Jos kaksi tiedemiestä tappelee asiasta x johon molemmilla on sama koulutus niin kumpaa minun tulisi kuunnella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et yksinkertaisesti voi tietää, lähtökohtaisesti. Joskus tietysti toinen on hullu yms..

Tämä. Joskus poikkeavasti ajatteleva yksilö on oikeassa koska on keksinyt jotain uutta. Toisaalta se poikkeavasti ajatteleva voi olla myös aivan hörhö.

Poikkeavasti ajatteleva esittää perusteensa väitteelleen vertaisarvioidussa julkaisussa.

Eiköhän ap:n kuvaama tilanne ole kuitenkin seuraava:

Joku virkaheitto tohtori tms. esittää ajatuksiaan maallikoille suunnatuissa julkaisuissa.

Joku alan asiantuntija kritisoi tätä ja tässä siis "tiedemiesten tappelu".

Näitä yhteenottojahan nähdään toisinaan vaihtoehtohoitojen ja kreationismin tiimoilta.

Helsingin yliopistolta mahtava tutkimus

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bee95682-6080-4d08-b4c0-25c7e7b490c1

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen ovat toteuttaneet professori Pekka Martikainen yhdessä Kaarina Korhosen ja Lasse Tarkiaisen kanssa. Tutkimus julkaistiin tiedejulkaisu British Medical Journalin joulunumerossa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kaupungeissa, joissa on jonkin verran metallibändejä, on hevibändittömiä alueita alhaisempi kuolleisuus. Samoin sairaalakäyntien määrät olivat alhaisempia metallibändien kotiseuduilla.

Tutkimuksessa arvioidaan, että positiiviset tulokset saattavat kertoa metallimusiikin edistävän terveempiä elämäntapoja, parempia selviytymiskeinoja vaikeissa tilanteissa ja vahvempaa yhteisöllisyyttä.

Onko tuo totta?

No seuraavaksi voidaan sitten tutkia kuusenkäpysadon korrelaatio päivystvien dosenttien kuolleisuuteen. Kyllä siitäkin varmaan vahva yhteys löytyy, varsinkin jos outlierit identifioidaan tehokkaasti.

Oma heittosi ei perustu yhtään mihinkään toisin kuin tuo tutkimus, joten aloitahan kritiikkisi muotoilu alusta. 

Se että pistetään kaksi toisiinsa liittymätöntä tilastoa yhteen, ei tee siitä faktaa

- eri

PS. Helsingin yliopiston kannattaa keskittyä Afrikan tähteen sen pahuuteen. 

Se että vastaat johonkin ei vielä tee siitä pätevää argumenttia. Koitahan pysyä asiassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Tappeleeko ne holvikaaren alla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Sinä teet oletuksen että maailmalta tai suomesta ei olisi löytynyt dataa joiden perusteella olisi voinut tehdä havaintoja aiheesta. Minä olen kanssasi eri mieltä. Tuohon löytyi faktaa, mutta sitä ei haluttu etsiä.

Pitää katsoa reutersin faktan tarkistusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Sinä teet oletuksen että maailmalta tai suomesta ei olisi löytynyt dataa joiden perusteella olisi voinut tehdä havaintoja aiheesta. Minä olen kanssasi eri mieltä. Tuohon löytyi faktaa, mutta sitä ei haluttu etsiä.

Sinä teet oletuksen, että jokaisen tutkimuksen tulos olisi täsmälleen sama, vaikka aineisto vaihtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et yksinkertaisesti voi tietää, lähtökohtaisesti. Joskus tietysti toinen on hullu yms..

Tämä. Joskus poikkeavasti ajatteleva yksilö on oikeassa koska on keksinyt jotain uutta. Toisaalta se poikkeavasti ajatteleva voi olla myös aivan hörhö.

Poikkeavasti ajatteleva esittää perusteensa väitteelleen vertaisarvioidussa julkaisussa.

