Vaimoni on huono äiti.
Siis todella huono. Jotakin aivan järkyttävää.
Ainoa syy miksen ole vielä eroa ottanut, on se että pelkään huoltajuuden menevän suoraan tuolle pikku narsistille.
Eipä tässä muuta. Hyvää äitienpäivää vaan!
Kommentit (225)
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!!
[/quote]
Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään.
[/quote]
Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut.
[/quote]
Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe"
[/quote]
Miksi hänen ei siitä halua puhua jos aikaisemmin on puhunut avoimesti mm. odotuksista perheen suhteen?
[/quote]
Stressiä? Väsymystä? Tuen puutetta tai tunne siitä että häntä ei kuitenkaan kuunnella tai mielipiteillä ei läheisille ole mitään merkitystä?
[/quote]
Kaikin keinon nyt yritetään kääntää tätä niin päin että minä oon se joka ei ole vaimoa tukenu? Minä olen tukenut, ymmärtänyt, kuunnellut, hoitanut kodin & lapset, hankkinut elannon, tehnyt KAIKKENI. Vasta viime aikoina en vaan ole enää jaksanut hyysätä häntä. Hyysään ja hoidan mielummin lapsiani joilta saan vastakaikua enkä vain vittuuntunutta katsetta. Joten vika ei voi olla vaan siinä että olisin ollu kusipää aviomies joka ei ole auttanu perheen pyörittämisessä. Koska minähän oon auttanu ja yrittäny.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 20:37"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 20:15"]
Minunkin vaimolla on äitiys ihan hukassa.
Vaimona, tai elämänkumppanina, hän on hyvä.
Rakastajana mukavan ja hyvän välissä.
Tuo äiti juttu ei sovi kyllä hänelle ollenkaan. Ei tykkää komentaa/ohjastaa vaan olettaa että lapset osaavat ja tekevät kaiken oikein ilman opastusta. Sitten kun ei kaikki mene ok niin rauhalisen keskustelu voi muuttua htkessä siihen että heittaa maidot kymmenen vuotiaan naamalle kun ei osaa laskea, tai ei halua osaa matikkaa.
Ei usko rangaistuksiin mutta voi vaikka vain mitään sanomatta jättää lapset kauppaan ja marsia ulos.
Kolme lasta, vanhin teini. Minusta tuntuu, että elän kahden teinin ja kahden lapsen kanssa. Toinen teini on vain jo 40
m
[/quote]
Vaimosi käytös kuulostaa sairaalta, tekee henkistä väkivaltaa lapsia kohtaan. Puutu tilanteeseen, ohjaa valmosi terapiaan tms. , mene itse mukaan kertomaan faktat, kun todennäköisesti vaimosi muutoin valehtelee itsensä hyväksi äidiksi.
[/quote]
Tuo ratkasisu on eräs huonommista. Ajan ja rahan haaskausta.
Keskustelut kääntyisivät välittomästi siihen että huudan ja komentelen lapsia. Tottakai teen niin, asetan rajat ja luon rajoilla turvan tunnetta. Talutan vaikka korvasta ruokapoytään jos ei kolmannella kutsulla tulla. Eli olen se joka asettaa rajat.
Vaimon ratkaisu näissä tilanteissa kutsua 20 kertaa toisesta päästä asuntoa j20 kertaa a jättää ruoka poytään.
Sitten kostaa koko episodi vaikka parin päivän päästä jolloin lapsella ei ole mitään ymmärrystä mistä nyt tuulee.
Itse en ole ymmärtänyt kostoa koskaan.
Terapian huuhaa arvoon vetoan kun koetettiin joskus alussa pariterapiaa. Vaimo osaa kertoa hyvin valikoiden ja on kova puhumaan päälle. En tiedä miksi mutta minä en saanut sanoa juuri mitään jos aloitin puhumaan niin puoliso aloitti puhumaan päälle ja terapeutti käski minun vaieta eikä saanut jatkaa omaa kertomaani kun puhuin päälle kuulemma. Mulla on tässä asiassa joku kumma lahja.
