Narsistin keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Täällä on ollut muidenkin kirjoituksia narsistin sairaalloisesta ja rajattomasta kiinnostuksesta omaa peräaukkoaan kohtaan.

Ikään kuin ikuisesta juuttumisesta anaalivaiheeseen, siis kehitysvaiheeseen yleensä 1-2-vuotiaalla lapsella.

Narsisti exänk piti suuresti anaaliseksistä ja ei siinä mitään, nautin strapon-leikeistä minäkin.

Raja tuli vastaan kun mies alkoi kuumottelemaan että uroskoirani pitäisi astua hänet🤮

Kalle eläinten ystävä. 🤣

Olen perehtynyt narsismiin, koska olen itse ollut pitkässä suhteessa 2 krt narsistin kanssa. Kumpikin olivat ns. paksunahkaisia narsisteja. 

Oma lapsuuteni oli sellainen, että pitkään ajattelin olevani läheisriippuvainen ja siksi tunnen vetoa näihin narsisteihin.

Mutta vuosien saatossa, terapian jälkeen, uupumisen jälkeen, olen alkanut huomata että itse olen ns. ohutnahkainen narsisti. Näillä kahdella narsismin muodolla on todella eroa. 

Olen itse uhriutuva, marttyyri ja näen huonosti oman osuuteni esim. pieleen menneissä ihmissuhteissa. Yli 50v elämänkokemuksella alan nyt kuitenkin päästä jyvälle, mistä kaikesta olen itse ollut vastuussa enkä ole kyenyt toimimaan ns. normaalilla tavalla.

Parisuhteeni ovat olleet juuri noita ihania, huumaavia alkuja, vuoristorataa, jatkuvaa kissahiiri leikkiä, myös omalta puoleltani. Johtuen huonosta itsetunnostani ja hylkäämisen pelosta. Se mihin parisuhde on päättynyt, on tilanne jossa koen toisen olevan viholliseni. Ja nostan kytkintä. Koska minussa itsessäni on tyhjyys, jota täyttämään tarvitsen tietynlaisen kuvion ja ihmissuhteen. 

Manipuloinnin osaan ja tunnistan ihmisissä heidän heikot kohtansa. Käytän niitä hyväkseni jotta saisin ihmisen pauloihini. Mutta ne jota ovatkin ns. kilttejä ja terveitä, eivät kiinnosta pidemmän päälle. Sensijaan paksunahkaiset narsistit kiinnostavat, suhde alkaa voimakkaalla tunnelautauksella, sitten siitä tulee peli. 

Terapiaa olen käynyt kaksi kertaa 2 vuoden jaksoja, ollut useampi terapeutti. Niistä ei ole ollut apua, olen pystynyt muodostamaan itsestäni uhrin kuvan ja terapeutit eivät ole tunnistaneet tai eivät ole halunneet tunnistaa sitä, että olen narsisti. 

Tuskin koskaan muuksi muutun. Elämä on vaan aika rankkaa näin ja varmasti satutan myös muita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dallasin JR oli aikoinaan malliesimerkki narsistista. Ex- mieheni oli aivan samanlainen: häikäilemätön, röyhkeä, empatiakyvytön, laskelmoiva, polkee toisia itseään nostaakseen, kostonhimoinen. Ei välitä toisen ahdingosta, kääntää vain veistä haavassa. On sitä mieltä, että vastoinkäymiset ovat ihmisen omaa tyhmyyttä. Muilla tavoin ajattelevat ja naiset ovat toisen luokan kansalaisia, oikeistopuolueet ovat ainoita oikeita, rahan pitää näkyä ja kulissien olla kunnossa. Hän on lisäksi myös rasisti.

Kehuu omilla saavutuksillaan, kertoo lähimmän ison kaupungin syntymäkunnakseen, koska kävi pieneltä paikkakunnalta ko. kaupungissa syntymässä.