Eiköhän ap:n kuvaama tilanne ole kuitenkin seuraava:

Joku virkaheitto tohtori tms. esittää ajatuksiaan maallikoille suunnatuissa julkaisuissa.

Joku alan asiantuntija kritisoi tätä ja tässä siis "tiedemiesten tappelu".

Näitä yhteenottojahan nähdään toisinaan vaihtoehtohoitojen ja kreationismin tiimoilta.

Helsingin yliopistolta mahtava tutkimus

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/bee95682-6080-4d08-b4c0-25c7e7b490c1

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen ovat toteuttaneet professori Pekka Martikainen yhdessä Kaarina Korhosen ja Lasse Tarkiaisen kanssa. Tutkimus julkaistiin tiedejulkaisu British Medical Journalin joulunumerossa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kaupungeissa, joissa on jonkin verran metallibändejä, on hevibändittömiä alueita alhaisempi kuolleisuus. Samoin sairaalakäyntien määrät olivat alhaisempia metallibändien kotiseuduilla.

Tutkimuksessa arvioidaan, että positiiviset tulokset saattavat kertoa metallimusiikin edistävän terveempiä elämäntapoja, parempia selviytymiskeinoja vaikeissa tilanteissa ja vahvempaa yhteisöllisyyttä.

Onko tuo totta?

No seuraavaksi voidaan sitten tutkia kuusenkäpysadon korrelaatio päivystvien dosenttien kuolleisuuteen. Kyllä siitäkin varmaan vahva yhteys löytyy, varsinkin jos outlierit identifioidaan tehokkaasti.

Oma heittosi ei perustu yhtään mihinkään toisin kuin tuo tutkimus, joten aloitahan kritiikkisi muotoilu alusta. 

Se että pistetään kaksi toisiinsa liittymätöntä tilastoa yhteen, ei tee siitä faktaa

- eri

PS. Helsingin yliopiston kannattaa keskittyä Afrikan tähteen sen pahuuteen. 

Se että vastaat johonkin ei vielä tee siitä pätevää argumenttia. Koitahan pysyä asiassa. 

Muutama kyseenalaistus

- kuinka suuri prosentti kaupungin asukkaista kuuluu hevibändeihin? 

- kuunnellaakon bändin musiikkia muuallakin omalla kylällä?

Esim kahden tapahtuman todennäköisyyttä voi vertailla, mutta silti jos ajatellaan, että riski = todennäköisyys x haitta, niin jo haitan arviointi (voi olla) subjektiivista. Ellei oteta täysin äärimmäisiä asioita.

Asiat ovat suhteellisia.

Tutkijoiden väitteet harvoin ovat kovin dramaattisia, tulkinnat voivat silti olla. Aika nopeasti mennään arvomaailmaan, maailmankuvaan, psykologiaan, politiikkaan.

Siihen on syynsä miksi artikkelit noudattavat introduction, results ja discussion rakennetta. Tutkimustulokset esitetään results osiossa ja discussion osiossa pohditaan ja arvaillaan niiden merkitystä ja laajempaa vaikutusta. Tarkkaan ottaen tämä ei ole enää tiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Sinä teet oletuksen että maailmalta tai suomesta ei olisi löytynyt dataa joiden perusteella olisi voinut tehdä havaintoja aiheesta. Minä olen kanssasi eri mieltä. Tuohon löytyi faktaa, mutta sitä ei haluttu etsiä.

Sinä teet oletuksen, että jokaisen tutkimuksen tulos olisi täsmälleen sama, vaikka aineisto vaihtuu.

En. Päinvastoin. Yritin tuoda esiin että nykyisin vältetään tutkimuksia, joissa tulos on mahdollisesti epämiellyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Sinä teet oletuksen että maailmalta tai suomesta ei olisi löytynyt dataa joiden perusteella olisi voinut tehdä havaintoja aiheesta. Minä olen kanssasi eri mieltä. Tuohon löytyi faktaa, mutta sitä ei haluttu etsiä.

