Lue keskustelun säännöt.
Ylpeys ja ennakkoluulo -maailman ihmeellisyyksiä
06.01.2022 |
Tähän voi kertoa kummastelunsa tai ihmettelynsä joko koskien kirjaa, sarjaa tai elokuvaversioita.
Kommentit (375)
Vierailija kirjoitti:
Katsoin osat 1, 5 ja 6. Tämäkin vaati ponnistelua. Näiden ihmisten koko kuvattu elämä oli naisen ns kunnian vahtaamista. Puut ja muu luonto, hevoset ja hienot kärryt olivat sarjan mielenkiintoisinta antia minulle. Verrattua esim Dowton Abbey sarjaan, tässä naisten vaatteet olivat rumia malliltaan ja väreiltään, ja sisäkuvat asunnoista hyvin vaatimattomia. En aio katsoa uudestaan yhtään osaa.
No, naisten puvut nyt sattuivat olemaan vähän erinäköisiä 1800-luvun alussa ja 1910-20-luvuilla. 😂Hassua, jos ei sitä tiedä, itse asiassa todella outoa.
Sinun on todellakin parempi pysyä vain niissä Marvel-leffoissa. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lost in Austen oli myös viihdyttävä neliosainen minisarja v:lta 2008, jossa modernissa maailmassa elävä nainen joutuu keskelle Ylpeys ja ennakkoluulon kirjan tapahtumia.
Lost In Austen tarjosi pari unohtumatonta lausetta, nimittäin:
Mr Bingley on lesbians: "You mean... There really are ladies who... Steer the punt from the Cambridge end??" (jokilaivoja ohjataan eri päistä Cambridgessa ja Oxfordissa)
Ja myöskin Mr Bingley: "Darcy regards all forms of sudden locomotion as emblematic of ill-breeding. Hunting, tennis, rising precipitately from a chair..."
😂😂😂 Vaikka eivät ole Austenin kirjoittamia vuorosanoja niin todella hyvin tavoittavat sen tunnelman!
Keira Knightley -leffa on kammottava. Yritän kuvitella, etten olisi koskaan edes nähnyt moista häväistystä...
1995 minisarja on the one and only minulle. ❤ Täydelliset Darcy ja Elizabeth, loistavia myös muut roolivalinnat. Katson sen suunnilleen pari kertaa vuodessa.
Onko kukaan nähnyt vuoden 1940 mustavalkoleffaa, jossa pääosissa Greer Garson ja Laurence Olivier? On erikoinen. Puvustuskin aivan vääränlaista.
Mulla on DVD:llä myös 1980 minisarja, jossa Elizabethina oikein mainio Elizabeth Garvie. Darcya näyttelee hieman kuivahko David Rintoul. Ihan kelpo versio kaikenkaikkiaan, mutta häviää silti 6-0 vuoden 1995 versiolle. ;)
Jane Austenin kirja on satiiri 1800-luvun alun englantilaisesta elämäntavasta, jossa naisen tärkein tehtävä oli ’päästä naimisiin’. Siksi naisen kunnian säilyttäminen oli kaikki kaikessa.
Austin ei itse koskaan solminut avioliittoa.
Tuo naisten silloinen leninkimuoti on alunperin Ranskasta, jossa Napoleonin vaimon Josephinen raskaus haluttiin peittää tuolla leningin leikkauksella. Muoti levisi sittemmin koko Eurooppaan, ja sitä kutsutaan Empire-leikkaukseksi.
Minusta 2000-luvun leffa on paljon elämänmakuisempi. Se alkuperäinen vastaa ehkä enemmänkin ihmisten fantasiaa siitä että kaikki oli siihen aikaan kaunista ja siloteltua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap aloittaa: miksi Lizin näyttelijä on elokuvassa ja sarjassa sisarusparven kaunein, vaikka kirjassa selvästi kerrotaan, että Janen on sisaruksista kaunein.
Kyllä siinä alkperäisessä minisarjassa äiti ylistää Janen kauneutta
Vierailija kirjoitti:
Onko ne oikeasti puhuneet noin korukieltä?
Kirjassa, kyllä. Oikeasta elmästä ei ole tietoa kun ohmiset ovat fiktiivisiä. Mutta austenin kielen ieahan on tleensä! Että ensin sanotaan hienosti ja pitkästi jotain, mikä sittenlauseen kolmessa viimeisessä sanassa käännetään merkitykseltään ihan päälaellleen. Siis jatkuvaa sarkastista vitsailua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jane Austenin kirja on satiiri 1800-luvun alun englantilaisesta elämäntavasta, jossa naisen tärkein tehtävä oli ’päästä naimisiin’. Siksi naisen kunnian säilyttäminen oli kaikki kaikessa.