Kaikki omaisuus on oltava näkyvää, kallista, suurempaa ja parempaa kuin muilla.

- Mutta ihmisenä ei osaa olla. Peittelee sitä arkaa, itsensä paremmaksi luokittelevassa kodissa huomiota vaille jäänyttä pikkupoikaa kaiken tuon kuoren alle.

Olen valitettavasti joutunut monenkin narsistin ympäröimäksi elämäni aikana. Olen tehnyt pesäeroa henkilö kerrallaan ja päättänyt etten anna enää kenenkään lytätä tai edes yrittää sitä. Tuntosarvet ovat liiankin herkillä, niinpä elelen pääasiallisesti yksin. Luin jostain puhuttelevan lauseen "voidaksesi hyvin ympäröi itsesi onnellisilla ihmisillä". Niitä ei ole montaa. Ei ympäri asti.

Narsisti voi olla myös kiihkeä vasemmistolainen, jolloin oikeistolaiset ovat hänestä kaikki ehdottoman väärässä. Hänellä voi olla tällekin valinnalle itsekkäitä motiiveja. Narisiti voi ratsastaa millä tahansa aatteekla, minkä sovittaa omiin tarkoitusperiinsä.

Sama ihminen voi myös olla liberaali ja konservatiivi samanaikaisesti - kokematta asiasta minkäänlaista ristiriitaa. Ihan vaan se aate, mikä kulloinkin omia tarkoitusperiä palvelee, on sopiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dallasin JR oli aikoinaan malliesimerkki narsistista. Ex- mieheni oli aivan samanlainen: häikäilemätön, röyhkeä, empatiakyvytön, laskelmoiva, polkee toisia itseään nostaakseen, kostonhimoinen. Ei välitä toisen ahdingosta, kääntää vain veistä haavassa. On sitä mieltä, että vastoinkäymiset ovat ihmisen omaa tyhmyyttä. Muilla tavoin ajattelevat ja naiset ovat toisen luokan kansalaisia, oikeistopuolueet ovat ainoita oikeita, rahan pitää näkyä ja kulissien olla kunnossa. Hän on lisäksi myös rasisti.

Kehuu omilla saavutuksillaan, kertoo lähimmän ison kaupungin syntymäkunnakseen, koska kävi pieneltä paikkakunnalta ko. kaupungissa syntymässä.

Kaikki omaisuus on oltava näkyvää, kallista, suurempaa ja parempaa kuin muilla.

- Mutta ihmisenä ei osaa olla. Peittelee sitä arkaa, itsensä paremmaksi luokittelevassa kodissa huomiota vaille jäänyttä pikkupoikaa kaiken tuon kuoren alle.

Olen valitettavasti joutunut monenkin narsistin ympäröimäksi elämäni aikana. Olen tehnyt pesäeroa henkilö kerrallaan ja päättänyt etten anna enää kenenkään lytätä tai edes yrittää sitä. Tuntosarvet ovat liiankin herkillä, niinpä elelen pääasiallisesti yksin. Luin jostain puhuttelevan lauseen "voidaksesi hyvin ympäröi itsesi onnellisilla ihmisillä". Niitä ei ole montaa. Ei ympäri asti.

Narsisti voi olla myös kiihkeä vasemmistolainen, jolloin oikeistolaiset ovat hänestä kaikki ehdottoman väärässä. Hänellä voi olla tällekin valinnalle itsekkäitä motiiveja. Narisiti voi ratsastaa millä tahansa aatteekla, minkä sovittaa omiin tarkoitusperiinsä.

Sama ihminen voi myös olla liberaali ja konservatiivi samanaikaisesti - kokematta asiasta minkäänlaista ristiriitaa. Ihan vaan se aate, mikä kulloinkin omia tarkoitusperiä palvelee, on sopiva.

