Lue keskustelun säännöt.
”Ylikokeneen” työnhaku, miten olette toimineet?
28.12.2021 |
YT:stä jäi musta pekka käteen ja moni johtaja joutui lähtemään, minä muiden muassa. (En ole na ylintä johtoa vaan ehkä ylempää keskijohtoa, kuitenkin liiketoimintayksikön johtoryhmässä),
Ikää ripausta alle 50, päällikkö/johtajakokemusta 15v ja kokonaiskokemus reilu 20v.
On ollut pienoinen järkytys tajuta että osaamiseni ei kelpaa. Olen siis akateeminen ja kouluttanut/kurssittanut itseäni työn ohessa. Mutta joko en pääse edes haastatteluun tai sitten usein käy niin että pääsen ensimmäiseen rekrytointikonsultin haastatteluin, konsultti ymmärtää osaamiseni ja laittaa minut jatkoon, mutta sitten varsinainen yrityksen haastattelu tyssää heti, syynä yleensä että ei haluta liian ”johtajaa”.
En siis mitenkään korosta tätä taustaa ja minulla on motivaatiota vaikka mihin, olen valmis tinkimään palkasta myös.
Miten te muut olette onnistuneet? Tänään itkin taas kun tuli ei kiitos paikasta joka vastasi osaamistani täydellisesti. En päässyt edes haastatteluun.
Joka paikkaan on 50-100 hakijaa joten työvoimapula ei taida mua nyt pelastaa.
Vinkkejä otetaan vastaan! Siivoanko kaiken päällikkö/johtohomman pois CVstä? Vai jätän pois puolet kokemuksesta? Miten sinä onnistuit?
Kommentit (362)
Olen samankaltaisessa tilanteessa ja ”vasta” 45 ja en pääse missään haussa edes haastatteluun, joskus toki niihinkin mutta harvoin. Edellisen kerran hain työtä 10v sitten ja pääsin joka haastatteluun ja sain liki jokaisen paikan mitä hain, silloin vaihdoin tiuhempaan töitä muutenkin.
Mitään muuta ei ole tässä reilu 10v aikana tapahtunut kuin että olen tullut viisaammaksi ja pätevämmäksi, ja olen vanhentunut.
Epäilen että tuo jälkimmäinen on syy sille että työmarkkina-arvo onkin nyt yhtäkkiä olematon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samankaltaisessa tilanteessa ja ”vasta” 45 ja en pääse missään haussa edes haastatteluun, joskus toki niihinkin mutta harvoin. Edellisen kerran hain työtä 10v sitten ja pääsin joka haastatteluun ja sain liki jokaisen paikan mitä hain, silloin vaihdoin tiuhempaan töitä muutenkin.
Mitään muuta ei ole tässä reilu 10v aikana tapahtunut kuin että olen tullut viisaammaksi ja pätevämmäksi, ja olen vanhentunut.
Epäilen että tuo jälkimmäinen on syy sille että työmarkkina-arvo onkin nyt yhtäkkiä olematon.
Sama. Olen saanut työn satojen hakijoiden joukosta, mutta nyt en pääse edes haastatteluun.
N47
P.s. en ole työtön työnhakija. Työuraa 20 v. jäljellä. Ikäsyrjintä on fakta.
Ap, ongelma on siinä ylimmän johdon haastettelussa.
Siinä se ilmenee, ettet ole sellainen henkilö jota he hakevat.
Ja tiedän tämän tasan tarkkaan ja perusteellisesti.
Meni tosi pitkä aika, ennenkuin tajusin, mitä ja mikä merkitys noilla haastetteluilla on.
Ja niillä on totisesti merkitystä. Niissä ei katsota viimeisen päälle niitä entisiä työtodistuksia, vaan sitä millainen henkilö on ihmisenä.
Haastattelussa henkilöä arvioidaan niin helvetin monelta puolin, ettei sitä edes siinä tilanteessa tajua.