(Mun päälle puhutaan kovasti ja silti monelle jää kuva, että mä puhun päälle, vaikken niin tee. Nauhoitin pari kertaa itsetutkiskelua varten palaverin. Minun päälle 11 vs 1 ja 7 vs 1.)
Sikäli lohdutukseksi muille voin kertoa, että vaimo on kyllä rauhoittunut aikalailla.
Muistan kun vanhin oli 1/2 vuotta. Tuli riitaa jostain typerästä ja vaimo yritti lyodä minua. Loikin vauvaa joka oli mun sylissä ja alkoi syyttää miksi minulla on vauva sylissä tuollaisessa tilanteessa. Näin typerää ei ole hetkeen, moneen vuoteen, ollut.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"] [quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!! [/quote] Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään. [/quote] Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut. [/quote] Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe" [/quote] Eihän vaimo sitä tiedäkään. Ja aina ei syyn tietäminenkään riitä. Sit jos selviää, että vaimo ei tunne itseään rakastetuksi eikä oo saanut lapsuudenkodissaan tukea jota ois kaivannu tms. niin mitä sitten? Jonkun sit tarttis häntä rakastaa. Aloittaja ei kykene... Tuskin on muitakaan, ainakaan ilman eroa. [/quote] Minä olen kyennyt vuosikausia. Ja yrittänyt sen jälkeenkin vuosia. Joskus se jaksaminen vaan loppuu itselläki. Ja hänen perheensä on aivan mahtava, heitä kohtaan vaimo on ollut kylmä jo ennen kun kylmyys minua ja lapsia kohtaan alkoi. Ja on itsekin todennut ettei hänen perheoloissa ole olut mitään vikaa, he eivät ole vain "hänen tyyppisiä ihmisiä"
[/quote]
Haloo.... ei ole normaali suhde vaimollasi perheeseensä. Tulee mieleen, että hänet on jotenkin saatu (TAI SE ON VOINUT TAPAHTUA VAHINGOSSA) siellä uskomaan, että jokin vika on hänessä. Kun aiemmin ketjussa puhuin siitä, että miten joku voi edes tunnistaa huonot perheolonsa ongelmiensa syyksi, jos SYYTTÄÄ ITSEÄÄN jostain. Ei minunkaan mieheni huomaisi minun äidissäni mitään vikaa, ellen olisi hänelle kertonut ja en itsekään niitä kohtia joissa mua ei ole nähty tajuaisi, ellen ois käyny terapiassa.
Vaimon osa ei ole helppo, tuohan on umpikuja. Mä en nyt miettisi miten mukavia hänen perheensä jäsenet ovat vaan miten vaimo sais tukea siihen, että jotain hänen lapsuudessaan on ollut, joka tänä päivänä vaikuttaa.
Ei siitä tartte mitään perhelahtausta tehdä tai mitään riitaa haastaa, ei perheen tartte näistä asioista edes kuulla tai tietää
Tämä haiskahtaa keksityltä. Mies on kuin enkeli ja niiiiin huolehtivainen. Ja yh-tytär komppaa joka välissä:D En usko.Ja vaikka olisikin totta, tunnen kasapäin isiä jotka ei myöskään välitä sen kummemmin lapsistaan ja siinä ne perheet äidin kannattelee koko perhettä ja kasvattaa lapset isoiksi. Ilman ,että asiasta tehdään mitään draamaa...
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!!
[/quote]
Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään.
[/quote]
Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut.
[/quote]
Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe"
[/quote]
Miksi hänen ei siitä halua puhua jos aikaisemmin on puhunut avoimesti mm. odotuksista perheen suhteen?
[/quote]
Stressiä? Väsymystä? Tuen puutetta tai tunne siitä että häntä ei kuitenkaan kuunnella tai mielipiteillä ei läheisille ole mitään merkitystä?