Sinä teet oletuksen, että jokaisen tutkimuksen tulos olisi täsmälleen sama, vaikka aineisto vaihtuu.

En. Päinvastoin. Yritin tuoda esiin että nykyisin vältetään tutkimuksia, joissa tulos on mahdollisesti epämiellyttävä.

Eli et puhu tutkimuksesta lainkaan, vaan politiikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Sinä teet oletuksen että maailmalta tai suomesta ei olisi löytynyt dataa joiden perusteella olisi voinut tehdä havaintoja aiheesta. Minä olen kanssasi eri mieltä. Tuohon löytyi faktaa, mutta sitä ei haluttu etsiä.

Löytyi siihen dataa tai ei niin edelleenkään arvaus tai mielipide ilman muita tieteeseen liittyviä vaiheita ei ole tiedettä vaan arvaus tai mielipide. Sinä taas et tee tiedettä tai edes keskustele vaan persupolitiikkaa eli käytät aihetta keppihevosena hokeaksesi (taas kerran ennen vaaleja) persujen ainoaa ydinsanomaa. Sinua ei saa vaikenemaan muuten kuin deletoimalla koko ketjun jolloin siirryt spämmimään seuraavaan ketjuun joka ei luultavasti liity aiheeseen mitenkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Sinä teet oletuksen että maailmalta tai suomesta ei olisi löytynyt dataa joiden perusteella olisi voinut tehdä havaintoja aiheesta. Minä olen kanssasi eri mieltä. Tuohon löytyi faktaa, mutta sitä ei haluttu etsiä.

Sinä teet oletuksen, että jokaisen tutkimuksen tulos olisi täsmälleen sama, vaikka aineisto vaihtuu.

En. Päinvastoin. Yritin tuoda esiin että nykyisin vältetään tutkimuksia, joissa tulos on mahdollisesti epämiellyttävä.

Eli et puhu tutkimuksesta lainkaan, vaan politiikasta.

Onko luetun ymmärtämisessä haasteita?

Vierailija kirjoitti:

Siihen on syynsä miksi artikkelit noudattavat introduction, results ja discussion rakennetta. Tutkimustulokset esitetään results osiossa ja discussion osiossa pohditaan ja arvaillaan niiden merkitystä ja laajempaa vaikutusta. Tarkkaan ottaen tämä ei ole enää tiedettä.

Mistähän ihmeestä sinä oikein luulet puhuvasi? Väitteessäsi ei ole järjen hiventä. 

Tekmologia ja tiede on paha. Ne väittävät, että mielipiteet ei ole kaikki arvokkaita vaikka ne on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Sinä teet oletuksen että maailmalta tai suomesta ei olisi löytynyt dataa joiden perusteella olisi voinut tehdä havaintoja aiheesta. Minä olen kanssasi eri mieltä. Tuohon löytyi faktaa, mutta sitä ei haluttu etsiä.

Sinä teet oletuksen, että jokaisen tutkimuksen tulos olisi täsmälleen sama, vaikka aineisto vaihtuu.

En. Päinvastoin. Yritin tuoda esiin että nykyisin vältetään tutkimuksia, joissa tulos on mahdollisesti epämiellyttävä.

Eli et puhu tutkimuksesta lainkaan, vaan politiikasta.

Onko luetun ymmärtämisessä haasteita?

Jos et ymmärrä mistä puhutaan niin älä osallistu keskusteluun. - eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä jolla ei ole kytköksiä, ei ole maksettu, ja joka yleisesti pyrkii totuuteen. Tieteen tarkoitushan kai on pyrkiä totuuteen. Sitten toinen juttu, että hänellä on jokin moraali siellä taustalla. Esim. voiko raha sellaista joskus vääristää? Ajattelen, että tieteen tulisi totuuden lisäksi palvella hyvää. Esim. n atsien kokeet, olivatko sellaisia? Sitä voi miettiä.

