Lue keskustelun säännöt.
Anoppi ei hyväksy uusperhettä
20.01.2022 |
Avaan aiheesta keskustelun, koska toivon löytäväni kohtalotovereita. Tilanne rasittaa yllättävän paljon, vaikka yritän olla välittämättä asiasta.
Tilanne lyhykäisyydessään: mieheni ja hänen exänsä elivät avioliittonsa viimeiset vuodet on-off-suhteessa. Heillä oli kaksi asuntoa, mutta koska kuvioissa ei ollut kummallakaan uutta puolisoa, käytännössä välillä asuttiin yhdessä ja oltiin "on" ja välillä pahan riidan yhteydessä taas muutettiin erilleen, mutta vuoroteltiin lastenhoidossa niin, että lapset eivät vaihtaneet kotia vaan aikuiset.
Kun tapasin mieheni, kuvittelin, että ero on henkisesti jo tapahtunut molempien osalta, koska tilanne oli off. Mieheni ainakin vakuutti, että vuosikausien riitelyn jälkeen hänen ainut motivaationsa jatkaa myrkyllistä on-off-kierrettä on ollut velvollisuudentunto lapsia kohtaan. Mutta toisaalta eiväthän lapsetkaan voi hyvin, jos eivät pysty edes nukkumaan, kun vanhemmat riitelevät. Mies oli valmis katkaisemaan kierteen lopullisesti.
En ole koskaan täysin käsittänyt, mistä nämä kammottavat riidat kumpusivat, mutta 11 vuoden suhteen aikana tapahtuu varmasti kaikenlaista enkä pystykään ymmärtämään. Mies koki, että ex on tyytymätön häneen ja ylipäänsä elämäänsä, muttei oikein tiennyt mitä haluaisi ja se ilmeni sitten raivokohtauksina.
Oli miten oli, rakastuneena otaksuin, että uusperheen muodostamiseen liittyy aina haasteita, mutta uskoin, että ajan kanssa niistä päästään yli. Seurasi kuitenkin aika, joka on itselleni aika sumun peitossa. Miehen ex halusikin perua eron ja kun mies ei suostunut, tapahtui kaikenlaista rakkauspommituksesta uhkailuun ja kiristämiseen. Tästä ei sen enempää, koska puolessa vuodessa ex rauhottui, pyysi anteeksi ja nyt välit ovat asialliset ja luottamus kunnossa esim. lasten hoitamisen suhteen.
Ongelmana on, että pahimmassa vaiheessa ex kääntyi miehen äidin puoleen, koska halusi tämän saavan "poikansa järkiin". Anoppia oli suojeltu perheen tilanteelta eikä hän tiennyt asumuserosta. Mies olisi halunnut odottaa, että tilanne rauhoittuu ja kertoa sitten erosta, koska tietää äitinsä herkäksi. Ex kuitenkin esitti tuolloin asiat niin, että mies on rikkonut mielenhäiriössä perheensä kuin salamaniskusta toisen naisen takia.
Miehen äiti soitti miehelleni hysteerisen puhelun, jossa käski miestä "palaamaan kotiin". Mies yritti rauhoitella ja selittää asumuserosta, mutta ei saanut viestiään läpi. Miehen ex muutti miehen äidin luo pariksi kuukaudeksi. Miehen mielestä oli tietenkin hyvä, jos ex sai tukea ja lastenhoitoapua, mutta hän ei ymmärrä, miksei ex voinut tukeutua omiin vanhempiinsa, joiden kanssa on kuitenkin läheinen ja jotka asuvat lähempänä kuin miehen äiti. Mies ei voinut olla äitiinsä tämän puhelun jälkeen yhteydessä, koska ex oli paikalla. Mies vetäytyi ja ajatteli, että selvittää välit äitiinsä tilanteen rauhoituttua. Hän ei halunnut olla hämmentämässä muutenkin dramaattiseksi paisunutta keitosta omilla näkökulmillaan.
Nyt tilanne on se, että omat lapseni ja miehen lapset ovat hyviä ystäviä, miehen ex on tyytyväinen eroon, päässyt yli vaikeista tunteista ja elämä on kaikilla ihan mallillaan, mutta miehen äiti ei edelleenkään suostu hyväksymään tilannetta.
Esimerkiksi, mies lähetti äidilleen kuvan, jossa hänen lapsenlapsensa ovat pulkkamäessä omien lasteni kanssa. Anopin vastaus tiivistettynä: voisit vähän miettiä miltä *****:stä tuntuu, kun leikit perhettä toisen naisen kanssa.
