Kumman sukunimi avoparin lapselle?
Olen törmännyt ilmiöön, että lapselle annetaan useimmiten isän sukunimi. Perusteita tai muita mielipiteitä?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Äidin sukunimi sillä laitoksella on kunnes isä on tunnustanu isyytensä.
Isyys tunnustetaan nykyään neuvolassa jo raskausaikana. Ja jos isä ei neuvolaan pääse, niin sitten lastenvalvojalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kanssa lapsi jää mahdollisen eron jälkeen? Luult. äidin. Ja jos lapsia on vielä monelle miehelle, kuten nykyään usein, niin ilman muuta äidin nimi, tiedetään henkilöllisyyskin varmasti. Hullua kun yhdellä naisella 3-4 eri sukunimistä lasta.
Ööööh, mun lapsilla on kummallakin isiensä sukunimet ja itselläni oma sukunimeni, eikä silti ole mitään vaikeutta ollut missään vaiheessa, etteikö olisi joka paikassa tiedetty, että minun lapsia ovat.
En nyt tajunnut tätä.
Öööööh, ihmisiä nyt vaan huvittaa naiset jotka hommaa lapsia jokaisen kumppanin kanssa.
Tarkoitatko, että kun ensimmäinen puolisoni kuoli liikenneonnettomuudessa kun odotin ensimmäistä lastamme, minun olisi rangaistukseksi pitänyt elää 23-vuotiaasta loppuelämäni yksin? Ja vaikka olisin lupasi saanut ja mennyt uudelleen naimisiin, minun olisi pitänyt estää puolisoani pääsemästä isäksi?
Melko marginaalinen tilanne tuo, ymmärsit varmaan mitä tarkoitan?
Miksi ei saisi? Aika harva homma joka kumppanin kanssa. Mitä se sinulle edes kuuluu.
Ja ennekuin alat irvailemaan niin minulla on 4 lasta aviomieheni kanssa. Mieleeni ei tulisi koskaan arvostella muiden lapsiamäärää ja kuvioita kuinka lapset ovat maailmaan tulleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisinhän saa antaa yhdistelmänimen, mikä mielestäni olisi paras ratkaisu.
Meillä lapset saivat äidin nimen (minun nimeni, siis). Perusteena oli se, että se on kauniimpi nimi, ja toisaalta myös se, että koska yleensä lapset saavat isän nimen, ei käytäntö muutu koskaan tasa-arvoisemmaksi, elleivät ihmiset ala antaa lapsille enemmän äidin nimiä.
Mitäs sitten kun kaksi yhdistelmänimellistä saa lapsen?
Heillähän on sitten vaikka kuinka paljon vaihtoehtoja. Yhen lapsen nimeämisessä ei kannata miettiä vielä seuraavaa sukupolvea, koska matkan varrella voi tapahtua mitä vain: oma lapsi voi itse tiputtaa toisen sukunimistä pois, hän voi aikuisena valita itselleen täysin uuden nimen (joko suvusta tai itse keksimänsä nimen), ja kaksi yhdysnimellistä voivat edelleen päättää antaa lapselle vain toisen vanhemman nimet.
Ulkomailla tällaiset yhdysnimet eivät kerää loputonta nimien sarjaa, vaan niistä jompi kumpi kai on ns. "pääasiallinen" sukunimi, joka sitten dominoi tilannetta lasta nimetessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisinhän saa antaa yhdistelmänimen, mikä mielestäni olisi paras ratkaisu.
Meillä lapset saivat äidin nimen (minun nimeni, siis). Perusteena oli se, että se on kauniimpi nimi, ja toisaalta myös se, että koska yleensä lapset saavat isän nimen, ei käytäntö muutu koskaan tasa-arvoisemmaksi, elleivät ihmiset ala antaa lapsille enemmän äidin nimiä.
Mitäs sitten kun kaksi yhdistelmänimellistä saa lapsen?
Joskus näkee yhdistelmäsukunimiä jotka ovat pitkiä ja yhteensopimatomia, tulee mieleen että mikä on syynä tuollaisiin " hirviöyhdistelmiin"
Äidin sukunimi sillä laitoksella on kunnes isä on tunnustanu isyytensä.