Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten te vakavasti masentuneet ootte parantuneet?
16.05.2015 |
Alan olemaan epätoivoinen. Mikään ei auta. Lääkkeet ihottaa, inhoan itseäni ja en jaksa käydä juttelemassa olostani. Tilanne jatkunut jo vuosia. En saa menetettyä elämääni takaisin. En pääse enää normaalien ihmisten kastiin. Tämä harmittaa suunnattomasti.
Kommentit (101)
Lääkityksellä mennään, en silti koe olevani parantunut, ainoastaan sen verran on parempi olo, että kykenen käymään töissä. Mutta kovin on elämä harmaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä tiedä kun en ole vielä parantunut. 29 vuotta olen sairastanut masennusta ja siitä 15 vuotta olen ollut lääkityksellä. 11 masennuslääkettä olen syönyt ja tämän 15 vuotta terapiassa ollut. En tiedä vieläkään mikä minua masentaa.
Masennuslääkkeiden teho perustuu placebo-vaikutukseen. Itse paranin lopulta hyvän ihmissuhteen myötä.
Takana on koulukiusausta, vanhempien huono liitto, pettämistä, huono mies valinta. En osaa ystävystyä. Minulla ei ole kuin yksi ystävä. Perhe on. Kaikilla muilla menee hyvin mutta minä olen lähipiirissäni ainut joka kärsii.
Ihan tarkkaa syytä en tiedä masennukselle tai sille miksi en jaksa olla töissä. Vaikeaa tämä on. Koen etten pysty olemaan sellainen ihminen tai nainen kuin haluisin. Itsevarma ja sellainen mistä muut pitäisi. Olen helposti hyväksikäytettävä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:45"]Masennuslääkkeiden teho perustuu placebo-vaikutukseen. Itse paranin lopulta hyvän ihmissuhteen myötä.
[/quote]
No tuopa myt on ihan höpöä. Minulla esim. on biologinen serotoniinivaje, joka täytyy lääkkein korjata
Nukkumalla 8-10 tuntia vrk. Hoitamalla itse välttämättömät jutut, mutta ei muuta. Kiinnostumalla luonnosta. Ihan pienestä lehden liikkeestäkin koivussa tai siitä miten sama maisema muuttuu eri säällä ja vuodenaikoina. Kiinnostumalla siitä mitä suuhunsa laittaa. Masennusta voi hoitaa sisältä päin tarjoamalla itselleen sopivaa terveellistä ravintoa. Pohtimalla syntyjä syviä. Heräämällä uudestaan. Käymällä ulkona edes viemässä roskat ja hengittämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:51"]Muutin pois Suomesta
[/quote]
Minullakin auttoi suomesta poismuutto, nimenomaan lämpimâän maahan muutettua olotila alkoi kohentua ja terveydenhoito oli laadukkaampaa, masennukseni otettiin tosissaan
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:45"]
Masennuslääkkeiden teho perustuu placebo-vaikutukseen. Itse paranin lopulta hyvän ihmissuhteen myötä.
[/quote]Sulla ei masennusta ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:52"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:45"]Masennuslääkkeiden teho perustuu placebo-vaikutukseen. Itse paranin lopulta hyvän ihmissuhteen myötä. [/quote] No tuopa myt on ihan höpöä. Minulla esim. on biologinen serotoniinivaje, joka täytyy lääkkein korjata
[/quote]
Ei ole. Masennuslääkkeistä on hyötyä vain erittäin vakavassa, sairaalahoitoa vaativassa masennuksessa. Suomessa 400 000 ihmistä syö masennuslääkkeitä ja niistä ainakin 300 000 syö niitä aivan turhaan.
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:45"]
Masennuslääkkeiden teho perustuu placebo-vaikutukseen. Itse paranin lopulta hyvän ihmissuhteen myötä.
[/quote]Sulla ei masennusta ollutkaan.
[/quote]
Sinä taas et tiedä, mitä placebo tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:52"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:45"]Masennuslääkkeiden teho perustuu placebo-vaikutukseen. Itse paranin lopulta hyvän ihmissuhteen myötä.
[/quote]
No tuopa myt on ihan höpöä. Minulla esim. on biologinen serotoniinivaje, joka täytyy lääkkein korjata
[/quote] Voi olisipa höpöä... Mutta ei ole. Mitä serotoniiniin tulee ja masennukseen ylipäänsä, niin sen syntymekanismi on pitkälti vielä tuntematon. On viitteitä, että se liittyy välittäjäaineisiin, mutta ei varmuutta. Muutoin lääkkeet yksiselitteisesti auttaisivat. Ja sitä ne eivät tee. On siis syytä olettaa vaikutuksen olevan lumetta. Tästä on annettu Suomessakin potkuja asiantuntijoille, jotka ovat tätä mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:52"]
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:45"]Masennuslääkkeiden teho perustuu placebo-vaikutukseen. Itse paranin lopulta hyvän ihmissuhteen myötä. [/quote] No tuopa myt on ihan höpöä. Minulla esim. on biologinen serotoniinivaje, joka täytyy lääkkein korjata
[/quote]
Ei ole. Masennuslääkkeistä on hyötyä vain erittäin vakavassa, sairaalahoitoa vaativassa masennuksessa. Suomessa 400 000 ihmistä syö masennuslääkkeitä ja niistä ainakin 300 000 syö niitä aivan turhaan.
[/quote]masennuslääkkeillä hoidetaan muitakin vaivoja ja sairauksia kuin masennusta!
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:57"][quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 14:45"]
Masennuslääkkeiden teho perustuu placebo-vaikutukseen. Itse paranin lopulta hyvän ihmissuhteen myötä.
