Jos kaksi tiedemiestä tappelee asiasta x johon molemmilla on sama koulutus niin kumpaa minun tulisi kuunnella?

"Tiede" muuttuu jatkuvasti, eriäviä mielipiteitä kuuluukin olla, jotta kehitystä tapahtuu. Mikään ei ole mustavalkoista, eikä mitään absoluuttista faktaa ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

"Tiede" muuttuu jatkuvasti, eriäviä mielipiteitä kuuluukin olla, jotta kehitystä tapahtuu. Mikään ei ole mustavalkoista, eikä mitään absoluuttista faktaa ole olemassakaan.

Juurikin näin.

Mutta osallistuakseen tieteen debattiin, tulee käyttää tieteellisiä menetelmiä: eli käytännössä osoittaa argumenttinsa niin, että ne ovat perusteltavissa ja toistettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti monella muullakin tiedemiehellä on siitä asiasta sanottavaa. Vertaa kuinka moni kannattaa kumpaakin mielipidettä.

Huoh! Tiede ei ole huutoäänestystä.

Ei, mutta jos  tämä 1 on eri mieltä kuin 99 muuta, kannattaa todella uskoa niitä 99

Ei se vaan mene ihan suoraan noin. Ne 99 tiedemiestä ja suuri enemmistö voi edelleen olla virheellisten tulosten pohjalta tehtyjen virheellisten päätelmien varassa. Virhe voi johtua vaikka viallisista laitteistoista ja virheellisestä lähtöoletuksesta, joka vääristää tulosten tulkintaa - tai joku tuntematon asia vaikuttaakin tuloksiin.

Tietysti voi olla joku aineisto jota kaikki käyttävät joka on virheellinen, niinhän kävi covidinkin kanssa alkuaikoina. Joku möi jotain höpödataa jonka kaikki ostivat että pääsevät nopeasti tutkimaan.

Varmasti tällaista vähemmän tapahtuu silloin kun tilanne on stabiilimpi. Mutta ihan mahdollinen skenaario, tutkimusdataa avataan koko ajan enemmän niin että sitä voivat muutkin käyttää, eli periaatteessa virheet voivat kertautua. Silloin kyllä samalla nousee sekin todennäköisyys että ne virheet huomataan helpommin.

Riippuu tietysti ihan mitä tutkii.

Ei kaikessa tieteessä käytetä mitään ”ulkopuolista aineistoa ”.

Toki esim lääketieteellisten tutkimusten kvantitatiivinen data on ihan hyvää aineistoa tutkimuksiin joissa siitä on hyötyä. Jos tällainen valmis aineisto on saatavilla. Mutta se ei ole mikään normi, että asioita tutkittaisiin vain valmiilla aineistoilla, todellakaan.

No niinkuin sanoit, riippuu alasta. Tutustupa aiheeseen avoin tutkimusdata; kyllä ollaan menossa koko ajan enemmän siihen suuntaan että data on kaikkien käytettävissä, useat rahoittajat edellyttävät datan avaamista.

Vaikkapa täältä: https://www.uef.fi/fi/avoimet-tutkimusaineistot

Voit päätellä, ettei kukaan voi tietää/löytää oikeaa yhtä ainutta totuutta ikinä mistään. Kaikista asioista mitä on tutkittu, löytyy erilaisia tutkimustuloksia. Tutkittavaan asiaan vaikuttaa aina tutkijoiden omat odotukset, ennakkokäsitykset ja toiveet, mitä halutaan löytää ja halutaan etsiä.

Kuten tieteessä on todistettu veden molekyylienkin muuttuvan ko henkilöiden asenteen mukaan, näin käy kaiken aineen kanssa.

Viisainta on siis muistaa, ettei mitään pidä ainoana totuutena. Totuuksia on monia. Voit tietysti valita itsellesi mieluisimman, mihin haluat uskoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti monella muullakin tiedemiehellä on siitä asiasta sanottavaa. Vertaa kuinka moni kannattaa kumpaakin mielipidettä.

Huoh! Tiede ei ole huutoäänestystä.

Ei, mutta jos  tämä 1 on eri mieltä kuin 99 muuta, kannattaa todella uskoa niitä 99

Ei se vaan mene ihan suoraan noin. Ne 99 tiedemiestä ja suuri enemmistö voi edelleen olla virheellisten tulosten pohjalta tehtyjen virheellisten päätelmien varassa. Virhe voi johtua vaikka viallisista laitteistoista ja virheellisestä lähtöoletuksesta, joka vääristää tulosten tulkintaa - tai joku tuntematon asia vaikuttaakin tuloksiin.

