Onko työkaverini vähän tyhmä?
Pidän hänestä kyllä, ja arvostan, mutta kun kysyin häneltä eilen akuutissa selkävaivassa, että kummalla satulatuolilla hän mieluiten istuu, (kun ne ovat erilaiset, se toinen niistä on sellainen ylipieni ja huono itselleni ja toinen normaalin kokoinen ja hyvä, ja hänellä oli se hyvä itsellään), niin hän vain sanoi, että ”mä tykkään tästä, toi toinen on huono”.
Kiva siinä sitten kysyä, että ”voisitko antaa sen hyvän minulle?” Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista, hän itse istuisi siinä tuolissa hetken mielellään?
Työn luonne on vieläpä sellaista, että emme istu pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, vaan aina hetken.
Ajatteliko hän, että minua vain ihan hänen näkökulmastaan kiinnostaa kysyä, kummalla tuolilla hän mieluummin istuu? Oikeasti.
Joskus 2 tunnin päästä hänellä oli sytyttänyt ja hän kysyi minulta, että ”haluaisitko sä istua tällä?” En viitsinyt sanoa, että olisin halunnut istua joo, koska ainakin itse olisin hänenä kokenut itseni ihan tyhmäksi siinä tapauksessa, että olisin ollut noin itsekäs. Tai ehkä hän siis oli vain tyhmä ja huonosti kasvatettu. Ei kasvatettu huomioimaan sitä, että kaikki ei liity aina juuri SINUUN.
Kommentit (628)
Miten joku voikin ajatella noin monimutkaisesti. Ei ihme, että elämä on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt taas?
Paheksut ihmisiä, jotka olettavat saavansa toiselta tuolin itselleen, mutta itse kuitenkin tulet tänne rutisemaan juuri siksi, että olisit halunnut tuolin työkaveriltasi mutta et saanut. Olet aika ristiriitainen.En rutise sitä, vaan sitä, että hän ei edes neuvotellut siitä, haluanko mä sen, , vaan kuvitteli, että tiedustelen, mistä hän tykkää. Mulla oli siinä selkä kipeä.
Ap
No nimenomaan, et sinäkään neuvotellut tuossa yhtään mitään, vaan ainoastaan kysyit hänen mieltymyksiään. Miksi rutiset toisen neuvottelemattomuudesta, kun et itsekään neuvotellut.
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Vierailija kirjoitti:
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos selkä on noin kipeä että vain satulatuolilla voi istua, jäädään sairauslomalle!!!!
Jos on kyse kokoaikatyöstä, selkävaivasaikun sijasta työnantaja ostaa vaikka kaksi satulatuolia (hyvää).
Sillä työpisteellä ei olla koko päivää. Hän enemmän, kuin minä.
ApEli esimiehen kanssa keskustelu! Jos vaivasi pahenee työolojen takia, etkä kerro asiasta esimiehelle, niin itseasiassa teet todella väärin työnantajaasi kohtaan!
Niinpä. Miten huono kotikasvatus ja sivistystaso täytyy olla ihmisellä, joka pimittää pomoltaan työterveyteen liittyvät tarpeensa ja näin aiheuttavat itselleen saikkua ihan tarpeettomasti.
Ei meillä mitään muuteta sellaisen takia. Työnantaja voisi aivan hyvin vaatia, että illä työpisteellä seistään ja ottaa kaikki tuolit pois. Mitäpä jos keskittyisit tässä ketjussa vain siihen hyvien käytöstapojen opetteluun.
Ap
ApEi osta sähköpöytiä, mutta työpisteellä pitäisi seistä? No, korottaako työnantaja työpisteitä vai työskentelettö epäeegonomisesti satulatuolilta käsin pöydällä, joka on seisomakorkeudella?
Me emme työskentele siinä pöydällä. Ap
No onko esimiehelle kerrottu, että on ergonomiaongelmia siinä työpisteellä, jossa on vain yksi hyvä satulatuoli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmän vaikutelman annat sinä. Oletet jonkun automaattisesti ymmärtävän hämärän vihjailusi. Puhu suoraan!
On epäkohteliasta ja itsekästä sanoa, että ”saisinko sen tuolin, kun mulla on selkä kipeä?” Pitää kysyä, onko se toiselle jotenkin tärkeä tuoli ja hänen pitää tajuta, että toisella on tuoliin intressi. Ei häneen.
ApSinut on kasvatettu harhaanjohtavasti.
Selkeä puhe on kohteliasta.
Mutta ei hienotunteista. Tuollaiset ihmiset olettavat että heidän pitää saada se tuoli, eivätkä suo ajatustakaan sille, että muillakin on tarpeita. Kyllä pitää tajuta, jos selkävaivainen kysyy sinulla olevasta työvälineestä, että hän haluaisi sen myös ja sinä voit ottaa hänen välineensä. Jos et halua ensin neuvotella, kumpi kärsii isommin sillä väärällä tuolilla. Se on puolueettomalla maaperällä se neuvottelu, jos toinen ei suoraan pyydä saada sun tuoliasi.
