”Ylikokeneen” työnhaku, miten olette toimineet?

Lopeta johtaminen. Kaikki firmat koittaa nyt päästä eroon johtajista. Aikaisemmin oli paljon keskijohtoa mutta nykyään työntekijät ottavat itse vastuun töistään ja johtajia ei tarvita kuin korkeimpiin johtotehtäviin.

Näytä että osaat tehdä kokemuksesi ansiosta ihan sitä suorittavaa työtä paremmin ja tehokkaammin kuin nuoriso niin saat paikan.

Vierailija kirjoitti:

Toki on nöyryyttävää 20v päällikköuran jälkeen mennä harjoittelijaksi (palkaton 5kk harjoittelu) mutta sitä kautta saattaisi työllistyä silti.

Miksi pitää ajatella asiaa nöyryyttämisen kannalta? Itselleni hieman vierasta, kun en osaa mieltää, että uuden oppiminen on nöyryyttävää. Mutta jos aidosti ajattelet noin, niin sinun ei ainakaan kannata opiskella lisää. Sinulle on varmasti nöyryyttävää sekin, jos esimies on itseäsi nuorempi. 

Vierailija kirjoitti:

Työmyyrä kirjoitti:

"ylempää keskijohtoa, kuitenkin liiketoimintayksikön johtoryhmässä"

Mahtaa firmassa olla moniportainen organisaatiokaavio.

Ja sille joka kysyi mikset hae johtotehtäviin: koko ajan haen, en vaan pääse. En johtotasolle, en päällikkötasolle, en asiantuntijatasolle.

Ikää on liikaa. Johtajan paikkoja on suhteellisen vähän tarjolla, eikä niitä riitä kaikille. Asiantuntijaksi sinulla ei ole osaamista jos olet viimeiset 15 vuotta ollut johtajana. Sama voi koskea myös päällikkötasoa. Päällikön paikassa on sekin ongelma, että downshifting vaikutta oudolta. Osaan kuvitella jonkun pikkufirman päällikön toimen rekrypalaveria: "Ja sitten meillä on vielä hakijana tunnetun pörssiyhtiön pitkäaikainen johtokunnan jäsen, heh, heh."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On. Ylläpidän niitä suhteita työn ohessa, jokainen kontakti on mahdollisuus ja käyntikortti seuraavaan työpaikkaan ja itsensä pitää brändätä. Ei pidä esim jämähtää yhteen työpaikkaan vuosikausiksi vaan kilpailuttaan itseään säännöllisesti.

Ei tuo vaan sovi kaikille ihmisille. Mieheni on tällainen jämähtäjä, jämähti Nokialle 18 vuoden ajaksi. Kyllä häntä välillä yritettiin headhuntata muuallekin, mutta ei lämmennyt. Hänellä oli mielenkiintoiset työtehtävät ja kohtuullinen palkka, ne mielenkiintoiset työtehtävät pitivät hänet siellä Nokialla. Toki siinä matkan varrella ne työt vaihteli, teki sen 18 vuoden aikana monenlaista hommaa ja pääasiassa viihtyi hyvin. Toki ne viimeiset vuodet oli vähän sellaista hampaiden kiristelyä, mutta ei niin pahasti, että olisi lähtenyt etsimään töitä muualta. 

Sitten lakkautettiin koko organisaatio, eli ei tarvinnut edes jännätä miten töiden kanssa käy. Esimies antoi heti kaikille etätyöluvat, koska mitään työtehtäviä ei enää edes ollut eivätkä he päässeet edes loggaamaan sisään työpaikan koneisiin. Se kesä meni miehellä Minecraftin parissa ja muistaakseni hän haki kahteen työpaikkaan. Toiseen niistä hän pääsi, sinne otettiin useampia hänen työkavereitaan, kun halusivat hankkia sitä osaamista mitä näillä oli. Palkka nousi heti kolmella tonnilla ja joka vuosi siihen on tullut vähintään muutama satanen lisää. Työtehtävät on mielenkiintoisia ja työntekijöitä pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Esim. heillä on palkallinen 6kk isyysloma, joka on todella kovassa huudossa miesten keskuudessa. Nytkin sieltä jäi yksi 40+ mies esikoisensa kanssa 6kk vauvalomalle riemusta kiljuen. (Naisille on vastaavasti 12kk palkallinen äitiysloma, mutta heitä taitaa olla firmassa vain pari, ala kun on kovin miehinen.) 

Mies oli 44v kun työpaikka vaihtui, nyt on 53v eikä edelleenkään kiinnostaa vaihtaa työpaikkaa, vaikka välillä näitä tarjouksia on tullut. Työt on mielenkiintoisia ja viime vuosina osakepalkkiojärjestelmän kautta on tullut sen verran rahaa, että nykysäästöillä pärjäisi jo loppuelämän. Ei se uratykkiys ja työpaikkojen vaihtelu vaan ole kaikkien juttu. 

