Vuorotyöläiset narisee aina työvuoroista

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 21:02"]Miksi yksi ihminen tekee listat kahdelle kymmenelle?
[/quote]ihan normaalia? Meillä yksi tekee 30 hengelle.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 23:30"]Oliko ongelmia vähemmän kun oli kiertävät listat? Miksi on siirrytty autonomiseen suunnitteluun?
[/quote]

Minusta kiertävä lista otti paremmin huomioon tasapuolisuuden. Siinähän kukin tekee vuorollaan samat vuorot. Jossain paikoissa vaihdeltiin silti paljon keskenään, jos vaikka joku tahtoi aamun, saattoi vaihtaa työkamun kanssa. Kuten jollain sivulla oli kommentti, hyvä jos omiin häihinsä vapaata sai (tai vastaava huomio, en muista sanasta sanaan), niin se oli varmaan yksi syy, miksi ei ole tapana enää. Nykytyöläinen tahtoo työn sopivan muun elämän kanssa yhteen, vuorojen hallitseminen on yksi tapa. Erityisesti niillä aloilla, joilla on vaikeuksia saada rekrytoitua väkeä, on lisätty omas vapautta ha vastuuta vuorosuunnittelusta. Näihin listahommiin koulutetaan johtoa ja esimiehiä vähintään, joskus muitakin. Mistäpä tuon tietää, mikä on seuraava muoti.

Enemmän kuin työntekijän persoonallisuus valituksen määrään vaikuttaa esimiehen ominaisuudet. Työntekijän listasta puuttuu muuten sopeutuja joka sopeutuu tilanteeseen, esitää ehkä joskus toiveita, voi kaivata perusteluja sopeutuakseen tai hyväksyy asioita ilman suuria perusteluja. Listasta puuttuu myös pessimisti henkilö joka ei ole mihinkään tyytyväinen vastustaa muutosta, mutta löytää negatiiviset asiat myös vanhasta.

Esimies voi olla asiantuntija joka osaa perustella asiat erilaisille ihmistyypeille. Hän voi perustella asiat tutkimuksilla tai jollakin muulla. Täsmentäjä saattaa tehdä muutokset ilman perusteluja mutta jos niihin ei olla tyytyväisiä osaa täsmentää miksi jotkut asiat tehdään jollakin tavalla.

Huomion tavoittelija haluaa olla huomion kohteena, haluaa että hänestä pidetään henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi. Huomion tarve syrjäyttää työyhteisön tarpeet. Dominoija pyrkii kotrolloimaan kaikkea ja erityisesti muita ihmisiä. Hän ei hyväksy muiden ehdotuksia ja jos hyväksyyksin esitää ne omina ideoina seuraavana päivänä tai viikon päästä.

Pessimisti tuo kaikista asioista esiin negativiset puolet unohtaen että asioilla on myös positiivisia puolia. Jarruttaja suhtautuu muutokseen varauksellisesti tai hyvin kriittisesti. Meillä ei koskaan ennenkään ole toimittu tuolla tavalla. Saa seuraajani sitten muuttaa halutessa asioita, minulla ei ole työvuosi jäljellä enää kuin reilu kolme.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 18:21"]Meillä on autonominen suunnittelu ja ongelmat lähtee siitä, että ihmiset ovat niin kovin erilaisia...

Hamsteri = ottaa kaikki mahdolliset rahakkaat vuorot, pyhät, viikonloput, yöt jne. Tekee myös kaikki mahdolliset ylityöt. Jos ei saa valikoimiaan vuoroja, närkästyy ja vaatii perusteluja. Hyvänä puolena se, että sairastapauksissa tietää kuka suostuu varmasti tekemään vuoron, kunhan saa hälytysrahan.