Austin ei itse koskaan solminut avioliittoa.
Tuo naisten silloinen leninkimuoti on alunperin Ranskasta, jossa Napoleonin vaimon Josephinen raskaus haluttiin peittää tuolla leningin leikkauksella. Muoti levisi sittemmin koko Eurooppaan, ja sitä kutsutaan Empire-leikkaukseksi.
Ei se empiretyylinen mistään raskaudesta tule vaan antiikin jäljittelystä. Empiretyyli tuli muotiin vastaiskuna Ranskan vallankumousta edeltäneelle täysin päinvastaiselle tyylille, jossa vyötäröä korostettiin tiukalla korsetilla ja hameenhelmat oli niin massiiviset, että piti mennä sivuttain mahtuakseen ovesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jane Austenin kirja on satiiri 1800-luvun alun englantilaisesta elämäntavasta, jossa naisen tärkein tehtävä oli ’päästä naimisiin’. Siksi naisen kunnian säilyttäminen oli kaikki kaikessa.
Austin ei itse koskaan solminut avioliittoa.
Tuo naisten silloinen leninkimuoti on alunperin Ranskasta, jossa Napoleonin vaimon Josephinen raskaus haluttiin peittää tuolla leningin leikkauksella. Muoti levisi sittemmin koko Eurooppaan, ja sitä kutsutaan Empire-leikkaukseksi.
Ei se empiretyylinen mistään raskaudesta tule vaan antiikin jäljittelystä. Empiretyyli tuli muotiin vastaiskuna Ranskan vallankumousta edeltäneelle täysin päinvastaiselle tyylille, jossa vyötäröä korostettiin tiukalla korsetilla ja hameenhelmat oli niin massiiviset, että piti mennä sivuttain mahtuakseen ovesta.
Empiretyyli näkyi myös muualla kuin vaatteissa: sisustuksessa, arkkitehtuurissa, taiteessa ja filosofiassa.
Kirja puolestaan kertoo hyvin rajatusta, pääasiassa maalaisaateliston ja säätyläisten maailmasta. Alempia yhteiskuntaluokkia ei esiinny kuin tarinan taustahenkilöinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hang Kitty!
Meillä usein kuultava huudahdus. Kyllä se BBCn minisarja on vaan se ainut oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jane Austenin kirja on satiiri 1800-luvun alun englantilaisesta elämäntavasta, jossa naisen tärkein tehtävä oli ’päästä naimisiin’. Siksi naisen kunnian säilyttäminen oli kaikki kaikessa.
Austin ei itse koskaan solminut avioliittoa.
Tuo naisten silloinen leninkimuoti on alunperin Ranskasta, jossa Napoleonin vaimon Josephinen raskaus haluttiin peittää tuolla leningin leikkauksella. Muoti levisi sittemmin koko Eurooppaan, ja sitä kutsutaan Empire-leikkaukseksi.
Ei se empiretyylinen mistään raskaudesta tule vaan antiikin jäljittelystä. Empiretyyli tuli muotiin vastaiskuna Ranskan vallankumousta edeltäneelle täysin päinvastaiselle tyylille, jossa vyötäröä korostettiin tiukalla korsetilla ja hameenhelmat oli niin massiiviset, että piti mennä sivuttain mahtuakseen ovesta.
Empiretyyli näkyi myös muualla kuin vaatteissa: sisustuksessa, arkkitehtuurissa, taiteessa ja filosofiassa.
Kirja puolestaan kertoo hyvin rajatusta, pääasiassa maalaisaateliston ja säätyläisten maailmasta. Alempia yhteiskuntaluokkia ei esiinny kuin tarinan taustahenkilöinä.