[/quote]
Kaikin keinon nyt yritetään kääntää tätä niin päin että minä oon se joka ei ole vaimoa tukenu? Minä olen tukenut, ymmärtänyt, kuunnellut, hoitanut kodin & lapset, hankkinut elannon, tehnyt KAIKKENI. Vasta viime aikoina en vaan ole enää jaksanut hyysätä häntä. Hyysään ja hoidan mielummin lapsiani joilta saan vastakaikua enkä vain vittuuntunutta katsetta. Joten vika ei voi olla vaan siinä että olisin ollu kusipää aviomies joka ei ole auttanu perheen pyörittämisessä. Koska minähän oon auttanu ja yrittäny.
[/quote]
Hyysääminen ei olekaan sitä että selvittäisi mistä ongelmat johtuu. Hyysäämiseen ei aikuisen ihmisen kohdalla pitäisi sortua. Vähemmästäkin lakkaisin puhumasta jos minuun suhtauduttaisiin kuin lapseen.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:23"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!! [/quote] Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään.
[/quote]
Joo, ei ongelma ole mikään halki-poikki-ja-pinoon -tyyppinen.
Kannattaisi muuten kuitenkin puhua vaimoillenne sellaisesta paikasta kuin Maria Akatemia. Oon itse käynyt siellä ja saanut hyvää apua. Se vain joutui tauolle syistä, joihin en sen tarkemmin mene.
yh:n tytär
[/quote]
Vaikka masennus olisikin, niin voi minusta masentunutkin olla hyvä tai huono vanhempi. Ei se sairaus ole mikään syy laiminlyödä lapsia. Osa masentuneista on lähtökohdiltaan hyviä vanhempia vaikka sairaus heihin vaikuttaakin, osa ei. Tietysti täysin lamauttavaan tilaan joutunut masentunut ei konkreettisesti pysty lapsistaan huolehtimaan ja heitä huomioimaan lainkaan, ja siinä mielessä on huono vaikka kuinka haluaisi olla parempi, mutta osa on huonoja vanhempia ihan siksi että ovat huonoja vanhempia eivätkä olisi hyviä terveinäkään. Jos ihminen ei ikinä huomioi lapsiaan lämpimästi, on huono vanhempi, ihan sama onko mukana masennusta tai alkoholismia tai vaikka skitsofreniaa. Hyvä vanhempi yrittää sairaudestaan, heikkouksistaan ja huonoista hetkistään huolimatta laittaa lapset itsensä edelle aina kun pystyy.
[/quote]
Joo, aivan ja se erottaakin vain masentuneen tästä tilanteesta, jossa ketjussa puhutaan. Menit nyt ohi asiasta.
Ap, et ainakaan voi antaa asioiden vaan olla niin, että sama touhu jatkuu, lapset nimittäin kyllä huomaavat ei-sanattomankin-viestinnän. Maidon naamalle heittäminen on aivan sairasta! Kaupasta pois lähteminen kertonee äidin mielentilasta, luonteesta, vastuuntunnottomuudesta, välinpitämättömyydestä.
Tuli mieleen yksi ajatus, voisiko vaimosi olla sinulle mustasukkainen, kateellinen siitä, että sinä välität lapsista? Jos vaimosi tunnemaailmaa on hänen lapsuudenkodissaan rikottu, ehkä se on jäänyt traumaksi hänelle? Ja äitiydestä haaveillessaan, hän on uskonut välittävänsä laspista aidosti, mutta ei sitten osannutkaan ja näki vierellään "megaisän". Ehkä hän on kylmettynyt sen takia, että hän ei ole osannut, eikä häntä ole "opetettu" hellyydellä ja hän ei koe itseään tasavertaisena kumppanina. Jos jotain tämän suuntaista voisi olla ilmassa, niin sitten terapiaan. Jos vaimosi ei sinulle puhu, niin terapeutille ehkä, kun on ei-tuttu-ihminen ja luotettava silti.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!!
[/quote]
Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään.
[/quote]
Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut.
[/quote]
Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe"
[/quote]
Miksi hänen ei siitä halua puhua jos aikaisemmin on puhunut avoimesti mm. odotuksista perheen suhteen?
