Lue keskustelun säännöt.
Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa
Me Naisten juttu.
Mitä mieltä, että kummallakin omat rahat, vaikka tuloero on 4000€/kk.
Kommentit (1925)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen tapa omista rahapusseista on aikamoinen anomalia maailmassa. Useimmiten perhettä ajatellaan yksikkönä ja on aivan itsestään selvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso, piste.
Suosittelen naisille ulkomaisia, perhekeskeisiä miehiä :).
Useimmissa maissa nainen ei eroa kun lapset on tehty. Tajuatko syy-seuraussuhteen?
Useimmiten ei eroa Suomessakaan, ei varsinkaan niissä perheissä joissa mieskin osallistuu perhe-elämään sekä ajallisesti että rahallisesti. Ero tulee, jos toinen osoittautuu itsekkääksi m*lkeroksi. Joten ei, en nyt ihan nää pointtiasi.
Minulla on ulkomaalainen mies, jonka kanssa lapsi. Ei pienintäkään aikomusta erota. Tietenkään kyse ei ole miehen kulttuurista, joka jotenkin taianomaisesti estäisi eron. Sen sijaan mies on erittäin perhekeskeinen. Tuo kaikki rahansa yhteiseen kotiin, maksaa auliisti menoja oli kyse sitten lapsen vaatteista tai yhteisestä lomamatkasta. Osallistuu kotitöihin vaivojaan laskematta ja hoitaa lapsen menot ja leikittelyt ihan yhtä lailla. Suomalaiset naiset ovat alkaneet erota suomalaisista miehistä enenevässä määrin siitä lähtien, kun miehet alkoivat ajatella, että koko palkkakukkaroa ei tuoda kotiin ja kotitöihin osallistuminen on jotenkin riippuvaista rahasta. Vanhemmissa ikäluokissa ei miehillä omia rahoja ollut eivätkä vaimot heistä eronneet. Omalla isälläni ei ole ollut edes omaa pankkitiliä ikinä.
Eli naiset eroavat kun eivät saa käyttöönsä miehen hankkimaa varallisuutta. Miksi naiset vaativat miehen rahoja, miksi ei hommaa omia? Ollaan olevinaan niin tasa-arvoisia mutta miehen pitää maksaa ja luovuttaa omaisuutensa naiselle kun nainen ei halua opiskella parempaa ammattia tai tehdä enempää töitä koska haluavat päästä helpolla.
Tässä keskustelussa naiset sanovat enemmän tienaavana että kaikki on yhteistä mutta todella useassa muussa keskustelussa sanovat että "minun rahat on vain minun rahoja ja mies hommaa omansa, ei ole minun tehtävä nostaa miehen elintasoa"
Useammin syy taitaa olla ajankäytössä kuin rahassa. Vaikka toki ne tyypillisesti nivoutuvat yhteen, yhdellä osa-alueella itsekäs on itsekäs muillakin. En ole nähnyt yhtään naista, joka olisi sitä mieltä että miehen pitäisi käyttää omat säästönsä kotihoidontuella, ettei naisen vaan tarvitsisi laittaa omia rahojaan oman lapsen hoitoon. Tai naista, joka olisi sitä mieltä että päiväkotimaksut ovat miehen maksettava, kun mies kerran halusi mennä töihin. Nämä "minun rahat ja miehen rahat"-naiset on lapsettomia, tai jo kertaalleen eronneita uudessa suhteessa olevia ilman yhteisiä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen tapa omista rahapusseista on aikamoinen anomalia maailmassa. Useimmiten perhettä ajatellaan yksikkönä ja on aivan itsestään selvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso, piste.
Suosittelen naisille ulkomaisia, perhekeskeisiä miehiä :).
Useimmissa maissa nainen ei eroa kun lapset on tehty. Tajuatko syy-seuraussuhteen?
Useimmiten ei eroa Suomessakaan, ei varsinkaan niissä perheissä joissa mieskin osallistuu perhe-elämään sekä ajallisesti että rahallisesti. Ero tulee, jos toinen osoittautuu itsekkääksi m*lkeroksi. Joten ei, en nyt ihan nää pointtiasi.
Minulla on ulkomaalainen mies, jonka kanssa lapsi. Ei pienintäkään aikomusta erota. Tietenkään kyse ei ole miehen kulttuurista, joka jotenkin taianomaisesti estäisi eron. Sen sijaan mies on erittäin perhekeskeinen. Tuo kaikki rahansa yhteiseen kotiin, maksaa auliisti menoja oli kyse sitten lapsen vaatteista tai yhteisestä lomamatkasta. Osallistuu kotitöihin vaivojaan laskematta ja hoitaa lapsen menot ja leikittelyt ihan yhtä lailla. Suomalaiset naiset ovat alkaneet erota suomalaisista miehistä enenevässä määrin siitä lähtien, kun miehet alkoivat ajatella, että koko palkkakukkaroa ei tuoda kotiin ja kotitöihin osallistuminen on jotenkin riippuvaista rahasta. Vanhemmissa ikäluokissa ei miehillä omia rahoja ollut eivätkä vaimot heistä eronneet. Omalla isälläni ei ole ollut edes omaa pankkitiliä ikinä.
Eli naiset eroavat kun eivät saa käyttöönsä miehen hankkimaa varallisuutta. Miksi naiset vaativat miehen rahoja, miksi ei hommaa omia? Ollaan olevinaan niin tasa-arvoisia mutta miehen pitää maksaa ja luovuttaa omaisuutensa naiselle kun nainen ei halua opiskella parempaa ammattia tai tehdä enempää töitä koska haluavat päästä helpolla.
Tässä keskustelussa naiset sanovat enemmän tienaavana että kaikki on yhteistä mutta todella useassa muussa keskustelussa sanovat että "minun rahat on vain minun rahoja ja mies hommaa omansa, ei ole minun tehtävä nostaa miehen elintasoa"
Oletko oikeasti sitä mieltä, että esimerkiksi sairaanhoitajat tai lastensuojelun työntekijät pääsevät helpolla?
Tässä(kin) ketjussa konkretisoituu se, mikä tekee suomalaisesta nykymiehestä usein todella huonon kumppanin. Hän ei osaa arvostaa millään tavalla sitä, että hänellä on nainen, joka kantaa, synnyttää ja rakastaa hänen lastaan, usein aikamoisella taloudellisella ja uraan liittyvällä hintalapulla. En välitä omaisuudesta. Mutta arvostusta ja jonkinlaista tasa-arvoa vaadin, koska annan sitä miehellenikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen tapa omista rahapusseista on aikamoinen anomalia maailmassa. Useimmiten perhettä ajatellaan yksikkönä ja on aivan itsestään selvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso, piste.