Ja aina on merkitystä sillä, millaiseen työhön hakee, sillä eri paikoissa erilaisiin duuneihin haetaan persoonana ja tyyppinä erilaisia ihmisiä
Itse palkkasin niin sanotun uravalmentajan. Siis yt-neuvottelujen jälkeen työttömäksi jouduttuani.
Ja se oli elämäni paras ratkaisu.
Häneltä sain monipuolisen ohjeistuksen siitä, miten duunia haetaa ja miten erilaisten yritystyne työhaastatteluissa kannattaa menetellä ja toimia.
Nimittäin. harvoin työnhakija itse huomaa, miten erialisia taitoja ja kykyjä ja vaatimuksia työnantaja edellyttää. Ja tämä tarkoittaa sitä, että joka ikisessä työhaastattelussa ei työntekijä voi toimia joka kerta samalla tavalla.
Toivotan sulle menestystä duunin hakuun!
Onko ulkomaille lähtö mahdollisuus? Niin kliseistä kuin se onkin, monessa muussa Euroopan maassa arvostetaan kokemusta ja osaamista. Myös paikkoja on huomattavasti enemmän.
Itse jouduin hakemaan kokemukseni ulkomailta, koska sairastin tutkinnon aikana vakavan sairauden ja olin suomalaisten rekrytoijien mielestä liian vanha aloittamaan uraani. Olihan se harmi silloin aikoinaan, mutta nyt en kaipaa kauheasti takaisin. Teen mielekästä työtä ja olen saanut paljon kiinnostavia haasteita.
M41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, näkisin rekrytoinnin ammattilaisena (director tasoa minäkin) että sinulla on kaksi ongelmaa:
1. Ikäsi. Valitettavasti on yhä näin. Olen itsekin vajaa 50v ja on todella karmivaa todeta että yli 45v nainen on ihan roskiskamaa rekrytiimillä esihenkilöille. Puskemme heitä eteenpäin prosessissa mutta 9/10 heidät tiputetaan pois ”ei sopivina” (oikeasti sopivuus on 100% match, ainoa ongelma on ikä). Miehille annetaan vähän enemmän armoa. Ovat roskiskamaa vasta päälle viisikymppisinä. Eli ensiksi CV:stä kaikki ikään viittaavat asiat pois: syntymäaika tietenkin pois jos se nyt CV:ssä on, koulutuksista vain viimeisestä maksimissaan valmistumisvuosi. Ei mitään ylioppilaaksitulovuosia yms opintojen aloitusvuosia joista voi arvioida iän helposti.
2. Liian korkea uratasosi. Tätä saa tuunattua CV:ssä helposti. Esihenkilökokemuksen voi mainita muttei että suoria alaisia oli 10 ja heidän allaan 200 ihmistä tai mitään josta saa kuvan että olet hyvin hyvin isojen alueiden johtaja. Eikä tosiaan kannata mainita johtoryhmätyöskentelyä ellet tosiaan ole hakemassa työtä johon se on 100% vaatimus jne. Omaat vankkaa monivuotista kokemusta asioista xyz, et ole ollut Director asioissa xyz. Naurettavaa mutta näin usein on.
Mutta oikeasti isoin ongelmasi on ongelma 1. Ikäsi. Sen kun piilotat pääset kyllä jatkoon ja haastatteluihin yrityksiin. Tsemppiä!
Huomasin saman. Olen 47N. Hain täydellisesti osaamistani vastaavaa paikkaa, johon minulla on 10 v. kokemus muun työelämäkokemuksen lisäksi. Olen myös samalla toimialalla. En ole mikään tantta, vaan minulta kysytään usein paperit kaupoissa. Sain vastaukseksi, että kiitos hakemuksesta, mutta kokemuksesi ei riittänyt haastatteluun. Esihenkilö (johtaja) oli 32 v.
Epäilen, että ikää ja kokemusta oli liikaa. Uskomatonta kyllä.
Ilmoitus oli yläkanttiin ja olit siihen ylipätevä. Etkä sinä oikeasti olisi noin huonon johtajan alle halunnut töihin mennäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, ongelma on siinä ylimmän johdon haastettelussa.