Kiltti ja joustava = suostuu mihin vain, mitä pyydetään. Ei uskalla ottaa hamsterilta vuoroja, laittaa omat toiveet muiden vuorojen mukaan. Huonona puolena se, että ei välttämättä edes kysyttäessä ilmaise omia toiveitaan ja esimiehenä on vaikea tietää, onko hän ihan varmasti vapaaehtosesti kolmatta joulua putkeen töissä/vapaalla. Saattaa lähteä työpaikasta ennemmin kuin kertoo, mikä on vialla.

Välttelijä = tekee vuorotyötä pitkin hampain ja yrittää suunnitella listalleen pelkkiä arkiaamuvuoroja. Laittaa vapaatoiveita viikonloppuihin, jotta saisi olla kotona. Vaikka työpaikalla olisi sovittu, että jokainen tekee tietyn määrän vkl-, ilta- ja yövuoroja, välttelijä "testaa" joka listan yhteydessä huomaako kukaan, jos hän ei ota niitä. Yrittää listan julkaisun jälkeenkin vaihtaa kaikki illat aamuvuoroihin työkaverien kanssa. Joulutöiden uhatessa ostaa lentoliput Thaimaahan ilman peruutusturvaa.

Huoleton = ei suunnittele vuorojaan ollenkaan, eikä myöskään valita niistä. Huonona puolena se, että kun kaikki muut ovat listansa tehneet jää esimiehen pähkäiltäväksi, mihin vuoroihin huoleton saadaan mahtumaan edes jotenkin työaikaergonomian mukaisesti.

 
[/quote]

Hyvä lista, oikeasti!

Lisäisin vielä tyypin nimeltä
Viilaaja = säätää työvuorojaan kymmenen kertaa, kumittaa ja kirjoittaa päälle, soittaa välillä kotiin ja vaihtaa taas omaa riviään ja seuraavana päivänä vaihtaa takaisin. Kaikesta uurastuksesta huolimatta kun listaa laaditaan lopulliseen muotoon, viilaaja on unohtanut jonkin vuoron tai toiveen ja tulee joko viime minuutilla sanomaan, että tuli suunnitelmiin muutoksia / tarkistatko että tunnit riittää tai sitten heti kun lista on seinällä, syyttää että esimies on vaihtanut hänen riviään ja juuri se risteilyviikonloppu on töitä. Viilaaja ei myöskään opi virheistään, vaan sama säätäminen alkaa seuraavan listan kohdalla. Joskus saatetaan yhdessä tarkistaa, mitkä ne omat toiveet olikaan, koska viilaaja epäilee toisten/esimiehen muuttaneen rivin tärkeimmät must-toiveet.

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 07:44"]

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 21:02"]Miksi yksi ihminen tekee listat kahdelle kymmenelle? [/quote]ihan normaalia? Meillä yksi tekee 30 hengelle.

[/quote]

Normaalius tai se että jossakin toimitaan niin ei ole perustelu sille miksi niin tehdään. Perustelu voi olla että jossakin tilanteessa olla se että niin on toimittua aina eikä muutoksen tarvetta ole ilmennyt tai että se on todettu toimivimmaksi tavaksi suunnitella listat meillä tai...

[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 08:49"]Enemmän kuin työntekijän persoonallisuus valituksen määrään vaikuttaa esimiehen ominaisuudet. Työntekijän listasta puuttuu muuten sopeutuja joka sopeutuu tilanteeseen, esitää ehkä joskus toiveita, voi kaivata perusteluja sopeutuakseen tai hyväksyy asioita ilman suuria perusteluja. Listasta puuttuu myös pessimisti henkilö joka ei ole mihinkään tyytyväinen vastustaa muutosta, mutta löytää negatiiviset asiat myös vanhasta.

Esimies voi olla asiantuntija joka osaa perustella asiat erilaisille ihmistyypeille. Hän voi perustella asiat tutkimuksilla tai jollakin muulla. Täsmentäjä saattaa tehdä muutokset ilman perusteluja mutta jos niihin ei olla tyytyväisiä osaa täsmentää miksi jotkut asiat tehdään jollakin tavalla.