Miehen ex on sanonut ex-anopilleen, että puhui tuohon aikaan tunteiden vallassa eikä ajattele enää samalla tavalla, mutta se ei auttanut tilannetta. Mikään ei auta. Tuntuu pahalta kaikkien puolesta, mutta tilanne täytyy varmaan vain hyväksyä.
Kommentit (61)
Niin no, joko sinua viilataan linssiin sen suhteen, koska eroa on alettu tekemään, tai sitten tosiaan anoppia on viilattu linssiin sen suhteen, koska eroa on alettu tekemään ja hän on järkyttynyt ja tarvitsee aikaa asian käsittelyyn. Aikaa, jota kaikilla muilla osapuolilla on ollut, mutta hänellä ei koska ei tiennyt.
Ensimmäisen vaihtoehdon kohdalla kehoitan sinua harkitsemaan suhdetta uudelleen, toisen kohdalla annatte nyt vaan sille anopille aikaa ja ymmärrystä. Hänhän ei asialle mitään voi, mutta on silti kohtuutonta pyytää häntä vain hyppäämään kelkkaanne niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, etenkin kun hänet on ex miniän toimesta jupakkaan aika tehokkaasti sotkettu, eikä poikansa ole ilmeisesti tehnyt mitään asian edesauttamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilla on oikeus omiin tunteisiinsa. Et voi mitään.
Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta fiksu ihminen ei "valitse puolia" niin, että yhdelle kumartaa ja toiselle pyllistää. Tärkeintä on lasten etu, olkoon ne kenen siittämiä tai synnyttämiä hyvänsä.
Aina kun kumartaa, samalla pyllistää. Sitä ei voi mitenkään välttää. Lasten etu olisi asua molempien vanhempien kanssa, ei vieraan naisen ja tämän vieraiden lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu anoppi. Uusperheet ei ole reilua lapsia kohtaan.
Todennäköisesti tässä tapauksessa lapset tulee kokemaan toisen eron hyvin lyhyen ajan sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu anoppi. Uusperheet ei ole reilua lapsia kohtaan.
Todennäköisesti tässä tapauksessa lapset tulee kokemaan toisen eron hyvin lyhyen ajan sisällä.
Hyvin todennäköistä. Uusperheet hajoavat useammin kuin ydinperheet.
Vierailija kirjoitti:
Niin no, joko sinua viilataan linssiin sen suhteen, koska eroa on alettu tekemään, tai sitten tosiaan anoppia on viilattu linssiin sen suhteen, koska eroa on alettu tekemään ja hän on järkyttynyt ja tarvitsee aikaa asian käsittelyyn. Aikaa, jota kaikilla muilla osapuolilla on ollut, mutta hänellä ei koska ei tiennyt.
Ensimmäisen vaihtoehdon kohdalla kehoitan sinua harkitsemaan suhdetta uudelleen, toisen kohdalla annatte nyt vaan sille anopille aikaa ja ymmärrystä. Hänhän ei asialle mitään voi, mutta on silti kohtuutonta pyytää häntä vain hyppäämään kelkkaanne niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, etenkin kun hänet on ex miniän toimesta jupakkaan aika tehokkaasti sotkettu, eikä poikansa ole ilmeisesti tehnyt mitään asian edesauttamiseksi.
Fiksuja sanoja. Täytyy varmaan yrittää vain ymmärtää ja antaa aikaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ei tiennyt tilanteesta, vaikka mies ja exä asuivat kahta eri kotia?
Voi olla myös toisinpäin. Mun siskon ex-anoppi, joka ei koskaan tykännyt siskostani, tiesi poikansa pyörittävän toista näistä koko sen parin vuoden ajan kun siskon ex sitä teki ennen heidän eroaan. Luovutti myös kesäpaikkansa poikansa ja tämän salarakkaan käyttöön ja kun sisko sitten tilanteen valjettua heitti ukkonsa pihalle, anoppi iloitsi jopa pariskunnan lapsille että nyt ollaan vihdoin päästy kusipäästä eroon ja uusi "äiti" onkin paljon fiksumpi ja kauniimpi kuin oikea äitinne.
Järkyttävä ihminen! Toivottavasti lapset selvisivät traumoitta, ja siskosi tietty myös. On varmaan myös tehnyt sinutkin surulliseksi.