Omassa tyttäressäni on tätä samaa, että menee työtehtävät edellä eikä niinkään palkan perässä. On suostunut vähän alakantissa olevaan palkkaukseen, jos työ on vaikuttanut kivalta ja työnantajalla on ollut joustoa työaikojen suhteen. On hänkin välillä uusia töitä etsimällä etsinyt, mutta tähän nykyiseen päätyi opiskelujen kautta tulleen kontaktin kautta (tekivät yritykseen jonkun opintoihin liittyvän projektin ja yritys tarjosi töitä muutamille). Vajaat kaksi vuotta hän oli ollut ja palkka ei ollut ihan pysynyt tahdissa osaamisen kehittymisen kanssa, kun headhunter otti yhteyttä. Hän oli jo päässyt uuden työnantajan kanssa palkastakin sopimukseen, kun työsopparin kanssa tuli jotain säätöä. Samaan aikaan hän kuuli että toinenkin työkaveri on lähtemässä muualle ja yhtäkkiä hänelle aukeni paikka puristaa itselleen palkankorotus. Hänellä ei ollut mitään menetettävää, parempi palkka oli jo luvassa. Mutta työkaverin lähtö tarjosi myös mahdollisuutta monipuolisempiin työtehtäviin. Hän toimi niin kuin kuka tahansa mies olisi toiminut, ja vävy tähän häntä psyykkasi, pyysi tuhannen euron palkankorotusta ja sai sen. Ja jäi hyvillä mielin vanhaan työpaikkaan paremmalla palkalla ja monipuolisemmilla työtehtävillä. Ja työnantaja maksaa hänelle nyt sen, mitä hänestä kannattaa maksaa, eikä alakanttiin.

Vau, en tiedä ketään kuka olisi saanut tuhannen euron palkankorotuksen, yleensä ne on kymppejä tai max pari sataa.

Ei se onnistukaan kuin vaihtamalla. Olen tehnyt sen kaksi kertaa. Olin tullut tekemään jotain ja saanut siihen päälle jotain ihan muuta, mitä kukaan muu ei osannut tehdä. Kiitokseksi sain kymppien palkankorotuksen. Itse asiassa molemmilla kerroilla kävi niin, että suutuspäissäni vaihdoin ekaan vastaantulleeseen paikkaan, mikä maksoi 500 e enemmän palkkaa ja töiden alettua huomasin työtehtävien olevan paljon vaatimattomampia kuin ne, joita olin tehnyt. Uudella vaihdolla sai taas 500 e palkanlisää, eli alle vuodessa palkka nousi vaihtamalla tonnin (kuussa).

Sen olen ainakin oppinut, että enää en mene liian halvalla töihin. Siitä kuopasta ei koskaan nouse.

Vierailija kirjoitti:

Ap, näkisin rekrytoinnin ammattilaisena (director tasoa minäkin) että sinulla on kaksi ongelmaa:

1. Ikäsi. Valitettavasti on yhä näin. Olen itsekin vajaa 50v ja on todella karmivaa todeta että yli 45v nainen on ihan roskiskamaa rekrytiimillä esihenkilöille. Puskemme heitä eteenpäin prosessissa mutta 9/10 heidät tiputetaan pois ”ei sopivina” (oikeasti sopivuus on 100% match, ainoa ongelma on ikä). Miehille annetaan vähän enemmän armoa. Ovat roskiskamaa vasta päälle viisikymppisinä. Eli ensiksi CV:stä kaikki ikään viittaavat asiat pois: syntymäaika tietenkin pois jos se nyt CV:ssä on, koulutuksista vain viimeisestä maksimissaan valmistumisvuosi. Ei mitään ylioppilaaksitulovuosia yms opintojen aloitusvuosia joista voi arvioida iän helposti.

2. Liian korkea uratasosi. Tätä saa tuunattua CV:ssä helposti. Esihenkilökokemuksen voi mainita muttei että suoria alaisia oli 10 ja heidän allaan 200 ihmistä tai mitään josta saa kuvan että olet hyvin hyvin isojen alueiden johtaja. Eikä tosiaan kannata mainita johtoryhmätyöskentelyä ellet tosiaan ole hakemassa työtä johon se on 100% vaatimus jne. Omaat vankkaa monivuotista kokemusta asioista xyz, et ole ollut Director asioissa xyz. Naurettavaa mutta näin usein on.

Mutta oikeasti isoin ongelmasi on ongelma 1. Ikäsi. Sen kun piilotat pääset kyllä jatkoon ja haastatteluihin yrityksiin. Tsemppiä!