ApEtkös sinä puhu tuossa itsestäsi?
No en puhu. Minua loukkasi se, että työkaverini käytös oli sillä tasolla, että luuli mun kysyvän hänen tuoli,ieltymyksiään, kun mulla on selkä kipeä.
Ap
Juu. työkaverisi tosiaan oli väärässä, kun kuvitteli, että sinua oikeasti kiinnosti hänen mieltymyksensä. Huomaatko itsekään, mitä tässä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan muiden huomioon ottamiseksi tai muiden ajattelemiseksi , kun toiselta ei kysytä tuollaista suoraan ja taas toisaalta, jos työkaveri kysyy noin, ajatellaan häntä , ei itseä, ja ymmärretään, että hän ei halua viedä tuolia minulta, mutta tarvitsisi sen henk koht. syistä.
ApNo ethän sinä tuossa ajattele ja huomioi ketään muita kuin itseäsi, kun hän oli mielestäsi tyhmä, kun ei antanut tuolia sinulle. Miksi hän on tyhmä, jos oikeasti ajattelet, että hänkin voisi sitä oikeasti tarvita?
Huomioinhan! Minä nimenomaan annoin hänelle täyden mahdollisuuden päättä ja kasvojaan tai arvoaan kenenkään silmissä vähentämättä pitää sen itselläänkin! Jos siis arvioi, ettei voi sitä luovuttaa toiselle selkävaivaiselle ja kärsivälle.
Jos ihmiseltä vain kysyy, että saisinko tuon tuolin, koska mun selkä, ei ota huomioon, että sillä toisellakin voi olla syynsä, joista ei halua ehkä edes puhua.
Jos kysyy kohteliaasti, normaali kotikasvatuksen saanut ihminen alkaa arvioimaan sitä, että ”ahaa, tuo toinenkin haluaisi tämän tuolin, miten voimme jakaa sen tasaveroisesti?”
ApEthän anna, kun et ilmiselvästi hyväksy hänen päätöstään. Turha leikkiä jotain laupiasta ja suvaitsevaista siinä, kun kuitenkin tuomitset ja haukut toisen "vapaan" valinnan.
Kyllä minä näen, ettei siinä ollut kyse mistään hänen päätöksestään, vaan hänen (ja sinun, kun luulet hänen siinä päättäneen jotain) tyhmyydestään ja siitä, ettei tillä kummallakaan ole ollut hyvää kotikasvatusta ja sinullakin on luultavasti joku koulutason koulutus.
ApVastaa nyt vielä kahteen kysymykseen:
a) onko mahdollista, että hänellä olisi myös ollut selkävaiva, joka on pahempi kuin sinulla, mutta josta hän ei vain sinulle ole kertonut
b) olisiko tässä tapauksessa ollut häneltä oikein valita se parempi tuoli itselleen vai olisiko siinäkin tilanteessa hänen kuulunut antaa se tuoli sinulle
a) ei ole
b) no siksipä juuri kysyin! Jos en ois piitannut, tarvitseeko hän sitä vai ei, olisin pyytänyt sen ihan suoraan! Kuka siinä kehtaa sanoa että en anna? Tai jos kehtaa, aika itsekäs on. Tietenkin joku voi alkaa anteeksi pyydellen neuvottelemaan, mutta se on harvinaista. Yleensä ihmine antaa sen tuolin ja jupisee selän takana, jos itsekin kärsi.
ApSiis mitä ihmettä? Ei ole mahdollista että hänellä on sinua pahempi selkävaiva, mutta silti nimenomaan käytit tätä syynä sille, että et voi kysyä asiaa suoraan?
Nuo luomasi skenaariot tilanteesta, jossa olisit kysynyt suoraan, ovat normaalille (hyvän kasvatuksen saaneelle) ihmiselle hyvin epätodennäköisiä. Siksi me muut emme pelkää tällaisia tilanteita vaan osaamme kysyä suoraan. Ja oliko tämä oikeasti tapahtunut tilanne nyt sitten yhtään parempi kuin nuo tilanteet, joita sinä pyrit tällä ihme kiertelylläsi nyt välttämään? Joka tapauksessa pidät häntä huonosti kasvatettuna ja tyhmänä, joten olisiko tilanne ollut yhtään huonompi, jos hän olisi töksäyttänytkin asian suoraan päin naamaasi. Tässä sinun tavassasi jäi nyt vain melko hankalaksi toimia sillä ihanteellisimmalla tavalla, eli että ihan asiallisella sananvaihdolla olisi päädytty kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.
Hänellä voi olla jokin muu syy haluta siinä istua, vaikka lonkkavaiva. Tai jos ei pidä minua minään, eikä halua vaihtaa sen takia, eikä piittaa, vaikka se masentaisi minua. Ei kaikki välitä. Koska jos välittäisi, ei kai nyt olisi vain ajatellut, että mä kysyn hänen työvälinemieltymyksistään? Vaikka kai sekin olisi tosi huomioivaa, mutta suoraan sanoen mua ei kiinnosta. Mutta mua kiinnostaa tasaveroisuus ja oikeudenmukaisuus.