Suosittelen naisille ulkomaisia, perhekeskeisiä miehiä :).
Useimmissa maissa nainen ei eroa kun lapset on tehty. Tajuatko syy-seuraussuhteen?
Useimmiten ei eroa Suomessakaan, ei varsinkaan niissä perheissä joissa mieskin osallistuu perhe-elämään sekä ajallisesti että rahallisesti. Ero tulee, jos toinen osoittautuu itsekkääksi m*lkeroksi. Joten ei, en nyt ihan nää pointtiasi.
Mies on koko päivän rankassa työssä ja kotiin päästyään kotiäiti vaatii että mies työskentelee illan kotona että kotiäiti pääsee helpommalla ja samaan aikaan vaaditaan että mies maksaa kaiken mitä kotiäiti haluaa. Kotiäidin mielestä kotityöt ja lastenhoito pitää mennä 50/50 mutta elämän maksamisen ei tarvitse mennä niin kun kotiäidillä ei ole varaa maksaa sitä elintasoa mitä itse vaatii mieheltä
Jos (ja kun) niitä kotitöitä riittää lapsiperhessä myös illaksi niin totta helkkarissa se mies osallistuu myös omalta osaltaa niihin. Vai oliko sinun ajatuksesi että mies tekee asioita vain päivisin ja nainen sekä päivisin että iltaisin?
Kuinka kauan itse jaksaisit raataa niska limassa aamusta iltaan kun missään ei panos riitä vaan kaikkialla vaaditaan enemmän ja kovemmin ja sinun yksin pitäisi vielä maksaa kaikki? Mihin kotiäidin kaikki aika menee kun kaikki jätetään illaksi että mies tulee töistä ja tekee ne? Et sinäkään pyykkiä käsin pese vaan sen tekee kone ja kuivumiseen laittamisessa ei kauaa mene. Ei ennenkään lapset menneet rikki vaikka ne joitain yksin välillä olemaankin etkö ole opettanut lapsellesi käytöstapoja jos sitä pitää olla koko ajan vahtimassa. Viekö puhelin ja netti liikaa aikaa kun mitään ei kerkiä tekemään. Äläkä sano että se metatyö kun naiset itse harrastavat tätä vaikka mikään ei siihen pakota
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Ei kai se pienituloinen luista laskunmaksusta, jos osallistuu siihen kykyjensä mukaan. Oletatko sinä, että puoliso laittaa kaiken rahansa teidän yhteiseen elämiseen, jos sitä se 50/50-jako vaatii?
Enkä mä näe ihan reiluna sitäkään, että pienituloisen pitää kompensoida pieniä tulojaan tekemällä vastaavasti kotitöitä. Jos molemmat tekee täyttä työpäivää, on vähintään kohtuullista, että molemmat saa tarpeen mukaan aikaa palautumiseen ja harrastamiseen, ei se pienituloisuus voi tarkoittaa sitä että pitää jaksamisestaan tinkiä. Siivous hoituu yhdessä paljon nopeammin ja olisi varmaan mukava tehdä yhdessäkin jotain kivaa?
Mulle riittää nussiminen joksikin yhdessä tehdyksi kivaksi.
Kumma juttu kun ei naiset voi panostaa siihen työelämään sen vertaa, että saisi saman tulotason kuin miehet. Ei se mitään avaruustekniikkaa ole ja loppuisi se ainainen mäkätys, että miksei miehet anna omistaan naisen tuhlattavaksi.
Ehkä jos lasten kanssa vaikka siivoilisi yhdessä, tiskailisi, opettaisi niillekin samalla kodinhoitoa? Niiden kanssa kun ei oikein tuo lempihommasi riitä tekemiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen tapa omista rahapusseista on aikamoinen anomalia maailmassa. Useimmiten perhettä ajatellaan yksikkönä ja on aivan itsestään selvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso, piste.
Suosittelen naisille ulkomaisia, perhekeskeisiä miehiä :).
Useimmissa maissa nainen ei eroa kun lapset on tehty. Tajuatko syy-seuraussuhteen?
Useimmiten ei eroa Suomessakaan, ei varsinkaan niissä perheissä joissa mieskin osallistuu perhe-elämään sekä ajallisesti että rahallisesti. Ero tulee, jos toinen osoittautuu itsekkääksi m*lkeroksi. Joten ei, en nyt ihan nää pointtiasi.
Minulla on ulkomaalainen mies, jonka kanssa lapsi. Ei pienintäkään aikomusta erota. Tietenkään kyse ei ole miehen kulttuurista, joka jotenkin taianomaisesti estäisi eron. Sen sijaan mies on erittäin perhekeskeinen. Tuo kaikki rahansa yhteiseen kotiin, maksaa auliisti menoja oli kyse sitten lapsen vaatteista tai yhteisestä lomamatkasta. Osallistuu kotitöihin vaivojaan laskematta ja hoitaa lapsen menot ja leikittelyt ihan yhtä lailla. Suomalaiset naiset ovat alkaneet erota suomalaisista miehistä enenevässä määrin siitä lähtien, kun miehet alkoivat ajatella, että koko palkkakukkaroa ei tuoda kotiin ja kotitöihin osallistuminen on jotenkin riippuvaista rahasta. Vanhemmissa ikäluokissa ei miehillä omia rahoja ollut eivätkä vaimot heistä eronneet. Omalla isälläni ei ole ollut edes omaa pankkitiliä ikinä.
Eli naiset eroavat kun eivät saa käyttöönsä miehen hankkimaa varallisuutta. Miksi naiset vaativat miehen rahoja, miksi ei hommaa omia? Ollaan olevinaan niin tasa-arvoisia mutta miehen pitää maksaa ja luovuttaa omaisuutensa naiselle kun nainen ei halua opiskella parempaa ammattia tai tehdä enempää töitä koska haluavat päästä helpolla.
Tässä keskustelussa naiset sanovat enemmän tienaavana että kaikki on yhteistä mutta todella useassa muussa keskustelussa sanovat että "minun rahat on vain minun rahoja ja mies hommaa omansa, ei ole minun tehtävä nostaa miehen elintasoa"Oletko oikeasti sitä mieltä, että esimerkiksi sairaanhoitajat tai lastensuojelun työntekijät pääsevät helpolla?