Mun ex-anoppi syytti minua poikansa alkoholisoitumisesta. Kävin töissä ja hoidin kaiken, ukko otti loparit ja alkoi bilettää. Jokusen vuoden päästä erosta mies sitten joi itsensä jo hengiltäkin. Anopin kanta pysyi.
Jep, edelliset sotkut pitää aina selvittää loppuun asti ennen kuin ryhtyy uusiin juttuihin. Ihan perussääntö tolkun ihmisten keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehellä itsellä ihan rehellinen käsitys erosta? Vaimon tyytymättömyys?
Naapurissa tuli ero miehen vapaa-ajan alkoholinkäytön vuoksi. Työnsä hoiti mallikkaasti, urheilullinen asiallinen mies, mutta toki saunoessaan ja festareilla käydessään vedetään lärvit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu anoppi. Uusperheet ei ole reilua lapsia kohtaan.
En itsekään pidä uusperhettä ideaaliratkaisuna, mutta toisaalta tilanne ei ollut reilu lapsia kohtaan aikaisemminkaan. Omasta mielestäni juuri lapset ovat sopeutuneet tilanteeseen parhaiten ja osaavat nähdä kaiken positiivisen kautta. Tietenkin joku voisi sanoa, että se on vain selviytymiskeino, mutta iloisilta he vaikuttavat. Talossa raikuu nauru. Eikä tarvitse pelätä riitoja.
ap
Eli miehen lapset eivät saa ilmaista kuin positiivisia tunteita, justjoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taattua laatua. Av-mammojen mielestä uusperhe ei koskaan voi onnistua tai olla onnellinen. Jos uusperheessä lapset vaikuttavat onnelliselta, se ei koskaan ole totta vaan "vanhemmat vaan näkevät mitä haluavat".
Av-mammojen mielestä uusperheen kaikki ongelmat johtuvat uusperheestä. Jos on paskamainen anoppi se on uusperheen syy jne jne.
Ap toivon että et anna suurimman osan tämän pahan olon palstan viesteistä vaikuttaa itseesi.
Ai, että miehestä on kiva, että ex-vaimo saa lastenhoitoapua. Eikö ne lapset ole myös sen miehen lapsia ja heidän hoitaminen on yhtälailla tän miehen asia?
Vituttaa tämmöiset vastuunluistajat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi ei ole se tilanteen ongelma vaan te joilla on liian kiire siihen rakkauteen. Olisiko kannattanut antaa sen sen tilanteen rauhoittua ensin? Sitä kylvää mitä mitä niittää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilla on oikeus omiin tunteisiinsa. Et voi mitään.
Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta fiksu ihminen ei "valitse puolia" niin, että yhdelle kumartaa ja toiselle pyllistää. Tärkeintä on lasten etu, olkoon ne kenen siittämiä tai synnyttämiä hyvänsä.
Aina kun kumartaa, samalla pyllistää. Sitä ei voi mitenkään välttää. Lasten etu olisi asua molempien vanhempien kanssa, ei vieraan naisen ja tämän vieraiden lasten kanssa.
Kyllä, lasten etu on asua YDINPERHEESSÄ, jossa pyhä äiti esiliina yllään pyöräyttää herkkusuille piirakoita ja kultainen isä kaivaa taskustaan Rieseneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ei ole se tilanteen ongelma vaan te joilla on liian kiire siihen rakkauteen. Olisiko kannattanut antaa sen sen tilanteen rauhoittua ensin? Sitä kylvää mitä mitä niittää
Eka kylvetään ja sitten vasta niitetään, muuten ei ole mitä niittää.
Jos teillä ja lasten vanhemmilla on tilanne nyt sopuisa ja rauhallinen, niin siinähän on kasassa kaikki mitä tarvitaan. Lasten asioista sopiminen sujuu rauhanomaisesti ja muukin kanssakäyminen. Tämän käsityksen tekstistäsi saa.
Anoppi ei ole tuossa kuviossa mitenkään pakollinen elementti. Jos anoppi aiheuttaa ongelmia, niin anopin voi poistaa kuviosta. Silloinhan kaikki on hyvin. Aikuinen mies pärjännee ilman äitiään hetken. Jonkin ajan päästä voitte tietenkin kokeilla, josko anopin tuulet olisivat kääntyneet.
Vierailija kirjoitti:
Ai, että miehestä on kiva, että ex-vaimo saa lastenhoitoapua. Eikö ne lapset ole myös sen miehen lapsia ja heidän hoitaminen on yhtälailla tän miehen asia?
