Parhaat vinkit koskien äitiyttä
Saan ensimmäisen lapsen tänä keväänä ja hiukan jännittää millaista elämä sitten onkaan, onhan kyseessä iso elämänmuutos. Antakaa parhaat vinkit koskien äitiyttä, kiitos.
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Älä katoa kuplaan, vaikka tekisi mieli ja vain vauva kiinnostaisi.
Hyvä vinkki. 👍🏻
Älä muuta omaa profiili kuvaasi vauvan kuvaan. Olet edelleen sinä, et vauvan jatke.
Lapsi tulee osaksi perhettä, ei sen keskipisteeksi. (Pitää parisuhteen kasassa.)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tulee osaksi perhettä, ei sen keskipisteeksi. (Pitää parisuhteen kasassa.)
Tämä tuntuukin unohtuvan monilla. Parisuhdetta pitää hoitaa ja vaalia, pienetkin teot tuovat ison merkityksen.
Vaikka kuinka väsyttää - pidä itsestäsi myös huolta ja pidä itsesi edes vähän huoliteltuna. Masennut entisestään jos peilikuva ei miellytä.
Se on maailman rankin ja yksinäisin rooli ja kukaan ei ole niin saa ta nal li sen syyllistävä kuin toinen äiti toiselle.
Kasvata paksu nahka. Pelkkää empaattista olkapäätä ei ole luvassa.
Pysähdy. Nauti hetkistäsi vauvan kanssa. Aika menee todella nopeasti, nyt on elämässä hetki hidastaa ja elää vauvan ehdoilla.
Olen 4 lapsen äiti ja jokaisen kohdalla elänyt vuoden siellä "vauvakuplassa". Minusta ne vuodet ovat olleet elämäni parhainta aikaa. Pystyin olemaan läsnä, rakastamaan ja hellimään.
Onnea sinulle!
Rauhoitu äläkä suorita. Kaiken ei tarvii olla täydellistä!
Anna isälle ja lapselle tilaa tutustua alusta pitäen toisiinsa.
Lapselle riittää kyllin hyvä vanhempi.
Kuuntele pientä lastasi ja hänen pieniä asioitaan niin hän kertoo isona sinulle myös isot asiansa.
Perhepeti ja imetys. Kukaan ei jaksa yöllä konkoilla lasta hoitaan ja syöttään.
Vierailija kirjoitti:
Se on maailman rankin ja yksinäisin rooli ja kukaan ei ole niin saa ta nal li sen syyllistävä kuin toinen äiti toiselle.
Kyllä! Teitpä mitä tahansa, tai jätät tekemättä, väärin se kuitenkin menee!
Ne harsoliinat ovat hyviä peppupyyhkeitä; kuivavat nopeasti.
Siitä pienestä tulee joskus täysikasvuinen aikuinen, jos Luoja suo. Sillä tulee olemaan myös koulutus, työpaikka, perhe jne. Se miten käyttäydyt lapsesi elämässä määrittelee sen oletko osa tätä lapsesi tulevaisuutta, jossa sinä et ole enää välttämättömyys.
Muista rakastaa. Aina.
Elä lapsen rytmissä ainakin ensimmäinen vuosi. Voit nimittäin väsyä vauvan hoitoon. Minä olen kokenut lasten kanssa vaikka mitä. Kun lapsi nukkuu, nuku sinäkin. Kun lapsi on syönyt, syö sinäkin. Kun vaihdat lapselle vaipan, mene vessaan ja freesaa itsesi. Kun lapsi valvoo, valvo sinäkin. Näin jaksat.
Vierailija kirjoitti:
Kasvata paksu nahka. Pelkkää empaattista olkapäätä ei ole luvassa.
Empaattisia olkapäitä ei ole enää luvassa.
Halaa ja ota syliin aina kun lapsi tahtoo, vaikket välillä mitään muuta jaksaisi. Siivoamisesta voi tinkiä.
Huolehdi itsestäsi.
Lapsi ei mene rikki, vaikka itkee. Pienen vauvan itkuun pitää tietenkin vastata, mutta kaikki itku ei ole pahasta, eikä niin akuuttia, että pitäisi kaikki muu jättää kesken. Opit ennen pitkää tunnistamaan, mikä itku on mitäkin, jolloin tiedät kyllä milloin reagoida ja miten reagoida.
Varaudu myös siihen, että hermot menee ennen pitkää. Silloin laitat lapsen johonkin turvalliseen paikkaan, vaikka kuinka itkisi ja rauhoitat ensin itsesi vaikka parvekkeella/takapihalla/ikkunassa/eri huoneessa ja palaat hetken hengähdettyäsi takaisin. Lasta ei pysty rauhoittelemaan, jos on itse hermorauniona.
Miehelle vastuuta alusta saakka. Anna muidenkin hoitaa lasta ja edelleen vaikka lapsi itkisi isän kanssa, anna itkeä. Isänkin pitää oppia rauhoittelemaan ja sinun pitää oppia siihen, että muutkin pärjäävät lapsen kanssa. Äiti on tietenkin monelle vauvalle ensisijainen lohtu, mutta ei ainoa. Eli lyhyesti huolehdi omasta jaksamisesta sillä, ettet ota kaikkea vastuuta omille niskoille.
Älä katoa kuplaan, vaikka tekisi mieli ja vain vauva kiinnostaisi.