Erityisherkkyys
Kommentit (183)
Jännä miten voimakakita negatiivisia tunteita se tosiaan joissakuissa herättää!
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:40"]
Jännä miten voimakakita negatiivisia tunteita se tosiaan joissakuissa herättää!
[/quote]
No kai se herättää, jos uskoo tieteeseen ja totuuteen, eikä hölynpölyyn. Mielestäni eettis-moraalisesti ihan perusteltu reaktio.
126: oon eri tyyppi mut tarkottikohan hän et tulevaisuudessa noin juuri saattaa käydä vaikka nyt on tilanne eri? Sitä sinäkään et voi tietää. Ehkä se pystytäänkin nykytieteen hyväksymin kriteerein todistamaan. jos homma on alkutekijöissään vielä. eihän mikään taivaasta valmiina tipahda paitsi mormonien pyhä kirja, jostain jutut aina lähtee, jonkun ajatuksista huomioista.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:34"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:23"]
Kun vauvoilla jo havaitaan että toiset vauvat reagoi herkemmin kuin toiset ja vaativat pitemmän palautumisajan, niin mikä tälle nyt siten on se psykologien hyväksymä ainoa oikea nimitys?
[/quote]
Huhuu, te tietäväiset psykologian ammattilaiset? Nyt kun missään tapauksessa tuon jatkumon toisessa ääripäässä olevia vauvoja ei saa sanoa erityisen herkiksi, niin miksi niitä saa sanoa?
[/quote]
Ei sinulta eettis-moraalinen vastaaja löytyisi tähän jotain näkemystä?
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:42"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:40"]
Jännä miten voimakakita negatiivisia tunteita se tosiaan joissakuissa herättää!
[/quote]
No kai se herättää, jos uskoo tieteeseen ja totuuteen, eikä hölynpölyyn. Mielestäni eettis-moraalisesti ihan perusteltu reaktio.
[/quote]Ai et joku sanoo et oon keskimääräistä herkempi ja koen kauniita asioiat niin pitäiskin sanoa et oikeasti oon kusipäänarsisti? Noita tunteita tarkotan. et ei hyväksytä et joku on hyvällä tavalla äärettömän herkkä vaan sen on sit todellisuudessa oltava luonnevikanen nillittäjä.
[/quote]
Naurettavaa saivartelua. Itsehän te tässä lähtökohtaisesti jauhatte täysin epätieteellisen huuhaa-diagnoosin nimiin ja mielellänne leimaatte itsenne sen perusteella syistä, joita en uskalla edes arvaillakaan. Yritä jo päättää: onko se tieteellinen vai mikä lähestymistapa? Jos se on ensimmäinen, sinä etkä kukaan muukaan ole erityisherkkä. Jos se on jälkimmäinen, minä täten ilmoitan olevani joulupukki.
[/quote]
Jos joku haluaa vain kuvailla itseään erilaisilla adjektiiveilla ja haluaa käyttää siinä termiä "erityisherkkä" niin tottakai se passaa. Samoin jos joku haluaa kuvailla itseään joulupukiksi niin sekin on ok. Mutta jos tämän erityisherkkyys-termin lanseeraaja haluaa saada ajatuksilleen uskottavuutta ja hyväksyntää tieteellisissä piireissä, on hän velvollinen esittämään puolueettomaan tutkimustietoon perustuvia näyttöjä. Henkilökohtaisesti minusta vaikuttaa siltä, että kyseessä on niin laaja sateenkaaritermi, ettei se oikeasti selitä yhtään mitään tai korkeintaan horoskooppi-tasolla niin että jokainen joka haluaa löytää siitä itseensä sopivia piirteitä niin kyllä löytää. Tieteellisessä ajattelussa ei jatkoon. Maallikkoajattelussa sallitaan.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:45"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:34"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:23"]
Kun vauvoilla jo havaitaan että toiset vauvat reagoi herkemmin kuin toiset ja vaativat pitemmän palautumisajan, niin mikä tälle nyt siten on se psykologien hyväksymä ainoa oikea nimitys?