Kuka tekee tieteellistä tutkimusta omasta lompakosta? Entäs muut vaikuttimet, esim. suosio, maine yms. Kuinka moni tutkija tutki esim. 2015 vuoden tapahtumia ennen vuotta 2020 ja totesi että tehdyistä poliittisista päätöksistä tulee merkittäviä ongelmia? Nythän tuo on jo matti meikäläisillekin selvää. Ennen vuotta 2020 tuollainen tutkimus ja siitä saatu tulos olisi ollut sellainen, millä maine olisi kasvanut mutta suosio laskenut.

Arvaus ja mielipide ei ole tieteellinen tutkimustulos vaikka se sattuisi jollain kriteereillä osumaan oikeaankin. 

Täällä on tosiaan käsitteetkin täysin sekaisin. Tutkimus havannoi ja pyrkii todentamaan tapahtumia. Ennusteet eivät ole enää tutkimusta.

Sinä teet oletuksen että maailmalta tai suomesta ei olisi löytynyt dataa joiden perusteella olisi voinut tehdä havaintoja aiheesta. Minä olen kanssasi eri mieltä. Tuohon löytyi faktaa, mutta sitä ei haluttu etsiä.

Löytyi siihen dataa tai ei niin edelleenkään arvaus tai mielipide ilman muita tieteeseen liittyviä vaiheita ei ole tiedettä vaan arvaus tai mielipide. Sinä taas et tee tiedettä tai edes keskustele vaan persupolitiikkaa eli käytät aihetta keppihevosena hokeaksesi (taas kerran ennen vaaleja) persujen ainoaa ydinsanomaa. Sinua ei saa vaikenemaan muuten kuin deletoimalla koko ketjun jolloin siirryt spämmimään seuraavaan ketjuun joka ei luultavasti liity aiheeseen mitenkään. 

Otin tuon aiheen esimerkiksi, koska se aiheuttaa ihmisissä raivoa, kuten vastauksestakin näkee. Tuon takia tutkijat jättävät aiheen tutkimatta, vaikka aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. Kuten näin jälkeenpäin on huomattu. 

Omalla alallani ei useinkaan törmää tappelutasoiseen kiistelyyn ja harva aihe on sellainen, että asiantuntijat olisivat aivan vastakkaista mieltä. Varmaan kipakoin keskustelu, jota olen sattunut todistamaan, koski sitä, mikä voi johtaa ykköstyypin diabeteksen puhkeamiseen... Usein avoimiin kysymyksiin on monia mahdolllisia selityksiä/vastauksia, ja tutkijat tunnustavat näiden olemassaolon, vaikka oma tutkimus painottuisi vain johonkin osa-alueeseen. On tietysti niitäkin, jotka vähän liian kovaäänisesti nostavat omaa tutkimuslinjaansa ylitse muiden, liioittelevat havaintojensa merkitystä, vetävät mutkia suoriksi tulkinnoissa, ja ehkä vähättelevät toisia. Sellaisten uskottavuutta voin katsoa kriittisemmin kuin muiden.

Itse toimin IT-alalla, jossa teoriat ja niihin suhtautuminen on verrattavissa lähes uskontoon. 

Vierailija kirjoitti:

Itse toimin IT-alalla, jossa teoriat ja niihin suhtautuminen on verrattavissa lähes uskontoon. 

Väitän, että monille ihmisille on kauhean tärkeää ajatella, että  suurimpaan osaan asioista on olemassa yksi looginen, oikea johtopäätös. IT-alalla työskenteleville miehille tämä tarve on ehkä keskimääräistä suurempi.  

"Tietenkin jokainen järkevä ihminen ajattelee, että.."  ja kuitenkin väitteeseen sisältyy kauheasti oletuksia maailmasta. Kaikkea muuta kuin tieteellisiä asioita. Tiede antaa lopulta aika vähän eväitä ihmisenä olemiselle.

Enkä ole ollenkaan tiedevastainen, päinvastoin.