Tuosta alemmasta yhteiskuntaluokasta tuli mieleen se kun Darcy ja Bingley tulee lopulta kosioretkelle ja se sisäkkö mikälie ilmoittaa vieraat naisille salongissa. Jotenkin se näyttelijä vaan onnistuu niin hyvin siinä pienessä roolissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoin juuri 1995 vuoden sarjan ja en ymmärrä, miten kaikki ylistää Janen kauneutta. Mielestäni näyttelijä ei ole ollenkaan nätti. Liz on paljon kauniimpi. Mrs. Bennett ja Lydia ovat ehkä maailman ärsyttävämpiä ihmisiä. Mr. Bennett taas aika hauska ironiassaan. Ai niin, juuri katsoin videon, jossa kerrottiin sosiaaliluokista Jane Austenin kirjoissa ja on aika hupaisaa, että Bingleyt ovat alempana kuin Bennetit, vaikka Bingleyn siskokset yrittävät olla jotakin kuninkaallisia. Herra Bennett kuuluu maa-aatelistoon, Bingleyt "vaan" kauppiaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Charlotte Lucasia kuvataan muistaakseni ei-kauniiksi (jopa rumaksi?), vaikka erityisesti ysäri-versiossa Charlotte on mielestäni kaunis.[/quote
Minustakin Charlotte oli siinä ysäriversiossa tosi kaunis. Aika hassua, koska Charlotte kuvataan vanhanapiikana ja ei-kauniina, jolle Collinsin kosinta oli kuin taivaan lahja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fun fact, ysäriversiossa Darcyn sisko on se tyyppi joka oli pääosassa Hiljainen todistaja -sarjassa. Ja kyseisen naisen äiti on se näyttelijä jonka kanssa Elisabeth vierailee Pemberlyssä ensimmäisen kerran.
Tänään tulikin kaikki osat Teemalla putkeen. Katsoin ja mietin että hankalaa oli kommunikointi. Ja tosiaan tämä että tyttöjen ainut elämän tarkoitus oli päästä naimisiin.
Ei naisten elämän TARKOITUS tuolloin ollut mennä naimisiin. Naimisiinmeno oli vain EDELLYTYS mille tahansa muulle elämän tarkoitukselle tai tekemiselle. Nainen, joka ei mennyt naimisiin, oli yleensä köyhä ja ja siksi muiden armoilla. Herrasväen koulutuksen saanut nainen saattoi ryhtyä kotiopettajaksi, mutta ei silläkään vanhuutta turvannut. Todellla harva oli Emma Woodhousen asemassa, tilanteessa jossa oli naisella oli niin paljon varqllisuutta, että pystyi elättämään ite itsensä. Useimmat olivat Charlotte Lucasin tilanteesa, jossa oli pakko naida joku, jotta sai itselleen katon pään päälle.
(Mind you Charlotte Lucasia ei kirjassa sano ”vaatimattoman näköiseksi” kukaan muu kuin Rouva Bennet, ja rouva Bennet nyt muutekin arvioi ihmisiä aika lailla toiveajattelunsa perusteella: hän haluaa nähdä Charlotten rumana, koska Charlotte on hänen tyttärienssä kilpailija. Oikeasti Charlotten ainoa este avioliiton löytämiseksi on sama kuin Bennetin siskoillakin: ei ole myötäjäisiä.)
No ehkä vähän jäykkää meininkiä kirjoitti:
Minusta on hienoa, että miehet kumartaa naisille
Aivan ihanaa, olisipa vielä nykyaikanakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei naisten elämän TARKOITUS tuolloin ollut mennä naimisiin. Naimisiinmeno oli vain EDELLYTYS mille tahansa muulle elämän tarkoitukselle tai tekemiselle. Nainen, joka ei mennyt naimisiin, oli yleensä köyhä ja ja siksi muiden armoilla. Herrasväen koulutuksen saanut nainen saattoi ryhtyä kotiopettajaksi, mutta ei silläkään vanhuutta turvannut. Todellla harva oli Emma Woodhousen asemassa, tilanteessa jossa oli naisella oli niin paljon varqllisuutta, että pystyi elättämään ite itsensä. Useimmat olivat Charlotte Lucasin tilanteesa, jossa oli pakko naida joku, jotta sai itselleen katon pään päälle.
(Mind you Charlotte Lucasia ei kirjassa sano ”vaatimattoman näköiseksi” kukaan muu kuin Rouva Bennet, ja rouva Bennet nyt muutekin arvioi ihmisiä aika lailla toiveajattelunsa perusteella: hän haluaa nähdä Charlotten rumana, koska Charlotte on hänen tyttärienssä kilpailija. Oikeasti Charlotten ainoa este avioliiton löytämiseksi on sama kuin Bennetin siskoillakin: ei ole myötäjäisiä.)
Todella hyviä pointteja. Harva nainen oli niin varakkaassa asemassa (Emma on hyvä esimerkki!), että oli varaa olla menemättä naimisiin. Naimisiinmenolla turvasi tulevaisuutensa, koska ei voinut kouluttautua ammattiinkaan. Ja naimisiinmenon mahdollisuuksia rajoitti, jos ei ollut kunnon myötäjäisiä.
Ei kyllä ihan tuolla tasolla mitä noissa filemissä ja sarjoissa kuulee.