[/quote]
Huhuu, te tietäväiset psykologian ammattilaiset? Nyt kun missään tapauksessa tuon jatkumon toisessa ääripäässä olevia vauvoja ei saa sanoa erityisen herkiksi, niin miksi niitä saa sanoa?
[/quote]
Ei sinulta eettis-moraalinen vastaaja löytyisi tähän jotain näkemystä?
[/quote]
Temperamentti. Paljon on tutkimustietoa ja siitä miten erilainen temperamentti vaikuttaa eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa yms.
Juu, ja yksi trmperamentin osa-alueista on wikipedian mukaan tuo sensitivity. Miksi ei voisi olla niin että osa ihmisistä kokee juuri tämän asian omaksi issuekseen? Eikä jonkun niistä muista temperamentin osa-alueista? Minäkin luin sitä listaa osa-alueista ja totesin että no tuossa olen ihan keskiverto ja tuossa ja tuossa. Mutta tämä herkkkyysasia just kolahtaa minun kohdalla. En ymmärrä tätä nillitystä oikeasti, että mikä teitä vaivaa jotka saatte hirveät hepulit siitä että joku kokee reagoivansa herkästi asioihin.
Erityisherkkä on ärsyttävä sana. Tulee mieleen joku herkkä mimosankukka, joka vaatii erityiskohtelua muilta koska on niiiiin herkkä. Asettaa itsensä joksikin prinsessaksi, jonka herkkiä tunteita pitää muiden vaalia ja varia loukkaamasta. Sellaiset ihmiset ovat huippuärsyttäviä. Itse tunnistan itsessäni erityisherkkyyttä, mutta se ilmenee että olen vähän outo enkä todellakaan tee herkkyydestä numeroa. Päinvastoin yritän piilottaa sitä muilta.
Vaalia loukkaamasta herkkiä tunteita, täh :D. Eihän siitä ole kyse ollenkaan. Omalla kohdallani tunnen että palautumisongelma o ollut se hankalin kysymys. Ei tahdo millään ehtiä palautumaan asioista käytettävissä olevassa ajassa.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 07:26"]Vaalia loukkaamasta herkkiä tunteita, täh :D. Eihän siitä ole kyse ollenkaan. Omalla kohdallani tunnen että palautumisongelma o ollut se hankalin kysymys. Ei tahdo millään ehtiä palautumaan asioista käytettävissä olevassa ajassa.
[/quote]
No voi kyynel. Ihan kuin muilla ei olisi mitään vaikeuksia koskaan. Ei siihen mitään erityisyyttä tarvita.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 07:29"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 07:26"]Vaalia loukkaamasta herkkiä tunteita, täh :D. Eihän siitä ole kyse ollenkaan. Omalla kohdallani tunnen että palautumisongelma o ollut se hankalin kysymys. Ei tahdo millään ehtiä palautumaan asioista käytettävissä olevassa ajassa.
[/quote]
No voi kyynel. Ihan kuin muilla ei olisi mitään vaikeuksia koskaan. Ei siihen mitään erityisyyttä tarvita.
[/quote]
Mitä vaikeuksia? Ei se palautumisongelma mitään vaikeuksia kaipaa. Esim eilen mulla oli oikein hyvin sujunut työmatka ja se veti elimistön niin ylikierroksille että sain unta vasta kahdelta ja heräsin neljän tunnin unien jälkeen kykenemättä enää nukahtaa uudelleen. Nyt sitten edessä työpäivä jota melkein odotan koska projekti on parhaassa vsiheessaan. Mut noi ylikierrokset oikeasti haittaa elämää.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 21:01"]
Ap tuskin on erityisherkkä.