Mikä naisen pakotti sairaanhoitajaksi tai työskentelemään lastensuojelussa tai miksi työskentelee yleensä julkisella alalla? Miksi ei opiskellut jotain tekniikanalaa kun kaikki tietävät että siellä tietää enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmaista naista ei olekkaan, naiset vaatii kaikesta maksua. Joko mies maksaa naiselle puhdasta rahaa tai sitten maksaa naisen elämisen ja asumisen.
Oikeuden mukaista olisi että kaikki maksut menisi 50/50 ja ne mitoitetaan köyhemmän mukaan mutta kaikkihan sen tietää että naisille ei kelpaa vaatimaton elintaso jos miehellä olisi varaa maksaa parempi elintaso molemmille
Aika harva hyvätuloinen haluaa elää kuin köyhä. Oikeasti, mikä järki asua jossain ahtaassa kerrostaloluukussa, syödä halvinta ruokaa ja pihistellä kaikesta, jos olisi varaa olisi parempaankin? Kiva varmaan sillä hienolla Audilla kurvata kontulalaisen neukkukuution pihasta kun työkaverit asuu isoissa taloissa hyvällä alueella. Varsinkin jos on lapsia niin olisi jo melkoista m*lkkuutta vanhemmalta olla kustantamatta heille parempaa elintasoa jos siihen olisi mahdollisuus. Jos sillä köyhemmälläkin osapuolella on suht keskitasoiset/hyvät tulot niin 50/50 voi toimiakin.
Tätä minäkin ihmettelen. Tässäkin ketjussa on kovasti tuotu esiin, miten kovaa työtä ja paljon työtä se paremmin tienaava tekee, mutta eikö se työmäärä ja panostus mene ihan hukkaan, jos lopulta itsekin saa vain saman, minkä saisi jossain matalapalkkatyössä? No joo, ehkä vähän hienomman auton, mutta ei kai se auto kuitenkaan koko muuta elämää korvaa tai riitä elämänsisällöksi? Tuntuisi jotenkin siltä, että on pakko olla jokin neurokirjon ongelma, jos jumittuu niin vahvasti johonkin menojen tasajakoon, että alkaa jopa itse kärsiä siitä - koska kyllähän tuossa laskee omaakin elintasoaan. Voisi saada omistusasunnon hyvällä paikalla, mutta pakko asua jossain Hekan vuokramurjussa, ja lapset joutuvat ongelmakouluun ihan vain sen vuoksi, että toinen vanhempi ei voi paremmilla tuloillaan taata heille parempia puitteita. Mitä iloa siitä hyvästä palkasta on itsellekään? Ei voi olla niin, että aikuiselle ihmiselle on jotkut lounaat työkavereiden kanssa tai matkat kavereiden kanssa, sekä jotkut autot, kellot ja merkkivaatteet elämän koko sisältö ja tarkoitus. Yleensähän Suomessa hyvätuloiset nimenomaan haluavat parempaa asumista, viihtyisän kodin ja hyvän ympäristön, ja autot, kellot ja merkkivaatteet merkitsevät vähemmän. Ja yleensä Suomessa ihmiset mieluummin haluavat jakaa elämäänsä perheen kanssa sen sijaan, että tekisivät asioita yksin tai kavereiden kanssa.
Yrität siis sanoa, että naisen haluamat asiat (tiuhaan uusittava sisustus, järkyttävän kalliit lastenvaatteet, vaimon muotivaatteet, vaimon haluama talo ja harrastukset) ovat sitten automaattisesti niitä iloa tuottavia asioita joita mies hymyssä suin maksaa. Mutta jos mies omalla palkallaan haluaisi panostaa vaikka uuteen autoon tai kalastusvälineisiin tai kymppitonnin maastopyörään, se o tyhjää ja ilotonta tuhlaamista missä ei ole mitään järkeä :D
Ei, vaan pointtini oli se, että se parempituloinenhan kieltää samalla asioita itseltään. Ja toisaalta lapsiltaan, jos lasten harrastaminen tyssää siihen, että toinen vanhemmista ei pysty maksamaan 50% harrastuskuluista - on ihan naurettavaa, että sitten se harrastusraha jää isotuloisemman vanhemman tilille makaamaan, lapsi ei pääse harrastukseen, ja vanhempi sitten koittaa kuumeisesti miettiä, mihin saisi rahansa kulutettua. Sisustuksen yms otit puheeksi sinä, en minä. Itse puhuin viihtyisästä asuinalueesta. Toki siellä ongelmalähiössä asuminen on ihan ok, jos se on myös sen isompituloisen mielestä kivaa, mutta useimmiten ne muuttavat pois, joilla on mahdollisuus. Joten onhan se vähän kummallista kieltää itseltään ja lapsiltaan parempi asuinalue vain siksi, että kumppanin mahdollisuus osallistua rahallisesti on vähän pienempi. Kyseenalaistan lähinnä tässä sen, voittaako tuossa periaatteellisessa tasajaossa mitään, jos samalla menettää toisaalta paljon muuta? Lähinnä kuulostaa siltä, että isotuloinen tekee itsestään oman elämänsä marttyyrin.
Jos naisella on noin hyvin tiedossa oma arvomaailma (perheasunto hyvällä alueella, lapsille laadukkaat harrastukset jne) miksi hän ei ole mitenkään pyrkinyt tätä kohti? Jos sitten hänen tuloillaan olisi mahdollista asua vain ongelmalähiössä ja lapset ei harrasta mitään? Miten se arvomaailma näkyy naisen käytönnön teoissa? Siinä että miehen pitää maksaa :D
Etkö sä nyt ymmärrä oikeasti lukemaasi? Eihän pointtini ole ollut se, että nainen haluaa mainitut asiat, vaan aika usein ihmiset haluavat niitä, mikäli heillä on siihen taloudellinen mahdollisuus. Koskee niin naisia kuin miehiäkin. Eikä omassa esimerkissäni edes ole köyhä nainen - varakas mies -asetelmaa, koska nuo tuloerot voivat mennä miten päin tahansa. Pointtini on se, että jos ihmisellä olisi itsellään varaa tarjota lapsilleen parempaa, ihmettelen jos hän ei periaatteellisista syistä halua tehdä niin. Siinä olet oikeassa, että jos ihminen tietää haluavansa tietyn elintason, kannattaa toki pyrkiä sitä kohti tavalla tai toisella. Mutta sehän tavallaan oli omakin pointtini, että jos ihminen kerran on halunnut vaurastua, niin luulisi, että hän haluaisi myös nauttia vauraudestaan ja ennen kaikkea tarjota sen avulle lapsilleen asioita. Tuntuu omituiselta, että tyytyy sitten huonompaan vain jonkin periaatteen vuoksi, sillä lopultahan tuossa menettää eniten hän itse, sekä lapsensa. Se köyhä lienee jo tottunut huonompaan eikä tavallaan menetä mitään.