Muokkautuu ja muovailee itseään siis kuhunkin tilanteeseen ja olosuhteisiin. Vakaa ydin puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

On/off suhteet tyypillisiä ja pettäminen myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lista narsistin käytösmalleista:

Mahtailevuus

Huomiohakuisuus

Ei pysty ottamaan vastaan kritiikkiä

Väkivaltainen

Empatian puute

Lapsellisuus

Suuruuskuvitelmat

Manipuloivuus

Epärehellisyys

Pinnallisuus, varakkuuden merkit tärkeitä

Impulsiivisuus

Nöyryyttämishakuisuus (tykkää iskeä heikkoihin kohtiin ja nauttii toisen polvillaan olosta)

Hovin kokoaminen

Mustamaalaaminen

Mahtailu / kerskailu / suuruuskuvitelmat

Mitätöinti

Stalkkeroiminen

Empatiakyvyttömyys tai alhainen sellainen

Valehteleminen

Mustasukkaisuus

Harha-ajatukset

.

Listan avulla on helppo tunnistaa narsistinen käytös. Mitä useampi seikka osuu yhteen käytöksen kanssa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kyseessä on narsisti.

Olen valitettavasti tutustunut elämäni ensimmäiseen narsistiin, tai siis epäilen hyvin hyvin vahvasti hänellä olevan jonkinasteista narsismia. Moni kohta listassasi osuu yksiin hänen käytöksen kanssa. Tällaisia piirteitä hänellä on:

Kuvittelee olevansa kaikista viisain

Omasta mielestään hänen käytöksessään ei ole mitään korjattavaa

Jos suostuu hetkeksi korjaamaan huonoa käytöstään, lipsahtaa pian takaisin vanhoihin kuvioihinsa

Kyvyttömyys pyytää anteeksi

Uhriutuu turhasta saadakseen huomiota

Muiden arvostelu ja mitätöinti

Ei pysty näkemään kritiikkiä muuna kuin kritiikinantajan huonona käytöksenä

Epäluotettava

Ei sisäistä muiden mielipiteitä tai toiveita

Päälleliimattua empaattisuutta, mutta oikeasti kalastelee tietoja sinulta voidakseen käyttää niitä sinua vastaan

Ei suostu uskomaan, kun joku haluaa lopettaa yhteydenpidon

Kontrolloiva

Kovapäinen

Valehtelee ja manipuloi

Välittää hirveän paljon omasta imagostaan

Usuttaa uhrinsa kimppuun muita ihmisiä, jotka hän on aivopessyt tottelemattomia jokaista käskyä

"Jekyll & Hyde", eli osaa esiintyä viattomana ja ystävällisenä, mutta ennen pitkää muuttuu kammottavaksi ja ahdistelevaksi

Mustamaalaaminen

Rajattomuus

Kehittää olemattomista asioista ongelmia

Loukkaantuneena ei suostu reflektoimaan tai edes ottamaan hengähdystaukoa, vaan muuttuu entistä hullummaksi haluten tuhota uhrinsa elämän

Vainoaminen.

Tämä on niin totta! Voin allekirjoittaa kaiken tämän oman narsistini puolesta. Aggressiivinen, röyhkeä, pitää itseään muitten yläpuolella. Ei kunnioita rajoja, on arvaamaton käytöksessään. Haukkuu, nimittelee, kuohahtaa helposti. Pyytänyt kyllä muutaman kerran anteeksi, jos on minulle karjunut. Aina on ollut joku ulkopuolinen tekijä: oli stressissä, koska työssä kiusataan, oli terveyshuolia jnejne.

Tyypillistä on myös kaikkitietävyys. Oli narsisti miten väärässä tahansa, ei kannata keskustella tai väitellä. Narsisti kehuu näkevänsä kaikkien ihmisten läpi. Varmaan mielestään näkeekin. Hänellä on kaikesta TOTUUS. Tähän kuuluu myös muitten ihmisten haukkuminen - sekä selän takana että suoraan. Se ei ole haukkumista, narsistihan vain kertoo "totuuksiaan". Entäs jos tekisit saman hänelle?? Siitä nousisi niin hirveä riita, että normaali ihminen vetäytyy taka-alalle ja jättää asian omaan arvoonsa.