Kerro yrityksesi, niin laitan tutkinnan liikkeelle syrjimisestä. Tekstisi on hyvää todistusaineistoa. Miksi ikä olisi este? Mieti sitten sitä kun olet samassa tilanteessa.

Kaikki vaan lähihoitajiksi. Työ on varmasti kokonaisuudessaan kamalaa, mutta hyviä töitä riittää entistä harvemmalle ja sellaisen saaminen on melkein mahdotonta. Varmasti jokainen sellaisen hyvän, siistin ja hyväpalkkaisen virka-aikaisen sisätyön haluaisi, mutta hyvin harvalle sellainen lopulta suodaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, näkisin rekrytoinnin ammattilaisena (director tasoa minäkin) että sinulla on kaksi ongelmaa:

1. Ikäsi. Valitettavasti on yhä näin. Olen itsekin vajaa 50v ja on todella karmivaa todeta että yli 45v nainen on ihan roskiskamaa rekrytiimillä esihenkilöille. Puskemme heitä eteenpäin prosessissa mutta 9/10 heidät tiputetaan pois ”ei sopivina” (oikeasti sopivuus on 100% match, ainoa ongelma on ikä). Miehille annetaan vähän enemmän armoa. Ovat roskiskamaa vasta päälle viisikymppisinä. Eli ensiksi CV:stä kaikki ikään viittaavat asiat pois: syntymäaika tietenkin pois jos se nyt CV:ssä on, koulutuksista vain viimeisestä maksimissaan valmistumisvuosi. Ei mitään ylioppilaaksitulovuosia yms opintojen aloitusvuosia joista voi arvioida iän helposti.

2. Liian korkea uratasosi. Tätä saa tuunattua CV:ssä helposti. Esihenkilökokemuksen voi mainita muttei että suoria alaisia oli 10 ja heidän allaan 200 ihmistä tai mitään josta saa kuvan että olet hyvin hyvin isojen alueiden johtaja. Eikä tosiaan kannata mainita johtoryhmätyöskentelyä ellet tosiaan ole hakemassa työtä johon se on 100% vaatimus jne. Omaat vankkaa monivuotista kokemusta asioista xyz, et ole ollut Director asioissa xyz. Naurettavaa mutta näin usein on.

Mutta oikeasti isoin ongelmasi on ongelma 1. Ikäsi. Sen kun piilotat pääset kyllä jatkoon ja haastatteluihin yrityksiin. Tsemppiä!

Hakemukseen ei tarvitse liittää kuvaa, mutta haastattelussa naama näkyy ja ikä paljastuu. Jollei siis CV ole sitä jo pakon edessä paljastanut.

Nro 19

Miten tuon iän siis muka oikeasti VOI piilottaa? (Olen siis ap). Kaikissa työhakemuksissa (siis sähköinen pohja) kysytään tutkinnon valmistumisvuosi ja kaikki koulutuksen ajankohdat ja töiden ajankohdat. Eikö CVstä tule outo jos siitä piilottelee asioita?

Naamakuva mulla on ”nuoren” näköinen joten en usko että se aiheuttaa hylkimistä. Sen on siis oltava ikä.

Mutta MIKSi? Olen loistokunnossa, oppiva ja osaava, hyvä työssäni. Nyt en saa mahdollisuutta näyttää osaamistani haastattelussakaan kun heti on hakemus silppurissa…

En ole minkään sortin asiantuntija tässä ja itsekin olen työtön. Mutta jos asioista oikeasti tietävä ihminen on sanonut, että ikä on sinulla pahin, niin silloin kyllä sinuna skippaisin kaikki rekryprosessit, jotka menevät tällaisen kuvion kautta, että täytetään tietoja johonkin sähköiseen järjestelmään, missä pahimmillaan joku robotti tai parhaimmassa tapauksessa esikarsintaa tekevä henkilö seuloo pois kaikki, jotka ovat liian vanhoja. 

Palstalta luin tapauksesta, jossa rekrytoiva esimies etsi sähkömiehiä. Häneen otti yhteyttä pari lupaavan tuntuista ja ammattitaitoista kaveria ja hän pyysi näitä laittamaan hakemusta vetämään. Jonkin aikaa odoteltuaan hän ihmetteli, kun näiden miesten hakemuksia ei hänelle tullut. Ja hän otti yhteyttä HR-osastoon, että eikö tällaisten kavereiden hakemuksia ole tullut ollenkaan. Siellä joku bimbo sanoi auttaneensa ja karsineensa pois kaikkien yli 40-vuotiaiden hakemukset ja lähetti vain nuorempien hakemukset tälle rekrytoivalle esimiehelle! Hakemukset oli siellä kuitenkin tallessa ja mies sai rekryttyä kaksi rautaista ammattilaista, joihin oli todella tyytyväinen. Tällaista idioottimaisuutta yrityksissä tapahtuu!