Minua henkilökohtaisesti tuon termin lanseeraus on auttanut henkisesti. Nyt tiedän, että olen sisäsyntyisesti vain vähän erilainen, mutten huonompi kuin muut. Koko elämäni minusta on nimittäin tuntunut siltä, että olen jotenkin outo ja persoonani ei kelpaa esim. koulun ja työelämän vaatimuksiin ns. hyvästä tyypistä.
Mutta joo. Enpä sitä kuitenkaan ota henkilökohtaisesti, jos ei joku usko, että osa ihmisistä on herkempiä kuin toiset.
[/quote]
Ihan samakuin ikä tahansa syy. Monella "erityisherkällä" on tosiasiassa ahdistuneisuushäiriö. Ei siedä normielämän vastoinkäymisiä
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:45"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:34"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:23"]
Kun vauvoilla jo havaitaan että toiset vauvat reagoi herkemmin kuin toiset ja vaativat pitemmän palautumisajan, niin mikä tälle nyt siten on se psykologien hyväksymä ainoa oikea nimitys?
[/quote]
Huhuu, te tietäväiset psykologian ammattilaiset? Nyt kun missään tapauksessa tuon jatkumon toisessa ääripäässä olevia vauvoja ei saa sanoa erityisen herkiksi, niin miksi niitä saa sanoa?
[/quote]
Ei sinulta eettis-moraalinen vastaaja löytyisi tähän jotain näkemystä?
[/quote]
Temperamentti. Paljon on tutkimustietoa ja siitä miten erilainen temperamentti vaikuttaa eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa yms.
[/quote]
ohiksena ja jaksamatta lukea koko ketjua kommentoin olevani samaa mieltä. Vauvalle ja lapselle on vahingollista tulla leimatuksi "erityisherkäksi". Aikuinen voi halutessaan kutsua itseään miksi haluaa, jos elämä tuntuu hankalalta. Hedelmällisempää olisi kyllä harjoitella ja etsiä keinoja selviytymiseen
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 07:53"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:45"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:34"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:23"]
Kun vauvoilla jo havaitaan että toiset vauvat reagoi herkemmin kuin toiset ja vaativat pitemmän palautumisajan, niin mikä tälle nyt siten on se psykologien hyväksymä ainoa oikea nimitys?
[/quote]
Huhuu, te tietäväiset psykologian ammattilaiset? Nyt kun missään tapauksessa tuon jatkumon toisessa ääripäässä olevia vauvoja ei saa sanoa erityisen herkiksi, niin miksi niitä saa sanoa?
[/quote]
Ei sinulta eettis-moraalinen vastaaja löytyisi tähän jotain näkemystä?
[/quote]
Temperamentti. Paljon on tutkimustietoa ja siitä miten erilainen temperamentti vaikuttaa eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa yms.
[/quote]
ohiksena ja jaksamatta lukea koko ketjua kommentoin olevani samaa mieltä. Vauvalle ja lapselle on vahingollista tulla leimatuksi "erityisherkäksi". Aikuinen voi halutessaan kutsua itseään miksi haluaa, jos elämä tuntuu hankalalta. Hedelmällisempää olisi kyllä harjoitella ja etsiä keinoja selviytymiseen
[/quote]
Ihan kuin kukaan ei tätäkään tekisi :DD. Eihän eritysherkät muuta teekkään arjessaan.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 20:47"]
On uusi trendinimitys mielenterveysongelmille.