Siinä se ilmenee, ettet ole sellainen henkilö jota he hakevat.
Ja tiedän tämän tasan tarkkaan ja perusteellisesti.
Meni tosi pitkä aika, ennenkuin tajusin, mitä ja mikä merkitys noilla haastetteluilla on.
Ja niillä on totisesti merkitystä. Niissä ei katsota viimeisen päälle niitä entisiä työtodistuksia, vaan sitä millainen henkilö on ihmisenä.
Haastattelussa henkilöä arvioidaan niin helvetin monelta puolin, ettei sitä edes siinä tilanteessa tajua.
Ja aina on merkitystä sillä, millaiseen työhön hakee, sillä eri paikoissa erilaisiin duuneihin haetaan persoonana ja tyyppinä erilaisia ihmisiä
Itse palkkasin niin sanotun uravalmentajan. Siis yt-neuvottelujen jälkeen työttömäksi jouduttuani.
Ja se oli elämäni paras ratkaisu.
Häneltä sain monipuolisen ohjeistuksen siitä, miten duunia haetaa ja miten erilaisten yritystyne työhaastatteluissa kannattaa menetellä ja toimia.
Nimittäin. harvoin työnhakija itse huomaa, miten erialisia taitoja ja kykyjä ja vaatimuksia työnantaja edellyttää. Ja tämä tarkoittaa sitä, että joka ikisessä työhaastattelussa ei työntekijä voi toimia joka kerta samalla tavalla.
Toivotan sulle menestystä duunin hakuun!
Ap tässä, mistä kautta tuon löysit? Siis oliko joku rekrykonsultti joka teki myös tuollaista neuvontaa? Tämä kiinnostaisi minuakin!
Vierailija kirjoitti:
Ap, ongelma on siinä ylimmän johdon haastettelussa.
Siinä se ilmenee, ettet ole sellainen henkilö jota he hakevat.
Ja tiedän tämän tasan tarkkaan ja perusteellisesti.
Meni tosi pitkä aika, ennenkuin tajusin, mitä ja mikä merkitys noilla haastetteluilla on.
Ja niillä on totisesti merkitystä. Niissä ei katsota viimeisen päälle niitä entisiä työtodistuksia, vaan sitä millainen henkilö on ihmisenä.
Haastattelussa henkilöä arvioidaan niin helvetin monelta puolin, ettei sitä edes siinä tilanteessa tajua.
Ja aina on merkitystä sillä, millaiseen työhön hakee, sillä eri paikoissa erilaisiin duuneihin haetaan persoonana ja tyyppinä erilaisia ihmisiä
Itse palkkasin niin sanotun uravalmentajan. Siis yt-neuvottelujen jälkeen työttömäksi jouduttuani.
Ja se oli elämäni paras ratkaisu.
Häneltä sain monipuolisen ohjeistuksen siitä, miten duunia haetaa ja miten erilaisten yritystyne työhaastatteluissa kannattaa menetellä ja toimia.
Nimittäin. harvoin työnhakija itse huomaa, miten erialisia taitoja ja kykyjä ja vaatimuksia työnantaja edellyttää. Ja tämä tarkoittaa sitä, että joka ikisessä työhaastattelussa ei työntekijä voi toimia joka kerta samalla tavalla.
Toivotan sulle menestystä duunin hakuun!
Olen eri, mutta jäi vaivaamaan tuo eka lause, mitä siinä tarkoitetaan? Siis tuo ”ongelma on ylimmän johdon haastattelussa”. Eihän sitä pelkästään ylimmän johdon tehtäviä ole kukaan ketjun naisista hakenut, vaan kaiken tason työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ongelma on siinä ylimmän johdon haastettelussa.
Siinä se ilmenee, ettet ole sellainen henkilö jota he hakevat.
Ja tiedän tämän tasan tarkkaan ja perusteellisesti.
Meni tosi pitkä aika, ennenkuin tajusin, mitä ja mikä merkitys noilla haastetteluilla on.
