Lue keskustelun säännöt.
Kumman sukunimi avoparin lapselle?
04.01.2022 |
Olen törmännyt ilmiöön, että lapselle annetaan useimmiten isän sukunimi. Perusteita tai muita mielipiteitä?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Tietysti miehen sukunimi joka on annettu vuosisatoja, tuo että annetaan naisen sukunimi on feministien kotkotusta.
Mistä ihmeestä tällainen tietämättömyys kumpuaa? Ensinnäkin, sukunimiä ei ole koko Suomessa käytetty kuin vähän aikaa. Sukunimettömyys oli mahdollista Suomessa vielä 1920-luvun alkupuolella. Toiseksi, niissä osissa Suomea, missä sukunimet ovat olleet pitkään käytössä, naiset yleensä pitivät oman sukunimensä mennessään naimisiin. Lapsille oli tapana antaa isän sukunimi, mutta vain jos lapsen äiti ja isä olivat avioliitossa keskenään. Jos lapsi syntyi avioliiton ulkopuolelle, hänelle tuli äidin sukunimi... kuten tässä ap:n tapauksessakin on käymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin. Jos mies ei kerran ole kosaissut niin miksi sen nimikään pitäis lapselle antaa?
Vierailija kirjoitti:
Äidin. Jos mies ei kerran ole kosaissut niin miksi sen nimikään pitäis lapselle antaa?
Nainen voi halutessaan kosia itsekin, mutta vastaus ei välttämättä miellytä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on avioliittoon syntynyt lapsi, mutta vanhemmilla eri sukunimet. Jostain syystä mulle oli koko ajan itsestään selvää antaa lapselle isänsä sukunimi. En osaa tuota perustella mitenkään, sillä oma sukunimeni on jopa harvinaisempi (harvinainen). Se vaan tuntui siltä.
Se tuntui siltä jos ei omilla aivoilla ajattele ollenkaan. Mies kirjoittaa nimensä omistamiinsa esineisiin on ollut normi historiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin. Jos mies ei kerran ole kosaissut niin miksi sen nimikään pitäis lapselle antaa?
Nainen voi halutessaan kosia itsekin, mutta vastaus ei välttämättä miellytä.
Tai sitten kumpikaan ei halua kosia ketään ja elävät ihan tyytyväisenä avoliitossa. Kaikki eivät halua naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni on isänsä nimellä. Suomen top 10 kai kummankin nimi, eli yleisiä kumpikin. Asia oli miehelle tärkeämpi ja mulle yhdentekevä.
Jos toisen vanhemman sukunimi on ruotsinkielinen, niin tietenkin se. Onhan se niinku hienompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehellä parempi nimi kuin minulla. Omani on -nen päätteinen. Lapset on isoja ja tyytyväisiä sukunimeensä.
Nen päätteinen nimi voi olla myös uniikki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kanssa lapsi jää mahdollisen eron jälkeen? Luult. äidin. Ja jos lapsia on vielä monelle miehelle, kuten nykyään usein, niin ilman muuta äidin nimi, tiedetään henkilöllisyyskin varmasti. Hullua kun yhdellä naisella 3-4 eri sukunimistä lasta.
Ööööh, mun lapsilla on kummallakin isiensä sukunimet ja itselläni oma sukunimeni, eikä silti ole mitään vaikeutta ollut missään vaiheessa, etteikö olisi joka paikassa tiedetty, että minun lapsia ovat.
En nyt tajunnut tätä.
Öööööh, ihmisiä nyt vaan huvittaa naiset jotka hommaa lapsia jokaisen kumppanin kanssa.
Tarkoitatko, että kun ensimmäinen puolisoni kuoli liikenneonnettomuudessa kun odotin ensimmäistä lastamme, minun olisi rangaistukseksi pitänyt elää 23-vuotiaasta loppuelämäni yksin? Ja vaikka olisin lupasi saanut ja mennyt uudelleen naimisiin, minun olisi pitänyt estää puolisoani pääsemästä isäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nen-päätteisessä ei ole mitään vikaa, enkä sanonutkaan edellisessä viestissä että niin olisi. Kerroin vaan, että meillä kummallakin on sellaiset ja jopa tavalliset (yleiset) sellaiset nimet. Minäkin pidän sen diminutiivisuudesta, ja siitäkin, että ne ovat hyvin perinteisiä suomalaisia sukunimiä. Mutta en sanoisi, että kummankaan sukunimi olisi mitenkään ihmeellinen tai erityisen kiva. Toisen on vain kivempi ja toisen paljon vahempi. Emme ole saaneet vielä päätettyä kumman annamme lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin. Jos mies ei kerran ole kosaissut niin miksi sen nimikään pitäis lapselle antaa?