Narsisti osaa esittää empaattista ja ystävällistä ja hauskaa ihmistä. Kun ei ole ulkopuolista yleisöä, narsisti näyttää todellisen luonteensa.

Tyypillistä on projisointi. Juuri projisointi oli asia, josta minulle selvisi, että kyse on narsismista. Narsisti on kyllä melko useinkin selän takana nimitellyt muita narsisteiksi.

Narsisti, joka on polkenut ja höykyttänyt uhriaan vuosikausia, näkee itsensä uhrina. Kaikki muut ovat pilanneet hänen elämänsä. Pääasiassa se on meillä minä, nuorempi sisarus, jota hän on haukkunut, syyllistänyt, höykyttänyt ja polkenut.

Narsistin on vaikea hyväksyä sen, kun laitat välit poikki. Yrittää välillä aivan pokkana viestitellä aivan kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan. En voi olla tekemisissä hänen kanssaan. Se on minulle aivan liian stressaavaa. Olen nyt noin puolen vuoden etääntymisen jälkeen päässyt asioista irti. Narsisti ei muutu ja tiedän, että en halua enää alistua samanlaiseen asemaan, missä narsisti on aina niskan päällä. Välit poikki oli ainoa vaihtoehto.

Tämä! Narsisti kertoo vain "totuuksia", aivan turha yrittää keskustella mistään. Ikinä ei narsisti pysty asettumaan toisen asemaan, vaan narsisti on aina oikeassa. Suhteet lyhyitä, raastavia on/off-suhteita ja tarpeen vaatiessa käydään kaikki exät läpi useamman kerran. Takaiskun tullessa alkaa mustamaalaus ja vihan lietsonta. Ainoa keino selviytyä on vain pysytellä kaukana ja harmaana kivenä.

On /off suhteet ovat todellakin tyypillisiä ja salasuhteet pettämisineen. Eivät edes välitä jos kiinni jäävät.

Vierailija kirjoitti:

Juuri noin meni itsellä. Narsisti aiheuttaa epämääräistä pahaa8loa uhrilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan muu kokenut ihan konkreettisesti, että narsisti "imee elinvoiman" kohteestaan? Vaikka narsisti on olevinaan niin ihana ja suhde hyvä, kohde huomaa yhtäkkiä kadottaneensa joko henkisen minänsä, elinvoimansa tai terveytensä tai kaikki nämä.

Olen kokenut. Narsistin kanssa lyheessä suhteessa oli koko ajan sellainen selittämätön huono olo, ahdistus ja masennus. Tajusin vasta tyypistä eroon päästyäni, että kyseessä oli täysi narsisti ja siitä huono ja turvaton olo johtui. Luulin suhteen aikana että minussa on vika, koska narsisti käänsi kaiken oman sikailunsa minun syykseni ja muutenkin kaikki minussa oli hänen mukaansa huonoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellainenkin narsistinen keskustelutyylikin voi olla kuin pakeneminen. Narsisti ei kykene rakentavaan ja analyyttiseen keskusteluun jos pitäisi puhua parisuhteen ongelmista. On niin tyhjä sisältä ettei ole mitään emmeitä joten pakenemisen ja kaikenlaisen välttelyn taakse piiloutuu. Tulee esiin kun uhri alkaa sovittelemaan ja haluaa jatkaa. Narsisti ilmestyy riitatilanteet jälkeen paikalle kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan. Ensin on ollut radiohilaisuus joka voi kestää useita päiviä. Että sellainen keskustelutyyli!

Toi on totta! Pakeneminen ja radiohiljaisuus kun narsisti ei pysty aikuiseen keskusteluun. Viestejä ei lueta ja niihin ei vastata kuin silloin kun huvittaa. Tämä kontrollointia uhria vastaan.