Huomion tavoittelija haluaa olla huomion kohteena, haluaa että hänestä pidetään henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi. Huomion tarve syrjäyttää työyhteisön tarpeet. Dominoija pyrkii kotrolloimaan kaikkea ja erityisesti muita ihmisiä. Hän ei hyväksy muiden ehdotuksia ja jos hyväksyyksin esitää ne omina ideoina seuraavana päivänä tai viikon päästä.

Pessimisti tuo kaikista asioista esiin negativiset puolet unohtaen että asioilla on myös positiivisia puolia. Jarruttaja suhtautuu muutokseen varauksellisesti tai hyvin kriittisesti. Meillä ei koskaan ennenkään ole toimittu tuolla tavalla. Saa seuraajani sitten muuttaa halutessa asioita, minulla ei ole työvuosi jäljellä enää kuin reilu kolme.
[/quote]

Tuosta listasta puuttuu ainakin minun oman pomon tyyppi eli Joojoo- mies (voi olla myös nainen). Joojoo- mies lupailee kaikenlaista. Jos kysyy, käykö että pidän kolme viikkoa lomaa toukokuussa ja viikon heinäkuussa, niin vastaus on joo, varmaankin käy. Sitten kun lomista sovitaan jonkin ajan päästä, Joojoo- mies ei joko halua muistaa lupaustaan tai selittelee tilanteeseen tulleen muutoksia. Joojoo- mies on hyväntahtoinen, poditiivinen ja ymmärtäväinen mutta epäluotettava lupauksissaan. Saattaa lupailla sellaistakin, mihin hänellä ei ole valtuuksia, ja hänen kuuluisi tarkastaa asia omalta pomoltaan, voiko sopia tai lupailla jotain.

[quote author="Vierailija" time="05.05.2015 klo 23:30"]Oliko ongelmia vähemmän kun oli kiertävät listat? Miksi on siirrytty autonomiseen suunnitteluun?
[/quote]

Minun mies on tuotannollisessa työssä, jossa on edelleen kiertävä lista ja vuorot saa tiedoksi pitkälle ajalle. Ei siellä kukaan mitään saa toivoa eikä vuoroihin vaikuttaa. Mies oli koko joulun töissä, putki alkoi aatosta. Itse päivätyöläisenä ihmettelin, miksei ne jaa vaikka puoliksi eri vuorojen kesken joulua. Ei kai voi? En käsitä mitä varten jotkut valittaa vaikka ovat saaneet toiveitaan esittää. Huomionhakuisuuttako?

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 22:32"]

Meillä yksi työkaveri oli aina epämieluisat työvuorot saikulla tai sitten lapsi kipeä. Esim. vappu oli aina tällainen. Kyllähän sen kaikki tiesi, mutta uskallapa mennä syyttämään, niin heti saat työpaikkakiusaajan maineen.

[/quote]

Hyödyttäisikö se syyttääminen edes mitään vaikka siitä ei kiusaajan mainetta saisikaan. Työkaverin työhyvinvointi olisi entistä huonompia ja hän olisi ehkä enemmän saikulla. Luultavasti itse en edes yrittäisi laittaa ko. ihmistä vuoroihin jotka kuitenkin tiedän hänen jättävän tekemättä ellei sitte tiedossa olisi joku hyvä sijainen. Kehityskeskustelussa tai vastaavassa (possaoloja tietty määrä niin keskustelu esimiehen kanssa tms.) asian voisi puheeksi hänen kanssaan ottaa.