Nainen voi halutessaan kosia itsekin, mutta vastaus ei välttämättä miellytä.
Jos mies vastaa ei naisen kosintaan, niin sittenhän lapsen sukunimestä ei tarvitse edes keskustella. Lapsi saa äitinsä sukunimen syntyessään eikä sitä sitten muuteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin. Jos mies ei kerran ole kosaissut niin miksi sen nimikään pitäis lapselle antaa?
Nainen voi halutessaan kosia itsekin, mutta vastaus ei välttämättä miellytä.
Ja silloin lapsi saa äitinsä nimen. Lapsi muuten saa aina avoliitossa äitinsä sukunimen, jos riita tulee.
Ei ihme ettei miehet halua enää naimisiin, kun niille annetaan kaikki "edut" ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisinhän saa antaa yhdistelmänimen, mikä mielestäni olisi paras ratkaisu.
Meillä lapset saivat äidin nimen (minun nimeni, siis). Perusteena oli se, että se on kauniimpi nimi, ja toisaalta myös se, että koska yleensä lapset saavat isän nimen, ei käytäntö muutu koskaan tasa-arvoisemmaksi, elleivät ihmiset ala antaa lapsille enemmän äidin nimiä.
Mitäs sitten kun kaksi yhdistelmänimellistä saa lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äidin. Jos mies ei kerran ole kosaissut niin miksi sen nimikään pitäis lapselle antaa?
Oli kuitenkin koinaissut, eikö se riitä?
Vierailija kirjoitti:
Lapseni on isänsä nimellä. Suomen top 10 kai kummankin nimi, eli yleisiä kumpikin. Asia oli miehelle tärkeämpi ja mulle yhdentekevä.
Aika välinpitämättömästi suhtaudut oman lapsesi nimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin. Jos mies ei kerran ole kosaissut niin miksi sen nimikään pitäis lapselle antaa?
Oli kuitenkin koinaissut, eikö se riitä?
Ei todellakaan.
BMW kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehellä parempi nimi kuin minulla. Omani on -nen päätteinen. Lapset on isoja ja tyytyväisiä sukunimeensä.
Nen päätteinen nimi voi olla myös uniikki
Vainoharhainen
Olemme naimisissa eri sukunimet. Halusin lapselle miehen sukunimen, jotta lapsi nimensä puolesta liittyy miehen sukuun ja mies nimellään "tunnustaa" lapsen. Taustalla vaikutti oma lapsuus isättömän lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumman kanssa lapsi jää mahdollisen eron jälkeen? Luult. äidin. Ja jos lapsia on vielä monelle miehelle, kuten nykyään usein, niin ilman muuta äidin nimi, tiedetään henkilöllisyyskin varmasti. Hullua kun yhdellä naisella 3-4 eri sukunimistä lasta.
Ööööh, mun lapsilla on kummallakin isiensä sukunimet ja itselläni oma sukunimeni, eikä silti ole mitään vaikeutta ollut missään vaiheessa, etteikö olisi joka paikassa tiedetty, että minun lapsia ovat.
En nyt tajunnut tätä.
Öööööh, ihmisiä nyt vaan huvittaa naiset jotka hommaa lapsia jokaisen kumppanin kanssa.
Tarkoitatko, että kun ensimmäinen puolisoni kuoli liikenneonnettomuudessa kun odotin ensimmäistä lastamme, minun olisi rangaistukseksi pitänyt elää 23-vuotiaasta loppuelämäni yksin? Ja vaikka olisin lupasi saanut ja mennyt uudelleen naimisiin, minun olisi pitänyt estää puolisoani pääsemästä isäksi?
Melko marginaalinen tilanne tuo, ymmärsit varmaan mitä tarkoitan?
En itse ainakaan halua olla eriniminen kuin lapseni. Siitä on tullut ongelmia esim. lentokentällä (ei Suomessa), kun ruvettiin tivaamaan lupalappua matkustukseen toiselta huoltajalta… Samanimisenä se ei ollut ongelma.