Mun mielestä toi on enemmän riitatilanteiden välttelyä kuin narsismia, ja taustalla voi olla traumaattisiakin kokemuksia esim. lapsuudesta

minä minä minä ja toinen on aina väärässä ei myönnä virheitään ammattimies joka työssä omasta mielestä ja valehtelu

Vierailija kirjoitti:

Olen perehtynyt narsismiin, koska olen itse ollut pitkässä suhteessa 2 krt narsistin kanssa. Kumpikin olivat ns. paksunahkaisia narsisteja. 

Oma lapsuuteni oli sellainen, että pitkään ajattelin olevani läheisriippuvainen ja siksi tunnen vetoa näihin narsisteihin.

Mutta vuosien saatossa, terapian jälkeen, uupumisen jälkeen, olen alkanut huomata että itse olen ns. ohutnahkainen narsisti. Näillä kahdella narsismin muodolla on todella eroa. 

Olen itse uhriutuva, marttyyri ja näen huonosti oman osuuteni esim. pieleen menneissä ihmissuhteissa. Yli 50v elämänkokemuksella alan nyt kuitenkin päästä jyvälle, mistä kaikesta olen itse ollut vastuussa enkä ole kyenyt toimimaan ns. normaalilla tavalla.

Parisuhteeni ovat olleet juuri noita ihania, huumaavia alkuja, vuoristorataa, jatkuvaa kissahiiri leikkiä, myös omalta puoleltani. Johtuen huonosta itsetunnostani ja hylkäämisen pelosta. Se mihin parisuhde on päättynyt, on tilanne jossa koen toisen olevan viholliseni. Ja nostan kytkintä. Koska minussa itsessäni on tyhjyys, jota täyttämään tarvitsen tietynlaisen kuvion ja ihmissuhteen. 

Manipuloinnin osaan ja tunnistan ihmisissä heidän heikot kohtansa. Käytän niitä hyväkseni jotta saisin ihmisen pauloihini. Mutta ne jota ovatkin ns. kilttejä ja terveitä, eivät kiinnosta pidemmän päälle. Sensijaan paksunahkaiset narsistit kiinnostavat, suhde alkaa voimakkaalla tunnelautauksella, sitten siitä tulee peli. 

Terapiaa olen käynyt kaksi kertaa 2 vuoden jaksoja, ollut useampi terapeutti. Niistä ei ole ollut apua, olen pystynyt muodostamaan itsestäni uhrin kuvan ja terapeutit eivät ole tunnistaneet tai eivät ole halunneet tunnistaa sitä, että olen narsisti. 

Tuskin koskaan muuksi muutun. Elämä on vaan aika rankkaa näin ja varmasti satutan myös muita. 

Hienoa pohdintaa! Ehkä olet jo tullut niin pitkälle asioiden ymmärtämisessä, että sinunkin aikasi olisi löytää terve toimiva suhde? Voithan puhuanäistä avoimesti kumppanille. Joka tapauksessa mielenkiintoista kuulla ajatuksesi.

Narsisti yllättää yhtäkkisellä röyhkeydellä puuttumalla henkilökohtaisiin asioihin kerta toisensa jälkeen. Hyvin mitättömiin ja pikkumaisiin asioihin, joista jaksaa muistuttaa ja jopa ilkeillä. Vaikka et antaisi hänelle aihetta jatkaa ilkeilyä, hän jatkaa silti vaatien huomiosi, ilmeesi ja anteeksipyyntösi "olla olemassa". Hän itse jaksaa uhriutua asioista, joita ei ole tapahtunutkaan ja hän keksii niitä jopa omasta päästään jos hän sillä saa hyötyä tilanteesta. Hän käyttää ainoita "heikkouksiasi" omaksi hyödykseen ja myös sinun tilasi alentamiseen(jolloin siis olet paremmin hänen vallassaan). Narsisti hyötyy myös sanoistasi ja muokkaa niistä taisteluaseita sinua ja muita ihmisiä vastaan. Aina on löydettävä syyllinen ja se ei ole hän vaan joku on alistettava asemaansa ja eripuraa saatava. Narsisti itse omasta mielestään saa päättää kuka milloinkin on hänen lähipiiristään kaikkien höykytettävänä, tuo "musta lammas".