Ja niillä on totisesti merkitystä. Niissä ei katsota viimeisen päälle niitä entisiä työtodistuksia, vaan sitä millainen henkilö on ihmisenä.
Haastattelussa henkilöä arvioidaan niin helvetin monelta puolin, ettei sitä edes siinä tilanteessa tajua.
Ja aina on merkitystä sillä, millaiseen työhön hakee, sillä eri paikoissa erilaisiin duuneihin haetaan persoonana ja tyyppinä erilaisia ihmisiä
Itse palkkasin niin sanotun uravalmentajan. Siis yt-neuvottelujen jälkeen työttömäksi jouduttuani.
Ja se oli elämäni paras ratkaisu.
Häneltä sain monipuolisen ohjeistuksen siitä, miten duunia haetaa ja miten erilaisten yritystyne työhaastatteluissa kannattaa menetellä ja toimia.
Nimittäin. harvoin työnhakija itse huomaa, miten erialisia taitoja ja kykyjä ja vaatimuksia työnantaja edellyttää. Ja tämä tarkoittaa sitä, että joka ikisessä työhaastattelussa ei työntekijä voi toimia joka kerta samalla tavalla.
Toivotan sulle menestystä duunin hakuun!
Ap tässä, mistä kautta tuon löysit? Siis oliko joku rekrykonsultti joka teki myös tuollaista neuvontaa? Tämä kiinnostaisi minuakin!
Mikä tahansa outplacementfirmahan noita tarjoaa. Kehutuin on se perustajansa mukaan nimetty firma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, näkisin rekrytoinnin ammattilaisena (director tasoa minäkin) että sinulla on kaksi ongelmaa:
1. Ikäsi. Valitettavasti on yhä näin. Olen itsekin vajaa 50v ja on todella karmivaa todeta että yli 45v nainen on ihan roskiskamaa rekrytiimillä esihenkilöille. Puskemme heitä eteenpäin prosessissa mutta 9/10 heidät tiputetaan pois ”ei sopivina” (oikeasti sopivuus on 100% match, ainoa ongelma on ikä). Miehille annetaan vähän enemmän armoa. Ovat roskiskamaa vasta päälle viisikymppisinä. Eli ensiksi CV:stä kaikki ikään viittaavat asiat pois: syntymäaika tietenkin pois jos se nyt CV:ssä on, koulutuksista vain viimeisestä maksimissaan valmistumisvuosi. Ei mitään ylioppilaaksitulovuosia yms opintojen aloitusvuosia joista voi arvioida iän helposti.
2. Liian korkea uratasosi. Tätä saa tuunattua CV:ssä helposti. Esihenkilökokemuksen voi mainita muttei että suoria alaisia oli 10 ja heidän allaan 200 ihmistä tai mitään josta saa kuvan että olet hyvin hyvin isojen alueiden johtaja. Eikä tosiaan kannata mainita johtoryhmätyöskentelyä ellet tosiaan ole hakemassa työtä johon se on 100% vaatimus jne. Omaat vankkaa monivuotista kokemusta asioista xyz, et ole ollut Director asioissa xyz. Naurettavaa mutta näin usein on.
Mutta oikeasti isoin ongelmasi on ongelma 1. Ikäsi. Sen kun piilotat pääset kyllä jatkoon ja haastatteluihin yrityksiin. Tsemppiä!
Huomasin saman. Olen 47N. Hain täydellisesti osaamistani vastaavaa paikkaa, johon minulla on 10 v. kokemus muun työelämäkokemuksen lisäksi. Olen myös samalla toimialalla. En ole mikään tantta, vaan minulta kysytään usein paperit kaupoissa. Sain vastaukseksi, että kiitos hakemuksesta, mutta kokemuksesi ei riittänyt haastatteluun. Esihenkilö (johtaja) oli 32 v.
Epäilen, että ikää ja kokemusta oli liikaa. Uskomatonta kyllä.
Ilmoitus oli yläkanttiin ja olit siihen ylipätevä. Etkä sinä oikeasti olisi noin huonon johtajan alle halunnut töihin mennäkään.