Yhdeksi vaihtoehdoksi ehdottaisin hallitustyöskentelyä. Kun johtotehtävistä on osaamista, voisi olla myös annettavaa hallitustyöskentelyn kautta. Esimerkiksi Hallituspartnerit järjestää koulutuksia hallitustyöskentelyyn. Ap:llä on johtamiskokemuksen pohjalla kuitenkin varmaan jonkun alan syvällinen substanssiosaaminen, jota voisi hyödyntää hallitustyöskentelyssä. Ammattimaisia hallitustyöskentelijöitä käyttävät mm. perheyritykset ja start-upit, kun huomaavat että oma osaaminen ei riitä ja kaipaavat vähän ulkopuolista näkemystä ja kokemusta yrityksen eteenpäin viemiseen. Tämä voi olla myös väylä takaisin niihin oman alan töihin.

Yksi pörssiyhtiön henkilöstöjohtajan paikalta vähän alle 50-vuotiaana tipahtanut tuttu pääsi tätä kautta takaisin HR-hommiin. En edes tiedä tekikö hän varsinaista hallitustyötä, mutta oli kuitenkin tyrkyllä sivustolla, joka näitä ammattilaisia markkinoi. Nyt on HR-johtajana pienemmässä yrityksessä, jossa ilmeisesti arvostettiin hänen alkuperäistä koulutusta ja sitä kautta tulevaa ymmärrystä yrityksen toimialaa kohtaan. Yritys toimii alalla, jonka tuotteet menevät tavalliselta kansalta reippaasti yli hilseen ja tällainen henkilö, jolla on vahvaa osaamista HR-puolelta ja toisaalta myös pohjakoulutus, jonka kautta pystyy ymmärtämään yrityksen tuotteet ja niitä propellipäitä, jotka tuotekehitystä tekevät, on nähdäkseni suoranainen lottovoitto tuolle yritykselle. 

Viisikymppisellä johtotehtävissä toimineella ammattilaisella luulisi pinkka olevan sen verran kunnossa, että on varaa palkata ihan henkilökohtainen uravalmentajakin. Tai joku muu coach, joka auttaa löytämään sen oman polun, sellaisen työn tai yritysidean, jossa pääsee käyttämään omaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja työskentelemään niiden asioiden parissa, joista on intohimoisen kiinnostunut. Joskus sitä työtehtävää ei ole olemassa ja se pitää luoda itse. Mutta sen työn voi luoda myös toisen yrityksen sisälle, jos näkee ulkoapäin jonkun ongelman yrityksessä, jonka pystyy ratkaisemaan. Tai jos pystyy näkemään itselleen roolin/työtehtävän yrityksen sisällä, joka tuo yritykselle lisäarvoa. Tämä vaatii tietenkin enemmän työtä, mutta jos tällaisen kuvion löytää ja tarjoaa siihen itseään, niin silloinhan on ainoa hakija ja kilpailijoita ei ole. Silloin pitää myydä itsensä vain yhden kerran. Jos tätä lähtee toteuttamaan yrittäjänä, silloin pitää myydä se oma osaaminen jokaiselle asiakkaalle erikseen. 

Hallitustyöhön olen itsekin ollut tyrkyllä useissa eri palveluissa, yhtään yhteydenottoa ei näistä ole kuulunut. Olen tarjonnut apuani lisäksi useille yrityksille hallitus tai advisory -paikkaan - en ole päässyt. Hallituspaikat menevät sille kuuluisalle verkostolle tai arvotaan jotain toista kautta. Olen myös Linkedinissä (yli 1000 kontaktia) aktiivinen, yksikään Headhunter ei ole koskaan ottanut yhteyttä. En tiedä mitä teen väärin.

Mulla sama, joku 700 kontaktia ja koskaan ei yksikään headhunter ole ottanut yhteyttä. Sen sijaan kollegani, jonka osaaminen on melko huono, ellen sanoisi surkeaa, saa koko ajan yhteydenottoja linkedinin kautta. Koska on suuna päänä kommentoimassa kaikkea, nostattamassa itseään nololla itsekehulla, pätemässä kaikkiin postauksiin vaikkei ole mitään sanottavaa oikeasti.

Tuota ilmeisesti sit nykyään pitää olla. Mun mielestä siis silkka pelle.

En ala pelleksi, oon sit ilman työtä. Jos ei OSAAMISELLA työtä voi saada niin on se ihme ja kumma. Kaikenlaiset hiipparit saa niitä töitä vaan SOMETTAMALLA.