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 20:57"]Mikä siinä on, että ihmiset lähtee esim. hoitoalalle, jossa 80% on vuorotyötä ja sitten valitetaan niistä työvuoroista? Monta vuotta esimiehenä olen kyllästynyt siihen, että aina joku valittaa, kun ei saa vapaaksi vappua tai oli viime pääsiäisen töissä ja nyt on niin epäoikeudenmukaista, jos vappukin menee töissä!!! Jos yksi ihminen tekee 20 työvuorolistat, niin ei ole aikaa selata joka ikisen työvuoroja 5 vuotta taaksepäin, eikä sekään ole reilua, jos uusimmat tekee aina kurjimmat työvuorot. Miksi ihmiset tulee hoitoalalle, jos ei halua tehdä iltavuoroa, vappua, juhannusta, joulua ja kesälomatkin hoiva-alalla yleensä kiertävät, koska koko taloa ei voi ottaa täyteen pelkkiä sijaisia heinäkuuksi!!!
[/quote]

Mites tämän nyt ilmaisisi, että en tarkoita yhtä työpaikkaa. Nyt ehkä ketutus liikaa yksilöityy sen esimerkin vuoksi nykyiseen työpaikkaan. Nykyisessä työpaikassa tosin työntekijöiden vuorot ovat vuosien saatossa muuttuneet siten, että jonkun mielestä ne säännöt, jotka aikoinaan on siellä sovittu vapaisiin tai lomiin liittyen, on romutettu. Työ muuttuu, asiakastyö erityisesti, eikä mikään ole puuhun hakattu, ei edes sijaisten palkkaamiseen käytettävä raha, vuoromitoitukset tai työntekijöiden elämäntilanteet ja omat toiveet. Tämä taitaa olla neljäs pidempikestoinen hoito/hoiva-alan työpaikka omalla työhistoriajanallani, ja joka paikassa jossain vaiheessa on nostettu haloo siitä, että vuorot ei mene tasan tai valitettu, kun joku on saanut olla sekä joulun että juhannuksen vapaalla. En ole itse laatinut listoja kaikissa yhteisöissä, joten en ota syytä niskoilleni. Minua yleensä ihmetyttää, miten kummassa ihmiset hakeutuvat vuorotyöhön ja sitten valittavat siitä, että on liikaa iltatyötä, liikaa viikonlopputöitä, liian vähän vapaita viikonloppuja tai juhlapyhiä, työkaverin ja omia työvuoroja lasketaan tunti tunnilta ja silti halutaan, että juuri omat toiveet on otettu huomioon. Silloin ennen kun oli kiertävät listat, henkilöstö valitti myös, mutta vähemmän oli kateustekijöitä ja suuttumusta siitä, jos ei pääse muun perheen kanssa risteilylle tiettynä viikonloppuna. Ehkä se perinteinen kiertävä lista koettiin kuitenkin tasapuolisemmaksi? En tiedä, ehkä olin silloin niin nuori, ettei jatkuvat narinat kuuluneet korviin.

Jatkoksi tuohon edelliseen, että nykypäivänä ei ole työyhteisössä yleensä yhteistä aikaa keskustella esim. siitä, kuinka 3 päivän vapaaputken toive voi vaikuttaa omiin vuoroihin. Sehän yleensä tarkoittaa sitä, että jossain kohtaa on pidempi työputki, eli 7 tai 8 päivää. Vaikka joku olisi itselleen suunnitellut rivin siten, että sitä pidempää putkea ei tule, lopullisen listan laatija saattaa joutua sen sinne laittamaan, jotta työkaveri ei joudu tekemään sitä pidempää putkea. Vuorotyössä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos yksi on päivän pidemmillä viikonloppuvapailla kuin muut, jonkun toisen vapaapäivä saattaa siirtyä. Jos näitä olisi aikaa joskus esimerkkien kanssa käydä läpi, ehkä ihmisten tyytyväisyys paranisi? En tiedä, meneekö se noinkaan. Niin tai näin, kiire tai sen kokemus on tutkimusten mukaan lisääntynyt joka alalla. Työyhteisöjen kokousajan priorisointi on myös päänvaivaa esimiehelle aiheuttava. Mitä on pakko käydä yhdessä läpi ja mitä sen lisäksi ehditään. Muutokset, uudet tietotekniset ohjelmat, vempaimet, hygienia-asiat, budjettiasiat, laatukriteerit tai palvelulupaukset tai sitten vaikka asiakas/potilasasiat vaativat kaikki yhteistä, niukkaa aikaa.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:31"][quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 17:43"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 17:26"]