Kun kehut ja mielistelet narsistia hänen ilmeestään tulee ylimielinen, saattaa hän kehua itseään samalla, nenäsieraimet laajenee ja ryhti kohenee. Hän on niin arvonsa tunnossa, että kehuu itsensä naurettavuuksiinkin asti ja kuinka hyvä ja hyödyksi hän on juuri sinulle kun olet saanut sellaisen ihmisen elämään.

Jos teet jotain hyvin niin narsisti saattaa keksiä miten joku toinen tekee sen paremmin.

Jne. Jne. Tällä narsistilla on jäljellä enää pieni osa perheestä tukenaan(sekin osa heikkoja ihmisiä joilla lääkitys vienyt muistia ja kyvyn vastustaa narsistia) ja ei yhtään kunnon ystävää. Miksiköhän 😆

Tässäpä vielä edellinen kirjoittaja... yksi helpoimmista asioista tunnistaa narsisti on siinä, että kun olette päässeet alkumielistelyvaiheesta niin ala kertoa omista ongelmistasi ja kivuistasi, vaikeuksistas. Narsisti kokee ne nimittäin loukkauksena, koska hän on aina kokenut kauheampaa!! Hänestä pitäisi puhua hänen kivuistaan, vaivoista ja siitä kuinka elämän uhri hän on, mutta ah niin selviytyjä. Siksi et siis enää koskaan voi puolustautua tai kertoa miten sinulle on käynyt ikävästi... se niiin loukkaa häntä 🥲

Se ohutnahkainen narsisti tässä.. kaikki informaatio omista ongelmistasi ovat lähinnä herkkua. Voimme suhtautua hyvin empaattisesti niihin, mutta vain siksi että ne saavat meidät tuntemaan olevamme vahvempia ja yläpuolella. Ja saamme siitä tunteen että hallitsemme toista.

Kas kun sinä et voi pärjätä ilman narskua, ainakaan pitkään. Se ei vaan käy. Ja samalla käytämme sitä uhrin asemaa, siis itse uhrina, että kun tässä on tätäkin kannettavana. Se hämää muita. Olet auttava, sureva, empaattinen.. 

Vierailija kirjoitti:

Uhriutuminen ja krokotiilin kyyneleet että saisi asiat tapahtumaan juuri hänen vaatimalla tavalla.

Tämä voisi olla myös narsistin suusta. Hän ei voi käsittää, että joku tuntee niin voimakasta mielipahaa, että itkettää. Kyyneleet ovat siis krokotiilin kyyneleitä ja itku manipulointia.

Minulla meni miltei 20 vuotta tajuta tämä. Itselläni sydän aina heittää ympyrää, kun joku itkee ja teen kyllä parhaani auttaakseni. Tunnistan mielestäni myös tekoitkun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uhriutuminen ja krokotiilin kyyneleet että saisi asiat tapahtumaan juuri hänen vaatimalla tavalla.

Mun ex narsistiaviomies, josta olen kirjoittanut aiemminkin, manipuloi minut suostumaan tahtoonsa tirauttamalla kyyneleen ja huuli väpättämällä sanoen: ajattelisit joskus myös muita kuin itseäsi, nyyh.

Käytti tätä sanontaa usein. Esimerkiksi kun halusi väkisin ostaa yhteisillä rahoilla itselleen moottoripyörän vaikka mielestäni omisi ollut tärkeämpää maksaa juuri 18v täyttäneelle lapselle ajokortti. Ja moottoripyörä ostettiin. Toki sitä ennen oli myös huutoraivonnut, kun olin yrittänyt sanoa että lapsi tarvitsee ensin ajokortin että pääsee toiselle paikkakunnalle kouluun.