No olipa surkea valitus toisen aktiivisuudesta. Sinä tuskin pystyisit näkemään missään sen viesteissä mitään hyvää, mutta selvästi joku luki jostain sen viestistä jotain mikä kolahti ja sai aikaan tarpeen palkata kyseinen tyyppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko noi rekrykoulutukset mistään kotoisin? Juuri katsoin tampereen seudun kursseja ja oli mm joku tiedolla johtaminen tms .

Pohdin että hakisiko sellaiseen. Toki on nöyryyttävää 20v päällikköuran jälkeen mennä harjoittelijaksi (palkaton 5kk harjoittelu) mutta sitä kautta saattaisi työllistyä silti.

Ei, se on 5 kk palkatonta harjoittelua ja sen päälle mahdollisesti saat paikan. Tai sitten et.

Mutta voi tosiaan olla viisikymppisen ainoa mahis saada jotain täytettä CV:hen, joten hieman nurinkurisesti sitä voi suositella.

Saako sen keskeyttää jos saa oikean työn? Etsin tätä tietoa kurssin sivuilta ja te-palvelusta mutta ei ole vastausta. En usko että mainostavatkaan oikeutta keskeyttää, sillä mukaan sitoutui yrityksiä jotka maksaa ohjelmasta jonkun 8000e summan.

Olisi todella paska tuuri jos saisi oikean työn mutta ei voikaan ottaa sitä vastaan tuon palkattoman harjoittelun takia.

No siis tottakai kurssin keskeyttämisestä saa 3kk karenssin, mutta jos se sun saama työ kestää kauemmin kuin 3kk niin siitähän ei ole mitään haittaa, koska se 3kk alkaa kulua heti.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on piiiiitkä kokemus... ei riitä.

Olen nähnyt ikänsä samassa työpaikassa ollutta palaverilihaa, joka ei oikeasti ole tuottanut juuri mitään ainakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Takana loistava tulevaisuus, joskus nuorena takoivat meriittinsä ja sen jälkeen on ollut lähinnä jäähdyttelyä ja virran mukana kellumista. Eivät ole uudistuneet ja kehittäneet osaamistaan, vaan se jäi sinne menneisyyteen.

Senioritason tekijöillä pitäisi olla jo näkemystä ja kyky saada aikaan liikettä ja tulosta. NIin että he tuovat taloon moninkerroin enemmän rahaa kuin mitä itse kustantavat talolle. Ainakin jos meinaavat senioritason palkoille päästä, mitä yleensä haluavat.

Nokialla oli näitä paljon. Mieheni kutsui heitä tuulimyllyn pyörittäjiksi. Kun väkeä pistettiin kerralla ulos ihan kunnolla, niin todelliset osaajat löysivät kyllä itselleen nopeasti uudet työt. Näillä tuulimyllyn pyörittäjillä oli vaikeampaa, kun suojatyöpaikka tipahti alta pois eikä heillä ollut sellaista osaamista, millä olisi käyttöä muuallakin.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Jos olet työtön johtaja, kukaan ei palkkaa sellaista johtajaksi. Mutta ei myöskään asiantuntijaksi koska se on liian kokenut. Ja moni yrittäjä pelkää liian koulutettua/kokenutta, pelko on siis aiheeton ja turha mutta kumpuaa jostain sellaisesta että ”se pian alkaa neuvomaan ja pätemään”.

Lisäksi johtajan paikkoja on 0,5% avoimista työpaikoista. Eli lähes AINA käy niin että jos tipahtaa johtajan paikalta ei sinne pääse suoraan takaisin. Vaan pitää mennä alemman tason kautta. Jonne taas ei sitten pääse kun on ylikoulutettu ja osaava….

"Asiantuntijaksi koska liian kokenut", no ei, vaan koska on liian vähän kokemusta asiantuntijatyöstä. Asiantuntijatyössä ei voi olla liian kokenut. Ongelma on siis se että on tehnyt 15 vuotta muuta kuin asiantuntijatyötä, eli ei nimenomaan ole sitä kokemusta.

Allekirjoitan kyllä tuon ongelman että jos johtajanpaikalta tippuu niin takaisin kipuaminen voi olla hankalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko noi rekrykoulutukset mistään kotoisin? Juuri katsoin tampereen seudun kursseja ja oli mm joku tiedolla johtaminen tms .

Pohdin että hakisiko sellaiseen. Toki on nöyryyttävää 20v päällikköuran jälkeen mennä harjoittelijaksi (palkaton 5kk harjoittelu) mutta sitä kautta saattaisi työllistyä silti.

Ei, se on 5 kk palkatonta harjoittelua ja sen päälle mahdollisesti saat paikan. Tai sitten et.

Mutta voi tosiaan olla viisikymppisen ainoa mahis saada jotain täytettä CV:hen, joten hieman nurinkurisesti sitä voi suositella.