Tuo on muuten tosi yleistä että ilmoitus on yläkanttiin. Olin just tällasessa rekryprosessissa mukana, jäin ilman paikkaa vaikka täytin 100% vaatimukset. Kas kun kävikin loppusuoralla ilmi että paikka ei olekaan niin vaativa, ja omistajayrittäjä säikähti että koska olen niin pätevä niin mulle tulee pian motivaatio-ongelma ja lähden.
Kiva että tuossa vaiheessa tajusi… oli ollut jo kaksi haastattelua ja persoonallisuustestit ja kaikki, ihan hukkaan heitettyä aikaa joka olisi ollut vältettävissä siten että ilmoitus olisi ollut tasonsa mukainen, eikä yläkanttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ongelma on siinä ylimmän johdon haastettelussa.
Siinä se ilmenee, ettet ole sellainen henkilö jota he hakevat.
Ja tiedän tämän tasan tarkkaan ja perusteellisesti.
Meni tosi pitkä aika, ennenkuin tajusin, mitä ja mikä merkitys noilla haastetteluilla on.
Ja niillä on totisesti merkitystä. Niissä ei katsota viimeisen päälle niitä entisiä työtodistuksia, vaan sitä millainen henkilö on ihmisenä.
Haastattelussa henkilöä arvioidaan niin helvetin monelta puolin, ettei sitä edes siinä tilanteessa tajua.
Ja aina on merkitystä sillä, millaiseen työhön hakee, sillä eri paikoissa erilaisiin duuneihin haetaan persoonana ja tyyppinä erilaisia ihmisiä
Itse palkkasin niin sanotun uravalmentajan. Siis yt-neuvottelujen jälkeen työttömäksi jouduttuani.
Ja se oli elämäni paras ratkaisu.
Häneltä sain monipuolisen ohjeistuksen siitä, miten duunia haetaa ja miten erilaisten yritystyne työhaastatteluissa kannattaa menetellä ja toimia.
Nimittäin. harvoin työnhakija itse huomaa, miten erialisia taitoja ja kykyjä ja vaatimuksia työnantaja edellyttää. Ja tämä tarkoittaa sitä, että joka ikisessä työhaastattelussa ei työntekijä voi toimia joka kerta samalla tavalla.
Toivotan sulle menestystä duunin hakuun!
Ap tässä, mistä kautta tuon löysit? Siis oliko joku rekrykonsultti joka teki myös tuollaista neuvontaa? Tämä kiinnostaisi minuakin!
Mikä tahansa outplacementfirmahan noita tarjoaa. Kehutuin on se perustajansa mukaan nimetty firma.
Siis se K.Noponen?
Vierailija kirjoitti:
Onko ulkomaille lähtö mahdollisuus? Niin kliseistä kuin se onkin, monessa muussa Euroopan maassa arvostetaan kokemusta ja osaamista. Myös paikkoja on huomattavasti enemmän.
Itse jouduin hakemaan kokemukseni ulkomailta, koska sairastin tutkinnon aikana vakavan sairauden ja olin suomalaisten rekrytoijien mielestä liian vanha aloittamaan uraani. Olihan se harmi silloin aikoinaan, mutta nyt en kaipaa kauheasti takaisin. Teen mielekästä työtä ja olen saanut paljon kiinnostavia haasteita.
M41
Tämä olisi kiinnostava mahdollisuus mutta mulla on alakouluikäisiä lapsia. Ei se mahdottomuus ole mutta pitäisi tarkkaan miettiä koulut sun muut. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo K.Noponen palvele yksittäisiä kuluttaja-asiakkaita. Paikalliset konsultit eri kaupungeissa tekee tuota.
Muistan täällä taannoin ketjun jossa moni viisikymppinen leuhki että saa joka työpaikan mitä hakee ja on onnistunut vaihtamaan 50+ iässä useammankin kerran työtä.
Vähän kuulostaa urbaanilegendalta.
Onnistuu ehkä korkeintaan helsingissä mutta ei missään maakunnissa…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan täällä taannoin ketjun jossa moni viisikymppinen leuhki että saa joka työpaikan mitä hakee ja on onnistunut vaihtamaan 50+ iässä useammankin kerran työtä.