[/quote]
Se on juurikin näin! eivät kestä ja ennen kaikkea eivät halua kestää nykyelämän vaatimuksia. Haluavat erikoisoikeuksia itselleen tämä "vaivan" takia
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:20"]
No tässä psykologin kommentti. Syy miksi on aika vaikea heittää teoriaa tätä "erityisherkkyyttä" vastaan on se fakta, ettei "erityisherkkyys" ole tieteellisesti määritelty käsite vaan kyse on täysin keittiöpsykologiatasoisessa self-help-kirjassa esitellystä trenditermistä vailla tutkittua tai tieteellisesti arvioituun teoriaan perustuvaa pohjaa. Psykologiatieteen näkökulmasta kyseessä on puppugeneraattorista tullut termi, jolla jotkut maallikot innolla diagnosoivat ja "erityistävät" itseään. Tai siis eihän siinä mitään jos joku kokee saavansa tällaisesta itsearviointitestistä ja kirjasta jotain iloa elämäänsä mutta turha tulla väittämäänettä kyseessä olisi joku tieteellinen läpimurto tai tutkittu juttu. Kokeilkaapa tehdä aiheesta tai tämän kirjan kirjoittajan nimellä hakuja esim. google scholarista, sience directistä, pubmedistä tms, niin ei tule osumia.
Jos joku haluaa lukea laadukkaita ja tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuvia mutta selkotajuisia psykologiakirjoja, suosittelen lämpimästi psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen temperamenttiaiheisia kirjoja. Ko. proffan tutkimusryhmällä on vuosikymmenten ajalta laadukasta, tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisemää tutkimustietoa jota Keltikangas-Järvinen on hienosti osannut kuvata suurelle yleisölle tarkoitetuissa kirjoissaan.
[/quote]
Hyvä ja neutraali kannanoto. Kuitenkin kerää alapeukkuja. Onko oma uskomus jo niin syvällä? Vähän sama kuin narsismi, kaikki ikävä on helppo laittaa sen alle. Näistä uskomuksista ei voi enää päästää irti
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 07:53"][quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:50"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:45"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:34"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:23"]
Kun vauvoilla jo havaitaan että toiset vauvat reagoi herkemmin kuin toiset ja vaativat pitemmän palautumisajan, niin mikä tälle nyt siten on se psykologien hyväksymä ainoa oikea nimitys?
[/quote]
Huhuu, te tietäväiset psykologian ammattilaiset? Nyt kun missään tapauksessa tuon jatkumon toisessa ääripäässä olevia vauvoja ei saa sanoa erityisen herkiksi, niin miksi niitä saa sanoa?
[/quote]
Ei sinulta eettis-moraalinen vastaaja löytyisi tähän jotain näkemystä?
[/quote]
Temperamentti. Paljon on tutkimustietoa ja siitä miten erilainen temperamentti vaikuttaa eri tavoin erilaisissa elämäntilanteissa yms.
[/quote]
ohiksena ja jaksamatta lukea koko ketjua kommentoin olevani samaa mieltä. Vauvalle ja lapselle on vahingollista tulla leimatuksi "erityisherkäksi". Aikuinen voi halutessaan kutsua itseään miksi haluaa, jos elämä tuntuu hankalalta. Hedelmällisempää olisi kyllä harjoitella ja etsiä keinoja selviytymiseen
[/quote]
Siis jos on tällainen erityisen voimakkaasti asioihin reagoiva vauva eikä häntä saa sanoa erityisherkäksi, niin miksi sitten? Ahdistuneisuushäiriöstä kärsiväksi jos seurataan näitä tämän ketjun väittämiä? Periaatteessa olen kyllä sitä mieltä ettei vauvoja tarvi miksikään leimata, mutta ei sitä vauvaa varmasti haittaakaan jos sen ominaisuudet otetaan elämän varrella rakentavassa ja kannustavassa hengessä huomioon.