Saako sen keskeyttää jos saa oikean työn? Etsin tätä tietoa kurssin sivuilta ja te-palvelusta mutta ei ole vastausta. En usko että mainostavatkaan oikeutta keskeyttää, sillä mukaan sitoutui yrityksiä jotka maksaa ohjelmasta jonkun 8000e summan.

Olisi todella paska tuuri jos saisi oikean työn mutta ei voikaan ottaa sitä vastaan tuon palkattoman harjoittelun takia.

Jos olet noinkin varma, että 5 kk:n harjoittelun aikana saat muuta kautta työpaikan, niin eihän sinulla ole mitään hätää. Jätä kurssit muille ja jatka normaliin tapaan työnhakua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole pelkkää ennakkoluuloa, että nuoret on nälkäisempiä ja helpommin johdettavia

Helpommin manipuloitavia, tarkoitat. 

Jos firmassa ajatellaan, että viisikymppinen ei halua tehdä töitä uuden firman tapojen mukaiesti, niin kyse ei ole välttämättä pelkästään siitä, että se viisikymppinen on jämähtänyt, vaan siitä, että firma on jämähtänyt. Siellä ei haluta kuunnella muita eikä oppia uutta. 

Helpommin johdettavia. Kun se määrää ja päättää kuka maksaa, ilman mitään manipulaatiotakin. Ellei tota sisäistä, ei tule saamaan jatkoa vaikka jonkun pätkän saisikin.

Ei se oikein niin toimi, että jokainen uusi työntekijä pistää koko organisaation uusiksi vaan siksi, että hänestä asia on jotenkin toisin. Vaikka olisi 100 vuotias.

Toi on yksi syy miksi en itse palkkaisi vanhaa itseäni, kun tarvitaan työntekijää eikä saneeraajaa. Työttömyydestä (aidosta)  ei juuri palkata suoraan johtajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä, mikä siinä iässä työnantajaa pelottaa vielä senkin jälkeen, jos on valmis tinkimään palkkatasosta. Huonojen kokemusten takia itseäni rekrytoivana esihenkilönä epäilyttää iäkkäissä työnhakijoissa kaksi asiaa: 1) ovatko vielä kykeneviä oppimaan uutta ja 2) sopeutuvatko työpaikan toimintatapoihin vai vaativatko jääräpäisesti, että pitää voida toimia siten kuin on tottunut aiemmissa työpaikoissa toimimaan. Joustavuus ja uuden oppimiskyky, näitä kannattaa korostaa haastattelussa.

Olet varmaan juuri ketjussa kuvattu parikymppinen rekrytoija.

Olen itse yli 50v muutosjohtaja, joten mitäpä luulet että olenko muutoskykyinen, oppimiskykyinen ja sopeutuva uuteen? :)

Juuri olin tulossa sanomaan, että nytpä rekrytoiva esihenkilö paljastikin kaikki ennakkoluulonsa ja sterotypiansa. Ihan oikeasti, viisikymppinen ei ole mikään vanha koira, joka ei kykene oppimaan uutta saati vänkää uudelle työpaikalleen jotain entisen työpaikkansa käytäntöjä. Haloo!! Ärsyttää aivan kamalasti, että rekrytoijat OIKEASTI ajattelevat näin.

Ei se älli viisikymppisen suorittajan päästä valahda pois vain sen takia, että on yt-neuvotteluissa potkittu pihalle. Ne vanhat jäärät istuvat vanhusten asumispalveluyksiköissä vänkäämässä, kyllä viisikymppiset on ihan työelämän kärkeä. Lisäksi ei ole enää taaperoita hoidettavana ja kokemusta kertynyt.

Valitettavasti eivät ole stereotypioita, vaan perustuvat puhtaasti huonoihin kokemuksiin. Olen itsekin noin viisikymppinen, joten todellakin toivoisin, että edes omat kokemukseni olisivat positiivisempia. Olen siis itse rekrytoinut ennakkoluulottomasti myös viisikymppisiä. Pieleen meni, valitettavasti. Perhevapaat eivät sen sijaan ole oman kokemuksen mukaan mikään ongelma. Päteviä nuoria saadaan kyllä sijaisiksi ja heistä kasvatettua uusia osaajia alalle. Nuoria naisia rekrytoin erittäin mielelläni.

Tarkoitat siis, että koska sinulla on pari (?) huonoa kokemusta niin leimaat koko ikäluokkasi menneisyyteen jämähtäneiksi dementikoiksi? Ja yhtään huonoa kokemusta ei ole nuorempien rekrytoinneista?

Ehkä sinun kannattaa tarkastella asenteitasi.

Ei se ole pelkkää ennakkoluuloa, että nuoret on nälkäisempiä ja helpommin johdettavia, ja vanhoilla tulee niitä kremppoja. Kun vertaan itseäni vastavalmistuneena ja nyt viisikymppisenä, niin ihan taatusti itse palkkaisin sen vastavalmistuneen version itsestäni.