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 16:59"][quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 20:57"] Mikä siinä on, että ihmiset lähtee esim. hoitoalalle, jossa 80% on vuorotyötä ja sitten valitetaan niistä työvuoroista? Monta vuotta esimiehenä olen kyllästynyt siihen, että aina joku valittaa, kun ei saa vapaaksi vappua tai oli viime pääsiäisen töissä ja nyt on niin epäoikeudenmukaista, jos vappukin menee töissä!!! Jos yksi ihminen tekee 20 työvuorolistat, niin ei ole aikaa selata joka ikisen työvuoroja 5 vuotta taaksepäin, eikä sekään ole reilua, jos uusimmat tekee aina kurjimmat työvuorot. Miksi ihmiset tulee hoitoalalle, jos ei halua tehdä iltavuoroa, vappua, juhannusta, joulua ja kesälomatkin hoiva-alalla yleensä kiertävät, koska koko taloa ei voi ottaa täyteen pelkkiä sijaisia heinäkuuksi!!! [/quote] Autonominen listanteko. Toinen, että kyllä tietokoneelta on erittäin helppo tarkistaa, kuka oli viime vappuna ja pääsiäisenä töissä. Ennen listaa kaikki laittavat toiveen ja sen, miten ovat viime vuonna olleet pyhät. Silloin on helppo tehdä vuorojärjestelmänä. Taidat olla epäpätevä työssäsi esimiehenä, jos koko ajan joku rutisee. Meillä listat pyörivät hyvin vuorojärjestyksellä ja ei tyhjiä rutinoita ole.  [/quote] Voi olla, että olen epäpätevä. En väittänytkään, että tekisin täydellisiä listoja, ja meillä ihmiset suunnittelevat omat rivinsä niin halutessaan, tärkeät toiveet pyrin huomioimaan. Silti on vuosien mittaan tullut ns. kakkaa niskaan. Noin 12 vuotta sitten minun tekemät listat tarkastettiin virallisesti kantelun vuoksi. ei todettu silloin yhtään lain vastaista tai hyvän tavan vastaista vuoroa, mikä on harvinaista tällä alalla, jossa saattaa tunnit mennä yli tai tulla tuplavuoro, jos työkaveri sairastuu eikä saada sijaista. Sen tarkastuksen ja raportin jälkeen tuntui pahalta. kun parhaansa yrittää, joku tekee kantelun ja epäilee laittomuuksia tai syrjintää. Teillä varmaan kaikki todella paljon paremmin ja kaikki aina tyytyväisiä vuoroihinsa ja jos jonkun toive ei toteudu, hän hyväksyy sen mukisematta?

[/quote]

Hyväksyy, jos ei ole mahdollista laittaa. Koska jokaisessa vuorossa on oltava määrätty vahvuus, ei kaikki voi pitää samaa keskiviikkoa vapaana. Meillä ei ole lipsuttu vuorojärjestelyistä pyhien kanssa, joten säännöt ovat olleet selvät jo 20 vuotta. Eli joka toinen joulu vapaa, joka toinen töitä. Joka toinen vappu vapaa, joka toinen töitä. Lomat kierrossa kesä-heinä-elokuu. Ongelmia tulee juuri silloin, kun on muka säännöt ja silti joku saa lipsua niin, että on jo kolmatta vappua vapaana, kun on käynyt supisemassa kansliassa.

Uudet työntekijät hyppäävät kiertoon. Eli jos on joulun töissä, on uuden vuoden vapaalla, pääsiäisen töissä, vapun vapaalla, juhannuksen töissä- Seuraavana vuonna toisin päin. Jos ei kelpaa, niin hakee saikkua. Se ei ole taas enää minun ongelmani.

