan vaikka toisen perustaman yrityksen. 

Itselläni ainakaan näitä avioehtojen päivittäjiä ei ole parinkymmenen vuoden aikana montaakaan ollut. Avioehtojen peruutuksia jonkin verran. Sen sijaan uusien testamenttien tekijöitä on suht usein.

F

Mielestäni pankkien olisi hyvä kehittää jonkinlainen digitaalinen testamenttien säilytyspaikka johon voisi tallettaa testamenttinsa, sinänsä kai lakimiesten, notaarien yms kanssa tehty todennettu testamentti olisi ihan käypäinen. Avaimen voisi jakaa siten että yksi olisi testamentin tekijällä, yksi, pankilla ja yksi lakimiehillä siten että voitaisiin aikanaan kun on todennettu poismeno todistettujen omaisten toimesta avata testamentti siten, että se purettaisiin perikunnan pyynnöstä siten että omaiset ottaisivat yhteyden pankkiin, pankki lakimieheen ja avaimet saatettaisiin purettavaksi jonka jälkeen pankki vaikka muuttaisi testementin konkreettiseen muotoon...

Bv kirjoitti:

Yhdelle tuttavalle kävi niin, että antoivat talon pojalle, kun tämä meni naimisiin. Poika kuitenkin kuoli ennenkuin ehti saada lapsia, ja leski meni uusiin naimisiin sekä sai lapsia. Siksi tuo lasten puolisoiden oikeus periä kuitataan yleensä pois testamentissa.

Vaikka tuttava olisi kirjannutkin lahjakirjaan, että pojan puolisolla ei ole taloon avio-oikeutta, niin se ei olisi mitenkään muuttanut sitä, että leski peri talon, jos poika kuoli lapsettomana ilman testamenttia. Pojan sukulaiset kuitenkin saavat perintöä siinä vaiheessa, kun leski kuolee (siis siinä tapauksessa, että poika ei ollut tehnyt testamenttia).

Vierailija kirjoitti:

Tätä mäkin oon miettinyt! Kun teen testamentin, miten mun perhe tietää että sellainen on olemassa?

Jos vaikka kertoisit heille, että olet tehnyt ja mistä sen tarvittaessa löytää.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Mistäpä sen voi tietää… Itse olen myös miettinyt mistä tietää edes mitä kaikkea toinen omistaa kun perinnönjakoa varten kartoitetaan omaisuus. En minä ainakaan tiedä onko sukulaisilla olemassa olevia sijoitustilejä, ulkomailla pankkitilejä tai muuta omaisuutta mikä pitäisi huomioida. Ja vaikka tietäisin, niin mitään tunnuksia/ pääsyä näihin tietoihin ei kuitenkaan ole. Miten näitä asioita oikeasti hoidetaan ja selvitellään? Miten ihmiset osaa ja tietää kun osuu omalle kohdalle?

Kyllä ne asiat saadaan yleensä selville aika kivuttomasti. Kuolemasta menee tieto pankkeihin, jotka lähettävät automaattisesti heillä olevat vainajan pankkitilit saldoineen sekä mahdolliset velat + heidän kauttaan tehdyt sijoitukset. Lisäksi esim. Nordnet on myös eräänlainen pankki, joka toimii täysin vastaavasti eli automaattisesti lähettävät sijoituksista yhteenvedot kuolinpäivälle. 

Vainajan omistamasta kiinteistöstä (esim. mökki) on kuolinpesän osakkailla vähintään epäilys, jolloin Maanmittausvirastosta saadaan tieto mahdollisesti maanomistuksesta. 

Tärkeää on luonnollisesti käydä vainajan paperit läpi. Jos on ulkomailla pankkitilejä tai esim. asunto-osake, jonkunnäköinen paperi varmuudella löytyy; esim. vanha tiliote tai vaikka vastikemaksu tai joku kirje. Asianajaja sitten selvittää nuo ulkomaan omistukset, että onko niitä enää tallella. 

F

Olen aina kuvitellut, että testamentti täytyy notarisoida eli siitä jää jälki johonkin virastoon tai toimistoon. Onko siis niin, että mikä tahansa sohvan alta löytyvä lappunen on lainvoimainen?

Eikö näitä testamentteja voisi henkilö itse tallentaa vaikka väestötietojärjestelmään tai vastaavanlaiseen viralliseen palveluun. Tämän luulisi olevan melko helppo toteuttaa olemassa olevien järjestelmien rinnalle.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina kuvitellut, että testamentti täytyy notarisoida eli siitä jää jälki johonkin virastoon tai toimistoon. Onko siis niin, että mikä tahansa sohvan alta löytyvä lappunen on lainvoimainen?

Lappusen pitää täyttää tietyt muotomääräykset, esim. siinä pitää olla kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Mutta säilytyspaikasta tai rekisteröinnistä ei ole määrätty mitään. Ja myös käsin ruutupaperille kirjoitettu testamentti kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on todellinen ongelma. Aikaisemmin oli helppo sanoa asiakkaalle, että pankkitallelokeroon, mutta kun niitä ei enää ole. Ei auta myöskään se, että jättää asianajajalle yhden kappaleen säilyttäväksi. Se säilyy kyllä, mutta kun ei me saada välttämättä tietoa hlön kuolemasta. 

Rekisteröinnissä on se suuri ongelma, että viimeisin testamentti on voimassa lain mukaan. Pitäisi siis muuttaa lakia ja edellyttää testamentin rekisteröimistä. Siinä kuitenkin se ongelma, että monilla elämäntilanteet ja mielet muuttuvat ja niitä testamentteja päivitetään usein. Rekisterien ajantasalla pitäminen muodostuu ongelmaksi.

F

Nettiin.  Testamenttaajan vastuulla on päivitys.

Vierailija kirjoitti:

Mun testamentti on pankissa lokerossa ja siitä tietää pankinjohtaja ja hänen kaksi läheisintä ja oma lakifirma missä tein testamentin. Kun aikani koittaa, niin kuolemastani menee ilmoitus lakitoimistoon ja sieltä pankkiin. Kukaan ei tedä, että olen testamentin tehnyt ja mitä se sisältää, koska se ei kuulu muille ja se on minun tahtoni.

Miten se tapahtuu käytännössä? Kuka sinun kuolemastasi sinne lakitoimistoon ilmoittaa, ja mistä se taho tietää että sinne pitää ilmoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Tätä mäkin oon miettinyt! Kun teen testamentin, miten mun perhe tietää että sellainen on olemassa?

Oletteko puheväleissä?

Enpä muuten ole ajatellut asiaa. Puolisollani on testamentti ja tiedän sen sisällön, mutta en ole 100 % varma, missä testamentti on. Onneksi hänellä ei niin kamalasti ole papereita ja tasaisin väliajoin heitämme turhia papereita pois, mutta rekisteröinti olisi kyllä todella kätevä.