Naisilla ja miehillä on erilaiset arvomaailmat, yleensä äiti vaatii lapselleen vain parasta ja isälle riittäisi keskinkertainen mikä ei äidille riitä ja äiti alkaa syyttämään isää pihiksi kun ei panosta parasta mitä rahalla saa.
Yleensä naiset elävät vain itseään ja lapsiaan varten ja vaativat miestä elämääni naista ja lapsia varten unohtaen itsensäMutta yritäpä kertoa tämä naisille.
Miksi se on niin vaikea kertoa? Sanoo vain, että "haluan elää lähinnä itseäni varten, en sinua tai lapsia varten, ja tästä syystä haluan käyttää tienaamani rahat pääosin itseni hyväksi."
Tässähän asia on nyt selkeästi ilmaistu. Jos kerrot asian ajoissa jo seurusteluvaiheessa, vältyt siltä ikävältä tilanteelta, että joutuisit suhteeseen jonkin verenimijän kanssa, joka odottaa sinua panostamaan esisijassa esim. lapsiinsa. Jotkut aikuiset kun ovat sellaisiakin - tarkoittaa siis sitä, että jos pitää valita lapsen harrastuksen tai oman väliltä, valitaan se lapsen harrastus. Tai jos pitää valita, meneekö lomalle perheen kanssa vai yksin, mennään perheen kanssa. On paras, että nämä perhekeskeiset pariutuvat keskenään, eikö vain? Joten kannattaa jutella asiat halki jo ennen perheen perustamista. Toista ihmistä ei voi kuitenkaan muuttaa, joten kannattaa selvittää jo ajoissa, onko kumppaniehdokas sellainen, joka vaatii perhekeskeistä elämäntyyliä. Jos on, niin vaihtoon. Eikö niin? Ei siis jäädä roikkumaan suhteeseen vääränlaisen ihmisen kanssa ja valiteta sitten, että nainen vaatii panostamaan lapsiin sitä ja tätä.
Oletko tosiaan sitä mieltä että miehen ainoat vaihtoehdot on elää yksin tai elää niin kuin nainen haluaa? Miksi nainen ei voi joustaa vaatimuksissa?
K u k a n a i n e n ? Älä etsi naista, joka joutuu joustamaan vaatimuksissa, vaan etsi naista, jolla on samanlainen näkemys ja arvomaailma kuin itselläsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikuisuus ongelma. Parempi palkkainen mies maksaa talon, autot ja ulkomaan matkat, ja päälle kerjätään silikonejakin ja kiltisti maksellaan kun vedotaan vaan siihen että vaimo ostelee kyllä omat kosmetiikkansa.
Nainen elelee toisen rahoilla, ja toinen ei oo moksiskaan, kun ei vaan asiaa halua itselleen myöntää. Kunhan saa rakoa, se riittää ja siitä maksetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmaista naista ei olekkaan, naiset vaatii kaikesta maksua. Joko mies maksaa naiselle puhdasta rahaa tai sitten maksaa naisen elämisen ja asumisen.
Oikeuden mukaista olisi että kaikki maksut menisi 50/50 ja ne mitoitetaan köyhemmän mukaan mutta kaikkihan sen tietää että naisille ei kelpaa vaatimaton elintaso jos miehellä olisi varaa maksaa parempi elintaso molemmille
Aika harva hyvätuloinen haluaa elää kuin köyhä. Oikeasti, mikä järki asua jossain ahtaassa kerrostaloluukussa, syödä halvinta ruokaa ja pihistellä kaikesta, jos olisi varaa olisi parempaankin? Kiva varmaan sillä hienolla Audilla kurvata kontulalaisen neukkukuution pihasta kun työkaverit asuu isoissa taloissa hyvällä alueella. Varsinkin jos on lapsia niin olisi jo melkoista m*lkkuutta vanhemmalta olla kustantamatta heille parempaa elintasoa jos siihen olisi mahdollisuus. Jos sillä köyhemmälläkin osapuolella on suht keskitasoiset/hyvät tulot niin 50/50 voi toimiakin.
Tätä minäkin ihmettelen. Tässäkin ketjussa on kovasti tuotu esiin, miten kovaa työtä ja paljon työtä se paremmin tienaava tekee, mutta eikö se työmäärä ja panostus mene ihan hukkaan, jos lopulta itsekin saa vain saman, minkä saisi jossain matalapalkkatyössä? No joo, ehkä vähän hienomman auton, mutta ei kai se auto kuitenkaan koko muuta elämää korvaa tai riitä elämänsisällöksi? Tuntuisi jotenkin siltä, että on pakko olla jokin neurokirjon ongelma, jos jumittuu niin vahvasti johonkin menojen tasajakoon, että alkaa jopa itse kärsiä siitä - koska kyllähän tuossa laskee omaakin elintasoaan. Voisi saada omistusasunnon hyvällä paikalla, mutta pakko asua jossain Hekan vuokramurjussa, ja lapset joutuvat ongelmakouluun ihan vain sen vuoksi, että toinen vanhempi ei voi paremmilla tuloillaan taata heille parempia puitteita. Mitä iloa siitä hyvästä palkasta on itsellekään? Ei voi olla niin, että aikuiselle ihmiselle on jotkut lounaat työkavereiden kanssa tai matkat kavereiden kanssa, sekä jotkut autot, kellot ja merkkivaatteet elämän koko sisältö ja tarkoitus. Yleensähän Suomessa hyvätuloiset nimenomaan haluavat parempaa asumista, viihtyisän kodin ja hyvän ympäristön, ja autot, kellot ja merkkivaatteet merkitsevät vähemmän. Ja yleensä Suomessa ihmiset mieluummin haluavat jakaa elämäänsä perheen kanssa sen sijaan, että tekisivät asioita yksin tai kavereiden kanssa.