Millä todennäköisyydellä kaikkien 99 tutkimusryhmän laitteet ja havainnot olisi epäkunnossa ja vain tällä 1 kunnossa?

Tieteessä on kyse myös todennäköisyyksistä. Tai oikeastaan vain siitä. Emmehän me voi tietää mitään absoluuttisesti

Ihan vaikka niin, että tietty erä kalibrointiliuosta onkin virheellinen, ja kaikki sitä käyttäneet ovatkin saaneet virheellisiä tuloksia sen käytön aikana. Tai yleisesti käytössä ollut tietokoneohjelma sisältää ihan pienen virheen, joka sitten käytön aikana kumuloituu.

Nämä havaitaan yleensä aika nopeasti, mutta voivat hetken aikaa aiheuttaa hämmennystä.

Älä kuuntele kumpaakaan vaan odota että tulee lisää tutkimuksia. Tieteellä on taipumus löytää oikea käsitys vaikka olisi harha-askeliakin aluksi.

Jos et ymmärrä alaa alkuunkaan, niin älä ala "tekemään omaa tutkimusta".

Vierailija kirjoitti:

Voit päätellä, ettei kukaan voi tietää/löytää oikeaa yhtä ainutta totuutta ikinä mistään. Kaikista asioista mitä on tutkittu, löytyy erilaisia tutkimustuloksia. Tutkittavaan asiaan vaikuttaa aina tutkijoiden omat odotukset, ennakkokäsitykset ja toiveet, mitä halutaan löytää ja halutaan etsiä.

Kuten tieteessä on todistettu veden molekyylienkin muuttuvan ko henkilöiden asenteen mukaan, näin käy kaiken aineen kanssa.

Viisainta on siis muistaa, ettei mitään pidä ainoana totuutena. Totuuksia on monia. Voit tietysti valita itsellesi mieluisimman, mihin haluat uskoa.

Jos on oikea asenne, niin veden molekyylit muuttuvat vaikka viiniksi? Tieteessä on osoitettu että pieni osa ihmisistä sekoaa ja uskoo kaikkiin mahdollisiin uskontoihin,  salaliittoihin ja teoriohin. Onneksi teitä on vain pieni osa, joten ihmiskunnalla on yhä toivoa.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti monella muullakin tiedemiehellä on siitä asiasta sanottavaa. Vertaa kuinka moni kannattaa kumpaakin mielipidettä.

Kyllä ja ei. Monesti se että monenlaisella erikoistumisella ja kokemuksella asiantuntijat päätyy samaan on oikeasti vahva merkki todisteiden vahvuudesta. Lisäksi kuvan jatkuva tarkentuminen kertoo... Ei siitä että on oltu väärässä vaan että ollaan nimen omaan lähenemässä parempaa ymmärrystä. Täysin paikkaansapitämättömät väitteet tunnistaa usein siitä, ettei se väite ole muuttunut pitkään aikaan. Vaikkapa se että auriko olisi keskeisin tällä hetkellä ilmastoa muuttava asia. Toisaalta (tuloksena) ihmisen vaikutusta korostavaan malliin on toisinaan sisällytetty myös auringon muutokset. Jos täytyy arvioida ilman tuollaista tukea, yleensä kannattaa aluksi uskoa sitä, joka kertoo miksi hänen selitystään voi pitää heikkona

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummalla on enemmän arvostetuissa journaleissa julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita asiasta x?

Itse asiassa, kumman artikkeleihin on viitattu enemmän.

Ise asiassa tuo kertoo vaikutuksesta, mutta ei paikkaansapitävyydestä. Se sisältää ns. negatiiviset sitaatit. Lisäksi tarkalla tutkimusalalla voi olla suuri vaikutus. Tai sillä koska on tutkinut aihetta. Huonokin tutkimus aikaisin tehtynä voi saada paljon viittauksia. Samoin työkalun julkaisu osana tulosta nostaa sitaattimääriä.

Ap, sinun pitää kuunnella kumpaakin. Miten muuten voit muodostaa oman mieliteesi. Kuuntelet siis molempien esittämät argumentit kannalleen.

Jos oma kyky ei riitä, usko vaikka sitä kohteliaampaa. Tieteessä se usein paljastaa että puhuja tietää argumenttiensa olevan laajasti hyväksyttyjä. Parempi silti kuunella molemmat.