Miksi niillä pitää aina olla moottoripyörä? Meillä tyhjensi iloiseen elämäänsä lapsen opintoihin säästetyt rahat tililtä. Ja pari moottoripyörää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen perehtynyt narsismiin, koska olen itse ollut pitkässä suhteessa 2 krt narsistin kanssa. Kumpikin olivat ns. paksunahkaisia narsisteja. 

Oma lapsuuteni oli sellainen, että pitkään ajattelin olevani läheisriippuvainen ja siksi tunnen vetoa näihin narsisteihin.

Mutta vuosien saatossa, terapian jälkeen, uupumisen jälkeen, olen alkanut huomata että itse olen ns. ohutnahkainen narsisti. Näillä kahdella narsismin muodolla on todella eroa. 

Olen itse uhriutuva, marttyyri ja näen huonosti oman osuuteni esim. pieleen menneissä ihmissuhteissa. Yli 50v elämänkokemuksella alan nyt kuitenkin päästä jyvälle, mistä kaikesta olen itse ollut vastuussa enkä ole kyenyt toimimaan ns. normaalilla tavalla.

Parisuhteeni ovat olleet juuri noita ihania, huumaavia alkuja, vuoristorataa, jatkuvaa kissahiiri leikkiä, myös omalta puoleltani. Johtuen huonosta itsetunnostani ja hylkäämisen pelosta. Se mihin parisuhde on päättynyt, on tilanne jossa koen toisen olevan viholliseni. Ja nostan kytkintä. Koska minussa itsessäni on tyhjyys, jota täyttämään tarvitsen tietynlaisen kuvion ja ihmissuhteen. 

Manipuloinnin osaan ja tunnistan ihmisissä heidän heikot kohtansa. Käytän niitä hyväkseni jotta saisin ihmisen pauloihini. Mutta ne jota ovatkin ns. kilttejä ja terveitä, eivät kiinnosta pidemmän päälle. Sensijaan paksunahkaiset narsistit kiinnostavat, suhde alkaa voimakkaalla tunnelautauksella, sitten siitä tulee peli. 

Terapiaa olen käynyt kaksi kertaa 2 vuoden jaksoja, ollut useampi terapeutti. Niistä ei ole ollut apua, olen pystynyt muodostamaan itsestäni uhrin kuvan ja terapeutit eivät ole tunnistaneet tai eivät ole halunneet tunnistaa sitä, että olen narsisti. 

Tuskin koskaan muuksi muutun. Elämä on vaan aika rankkaa näin ja varmasti satutan myös muita. 

Hienoa pohdintaa! Ehkä olet jo tullut niin pitkälle asioiden ymmärtämisessä, että sinunkin aikasi olisi löytää terve toimiva suhde? Voithan puhuanäistä avoimesti kumppanille. Joka tapauksessa mielenkiintoista kuulla ajatuksesi.

Tärkeintä hänelle, kuten kaikille muillekin, on löytää ihan ensin se toimiva suhde omaan itseen. Hyvät suhteet muihin on bonus. 

Narsistin kylmäävät sanat "No okei siinä vaiheessa kun se teki itsarin nii tajusin et on minussakin vikaa ollut eikä se pelkästään ollut hänen huumorintajuttomuuttaan"

Tuon lauseen jälkeen tiesin että seurustelen psykopaatin kanssa, merkkejä oli jo ennen mutta ei ollut moksiskaan expuolisonsa kuolemasta. Nostin kytkintä ja muutin äidille.

Narsisti ei kerkeä kuuntelemaan, tai edes halua kuulla toisen sanomisia loppuun, vaan hänen pitää aina saada sanottua päälle oma sanansa, mielipiteensä tai oma versionsa samasta aiheesta, joka on tietenkin hänen mielestään aina se parempi juttu. Hänen pitää siis olla aina paras ja voittaja kaikessa. Muiden pitää hävitä ja pysyä kakkossijalla. Isossa ja pienessä asiassa.