Jos on selvät säännöt, niin ei tule ongelmia. Mutta jos esimies lipsuu aina jonkin suosikkityöntekijän kanssa, katkeruus herää ja alkaa se valitus. Jos ei työpisteen säännöt kelpaa, niin työntekijä voi hakea sellaiseen työpisteeseen, missä voi puhumalla saada kolmannen vapun vapaaksi.

[/quote]

En ole tuo jolle vastasit, mutta sen verran sanoisin että meilläkin on selvät säännöt ja kierttävät lomavuorot ynm, mutta silti on aina jupinaa. Aina saa olla sääntöjä muistuttamassa. Luulisi että kun on selvät säännöt niin ei tulisi jälkipuheita. Todennäköisesti meillä on muutama työntekijä joille vuorotyö ei lähtökohtaisesti sovi, mutta eivät ole päässeet/hakeneet jostain syystä päivätöihin. Huonontavat sitten koko työilmapiiriä ainaisella valituksella. Se nurina kun tahtoo tarttua. Helppo sanoa että anna mennä toisesta korvasta ulos kun nurina on aiheetonta. Suurimmaksi osaksi annankin mennä, mutta kyllä se silti välillä ottaa päästä.    
[/quote]

Minä siis olen se, jolle vastaus oli tarkoitettu, mutta osasit ilmaista asian paremmin. Kyllä, ottaa välillä pattiin. Ja on niitä sovittuja käytäntöjä, jotka tuppaa unohtumaan, jos ei oma toive mene läpi. Ennen pystyi antamaan aina lomaa edeltävän viikonlopun tai 2 arkipäivää vapaaksi, nyt se ei onnistu, koska sijaisbudjettia on tiukennettu/pienennetty, ja vaikka kuinka selität, mikä johtuu mistäkin muutoksesta, osa on tyytymättömiä. Eikä joka tilanteeseen voi olla sääntöjä, joista ei joskus pitäisi poiketa. Jos joku on vaikka ollut koko kesälomansa saikulla, ne lomat siirtyy pidettäväksi siten kuin se työnantajan kannalta on edullisinta, ei silloin kun työntekijä tahtoo. Eikä se esimieskään aina näitä linjoja laadi, vaikka onkin listoilta vastuussa (myös autonomisessa suunnittelussa!!!).

Hah kiertävä lista on mennyttä aikaa. Ennen tuskin omiin häihinsä sai toivoa vapaata, kun 'menee kaikkien lista sekaisin'

Sitä paitsi: yksityisellä sektorilla on nykyään myös tulostavotteet. Kun palvelu on myynnissä, maksava osapuoli tahtoo halvalla hyvää. Jos sitä ei saa, kääntyy nokka toiseen suuntaan. Se merk. asiakkaiden vähenemistä mistä voi seurata vaikka lomautus tai irtisanominen. Työvuorot kiristyy jos tiukennuksia rahaliikenteessä. Että sikäli on hyvä jos on vuoroja joista valittaa.

Olin nuorena likkana työyhteisössä, jossa suurin osa teki vuorotyötä. Minä ja muutama sairaanhoitaja sekä sossu ja apulaiset oltiin päivävuorossa. Me oltiin kuin eri kastia. Aikuiset ihmiset kadehtivat. Minullekin yksi sanoi, että ole sinä hiljaa, kun saat illat ja viikonloput olla vapaalla, sinulla ei ole aavistustakaan työn raskaudesta. Kokouksessa riitelivät kesälomakierrosta, kun oli tullut toisesta yksiköstä pitkän työuran tehneitä, saaneet siirron meille. Minut käskettiin kokouksesta pois, kun asia ei koskenut. Sen jälkeen tajusin, että teenpä niin tai näin, minua ei pidetä kollegana, tuskin edes työyhteisön täysivaltaisena jäsenenä.