Vituttaa tämmöiset vastuunluistajat
Eron jälkeen lastenhoito jaetaan. Ei ole vastuunluistoa ettei hoida lapsia silloin, kun on äidin vuoro.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilla on oikeus omiin tunteisiinsa. Et voi mitään.
Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta fiksu ihminen ei "valitse puolia" niin, että yhdelle kumartaa ja toiselle pyllistää. Tärkeintä on lasten etu, olkoon ne kenen siittämiä tai synnyttämiä hyvänsä.
Aina kun kumartaa, samalla pyllistää. Sitä ei voi mitenkään välttää. Lasten etu olisi asua molempien vanhempien kanssa, ei vieraan naisen ja tämän vieraiden lasten kanssa.
Anopille eivät täysi-ikäisten lastensa asiat kuulu, saa pyllistellä itsekseen.
Uusperheitä nyt kuitenkin muodostetaan "paremmissakin piireissä", joten siihen on sopeuduttava. Riitaisa ja hampaat irvessä yhdessä pidetty ydinperhe ei todellakaan ole lapsille hyväksi.
Empaattisen isä- tai äitipuolen "saaminen" on sinällään lapselle arpapeliä, kun aina ei voi tietää ja fiksukin on saattanut näytellä, mutta ihan yhtä huono asia on katsoa sivusta kun ne "omat" vanhemmat riitelevät kukaties useita vuosia. Joskus/useinkin se uusperhe siis voi olla hyvä asia ja tehdä kaikki onnellisiksi. Anoppikin voi ajan saatossa ymmärtää ja muuttaa kantaansa.
Yksinhuoltajana sitten vaan, jos ei edelliset ratkaisut nappaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu anoppi. Uusperheet ei ole reilua lapsia kohtaan.
En itsekään pidä uusperhettä ideaaliratkaisuna, mutta toisaalta tilanne ei ollut reilu lapsia kohtaan aikaisemminkaan. Omasta mielestäni juuri lapset ovat sopeutuneet tilanteeseen parhaiten ja osaavat nähdä kaiken positiivisen kautta. Tietenkin joku voisi sanoa, että se on vain selviytymiskeino, mutta iloisilta he vaikuttavat. Talossa raikuu nauru. Eikä tarvitse pelätä riitoja.
ap
Raikuu nauru ja samalla ikävöivät puuttuvaa vanhempaa. Uusperheen vanhemmat näkevät vain sen minkä haluavat nähdä.
Eikä lasten ongelmat heti pintaa puske ja siihen saattaa mennä pidemmän aikaa ennen kuin lapsi alkaa hahmottamaan niitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopilla on oikeus omiin tunteisiinsa. Et voi mitään.
Jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta fiksu ihminen ei "valitse puolia" niin, että yhdelle kumartaa ja toiselle pyllistää. Tärkeintä on lasten etu, olkoon ne kenen siittämiä tai synnyttämiä hyvänsä.
Aina kun kumartaa, samalla pyllistää. Sitä ei voi mitenkään välttää. Lasten etu olisi asua molempien vanhempien kanssa, ei vieraan naisen ja tämän vieraiden lasten kanssa.
Anopille eivät täysi-ikäisten lastensa asiat kuulu, saa pyllistellä itsekseen.
Uusperheitä nyt kuitenkin muodostetaan "paremmissakin piireissä", joten siihen on sopeuduttava. Riitaisa ja hampaat irvessä yhdessä pidetty ydinperhe ei todellakaan ole lapsille hyväksi.
Empaattisen isä- tai äitipuolen "saaminen" on sinällään lapselle arpapeliä, kun aina ei voi tietää ja fiksukin on saattanut näytellä, mutta ihan yhtä huono asia on katsoa sivusta kun ne "omat" vanhemmat riitelevät kukaties useita vuosia. Joskus/useinkin se uusperhe siis voi olla hyvä asia ja tehdä kaikki onnellisiksi. Anoppikin voi ajan saatossa ymmärtää ja muuttaa kantaansa.
Yksinhuoltajana sitten vaan, jos ei edelliset ratkaisut nappaa.
Anoppi pyllistää nyt pojalleen ja siihen on pojan tyydyttävä. Uusperheisiin ei ole mikään pakko sopeutua, elää vain omaa elämäänsä välittämättä kiukuttelevista uusperheen jäsenistä. Kokemuksesta tiedän tämän.
Kauhea päinvastainen tilanne. Ei voi ymmärtää, mikä aikuisia ihmisiä vaivaa.