Yrität siis sanoa, että naisen haluamat asiat (tiuhaan uusittava sisustus, järkyttävän kalliit lastenvaatteet, vaimon muotivaatteet, vaimon haluama talo ja harrastukset) ovat sitten automaattisesti niitä iloa tuottavia asioita joita mies hymyssä suin maksaa. Mutta jos mies omalla palkallaan haluaisi panostaa vaikka uuteen autoon tai kalastusvälineisiin tai kymppitonnin maastopyörään, se o tyhjää ja ilotonta tuhlaamista missä ei ole mitään järkeä :D
Ei, vaan pointtini oli se, että se parempituloinenhan kieltää samalla asioita itseltään. Ja toisaalta lapsiltaan, jos lasten harrastaminen tyssää siihen, että toinen vanhemmista ei pysty maksamaan 50% harrastuskuluista - on ihan naurettavaa, että sitten se harrastusraha jää isotuloisemman vanhemman tilille makaamaan, lapsi ei pääse harrastukseen, ja vanhempi sitten koittaa kuumeisesti miettiä, mihin saisi rahansa kulutettua. Sisustuksen yms otit puheeksi sinä, en minä. Itse puhuin viihtyisästä asuinalueesta. Toki siellä ongelmalähiössä asuminen on ihan ok, jos se on myös sen isompituloisen mielestä kivaa, mutta useimmiten ne muuttavat pois, joilla on mahdollisuus. Joten onhan se vähän kummallista kieltää itseltään ja lapsiltaan parempi asuinalue vain siksi, että kumppanin mahdollisuus osallistua rahallisesti on vähän pienempi. Kyseenalaistan lähinnä tässä sen, voittaako tuossa periaatteellisessa tasajaossa mitään, jos samalla menettää toisaalta paljon muuta? Lähinnä kuulostaa siltä, että isotuloinen tekee itsestään oman elämänsä marttyyrin.
Jos naisella on noin hyvin tiedossa oma arvomaailma (perheasunto hyvällä alueella, lapsille laadukkaat harrastukset jne) miksi hän ei ole mitenkään pyrkinyt tätä kohti? Jos sitten hänen tuloillaan olisi mahdollista asua vain ongelmalähiössä ja lapset ei harrasta mitään? Miten se arvomaailma näkyy naisen käytönnön teoissa? Siinä että miehen pitää maksaa :D
Etkö sä nyt ymmärrä oikeasti lukemaasi? Eihän pointtini ole ollut se, että nainen haluaa mainitut asiat, vaan aika usein ihmiset haluavat niitä, mikäli heillä on siihen taloudellinen mahdollisuus. Koskee niin naisia kuin miehiäkin. Eikä omassa esimerkissäni edes ole köyhä nainen - varakas mies -asetelmaa, koska nuo tuloerot voivat mennä miten päin tahansa. Pointtini on se, että jos ihmisellä olisi itsellään varaa tarjota lapsilleen parempaa, ihmettelen jos hän ei periaatteellisista syistä halua tehdä niin. Siinä olet oikeassa, että jos ihminen tietää haluavansa tietyn elintason, kannattaa toki pyrkiä sitä kohti tavalla tai toisella. Mutta sehän tavallaan oli omakin pointtini, että jos ihminen kerran on halunnut vaurastua, niin luulisi, että hän haluaisi myös nauttia vauraudestaan ja ennen kaikkea tarjota sen avulle lapsilleen asioita. Tuntuu omituiselta, että tyytyy sitten huonompaan vain jonkin periaatteen vuoksi, sillä lopultahan tuossa menettää eniten hän itse, sekä lapsensa. Se köyhä lienee jo tottunut huonompaan eikä tavallaan menetä mitään.
Naisilla ja miehillä on erilaiset arvomaailmat, yleensä äiti vaatii lapselleen vain parasta ja isälle riittäisi keskinkertainen mikä ei äidille riitä ja äiti alkaa syyttämään isää pihiksi kun ei panosta parasta mitä rahalla saa.
Yleensä naiset elävät vain itseään ja lapsiaan varten ja vaativat miestä elämääni naista ja lapsia varten unohtaen itsensäMutta yritäpä kertoa tämä naisille.
Miksi se on niin vaikea kertoa? Sanoo vain, että "haluan elää lähinnä itseäni varten, en sinua tai lapsia varten, ja tästä syystä haluan käyttää tienaamani rahat pääosin itseni hyväksi."
Tässähän asia on nyt selkeästi ilmaistu. Jos kerrot asian ajoissa jo seurusteluvaiheessa, vältyt siltä ikävältä tilanteelta, että joutuisit suhteeseen jonkin verenimijän kanssa, joka odottaa sinua panostamaan esisijassa esim. lapsiinsa. Jotkut aikuiset kun ovat sellaisiakin - tarkoittaa siis sitä, että jos pitää valita lapsen harrastuksen tai oman väliltä, valitaan se lapsen harrastus. Tai jos pitää valita, meneekö lomalle perheen kanssa vai yksin, mennään perheen kanssa. On paras, että nämä perhekeskeiset pariutuvat keskenään, eikö vain? Joten kannattaa jutella asiat halki jo ennen perheen perustamista. Toista ihmistä ei voi kuitenkaan muuttaa, joten kannattaa selvittää jo ajoissa, onko kumppaniehdokas sellainen, joka vaatii perhekeskeistä elämäntyyliä. Jos on, niin vaihtoon. Eikö niin? Ei siis jäädä roikkumaan suhteeseen vääränlaisen ihmisen kanssa ja valiteta sitten, että nainen vaatii panostamaan lapsiin sitä ja tätä.
Oletko tosiaan sitä mieltä että miehen ainoat vaihtoehdot on elää yksin tai elää niin kuin nainen haluaa? Miksi nainen ei voi joustaa vaatimuksissa?