[/quote]Sulla ei masennusta ollutkaan.
[/quote] Sano se viillellyille käsivarsilleni. Olin vaikeasti ja syvästi masentunut. Mikään ei tuntunut millekään. Olin aivan valmis tappamaan itseni.
Sairastin 15 vuotta vakavaa masennusta, oli lääkitys 11 vuotta ja terapia. Itsemurhayrityksiä on takana 5 kpl, 2 erittäin läheltä piti tilannetta. Mutta 4 vuotta sitten yks kaks sanoin psykiatrille, että en tunne enää olevani masentunut, lopetan lääkkeet tähän. Ei ollut enää sellaista tarvetta puida asioita ja olin toimintakykyinen. Siinä sit juteltiin ja oli samaa mieltä ja antoi terveen paperit. Lääkkeet siis lopetin samana päivänä, ainoastaan nukahtamislääkkeet jäi. Ja nyt nekin jäi pois vuoden alusta, IHANAA!!
Voi että, kun on elämänlaatu parantunut. Mieli kirkastunut, tunteet tulleet takaisin, en ole niin vihainen koko ajan, nauru herkässä, en enää tuijota ilmeettömänä eteeni, ei ole väsähtänyt olo kaiken aikaa... Ainoastaan tuona lääkityksen aikana tulleet kilot jäi melkein kaikki. 65 kiloa tuli yhteensä ja n. 17 kiloa lähtenyt pois. Lääkäri on sanonut, että aineenvaihdunta on niin sekaisin lääkityksestä, ettei se toimi, vaikka syön normaalisti ja liikun, ei kilot karise. Ei voi mitään.
Käytin Triptyliä suurella annoksella, ainut lääke mikä sopi ja auttoi. Nukahtamislääke oli Levozin.
On tosin aina välillä vielä apeampia olotiloja, mutta eiköhän kaikilla toisinaan. En pelkää masentuvani uudestaan ja jos nyt masennun, niin mietin lääkitystä harkiten. En enää halua lisää kiloja ja tuota flegmaattista oloa.
Toivon todella, että paranette. Tämä nykyinen fiilis on niin ihana, että kyllä sitä kannattaa yrittää tavoitella. Kauheesti tsemppiä teille ja jaksamisia.
Tuntuu että olen ollut koko elämäni (50v) masentunut. En suostunut alkaa käyttää lääkkeitä, vaikka oli aivan helvetillinen ahdistus joskus. Mietiskelin, luin, kävelin, pyöräilin - annoin ahdistuksen ja masennuksen vain jyllätä, luulin että kuolen, mutta ajattelin vain tämän on PAKKO mennä ohitse. Aloin kuuntelemaan itseäni, sillä en ollut turruttanut mieltäni tsompiksi lääkkeillä.
Aloin edetä pienin askelin. Yhtenä päivänä sain lohtua luonnosta toisena lukemisesta ja mietiskelystä. En suostunut lähtemään apinamieleni houkutuksiin ja surkeisiin ajatuksiin. Olin melkein viittä vailla valmis itsariin, kaikki oli valmiina ja takaan että olisi tuonut toivomani lopputuloksen. Aina kun "demonit" alkoivat tekemään myyntipuhettaan päässäni kaiken turhuudesta, kurjuudesta ja miten siihen saisi lopullisen helpotuksen, sanoin vain, joskus ääneenkin, EI.
Ihme ja kumma se alkoi toimia. Aloin tekemään pieniä palveluksia ihmisille, esm. liityin SPR:n ystäväpalveluun, jossa ulkoilutan vanhuksia (mahtavia tyyppejä ja mitkä jutut!). Huomasin että muita auttamalla monella eritapaa sain itselleni todella hyvän fiiliksen ja eräänä päivänä melkein "hallelujaa" (en ole uskonnollinen- en usko niihin juttuihin pätkääkään) soi korvissa ja tunsin kiitollisuutta - kaikesta -. Elämästä, merestä, metsistä, auringosta, kasveista, eläimistä ja jopa ihmisistä - meistä joskus niin itsekkäistä pelleistä ja oman navan tuijottajista.
Aina ei tietty ollut mahtavaa kaiken voittavaa fiilistä, mutta niinä synkkinä pimeinä hetkinä joita tuli mietin edellämainittuja juttuja ja se auttoi. Ainut mihin uskon on, että olemme täällä toisiamme varten, that´s the point ja avain. Kaikki rahan, tavaran ja kilpailun ympärille muodostettu keinotekoinen "todellisuus" sairastuttaa ja eksyttää meidät.
No, tässä minun selviytymistarina kovin lyhennettynä.
Muuttamalla elämäntilannettani paremmaksi. Masentavat ihmissuhteet pois ja niiden suremisen jälkeen alkoi helpottaa. Lisäksi opettelin hyväksymään kipeät tapahtumat osaksi elämääni ja annan niiden olla vain osa menneisyyttä, ei tulevaisuutta.
Eipä ole kehitysmaissa masennusta. Hyvinvointivaltion tuotetta nämä masistelijat.
Alue: Aihe vapaa
Lääkitys ja neljän vuoden tiivis psykoterapia. Sairauslomalla olin 8 kk.
Vaihda lääkitystä jos nykyinen ei sovi. Itse laihduin reilun vuoden aikana yli 40 kg, lääkityksen aikana. Sen oikean lääkityksen haku otti aikansa. Ja kyllä, omin reilusti ylipainoinen eli kohdallani hyvä että lääkitys vähensi ruokahalua ym.
Tsemppiä