[/quote]
Stressiä? Väsymystä? Tuen puutetta tai tunne siitä että häntä ei kuitenkaan kuunnella tai mielipiteillä ei läheisille ole mitään merkitystä?
[/quote]
Kaikin keinon nyt yritetään kääntää tätä niin päin että minä oon se joka ei ole vaimoa tukenu? Minä olen tukenut, ymmärtänyt, kuunnellut, hoitanut kodin & lapset, hankkinut elannon, tehnyt KAIKKENI. Vasta viime aikoina en vaan ole enää jaksanut hyysätä häntä. Hyysään ja hoidan mielummin lapsiani joilta saan vastakaikua enkä vain vittuuntunutta katsetta. Joten vika ei voi olla vaan siinä että olisin ollu kusipää aviomies joka ei ole auttanu perheen pyörittämisessä. Koska minähän oon auttanu ja yrittäny.
[/quote]
Hyysääminen ei olekaan sitä että selvittäisi mistä ongelmat johtuu. Hyysäämiseen ei aikuisen ihmisen kohdalla pitäisi sortua. Vähemmästäkin lakkaisin puhumasta jos minuun suhtauduttaisiin kuin lapseen.
[/quote]
Ja samalla ihan muuten vaan lopettaisit lastesi huomioimisen?
Sillä, onko hyvä aviomies ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko toinen vanhemmista läsnä ja tukena omille lapsilleen. Kyllä tässä maassa näitä prinsessoja riittää. Itsekeskeisiä "naisia" jotka on kasvatettu uskomaan, että he ovat niin ainutlaatuisia ja erikoisia, että koko maailman pitää heitä paapoa ja kumartaa. AP: kerää todistusaineisto valmiiksi - kirjaa tapahtumat, näyttöjä, sähköposteja, valokuvia, videota. Kaikki mitä tapahtuu ja sitten haet yksin eroa, haastat samantien oikeuteen ja vaadit yksinhuoltajuutta. T. toinen kunnon isä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!! [/quote] Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään. [/quote] Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut. [/quote] Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe" [/quote] Miksi hänen ei siitä halua puhua jos aikaisemmin on puhunut avoimesti mm. odotuksista perheen suhteen? [/quote] Stressiä? Väsymystä? Tuen puutetta tai tunne siitä että häntä ei kuitenkaan kuunnella tai mielipiteillä ei läheisille ole mitään merkitystä? [/quote] Kaikin keinon nyt yritetään kääntää tätä niin päin että minä oon se joka ei ole vaimoa tukenu? Minä olen tukenut, ymmärtänyt, kuunnellut, hoitanut kodin & lapset, hankkinut elannon, tehnyt KAIKKENI. Vasta viime aikoina en vaan ole enää jaksanut hyysätä häntä. Hyysään ja hoidan mielummin lapsiani joilta saan vastakaikua enkä vain vittuuntunutta katsetta. Joten vika ei voi olla vaan siinä että olisin ollu kusipää aviomies joka ei ole auttanu perheen pyörittämisessä. Koska minähän oon auttanu ja yrittäny. [/quote] Hyysääminen ei olekaan sitä että selvittäisi mistä ongelmat johtuu. Hyysäämiseen ei aikuisen ihmisen kohdalla pitäisi sortua. Vähemmästäkin lakkaisin puhumasta jos minuun suhtauduttaisiin kuin lapseen.
[/quote]
Mitä omakohtaista kokemusta sulla on aiheesta? Oletko huono äiti vai huonon äidin mies? Jos et ole kumpaakaan, eikä sulla ole mitään tuon tähdellisempää sanottavaa niin anna olla.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 20:17"]
Niin on minunkin vaimoni. Olen aina ollut sitä mieltä, jo 20-vuotiaana tavatessamme, että hän ei ole äitityyppiä eikä lapsen saaminen ollutkaan silloin ajankohtaista. Myöhemmin hän sitten alkoi haluta lasta. Olin kauhuissani. Hänkö, tuo lyhytpinnainen, häijy, ilkeä, törkeästi kiroileva, ei-lempeä, itsekeskeinen, äidiksi? Lapsi sitten tuli, vaikka toivoin ettei. En tiedä, millainen aikuinen pojastamme kasvaa (12v). Toivottavasti pysyy järjissään.