Vastasin tähän jo (ja olen siis tuo, jolle sinä vastasit), mutta kirjoitan vähän lisää, Minusta se lähtökohta on jo alunperin väärä, että jonkin täytyy joustaa vatimuksissaan tuollaisessa asiassa. Se kuulostaa siltä, että yritetään sovittaa yhteen paloja, jotka eivät kuitenkaan sovi yhteen. Jos mies (tässä esimerkissähän se oli mies) kokee, että haluaa elää ensisijaisesti itselleen eikä naiselle ja lapsille, ja että hän haluaa myös käyttää omat rahansa ensisijaisesti itseensä, ei hänen suinkaan tarvitse muuttua. Toisaalta naisen, joka haluaa että perheessä on yhteistalous ja vanhemmat panostavat yhdessä yhteiseen elämään ja lapsiin, ei myöskään tarvitse muuttua. Mutta nämä ihmiset eivät sovi yhteen toistensa kanssa. Naisen pitää etsiä samalla lailla ajatteleva mies. Ja miehellä on muutama vaihtoehto:
Mies voi etsiä naisen, joka haluaa samalla lailla elää itselleen ja käyttää omat rahansa itseensä. Tällainen suhde voi olla sitoutunut parisuhde tai kevyempi suhde, ja siinä voidaan asua yksin tai erillään. Nämä ovat sopimusasioita. Mutta pointti on se, että molemmat hakevat tietynlaista erillisyyttä ja taloudellista itsenäisyyttä ja sitä, että on tiukasti erilliset rahat. Jos ollaan samoilla linjoilla, homma toimii. Tässä kohtaa voi tosin olla, että jos kumpikaan ei halua elää lapsilleen tai käyttää rahoja lapsiin, ei ehkä ole mielekästä hankkia lapsia. Koska minun on vaikea keksiä, miten voisi toimia sellainen yhtälö, että samaan aikaan panostetaan lapsiin, mutta ei kuitenkaan panosteta, ja lasten synnyttyä kuviuo ei voi toimia niin, että kumpikin vanhempi elää vain itselleen. Omaa elämää ei tarvitse unohtaa, mutta vanhempien on oltava olemassa myös lapsiaan varten. Mutta ehkä silloin ei edes halua lapsia, jos kokee nämä vain riesaksi ja uhkaksi omalle vapaudelleen? Tämä tuskin on ongelma, koska nykyisin myöskään kaikki naiset eivät halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen tapa omista rahapusseista on aikamoinen anomalia maailmassa. Useimmiten perhettä ajatellaan yksikkönä ja on aivan itsestään selvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso, piste.
Suosittelen naisille ulkomaisia, perhekeskeisiä miehiä :).
Useimmissa maissa nainen ei eroa kun lapset on tehty. Tajuatko syy-seuraussuhteen?
Useimmiten ei eroa Suomessakaan, ei varsinkaan niissä perheissä joissa mieskin osallistuu perhe-elämään sekä ajallisesti että rahallisesti. Ero tulee, jos toinen osoittautuu itsekkääksi m*lkeroksi. Joten ei, en nyt ihan nää pointtiasi.
Mies on koko päivän rankassa työssä ja kotiin päästyään kotiäiti vaatii että mies työskentelee illan kotona että kotiäiti pääsee helpommalla ja samaan aikaan vaaditaan että mies maksaa kaiken mitä kotiäiti haluaa. Kotiäidin mielestä kotityöt ja lastenhoito pitää mennä 50/50 mutta elämän maksamisen ei tarvitse mennä niin kun kotiäidillä ei ole varaa maksaa sitä elintasoa mitä itse vaatii mieheltä
Jos (ja kun) niitä kotitöitä riittää lapsiperhessä myös illaksi niin totta helkkarissa se mies osallistuu myös omalta osaltaa niihin. Vai oliko sinun ajatuksesi että mies tekee asioita vain päivisin ja nainen sekä päivisin että iltaisin?
Kuinka kauan itse jaksaisit raataa niska limassa aamusta iltaan kun missään ei panos riitä vaan kaikkialla vaaditaan enemmän ja kovemmin ja sinun yksin pitäisi vielä maksaa kaikki? Mihin kotiäidin kaikki aika menee kun kaikki jätetään illaksi että mies tulee töistä ja tekee ne? Et sinäkään pyykkiä käsin pese vaan sen tekee kone ja kuivumiseen laittamisessa ei kauaa mene. Ei ennenkään lapset menneet rikki vaikka ne joitain yksin välillä olemaankin etkö ole opettanut lapsellesi käytöstapoja jos sitä pitää olla koko ajan vahtimassa. Viekö puhelin ja netti liikaa aikaa kun mitään ei kerkiä tekemään. Äläkä sano että se metatyö kun naiset itse harrastavat tätä vaikka mikään ei siihen pakota
Sinun kannattaa jäädä lastesi kanssa ehdottomasti kotiin tekemään nuo helpot hommat ja vaimosi mennä töihin. Harvoja miehiä tuntuu kiinnostavan, vaikka niin helpolla pääsisi. On se kumma.
Vierailija kirjoitti:
Ikuisuus ongelma. Parempi palkkainen mies maksaa talon, autot ja ulkomaan matkat, ja päälle kerjätään silikonejakin ja kiltisti maksellaan kun vedotaan vaan siihen että vaimo ostelee kyllä omat kosmetiikkansa.
Nainen elelee toisen rahoilla, ja toinen ei oo moksiskaan, kun ei vaan asiaa halua itselleen myöntää. Kunhan saa rakoa, se riittää ja siitä maksetaan?
Miksi miehet on niin hölmöjä? Sallivat tämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä(kin) ketjussa konkretisoituu se, mikä tekee suomalaisesta nykymiehestä usein todella huonon kumppanin. Hän ei osaa arvostaa millään tavalla sitä, että hänellä on nainen, joka kantaa, synnyttää ja rakastaa hänen lastaan, usein aikamoisella taloudellisella ja uraan liittyvällä hintalapulla. En välitä omaisuudesta. Mutta arvostusta ja jonkinlaista tasa-arvoa vaadin, koska annan sitä miehellenikin.
Suomalaisen miehen nykyideaali on nainen, jonka luona käydä halutessaan panemassa ja syömässä. Muualla maailmassa on vielä miehiä, joille oman perheen perustaminen ja vaaliminen on maailman tärkein tehtävä ja siitä halutaan olla ylepeitä ja näyttää perheelle rakkauttaan. Liian usein etenkin keski-ikäiset naiset alistuvat tuohon pano-ja ruokasuhteeseen. Miehethän eivät kehtaa näiden naisten kanssa edes julkisesti kulkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen tapa omista rahapusseista on aikamoinen anomalia maailmassa. Useimmiten perhettä ajatellaan yksikkönä ja on aivan itsestään selvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso, piste.
Suosittelen naisille ulkomaisia, perhekeskeisiä miehiä :).
Useimmissa maissa nainen ei eroa kun lapset on tehty. Tajuatko syy-seuraussuhteen?
Useimmiten ei eroa Suomessakaan, ei varsinkaan niissä perheissä joissa mieskin osallistuu perhe-elämään sekä ajallisesti että rahallisesti. Ero tulee, jos toinen osoittautuu itsekkääksi m*lkeroksi. Joten ei, en nyt ihan nää pointtiasi.