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 18:59"]Omalla osastolla iltavuoro loppuu klo 22, monesti tuolloin ei pääse lähtemään. Kotiin ajaa puoli tuntia, uni ei tule heti. Nukun noin klo 1-5 ja sitten seitsemäksi virkeänä aamuun. Onhan se ihme jos tätä vielä viisikymppisenä järjissään jaksaa tehdä. Olen toivonut, ettei ilta-aamuja olisi, mutta eihän se tällä alalla onnistu.
[/quote]

Kyllä se onnistuu, jos olet hoitoalalla. Tällöin puhutaan ergonomisesta työvuorosuunnittelusta. Olen itse käynyt siihen koulutuksenkin. Työputki alkaa aamuvuoroilla, sitten iltaan ja osalla yöhön, jos ei ole vakioyököt. Ja vapaiden jälkeen taas aamuun jne. Meillä ei ole käytössä, koska tt eivät halua. Mieluummin jäävät aamusta vapaalle. Lienee aika yleistä hoiva-alalla? Autonomista suunnittelua kai nyt pidetään enemmän suosiossa hoitohenkilöstön kesken, jos saavat valita. Tai sitten menevät samalla tyylillä kiertävällä listalla kuin koko 2000-luvun. Tämä siis minun mutu...
- viestiketjuun aloittaja

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 09:49"]

[quote author="Vierailija" time="01.05.2015 klo 21:12"]Omituista. Meillä "tapellaan" siitä kuka saa kaikkein hankalimmat ja vaikeimmat työajat. Tuplavuoro vaikka jouluaattona olisi parasta, mutta ihan vaan ylitöiksi yön puolelle valuva iltavuorokin kelpaa. Kyseessä miehinen duunariala. [/quote] Sama homma, myös miehisellä duunarialalla itse. Tiiättekö, näistä jutuista (työtunneista) se "naisten 80 prosenttia" johtuu :)

[/quote]

Vuorojärjestelyistä? Höpö höpö jopa naisen matikalla osaan laskea että hoitotyössä niitä tunteja joista saa lisiä on ihan yhtäpaljon riippumatta tekeekö joku työntekijä niitä enemmän/halukkaammin kuin toinen. Naisten keskiansioihin ne vaikuttaisi vähän ainoastaan tilanteessa jossa niitä tekee eniten ne joilla on eniten ikälisiä, (näin kuitenkaan harvemmin on). Ylitöitä säästösyistä ei nykyään oikein saisi teettää/tehdä.

Osattiin sitä ennen monia konsteja, joilla manipuloitiin kiltillä tavalla, ettei jouduttu tekemään liikaa huonoja vuotoja. Tuo viininjuontikonsti on ihan tuttu. Työkaveri sanoi usein ennen pitkiä vapaita lähtevänsä suoraan töistä kaljalle, kehui joskus jopa makaavansa krapulassa koko seuraavan päivän. Kerran lähdin tunnin hänen jälkeen töistä ja hän oli juoksulenkillä eikä missään kaljalla. Kysyin, mikä se kaljalle lähtöjuttu oli ja hän sanoi kuulleensa työkaverin sairastuneen, pomo ei sitä vielä tiennyt. Hänet olisi tod.näk. pyydetty töihin iltaan tai seuraavaan aamuun, kun oli ainoa, jolla useampi päivä vapaata putkeen. Aika ovela mimmi!