Vähän kuulostaa urbaanilegendalta.
Onnistuu ehkä korkeintaan helsingissä mutta ei missään maakunnissa…
Onhan näitäkin olemassa. Heitä yhdistää laaja ja tiheä kontaktien verkko. Ilman toimivia sulle-mulle-suhteita ei nykyisin pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan täällä taannoin ketjun jossa moni viisikymppinen leuhki että saa joka työpaikan mitä hakee ja on onnistunut vaihtamaan 50+ iässä useammankin kerran työtä.
Vähän kuulostaa urbaanilegendalta.
Onnistuu ehkä korkeintaan helsingissä mutta ei missään maakunnissa…Onhan näitäkin olemassa. Heitä yhdistää laaja ja tiheä kontaktien verkko. Ilman toimivia sulle-mulle-suhteita ei nykyisin pärjää.
Sepä se. Mä en ole osannut tuollaista verkkoa rakentaa ja inhoan linkediniä jossa ihmiset pätee ja kehuu itseään. Nyt työnhakijana huomaan että olisi pitänyt luoda verkosto väkisin. Mulla ei ole nyt oikein mitään verkostoa, lukuunottamatta paria suosittelijaa jotka nekin asuu eri kaupungissa (entisessä kotikaupungissa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan täällä taannoin ketjun jossa moni viisikymppinen leuhki että saa joka työpaikan mitä hakee ja on onnistunut vaihtamaan 50+ iässä useammankin kerran työtä.
Vähän kuulostaa urbaanilegendalta.
Onnistuu ehkä korkeintaan helsingissä mutta ei missään maakunnissa…Onhan näitäkin olemassa. Heitä yhdistää laaja ja tiheä kontaktien verkko. Ilman toimivia sulle-mulle-suhteita ei nykyisin pärjää.
Sepä se. Mä en ole osannut tuollaista verkkoa rakentaa ja inhoan linkediniä jossa ihmiset pätee ja kehuu itseään. Nyt työnhakijana huomaan että olisi pitänyt luoda verkosto väkisin. Mulla ei ole nyt oikein mitään verkostoa, lukuunottamatta paria suosittelijaa jotka nekin asuu eri kaupungissa (entisessä kotikaupungissa).
Minun suosittelijaverkostoni on jo muutama vuosi sitten jäänyt eläkkeelle, mikä on pitkälti myös työttömyyteni syy. He suosittelisivat minua mielellään edelleen, mutta eipä kukaan ole kysellyt. Organisaatioissa ovat ihmiset vaihtuneet, enkä suurin surminkaan rupea soittelemaan 6-7 vuoden takaisille yhteistyökumppaneilleni siinä toivossa, että työtä irtoaisi.
Tyrkyttäytyminen on minulle hyvin vastenmielistä, joten LinkedInissä minulla on vain kontakteja, jotka ovat itse lähettäneet minulle "kaveripyynnön". Viidestäkymmenestä kontaktista puolet on ihmisiä, joita en muista koskaan edes tavanneeni. LinkedInin kehuttu teho työllistymisessä olisi minulle mysteeri siinäkin tapauksessa, että kontaktieni määrä olisi viisisataa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan täällä taannoin ketjun jossa moni viisikymppinen leuhki että saa joka työpaikan mitä hakee ja on onnistunut vaihtamaan 50+ iässä useammankin kerran työtä.
Vähän kuulostaa urbaanilegendalta.
Onnistuu ehkä korkeintaan helsingissä mutta ei missään maakunnissa…Onhan näitäkin olemassa. Heitä yhdistää laaja ja tiheä kontaktien verkko. Ilman toimivia sulle-mulle-suhteita ei nykyisin pärjää.
Sepä se. Mä en ole osannut tuollaista verkkoa rakentaa ja inhoan linkediniä jossa ihmiset pätee ja kehuu itseään. Nyt työnhakijana huomaan että olisi pitänyt luoda verkosto väkisin. Mulla ei ole nyt oikein mitään verkostoa, lukuunottamatta paria suosittelijaa jotka nekin asuu eri kaupungissa (entisessä kotikaupungissa).