Ap
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Voi helvetti, miten tyhmä ap on. Luulisin provoksi, mutta tuollaisia kommunikointitaidottomia oikeasti on. Aina pitäisi olla lukemassa ajatuksia ja ottamassa selvää vihjauksista.
Olisit kysynyt, että saatko lainata tuolia hetken, kun selkää särkee. Työkaveri olisi vastannut, että "ota vaan, voin istua tässä toisella". Näin normaalit ihmiset kommunikoivat, eivät salamyhkäisesti vihjaillen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmän vaikutelman annat sinä. Oletet jonkun automaattisesti ymmärtävän hämärän vihjailusi. Puhu suoraan!
On epäkohteliasta ja itsekästä sanoa, että ”saisinko sen tuolin, kun mulla on selkä kipeä?” Pitää kysyä, onko se toiselle jotenkin tärkeä tuoli ja hänen pitää tajuta, että toisella on tuoliin intressi. Ei häneen.
ApSinut on kasvatettu harhaanjohtavasti.
Selkeä puhe on kohteliasta.
Mutta ei hienotunteista. Tuollaiset ihmiset olettavat että heidän pitää saada se tuoli, eivätkä suo ajatustakaan sille, että muillakin on tarpeita. Kyllä pitää tajuta, jos selkävaivainen kysyy sinulla olevasta työvälineestä, että hän haluaisi sen myös ja sinä voit ottaa hänen välineensä. Jos et halua ensin neuvotella, kumpi kärsii isommin sillä väärällä tuolilla. Se on puolueettomalla maaperällä se neuvottelu, jos toinen ei suoraan pyydä saada sun tuoliasi.
ApEtkös sinä puhu tuossa itsestäsi?
No en puhu. Minua loukkasi se, että työkaverini käytös oli sillä tasolla, että luuli mun kysyvän hänen tuoli,ieltymyksiään, kun mulla on selkä kipeä.
ApJuu. työkaverisi tosiaan oli väärässä, kun kuvitteli, että sinua oikeasti kiinnosti hänen mieltymyksensä. Huomaatko itsekään, mitä tässä tapahtuu.
No se ei tosiaan kiinnostanut. Hän oletti ihan sitä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tolloAp on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ei ole itsekästä pyytää hyvää istuinta, jos selkäsi on huono. Ei ole itsekästä pitää huolta omasta kehostaan. Ei ole itsekästä laittaa itseään ensimmäiseksi ja puhua tarpeistaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi helvetti, miten tyhmä ap on. Luulisin provoksi, mutta tuollaisia kommunikointitaidottomia oikeasti on. Aina pitäisi olla lukemassa ajatuksia ja ottamassa selvää vihjauksista.
Olisit kysynyt, että saatko lainata tuolia hetken, kun selkää särkee. Työkaveri olisi vastannut, että "ota vaan, voin istua tässä toisella". Näin normaalit ihmiset kommunikoivat, eivät salamyhkäisesti vihjaillen.
Ai hetken, miksi se saisi olla mulla ”vain hetken”, sekö on sen toisen vallasssa oleva tuoli?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tolloAp on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tolloAp on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Vierailija kirjoitti:
Ei ole itsekästä pyytää hyvää istuinta, jos selkäsi on huono. Ei ole itsekästä pitää huolta omasta kehostaan. Ei ole itsekästä laittaa itseään ensimmäiseksi ja puhua tarpeistaan.
No ei olisi ei. Mutta osa ihmisistä saa itsesi tuntemaan niin.
Ap
Sattuu lukea näitä, koska itse toimin juuri kuten tuo tyhmäksi nimittelemäsi. En ymmärrä epäsuoria kysymyksiä. Saatan kyllä jäädä ihmettelemään miksi yhtäkkiä kysyttiin tuollaista ja tajuta viikon päästä, että ehkä jostain muusta kyse, kun tuolimieltymyksistäni. En tiedä paljonko on mennyt ja tulee menemään ohi taustamotiiveja, kun ihmiset eivät usein puhu suoraan.
Kyse voi olla vaikka kontekstisokeudesta, joka on yleistä asperger-piirteisillä. Sokeus tulkitaan helposti idiotismina, itsekkyytenä tai ilkeytenä.
Ollisiko mahdollista saada se tuoli, joka on parempi kipeälle selälleni? Miten vaikeaa voi olla kysyä...mielummin nolo vihjailu ja haukkuminen selän takana monimutkaisine tulkintoineen, kun toinen ei osaa lukea ajatuksiasi?
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Ap on tollo
Oletko käynyt työterveydessä? Tai muussa lääkärissä, jos ei ole työterveyshuoltoa? Ja sitten tietysti toimittanut pomolle lääkärinlausunnon selästä? Eikä ole vielä pomon mieli muuttunut ergonomiahankinnoista?