Pitkäaikaissairaalassa taas juostiin hulluna aamuvuorot, jos pomo paikalla. Taidettiin marista kokouksissa, että aamuvuoroissa muka liian vähän väkeä. Pomo lepytteli, että yrittäkääs jaksaa, ei voi enää enempää siirtää illoista aamuun. Ei meillä mikään kiire ollut, kunhan esitettiin nuoruuden huimina. Vanhat naiset ihmetteli vierestä, miten noilla tytöillä tulee niin kiire. Saattoivat olla itseensä tyytyväisiä, kun itse suoriutuivat ihan vaivatta aamuista ;)

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 09:21"]

Kiitos hyvistä pointeista! Haastan ketjun alulle panijana vielä miettimään, mikä on kohtuullista narinaa ja mikä menee yli ja syö esimiestä. Kuvitteellinen esimerkki vappu: Tiina, Leena ja Saku ovat tehneet itse listaa varten omat rivinsä ja kaikilla vappu vapaa. Else tekee vain arkipäiviä, eli vappu vapaa. Niina on toivonut omalle rivilleen työvuoron mahd. myöhään alkavaksi vappuna. Reetta on ilmoittanut listaa varten, että hänellä on lapset (yh), eli ei voi olla koko viikonloppuna töissä. Raija ei kuulu hoitajiin, tekee avustavaa työtä. Sanna on jättänyt toiverivinsä suunnittelematta, koska on ollut pidemmällä saikulla, joka saattaa jatkua. Eeva ja Teemu ovat merkinneet toiveeksi kolmen päivän vapaat ja Eeva on ollut viimeiset 2 vappua töissä, joten hän on esimiestä muistuttanut, ettei ole tasapuolista, jos hän on taas töissä. Yövuoroihin on löytynyt tekijä. Krisse voi tehdä vapun, jos viikonloppu vapaa. Neea on merkinnyt itsensä vapaalle sekä aatoksi että vappupäiväksi. Lilja ei ole toivonut mitään, mutta esimies näkee hänen olleen töissä edelliset 2 vappua ja lisäksi oli pääsiäisenä joka pyhäpäivän. Erja sattuu olemaan vuosilomalla vappuviikon. Teija voi tehdä vappuna tuplavuoron, jos tarvitsee. Armi on opintovapaan vuoksi aina vain alkuviikon töissä, tekee 50% työaikaa. Kun lista on tehty, vappuna ovat vuorossa Lilja, Niina, Teemu, Krisse ja Teija. Ensin tulee valittamaan Teemu ja vaatii perusteita, miksei hänen toiveitaan huomioitu, risteily vaimon kanssa suunnitteilla. Sitten tulee sanomaan Lilja, että väärin menee, koska hän oli koko pääsiäisen töissä ja edelliset vaput ja hänellä on kouluikäiset lapset ja äiti aina töissä kun lapsilla useampi päivä vapaata. Hän uhkaa etsiä toista työtä, jos vappu ei tule vapaaksi. Niina tulee sanomaan, että ex-miehen kanssa lasten vaihto vasta klo 16, eikä mitenkään pääse töihin ennen puoli viittä, eli parempi olisi kuitenkin saada se vappupäivä vapaaksi kuin tulla muutamaksi tunniksi illalla töihin. Miten tuossa esimerkissä menee oikein ja kohtuullisesti???

[/quote]

Miettisin mikä siinä työilmapiirissä on niin pielessä että oikein kukaan ei ole tyytyväinen työhönsä. Vuorojärjestelyt on lopulta se asia josta o kaikkein helpointa marista esimiehelle. Hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät ovat valmiimpia joustoihin koska viihtyvät työssä eivätkä he halua lähteä työstä muutaman työvuorojärjestelyn takia.

Vapun osalta mentäisiin suunnitelman mukaan, tosin varmasti johonkin vuoroon olisi mahdollista käyttää myös sijaista (vapun "ylimäärävapaa tai saikku).

[quote author="Vierailija" time="02.05.2015 klo 10:37"]

...mahdollista käyttää myös sijaista (vapun "ylimäärävapaa tai saikku).

[/quote]

...niin ja olihan siinä tuo vuosilomakin.

Autonomiseen työaikasuunnitteluun ei voi ketään pakottaa. Jos tuossa esimerkissä kyseinen "Lilja" ei halunnut itse tehdä riviään, esimiehen tulee kai valvoa, että tasapuolisuus toteutuu silti.