Minulla on ulkomaalainen mies, jonka kanssa lapsi. Ei pienintäkään aikomusta erota. Tietenkään kyse ei ole miehen kulttuurista, joka jotenkin taianomaisesti estäisi eron. Sen sijaan mies on erittäin perhekeskeinen. Tuo kaikki rahansa yhteiseen kotiin, maksaa auliisti menoja oli kyse sitten lapsen vaatteista tai yhteisestä lomamatkasta. Osallistuu kotitöihin vaivojaan laskematta ja hoitaa lapsen menot ja leikittelyt ihan yhtä lailla. Suomalaiset naiset ovat alkaneet erota suomalaisista miehistä enenevässä määrin siitä lähtien, kun miehet alkoivat ajatella, että koko palkkakukkaroa ei tuoda kotiin ja kotitöihin osallistuminen on jotenkin riippuvaista rahasta. Vanhemmissa ikäluokissa ei miehillä omia rahoja ollut eivätkä vaimot heistä eronneet. Omalla isälläni ei ole ollut edes omaa pankkitiliä ikinä.
Eli naiset eroavat kun eivät saa käyttöönsä miehen hankkimaa varallisuutta. Miksi naiset vaativat miehen rahoja, miksi ei hommaa omia? Ollaan olevinaan niin tasa-arvoisia mutta miehen pitää maksaa ja luovuttaa omaisuutensa naiselle kun nainen ei halua opiskella parempaa ammattia tai tehdä enempää töitä koska haluavat päästä helpolla.
Tässä keskustelussa naiset sanovat enemmän tienaavana että kaikki on yhteistä mutta todella useassa muussa keskustelussa sanovat että "minun rahat on vain minun rahoja ja mies hommaa omansa, ei ole minun tehtävä nostaa miehen elintasoa"
Miksi luet vain noiden naisten kommentteja? Minä vastasin jo eilen, että meillä maksetaan asuminen, ruoka ja yhteinen auto 50/50. Jos vain toinen haluaa huonekalua, remonttia, kodinkonetta tms, hän maksaa sen yksin. Omat tavarat, oli ne sitten deodorantti, läppäri tai oman autonvaihto, hankitaan omista rahoista.
Mutta et halua lukea minun tai niiden naisten kommentteja, jotka pidämme kiinni 50/50 maksamisesta tai jopa maksamme itse enemmän, koska et pääsisi silloin halveksimaan naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen tapa omista rahapusseista on aikamoinen anomalia maailmassa. Useimmiten perhettä ajatellaan yksikkönä ja on aivan itsestään selvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso, piste.
Suosittelen naisille ulkomaisia, perhekeskeisiä miehiä :).
Useimmissa maissa nainen ei eroa kun lapset on tehty. Tajuatko syy-seuraussuhteen?
Useimmiten ei eroa Suomessakaan, ei varsinkaan niissä perheissä joissa mieskin osallistuu perhe-elämään sekä ajallisesti että rahallisesti. Ero tulee, jos toinen osoittautuu itsekkääksi m*lkeroksi. Joten ei, en nyt ihan nää pointtiasi.
Minulla on ulkomaalainen mies, jonka kanssa lapsi. Ei pienintäkään aikomusta erota. Tietenkään kyse ei ole miehen kulttuurista, joka jotenkin taianomaisesti estäisi eron. Sen sijaan mies on erittäin perhekeskeinen. Tuo kaikki rahansa yhteiseen kotiin, maksaa auliisti menoja oli kyse sitten lapsen vaatteista tai yhteisestä lomamatkasta. Osallistuu kotitöihin vaivojaan laskematta ja hoitaa lapsen menot ja leikittelyt ihan yhtä lailla. Suomalaiset naiset ovat alkaneet erota suomalaisista miehistä enenevässä määrin siitä lähtien, kun miehet alkoivat ajatella, että koko palkkakukkaroa ei tuoda kotiin ja kotitöihin osallistuminen on jotenkin riippuvaista rahasta. Vanhemmissa ikäluokissa ei miehillä omia rahoja ollut eivätkä vaimot heistä eronneet. Omalla isälläni ei ole ollut edes omaa pankkitiliä ikinä.
Eli naiset eroavat kun eivät saa käyttöönsä miehen hankkimaa varallisuutta. Miksi naiset vaativat miehen rahoja, miksi ei hommaa omia? Ollaan olevinaan niin tasa-arvoisia mutta miehen pitää maksaa ja luovuttaa omaisuutensa naiselle kun nainen ei halua opiskella parempaa ammattia tai tehdä enempää töitä koska haluavat päästä helpolla.
Tässä keskustelussa naiset sanovat enemmän tienaavana että kaikki on yhteistä mutta todella useassa muussa keskustelussa sanovat että "minun rahat on vain minun rahoja ja mies hommaa omansa, ei ole minun tehtävä nostaa miehen elintasoa"Oletko oikeasti sitä mieltä, että esimerkiksi sairaanhoitajat tai lastensuojelun työntekijät pääsevät helpolla?
Mikä naisen pakotti sairaanhoitajaksi tai työskentelemään lastensuojelussa tai miksi työskentelee yleensä julkisella alalla? Miksi ei opiskellut jotain tekniikanalaa kun kaikki tietävät että siellä tietää enemmän?
Ehkä hän tykkää ihmisistä ja lapsista ja heidän kanssaan työskentelystä ja halua atehdä sisällöllisesti mielekästä työtä? Mutta sinunhan kannattaa toki hakea nainen tekniikan alalta, jos naisen tulot ovat sinulle tärkeät ja fiduttaa kun muidu ei tiena tarpeeksi. Miksi et tee niin?
Vierailija kirjoitti:
Tässä(kin) ketjussa konkretisoituu se, mikä tekee suomalaisesta nykymiehestä usein todella huonon kumppanin. Hän ei osaa arvostaa millään tavalla sitä, että hänellä on nainen, joka kantaa, synnyttää ja rakastaa hänen lastaan, usein aikamoisella taloudellisella ja uraan liittyvällä hintalapulla. En välitä omaisuudesta. Mutta arvostusta ja jonkinlaista tasa-arvoa vaadin, koska annan sitä miehellenikin.