[/quote]
Miksi ihmeessä
a) olet tuollaisen naisen kanssa
b) teit lapsia hänen kanssaan
En voi kuin ihmetellä. Vastuusi sinullakin on asioiden kulusta.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!!
[/quote]
Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään.
[/quote]
Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut.
[/quote]
Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe"
[/quote]
Miksi hänen ei siitä halua puhua jos aikaisemmin on puhunut avoimesti mm. odotuksista perheen suhteen?
[/quote]
Stressiä? Väsymystä? Tuen puutetta tai tunne siitä että häntä ei kuitenkaan kuunnella tai mielipiteillä ei läheisille ole mitään merkitystä?
[/quote]
Kaikin keinon nyt yritetään kääntää tätä niin päin että minä oon se joka ei ole vaimoa tukenu? Minä olen tukenut, ymmärtänyt, kuunnellut, hoitanut kodin & lapset, hankkinut elannon, tehnyt KAIKKENI. Vasta viime aikoina en vaan ole enää jaksanut hyysätä häntä. Hyysään ja hoidan mielummin lapsiani joilta saan vastakaikua enkä vain vittuuntunutta katsetta. Joten vika ei voi olla vaan siinä että olisin ollu kusipää aviomies joka ei ole auttanu perheen pyörittämisessä. Koska minähän oon auttanu ja yrittäny.
[/quote]
Hyysääminen ei olekaan sitä että selvittäisi mistä ongelmat johtuu. Hyysäämiseen ei aikuisen ihmisen kohdalla pitäisi sortua. Vähemmästäkin lakkaisin puhumasta jos minuun suhtauduttaisiin kuin lapseen.
[/quote]
Lisäksi hyysääminen on varsin akkamaista. Alkaa mennä uskottavuus siltä että tarinan takana oikeasti olisi isä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:27"]Tämä haiskahtaa keksityltä. Mies on kuin enkeli ja niiiiin huolehtivainen. Ja yh-tytär komppaa joka välissä:D En usko.Ja vaikka olisikin totta, tunnen kasapäin isiä jotka ei myöskään välitä sen kummemmin lapsistaan ja siinä ne perheet äidin kannattelee koko perhettä ja kasvattaa lapset isoiksi. Ilman ,että asiasta tehdään mitään draamaa...
[/quote]
Ai äiditkö ei tällä palstalla valita saamattomista miehistään? :DDD
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:34"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!!
[/quote]
Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään.
[/quote]
Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut.
[/quote]
Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe"
[/quote]
Miksi hänen ei siitä halua puhua jos aikaisemmin on puhunut avoimesti mm. odotuksista perheen suhteen?
[/quote]
Stressiä? Väsymystä? Tuen puutetta tai tunne siitä että häntä ei kuitenkaan kuunnella tai mielipiteillä ei läheisille ole mitään merkitystä?
[/quote]
Kaikin keinon nyt yritetään kääntää tätä niin päin että minä oon se joka ei ole vaimoa tukenu? Minä olen tukenut, ymmärtänyt, kuunnellut, hoitanut kodin & lapset, hankkinut elannon, tehnyt KAIKKENI. Vasta viime aikoina en vaan ole enää jaksanut hyysätä häntä. Hyysään ja hoidan mielummin lapsiani joilta saan vastakaikua enkä vain vittuuntunutta katsetta. Joten vika ei voi olla vaan siinä että olisin ollu kusipää aviomies joka ei ole auttanu perheen pyörittämisessä. Koska minähän oon auttanu ja yrittäny.
[/quote]
Hyysääminen ei olekaan sitä että selvittäisi mistä ongelmat johtuu. Hyysäämiseen ei aikuisen ihmisen kohdalla pitäisi sortua. Vähemmästäkin lakkaisin puhumasta jos minuun suhtauduttaisiin kuin lapseen.