Sanot mitä vaan narsistille, niin hän esittää aina olevansa siinä parempi. Kaikki on kilpailua.

Parin vuoden kokemuksella2 kirjoitti:

Tässäpä vielä edellinen kirjoittaja... yksi helpoimmista asioista tunnistaa narsisti on siinä, että kun olette päässeet alkumielistelyvaiheesta niin ala kertoa omista ongelmistasi ja kivuistasi, vaikeuksistas. Narsisti kokee ne nimittäin loukkauksena, koska hän on aina kokenut kauheampaa!! Hänestä pitäisi puhua hänen kivuistaan, vaivoista ja siitä kuinka elämän uhri hän on, mutta ah niin selviytyjä. Siksi et siis enää koskaan voi puolustautua tai kertoa miten sinulle on käynyt ikävästi... se niiin loukkaa häntä 🥲

Olen viime aikoina kuunnellut paljon narsismista, kun aloin epäillä, että ystävättäreni saattaisi joko olla narsisti tai ainakin omata jotain narsistisia piirteitä. Hän oli juuri tuollainen. En tiedä, saisiko hän mitään narsistin diagnoosia, mutta paljon hänellä samaa kyllä on. Vaikea sanoa, onko se vain heikkoa itsetuntoa vai muutakin. Suhde on nyt katki, kun en kestänyt hänen tyyliään enää. Koin olevani mitätön ja kakkonen joka asiassa. Jopa sellaisissa asioissa, mitä osaan tehdä ja mitä olen tehnyt jo ennen kuin edes tunsin häntä. Itsetuntoni mureni hänen kanssaan. Tuntui, että kaikessa oli joku kilpailu päällä minun 'päihittämisekseni', niin hyvissä asioissa kuin vaikeuksissakin. Vieläkin hänen ajattelemisensa rassaa minua psyykkisesti, vaikken ole kuukausiin ollut tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Parin vuoden kokemuksella2 kirjoitti:

Tässäpä vielä edellinen kirjoittaja... yksi helpoimmista asioista tunnistaa narsisti on siinä, että kun olette päässeet alkumielistelyvaiheesta niin ala kertoa omista ongelmistasi ja kivuistasi, vaikeuksistas. Narsisti kokee ne nimittäin loukkauksena, koska hän on aina kokenut kauheampaa!! Hänestä pitäisi puhua hänen kivuistaan, vaivoista ja siitä kuinka elämän uhri hän on, mutta ah niin selviytyjä. Siksi et siis enää koskaan voi puolustautua tai kertoa miten sinulle on käynyt ikävästi... se niiin loukkaa häntä 🥲

Olen viime aikoina kuunnellut paljon narsismista, kun aloin epäillä, että ystävättäreni saattaisi joko olla narsisti tai ainakin omata jotain narsistisia piirteitä. Hän oli juuri tuollainen. En tiedä, saisiko hän mitään narsistin diagnoosia, mutta paljon hänellä samaa kyllä on. Vaikea sanoa, onko se vain heikkoa itsetuntoa vai muutakin. Suhde on nyt katki, kun en kestänyt hänen tyyliään enää. Koin olevani mitätön ja kakkonen joka asiassa. Jopa sellaisissa asioissa, mitä osaan tehdä ja mitä olen tehnyt jo ennen kuin edes tunsin häntä. Itsetuntoni mureni hänen kanssaan. Tuntui, että kaikessa oli joku kilpailu päällä minun 'päihittämisekseni', niin hyvissä asioissa kuin vaikeuksissakin. Vieläkin hänen ajattelemisensa rassaa minua psyykkisesti, vaikken ole kuukausiin ollut tekemisissä.

Moottoripyöräkin löytyy.