Olen nainen enkä itsekään arvosta sitä, että nainen ensin itse valitsee käyttää hoitovapaat ja sitten edellyttää kuitenkin taloudellista tasa-arvoa. Myös isällä on oikeus olla kotona lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen tapa omista rahapusseista on aikamoinen anomalia maailmassa. Useimmiten perhettä ajatellaan yksikkönä ja on aivan itsestään selvää, että perheessä on kaikilla sama elintaso, piste.
Suosittelen naisille ulkomaisia, perhekeskeisiä miehiä :).
Useimmissa maissa nainen ei eroa kun lapset on tehty. Tajuatko syy-seuraussuhteen?
Useimmiten ei eroa Suomessakaan, ei varsinkaan niissä perheissä joissa mieskin osallistuu perhe-elämään sekä ajallisesti että rahallisesti. Ero tulee, jos toinen osoittautuu itsekkääksi m*lkeroksi. Joten ei, en nyt ihan nää pointtiasi.
Minulla on ulkomaalainen mies, jonka kanssa lapsi. Ei pienintäkään aikomusta erota. Tietenkään kyse ei ole miehen kulttuurista, joka jotenkin taianomaisesti estäisi eron. Sen sijaan mies on erittäin perhekeskeinen. Tuo kaikki rahansa yhteiseen kotiin, maksaa auliisti menoja oli kyse sitten lapsen vaatteista tai yhteisestä lomamatkasta. Osallistuu kotitöihin vaivojaan laskematta ja hoitaa lapsen menot ja leikittelyt ihan yhtä lailla. Suomalaiset naiset ovat alkaneet erota suomalaisista miehistä enenevässä määrin siitä lähtien, kun miehet alkoivat ajatella, että koko palkkakukkaroa ei tuoda kotiin ja kotitöihin osallistuminen on jotenkin riippuvaista rahasta. Vanhemmissa ikäluokissa ei miehillä omia rahoja ollut eivätkä vaimot heistä eronneet. Omalla isälläni ei ole ollut edes omaa pankkitiliä ikinä.
Eli naiset eroavat kun eivät saa käyttöönsä miehen hankkimaa varallisuutta. Miksi naiset vaativat miehen rahoja, miksi ei hommaa omia? Ollaan olevinaan niin tasa-arvoisia mutta miehen pitää maksaa ja luovuttaa omaisuutensa naiselle kun nainen ei halua opiskella parempaa ammattia tai tehdä enempää töitä koska haluavat päästä helpolla.
Tässä keskustelussa naiset sanovat enemmän tienaavana että kaikki on yhteistä mutta todella useassa muussa keskustelussa sanovat että "minun rahat on vain minun rahoja ja mies hommaa omansa, ei ole minun tehtävä nostaa miehen elintasoa"Oletko oikeasti sitä mieltä, että esimerkiksi sairaanhoitajat tai lastensuojelun työntekijät pääsevät helpolla?
Mikä naisen pakotti sairaanhoitajaksi tai työskentelemään lastensuojelussa tai miksi työskentelee yleensä julkisella alalla? Miksi ei opiskellut jotain tekniikanalaa kun kaikki tietävät että siellä tietää enemmän?
Hei, jos hoitsun tai sossun ammatti on ongelma, niin ei varmaan kannata ryhtyä suhteeseen hoitsun tai sossun kanssa, eikö? Eikös tämä olisi hyvä ratkaisu? Eikö voi etsiä sellaista naista, jonka ammatti ja palkkataso kelpaavat?
Vierailija kirjoitti:
Olen kahden lapsen yksinhuoltaja ja mies ja teen kaikki kotihommat tässä huushollissa. V-ttu ne kotityöt niin raskaita ole. Lopettakaa äm mät se mäkätys.
Eivät ne olekaan raskaita. Ne ovat vaan tylsiä, ärsyttäviä ja puuduttavia. Moni ihminen inhoaa niitä. Myös moni mies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Ei kai se pienituloinen luista laskunmaksusta, jos osallistuu siihen kykyjensä mukaan. Oletatko sinä, että puoliso laittaa kaiken rahansa teidän yhteiseen elämiseen, jos sitä se 50/50-jako vaatii?
Enkä mä näe ihan reiluna sitäkään, että pienituloisen pitää kompensoida pieniä tulojaan tekemällä vastaavasti kotitöitä. Jos molemmat tekee täyttä työpäivää, on vähintään kohtuullista, että molemmat saa tarpeen mukaan aikaa palautumiseen ja harrastamiseen, ei se pienituloisuus voi tarkoittaa sitä että pitää jaksamisestaan tinkiä. Siivous hoituu yhdessä paljon nopeammin ja olisi varmaan mukava tehdä yhdessäkin jotain kivaa?
Mulle riittää nussiminen joksikin yhdessä tehdyksi kivaksi.
Kumma juttu kun ei naiset voi panostaa siihen työelämään sen vertaa, että saisi saman tulotason kuin miehet. Ei se mitään avaruustekniikkaa ole ja loppuisi se ainainen mäkätys, että miksei miehet anna omistaan naisen tuhlattavaksi.
Mitä väliä naisen tuloilla silloin on? Tuota kutsutaan FWB-suhteeksi eikä siinä asuta saman katon alla ja makseta yhdessä asumis- ja ruokakuluja tai siivota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä(kin) ketjussa konkretisoituu se, mikä tekee suomalaisesta nykymiehestä usein todella huonon kumppanin. Hän ei osaa arvostaa millään tavalla sitä, että hänellä on nainen, joka kantaa, synnyttää ja rakastaa hänen lastaan, usein aikamoisella taloudellisella ja uraan liittyvällä hintalapulla. En välitä omaisuudesta. Mutta arvostusta ja jonkinlaista tasa-arvoa vaadin, koska annan sitä miehellenikin.
Olen nainen enkä itsekään arvosta sitä, että nainen ensin itse valitsee käyttää hoitovapaat ja sitten edellyttää kuitenkin taloudellista tasa-arvoa. Myös isällä on oikeus olla kotona lapsen kanssa.
Siis taloudellinen tasa-arvo on kiinni siitä, kuka käyttää hoitovapaat? Kyllä se on vähän periaatteellisempi asia.
Ei, vaan miehellä on myös vaihtoehtona elää yhdessä sellaisen naisen kanssa, jonka kanssa ajattelutavat osuvat yksiin. Enhän suinkaan kirjoittanut, että pitää elää yksin, vaan että ei kannata elää yhdessä nimenomaan sellaisen naisen kanssa, jonka ajatusmaailma on se, että vanhemmat panostavat ensisijaisesti lapsiin ja perheeseen.