[/quote]
Lisäksi hyysääminen on varsin akkamaista. Alkaa mennä uskottavuus siltä että tarinan takana oikeasti olisi isä.
[/quote]
Miten voisin selittää asian tarpeeksi äijämäisesti?
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:27"]
Tämä haiskahtaa keksityltä. Mies on kuin enkeli ja niiiiin huolehtivainen. Ja yh-tytär komppaa joka välissä:D En usko.Ja vaikka olisikin totta, tunnen kasapäin isiä jotka ei myöskään välitä sen kummemmin lapsistaan ja siinä ne perheet äidin kannattelee koko perhettä ja kasvattaa lapset isoiksi. Ilman ,että asiasta tehdään mitään draamaa...
[/quote]
Kyllä sellaisia miehiä on. Joilla on puolisona huono äiti.
yh:n tytär
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:33"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!! [/quote] Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään. [/quote] Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut. [/quote] Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe" [/quote] Miksi hänen ei siitä halua puhua jos aikaisemmin on puhunut avoimesti mm. odotuksista perheen suhteen? [/quote] Stressiä? Väsymystä? Tuen puutetta tai tunne siitä että häntä ei kuitenkaan kuunnella tai mielipiteillä ei läheisille ole mitään merkitystä? [/quote] Kaikin keinon nyt yritetään kääntää tätä niin päin että minä oon se joka ei ole vaimoa tukenu? Minä olen tukenut, ymmärtänyt, kuunnellut, hoitanut kodin & lapset, hankkinut elannon, tehnyt KAIKKENI. Vasta viime aikoina en vaan ole enää jaksanut hyysätä häntä. Hyysään ja hoidan mielummin lapsiani joilta saan vastakaikua enkä vain vittuuntunutta katsetta. Joten vika ei voi olla vaan siinä että olisin ollu kusipää aviomies joka ei ole auttanu perheen pyörittämisessä. Koska minähän oon auttanu ja yrittäny. [/quote] Hyysääminen ei olekaan sitä että selvittäisi mistä ongelmat johtuu. Hyysäämiseen ei aikuisen ihmisen kohdalla pitäisi sortua. Vähemmästäkin lakkaisin puhumasta jos minuun suhtauduttaisiin kuin lapseen.
[/quote]
Mitä omakohtaista kokemusta sulla on aiheesta? Oletko huono äiti vai huonon äidin mies? Jos et ole kumpaakaan, eikä sulla ole mitään tuon tähdellisempää sanottavaa niin anna olla.
[/quote]
Olen mä muutan kerran puuttunut siihet että puoliso kohtelee lapsena. Ei se ole ollenkaan vierasta. Siihen törmää aika useinkin aikuisten maailmassa tosin useammin ne hyysääjät on naisia kuin miehiä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015051019660533_uu.shtml
Jakasamisesta ei yksistään ole vastuussa yhteiskunta tai neuvolat
Kommenteista poimittua "Äitien jaksamisessa parhaana apuna ovat lasten isät! Enemmän vastuuta ja mahdollisuuksia iseille hoitaa lapsiaan, niin eiköhän äiditkin taas jaksa!" ...ole samaa mieltä.
Mutta ap, vaimosi ei siis nauti perhe-elämästä, mutta ei halua kulissien takia erota? Entä jos vain eroaisit. Haluaisko vaimosi lapset itselleen? Etkö voisi houkutella häntä idealla, että ei enää koskaan perhe-elämää? Vai onko pelko leimatuksi tulemisessa hänellä niin suuri, ettei osaa ajatellakaan sitä?
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:35"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:34"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:28"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:25"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:17"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:14"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:07"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!!
[/quote]
Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään.
[/quote]
Minusta se ainakin kannattaisi selvittää miksi hän on lähipiiriään kohtaan tunne kylmäksi muuttunut.