Minun suosittelijaverkostoni on jo muutama vuosi sitten jäänyt eläkkeelle, mikä on pitkälti myös työttömyyteni syy. He suosittelisivat minua mielellään edelleen, mutta eipä kukaan ole kysellyt. Organisaatioissa ovat ihmiset vaihtuneet, enkä suurin surminkaan rupea soittelemaan 6-7 vuoden takaisille yhteistyökumppaneilleni siinä toivossa, että työtä irtoaisi.
Tyrkyttäytyminen on minulle hyvin vastenmielistä, joten LinkedInissä minulla on vain kontakteja, jotka ovat itse lähettäneet minulle "kaveripyynnön". Viidestäkymmenestä kontaktista puolet on ihmisiä, joita en muista koskaan edes tavanneeni. LinkedInin kehuttu teho työllistymisessä olisi minulle mysteeri siinäkin tapauksessa, että kontaktieni määrä olisi viisisataa.
Sama juttu, paitsi mulla on 500 kontaktia. Mun ongelma on se että muutin olosuhteiden pakosta (en jaksa selittää koko tarinaa, mutta perhesyitä yms) uuteen ”vieraaseen” kaupunkiin. Edellisellä paikkakunnalla olin tunnettu ja paikkakunnan kermaa, täällä olen aivan nobody. Ja kun ne suosittelijat ja kontaktit on vanhasta asuinpaikasta, ne ei ole mitään täällä nykyisessä.
Mullakin loistava asiantuntijaura, esimiehenä 15v, aina pidetty esimies ja olen todella hyvä työssäni. Ihan järkyttävä huomata että 47v leimataan jo vanhukseksi ja ikäraakiksi….
Jossain lehdessä oli taannoin juttu siitä että työelämässä on hirveä epäreiluus meneillään siksi, että säännöt ja koko peli on muuttunut niin rajusti. Siinä oli hyvä esimerkki että ”työnhakijat taistelevat samassa altaassa, ja nopeat milleniaalit suhahtelevat ees taas ja hitaat iäkkäämmät vaan ihmettelee silmät pyöreinä”
Niin tota. Ei me nelikymppiset osata kehua itseämme koska se omakehu ja arvo nujerrettiin jo lapsuudessa. Emme osaa tehdä ja editoida hienoja videoita, emme tyrkyttää itseämme ja emme suuna päänä päteä Linkedinissä.
Silti uskallan sanoa että olemme todella hyviä työntekijöitä. Emme saikuttele motivaation puutteen takia, on resilienssiä kestää vaikka mitä, työmme teemme (yli)tunnollisesti.
En oikein ymmärrä miksi se nuoruus on ykkösasia rekrytoinnissa?
Työmyyrä kirjoitti:
"ylempää keskijohtoa, kuitenkin liiketoimintayksikön johtoryhmässä"
Mahtaa firmassa olla moniportainen organisaatiokaavio.
No vähän on yrityksen koolla merkitystä tuossa.. itse kun olin Nokialla 2010-luvun alussa ja henkilöstömäärä globaalisti oli sen 150.000 henkeä, kyllä se pakosti luo useamman kerroksen organisaatiota. Itsekin istuin kolmen eri liiketoimintayksikön johtoryhmässä tukifunktion edustajana.
Huomasin saman. Olen 47N. Hain täydellisesti osaamistani vastaavaa paikkaa, johon minulla on 10 v. kokemus muun työelämäkokemuksen lisäksi. Olen myös samalla toimialalla. En ole mikään tantta, vaan minulta kysytään usein paperit kaupoissa. Sain vastaukseksi, että kiitos hakemuksesta, mutta kokemuksesi ei riittänyt haastatteluun. Esihenkilö (johtaja) oli 32 v.
Epäilen, että ikää ja kokemusta oli liikaa. Uskomatonta kyllä.