Ei ole mitään dementiaa, mutta kyllä käsitys elämän lyhyydestä ja siitä, mihin se loppuelämä kannattaa käyttää. Joka ei suinkaan ole työ ja siinä joustaminen ja firman etu, vaan vapaa-aika ja halu ehtiä nauttia elämästä kun vielä voi. Ja löytyy kremppaakin leikkauksineen ja sairaslomineen, nykyversiota minusta ei kukaan palkkaa kun nimikirjanotteella näkyy kaksi isoa saikkua (selkäleikkaukset). Onneksi olen tajunnut ajoissa hakeutua julkiselle puolelle, jossa  he eivät minusta eroon pääse ellen saa sairaseläkettä suoraan. 

Mun vinkkini olisi, että kannattaa miettiä ajoissa, se valtion pitkä vaikka kapea leipä on ihan juhlaa verrattuna 15 työttömyysputkeen. Harva yli 50 v on mikään ihannetyöntekijä.

Julkisen viroista on 99% ennakkoon jaettu. Juuri olin rekrytoinnissa missä paljon epäpätevämpk valittiin koska paikka oli sille luvattu jo. Oli siis useampi tätä ihmistä kovemman tasoinen hakija.

Valittaminen ei auta, se vie vaan maineen kun lehdissä lukee sun nimi että olet valittanut virantäytöstä.

Niin, pitää siirtyä sinne julkiselle ennen kuin menee ohi "parasta ennen" - päivä. Ja toki julkiselle valitaan tuttu ok joka on jo hoitanut hommaa, eikä joku ventovieras joka ehkä on huippu, tai sitten ihan katastrofi, tai sitten se perus ok. 

Julkisille pääset helposti haastatteluun mutta siellä 2v harjoittelijana ollut tuore ja fiksu akateeminen nuori saa paikan

Kyllä, paikat menevät nykyään yleensä jonkinlaisen pikkupätkän tai harjoittelun kautta. Onko se sitten huonompi asia kuin olla 15 v työttömänä?

Vierailija kirjoitti:

Mutta oikeasti isoin ongelmasi on ongelma 1. Ikäsi. Sen kun piilotat pääset kyllä jatkoon ja haastatteluihin yrityksiin. Tsemppiä!

Kas kun et sanonut, että pitää käydä kauneusleikkauksissa, sillä jos ikä on este, se näkyy kyllä viimeistään naamasta haastattelussa. Miten sinä muutenkaan piilotat iän poistamatta työkokemusta? Jos jättää kaikki vuodet mainitsematta, niin sekin on varmasti epäilyttävää. 

Näinhän se menee ja on mennyt aina. Julkiselle puolelle suhteilla. Kuka nyt pätevämmän valitsisi. Tämä työvoimapulahöpötys on sitä että jos osaat jonkun koodaushomman joita suomessa on noin 20 ja on 3 vailla on huutava työvoimapula jota EK ja sen apupuolue kokoomus huutavat kilpaa. Onhan nuo työpaikat kaikkien nähtävissä te toimiston sivuilla 95% pätkätöitä. Enemmänkin nyt on kyse siitä suomeen pitäisi saada viron palkkataso ja koskee myös kokoomusta äänestäviä. Näin alkaa yrityksiä kaatua ja paljon sekä jukisen puolen leikkaukset.

Hyvä ketju, kiitoksia tästä!

Olin samassa tilanteessa 5 v sitten. Tipuin/jäin pois VP:n tehtävistä kun pohjoismaista organisaatiota järjesteltiin. Osaamista oli monelta tasolta, asiantuntija- ja päällikkötehtävistä johtajan pestiin. Törmäsin samaan ongelmaan, oli tosi vaikea saada töitä. "Alempiin" hommiin ei päässyt kun katsottiin liian päteväksi tai kokeneeksi, "ylempiin" ei päässyt kun ei enää ollut johtajana. Johtajan hommiin ei kaiketi vapaalta hypätä vaan vauhdissa, firmasta toiseen?

Haeskelin kaikenlaisia paikkoja laidasta laitaan, kunnes suhteilla ja suosittelijan avulla tärppäsi. En tiedä olisiko pelkillä papereilla päässyt mihinkään? Olin tuon hakuprosessin aikana 42 v, ehkä se auttoi asiaa kun oli kuitenkin "nelikymppinen". Nyt olen kohta 48, en tiedä miten kävisi jos joutuisi samaan uudestaan?

Ai niin, CV:tä tuunasin aina haettavan paikan mukaan, tarvittaessa "alaspäin" ja korostin ko. tehtävässä tarvittavaa kokemusta. En tiedä auttoiko mitään, edelleenkin tuntuu että suhteilla ja suosittelijan avulla pääsin eteenpäin.