Ihan aloituksen kysymykseen vastaus: jos maailmassa on vain kaksi aihetta tutkivaa "tiedemiestä", jotka tappelevat keskenään aiheen oikeasta tulkinnasta, silloin sinä maallikkona et kyllä mistään voi tietää kummin asia on. Siitä asiasta ei silloin sinulla tarvitse eikä pidä olla mielipidettä. On ihan riittävän valistunutta että tiedät, että tästä asiasta ei ole konsensusta.

Jos olet itse alalla syvemmällä sisällä, saatat tietää tästä asetelmasta jotain enemmän. "Tiedemies" X on ehkä tehnyt uransa tutkimalla hypoteesia A ja rakentamalla miljoonia maksavat laitteistot, jotka soveltuvat hypoteesin A tutkimiseen, ja on palkannut vuosikymmenten aikana ympärilleen henkilöstöä, joka on myös tehnyt uransa tutkimalla hypoteesia A. He eivät ole saaneet hypoteesia A vahvistettua, mutta toivovat että niin käy jos saadaan vielä tiettyjä tuloksia uudella kehittelyssä olevalla menetelmällä. Oletetaan, että nyt tulee toiselta suunnalta uusi "tiedemies" Y, joka tutkii eri menetelmillä hypoteesia B, ja saakin heti hypoteesille B todisteita omilla menetelmillään. Nyt voi olla niin, että vaikka hypoteesi B näyttää aika todennäköiseltä ratkaisulta ongelmaan, "tiedemies" X:n ryhmällä voi olla erittäin suuria intressejä tarttua siihen marginaaliseen epävarmuuteen, mitä "tiedemies" Y:n tulkintaan liittyy.

Kun mennään suurempiin ja laajemmin tutkittuihin ilmiöihin, niin johtavasta teoriasta alkaa olla hyvin vähän epäselvyyttä. Tärkeistä aiheista, joilla on merkitystä yhteiskunnan toiminnalle, annetaan jopa julkilausumia joissa todetaan selväsanaisesti alan tutkijoiden allekirjoittama tieteellinen konsensus.

Ei kumpaakaan, koska et ymmärrä aiheesta mitään. Vaarallista tuollainen.

Kuuntele poliitikkoja. Vain sillä on käytännössä merkitystä, Sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Ihan aloituksen kysymykseen vastaus: jos maailmassa on vain kaksi aihetta tutkivaa "tiedemiestä", jotka tappelevat keskenään aiheen oikeasta tulkinnasta, silloin sinä maallikkona et kyllä mistään voi tietää kummin asia on. Siitä asiasta ei silloin sinulla tarvitse eikä pidä olla mielipidettä. On ihan riittävän valistunutta että tiedät, että tästä asiasta ei ole konsensusta.

Jos olet itse alalla syvemmällä sisällä, saatat tietää tästä asetelmasta jotain enemmän. "Tiedemies" X on ehkä tehnyt uransa tutkimalla hypoteesia A ja rakentamalla miljoonia maksavat laitteistot, jotka soveltuvat hypoteesin A tutkimiseen, ja on palkannut vuosikymmenten aikana ympärilleen henkilöstöä, joka on myös tehnyt uransa tutkimalla hypoteesia A. He eivät ole saaneet hypoteesia A vahvistettua, mutta toivovat että niin käy jos saadaan vielä tiettyjä tuloksia uudella kehittelyssä olevalla menetelmällä. Oletetaan, että nyt tulee toiselta suunnalta uusi "tiedemies" Y, joka tutkii eri menetelmillä hypoteesia B, ja saakin heti hypoteesille B todisteita omilla menetelmillään. Nyt voi olla niin, että vaikka hypoteesi B näyttää aika todennäköiseltä ratkaisulta ongelmaan, "tiedemies" X:n ryhmällä voi olla erittäin suuria intressejä tarttua siihen marginaaliseen epävarmuuteen, mitä "tiedemies" Y:n tulkintaan liittyy.

Kun mennään suurempiin ja laajemmin tutkittuihin ilmiöihin, niin johtavasta teoriasta alkaa olla hyvin vähän epäselvyyttä. Tärkeistä aiheista, joilla on merkitystä yhteiskunnan toiminnalle, annetaan jopa julkilausumia joissa todetaan selväsanaisesti alan tutkijoiden allekirjoittama tieteellinen konsensus.

Kiitos, tämä on hyvä vastaus!