[quote author="Vierailija" time="29.04.2015 klo 23:35"]
Karsinointi on vähän eri asia ku lapsen erityistarpeiden/haasteiden huomioiminen arjessa ja kasvatuksessa. Jospa kumminki luottasin ihan lastenpsykologiin tässä asiassa ja ihan omiin kokemuksiin ja saatuun hyötyyn :) Ja joillekki huomiohuoraamisesta huuteleville voi vaan sanoa,että kyllähän siitä varmana just kyse oli kun lapsi esimerkiksi öisin hysteerisena petaili sänkyä kun ei halunnu nukkua ettei päiväpeitto mee ruttuun tai ei viikkoihin halunnu leikkiä omassa huoneessa omilla leluilla,ettei järjestys mene sekasi. Ja muita lukemattomia ja aika käsittämättömiäkin asioita. Minä en peräänny milliäkään siitä,etteikö erityisherkkyys olisi ihan todellinen ja olemassaoleva asia ja piirre,josta en ennen tätä lastenpsykologia ollut ees kuullu. En karsinoi sillä lasta vaan pystyn sen kautta ymmärtämään. Ja kyllä,varmana tällä minun lapsella on huomattavasti kehittyneempi tunneälykin kuin suurimmalla osalla tähän keskusteluun osallistuneista mammoista.
[/quote]
Lapsella kuulostaa olevan ihan muu mt häiriö. Tosta saisi moniakin irti. Mutta normaalia tuo ei ole.
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:28"]
[quote author="Vierailija" time="30.04.2015 klo 00:20"]
No tässä psykologin kommentti. Syy miksi on aika vaikea heittää teoriaa tätä "erityisherkkyyttä" vastaan on se fakta, ettei "erityisherkkyys" ole tieteellisesti määritelty käsite vaan kyse on täysin keittiöpsykologiatasoisessa self-help-kirjassa esitellystä trenditermistä vailla tutkittua tai tieteellisesti arvioituun teoriaan perustuvaa pohjaa. Psykologiatieteen näkökulmasta kyseessä on puppugeneraattorista tullut termi, jolla jotkut maallikot innolla diagnosoivat ja "erityistävät" itseään. Tai siis eihän siinä mitään jos joku kokee saavansa tällaisesta itsearviointitestistä ja kirjasta jotain iloa elämäänsä mutta turha tulla väittämäänettä kyseessä olisi joku tieteellinen läpimurto tai tutkittu juttu. Kokeilkaapa tehdä aiheesta tai tämän kirjan kirjoittajan nimellä hakuja esim. google scholarista, sience directistä, pubmedistä tms, niin ei tule osumia.
Jos joku haluaa lukea laadukkaita ja tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuvia mutta selkotajuisia psykologiakirjoja, suosittelen lämpimästi psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvisen temperamenttiaiheisia kirjoja. Ko. proffan tutkimusryhmällä on vuosikymmenten ajalta laadukasta, tieteellisen vertaisarvioinnin läpäisemää tutkimustietoa jota Keltikangas-Järvinen on hienosti osannut kuvata suurelle yleisölle tarkoitetuissa kirjoissaan.
[/quote]Joo ja Freudiinkin uskottiin kivenkovaan psykologian nimissä. Jostain nuo jutut aina lähtee, Aron ja Manninen voivat hyvinkin olla edelläkulkijoita joille ja joita uskoville nauretaan tänään mutta jossain vaiheessa ei.
[/quote]
En kyllä tiedä miksi vaivaudun argumentoimaan kanssasi, koska menee varmaan kovaa yli (ellei tuo kommenttisi ollut sitten provo). Mutta ihmistieteissä on äärettömän tarkkaa, että väitteet perustuvat aina tutkittuun ja tutkijayhteisössä vertaisarvioituun tietoon, muutoin menee mutu-päättelyksi. Ja näin tässä viittaamassasi kirjassa on juuri käynyt. 1800-luvulla psykologiatieteen alkuhämärässä päättely oli juuri tämäntyyppistä: tieto ei perustunut tutkimukselle eikä tieteelliselle metodille vaan oli subjektiivista ja fiilispohjalta. Jos tämä menininki olisi jatkunut, se olisi ollut psykologiatieteen loppu kun kaikki yksittäiset "tutkijat" tai "kliinikot" olisivat tehneet omia päänsisäisiään kehäpäätelmiään eikä altistaneet niitä tieteellisen tutkimuksen kohteiksi.