Tsemppiä ja onnea matkaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole pelkkää ennakkoluuloa, että nuoret on nälkäisempiä ja helpommin johdettavia

Helpommin manipuloitavia, tarkoitat. 

Jos firmassa ajatellaan, että viisikymppinen ei halua tehdä töitä uuden firman tapojen mukaiesti, niin kyse ei ole välttämättä pelkästään siitä, että se viisikymppinen on jämähtänyt, vaan siitä, että firma on jämähtänyt. Siellä ei haluta kuunnella muita eikä oppia uutta. 

Helpommin johdettavia. Kun se määrää ja päättää kuka maksaa, ilman mitään manipulaatiotakin. Ellei tota sisäistä, ei tule saamaan jatkoa vaikka jonkun pätkän saisikin.

Ei se oikein niin toimi, että jokainen uusi työntekijä pistää koko organisaation uusiksi vaan siksi, että hänestä asia on jotenkin toisin. Vaikka olisi 100 vuotias.

Toi on yksi syy miksi en itse palkkaisi vanhaa itseäni, kun tarvitaan työntekijää eikä saneeraajaa. Työttömyydestä (aidosta)  ei juuri palkata suoraan johtajaksi.

Itsehän todistat omat ennakkoluulosi ja ääripääajattelusi tosi vahvoiksi. Minä en sanonut mitään siitä, että uusi työntekijä haluaa laittaa KAIKEN uusiksi. Sinulla tuntuu olevan ajatus, että jo 5-kymppinen ehdottaa jotain, hän leikkii saneeraajaa ja haluaa muuttaa kaiken. Jos nuori koulutettu ehdottaa samaa, niin sinun mielestäsi hän osoittaa ihailtavaa innovaatiokykyä. 

Olen kyllä nähnyt niitäkin valituksia, että nuoria syytetään siitä, että haluavat heti testata jotain koulussa oppimaansa työpaikalla. Sekin on kuulemma väärin. 

Kaikki on väärin, jos ottaa sen asenteen. 

Suosittelen työttömäksi jäämistä, koska se on itsetunnolle loppujen lopuksi vähemmän tuhoisaa, kuin näiden ylimielisten työnantajien "et kelpaa meille ikäsi takia" -fraasit. Sitten vain antaa mennä syytökset lusmuilusta ja loisimisesta ohi korvien. On täysin turhaa valittaa työttömistä, jos ei itse suostu palkkaamaan. 

Jos yksilöt ja firmat eivät halua maksaa muiden ihmisten elämistä palkan avulla, niin sitten he maksavat sen veroista. Yksinkertaista. 

Vierailija kirjoitti:

Näinhän se menee ja on mennyt aina. Julkiselle puolelle suhteilla. Kuka nyt pätevämmän valitsisi. Tämä työvoimapulahöpötys on sitä että jos osaat jonkun koodaushomman joita suomessa on noin 20 ja on 3 vailla on huutava työvoimapula jota EK ja sen apupuolue kokoomus huutavat kilpaa. Onhan nuo työpaikat kaikkien nähtävissä te toimiston sivuilla 95% pätkätöitä. Enemmänkin nyt on kyse siitä suomeen pitäisi saada viron palkkataso ja koskee myös kokoomusta äänestäviä. Näin alkaa yrityksiä kaatua ja paljon sekä jukisen puolen leikkaukset.

Se harjoittelun tai pätkän kautta tullut ei ole saanut paikkaa suhteilla, vaan käytännössä todistamalla siinä työssä pätevyytensä, usein vielä palkatta. Poliittisesti menee vain ne ihan ylimmät paikat, ja ne on tuulisia, kun vaalitulos muuttuu. 

Turha olla katkera, tekee perässä vaan. Liittyy puolueeseen, asettuu kunnallisvaaliehdokkaaksi jne, kuka estää?

Vierailija kirjoitti:

[

Itsensä esittely on jotenkin syvällä, mun teini alkoi luonnostaan kirjoittaa ihan samanlaisia hakemuksia. "Olen Ville, 16-vuotias helsinkiläinen poika ja etsin kesätöitä". Sanoin nätisti, että sun nimi ja ikä näkyy tuosta toisesta kohtaa ja iän nyt voi päätellä siitäkin, että olet juuri lopettanut peruskoulun ja se nyt on itsestään selvää, että haet kesätöitä, kun ei jätskikiska ole talvella edes auki.

Tämä toimi hyvänä muistuksena siitä, ettei omaa ikää kerta kaikkiaan voi piilottaa, jos aikoo CV:ssä mainita yhtään mitään edellisistä työpaikoista (jotka siis toimivat todisteena siitä, että osaamista on).