[/quote]
Hyvin vaikea asiaa selvittää kun vaimo ei siitä suostu puhumaan. Viimeisimmässä keskustelussa totesi että perhe-elämä "ei vaan kiinnosta" ja "koko perheen perustus oli virhe"
[/quote]
Miksi hänen ei siitä halua puhua jos aikaisemmin on puhunut avoimesti mm. odotuksista perheen suhteen?
[/quote]
Stressiä? Väsymystä? Tuen puutetta tai tunne siitä että häntä ei kuitenkaan kuunnella tai mielipiteillä ei läheisille ole mitään merkitystä?
[/quote]
Kaikin keinon nyt yritetään kääntää tätä niin päin että minä oon se joka ei ole vaimoa tukenu? Minä olen tukenut, ymmärtänyt, kuunnellut, hoitanut kodin & lapset, hankkinut elannon, tehnyt KAIKKENI. Vasta viime aikoina en vaan ole enää jaksanut hyysätä häntä. Hyysään ja hoidan mielummin lapsiani joilta saan vastakaikua enkä vain vittuuntunutta katsetta. Joten vika ei voi olla vaan siinä että olisin ollu kusipää aviomies joka ei ole auttanu perheen pyörittämisessä. Koska minähän oon auttanu ja yrittäny.
[/quote]
Hyysääminen ei olekaan sitä että selvittäisi mistä ongelmat johtuu. Hyysäämiseen ei aikuisen ihmisen kohdalla pitäisi sortua. Vähemmästäkin lakkaisin puhumasta jos minuun suhtauduttaisiin kuin lapseen.
[/quote]
Lisäksi hyysääminen on varsin akkamaista. Alkaa mennä uskottavuus siltä että tarinan takana oikeasti olisi isä.
[/quote]
Miten voisin selittää asian tarpeeksi äijämäisesti?
[/quote]
Sen suhteen ketju alkaa olla jo menetetty. Enemmän siihen toki vaikuttaa suhtautumisesi puolisoon kuin tapa millä asian selität.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:05"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 22:02"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 21:52"]Hei nyt hommaat äkkiä apua vaimollesi. Ei hän kuulosta huonolta äidiltä vaan masentuneelta!!!! Tilanne korjaantuu kun hän saa apua!!! [/quote] Siinä tapauksessa hän on masentunut vaan kotona. Oikein iloisena jaksaa töissä käydä ja viikonloppuisin juhlia kavereiden kanssa tai katsella leffoja meillä. Oikein ilonen ja positiivinen kaikkien muiden paitsi lähipiirin seurassa. Voi olla siis masentunut perhe-elämään, ei todellakaan masentunut sillä tavalla ettei jaksaisi mitään.
[/quote]
Joo, ei ongelma ole mikään halki-poikki-ja-pinoon -tyyppinen.
Kannattaisi muuten kuitenkin puhua vaimoillenne sellaisesta paikasta kuin Maria Akatemia. Oon itse käynyt siellä ja saanut hyvää apua. Se vain joutui tauolle syistä, joihin en sen tarkemmin mene.
yh:n tytär
[/quote]
Vaikka masennus olisikin, niin voi minusta masentunutkin olla hyvä tai huono vanhempi. Ei se sairaus ole mikään syy laiminlyödä lapsia. Osa masentuneista on lähtökohdiltaan hyviä vanhempia vaikka sairaus heihin vaikuttaakin, osa ei. Tietysti täysin lamauttavaan tilaan joutunut masentunut ei konkreettisesti pysty lapsistaan huolehtimaan ja heitä huomioimaan lainkaan, ja siinä mielessä on huono vaikka kuinka haluaisi olla parempi, mutta osa on huonoja vanhempia ihan siksi että ovat huonoja vanhempia eivätkä olisi hyviä terveinäkään. Jos ihminen ei ikinä huomioi lapsiaan lämpimästi, on huono vanhempi, ihan sama onko mukana masennusta tai alkoholismia tai vaikka skitsofreniaa. Hyvä vanhempi yrittää sairaudestaan, heikkouksistaan ja huonoista hetkistään huolimatta laittaa lapset itsensä edelle aina kun pystyy.