Ei ihan mene minulla jakeluun nämä työpaikat, joihin on määräaikaan mennessä tullut useitakin muodollisesti pätevien ihmisten hakemuksia, mutta silti työpaikka laitetaan hakuun uudelleen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään tulee tunne prosessin aikana, että epäilyttää, jätän palkkaamatta. Paljon helpompaa noin, kuin yrittää täällä Suomessa päästä jotenkin epäsopivasta tyypistä eroon työsuhteen alkamisen jälkeen. Se vasta hirveää ja vaikeaa on.

Häh? Koeaika on olemassa. 

Hyödyntäkää sitä. Sekin tosin vaatii työtä, eli että koeaikana perehdytätte uutta tyyppiä hommiinsa kunnolla (kumman usein tämä on firmoissa ihan retuperällä), ja seuraatte, miten se pärjää työssään.

Jos ei koeaikana pärjää, eroon pääseminen on helppoa.

Ei se kyllä noinkaan ole, vaan myös koeaikana tarvitaan asialliset perusteet työsuhteen purkuun. ja on ihmisiä, jotka koeajan ovat asiallisesti, ja sitten alkaa saikuttaminen sun muu. Eli ei näin.

Myöskään en jaksa perehdyttää lukuisia ihmisiä, todeta virherekrytoinniksi, alkaa rekrytointi alusta ja perehdyttää jne.

Parempi kaikille tehdä rekrytointi alunperin hyvin.

Olen samaa mieltä. Minusta on väärin palkata väkeä aina 6kk ajaksi kerrallaan ja sitten todeta, että hups vaan, et sovikaan tehtävään. Mieluummin yksi hyvä ja osuva rekrytointi kuin viisi epäonnistunutta.

Jos teillä haastatteluihin asti pääsee viisi ihmistä, jotka olisivat epäonnistuneita rekrytointeja, niin jossakin mättää. Kerrotteko te jo ilmoituksessanne rehellisesti ja ymmärrettävästi, mistä työssä on kysymys? Luetteko te ne hakemukset huolella?

Suuri osa johonkin tehtäviin hakeneista ihmisistä pystyy siihen työhön kyllä, jos heillä alun pitäenkin on ollut realistinen käsitys työn vaatimuksista & eivät ole olleet jotakin työkkärin pakottamana hakevia (huom. kaikki työttömien hakemukset eivät ole pakkohakemuksia).

Tai sitten perehdytys on ihan retuperällä.

Ei meillä haastatteluun pääse huonoja hakijoita, tuo äskeinen oli kommentti tähän viestiketjuun, jossa ehdotettiin huonojen palkkaamista ja sopimuksen purkamista koeajalla.

Ei kukaan ole ehdottanut huonojen palkkaamista.

Vaan ehdotettiin, että niistä haastattelussa käyneistä tyypeistä voisi kyllä palkata jonkun, sen sijaan että pistää paikan uudelleen auki.

Etenkin te voitte tehdä niin, koska teillä ei haastatteluun asti huonoja hakijoita pääse. Kyllä niistä hyvistä kuka tahansa hommaan pystyy, kunhan kunnolla perehdytetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään tulee tunne prosessin aikana, että epäilyttää, jätän palkkaamatta. Paljon helpompaa noin, kuin yrittää täällä Suomessa päästä jotenkin epäsopivasta tyypistä eroon työsuhteen alkamisen jälkeen. Se vasta hirveää ja vaikeaa on.

Häh? Koeaika on olemassa. 

Hyödyntäkää sitä. Sekin tosin vaatii työtä, eli että koeaikana perehdytätte uutta tyyppiä hommiinsa kunnolla (kumman usein tämä on firmoissa ihan retuperällä), ja seuraatte, miten se pärjää työssään.

Jos ei koeaikana pärjää, eroon pääseminen on helppoa.

Ei se kyllä noinkaan ole, vaan myös koeaikana tarvitaan asialliset perusteet työsuhteen purkuun. ja on ihmisiä, jotka koeajan ovat asiallisesti, ja sitten alkaa saikuttaminen sun muu. Eli ei näin.

Myöskään en jaksa perehdyttää lukuisia ihmisiä, todeta virherekrytoinniksi, alkaa rekrytointi alusta ja perehdyttää jne.

Parempi kaikille tehdä rekrytointi alunperin hyvin.

Asiallinen peruste koeaikapurulle on, ettei työntekijä sovellu työhön. Mitä muuta tarvitsette? Jos työntekijä soveltuu työhön, koeaikapurkuahan ei tarvita, vai mitä?

Toki on kaunis ajatus, että parempi odottaa täydellistä, mutta arvaa miten monta hyvää työntekijää menee teiltä ohi tuolla periaatteella?

Kalliiksi sekin tulee.

Jokainen työntekijä luulee toki olevansa korvaamaton kultakimpale…

Kyllä vaan rekrytoinnissa kannattaa pitää mielessä maltti. Jos yhtään mietityttää, niin ei kannata ottaa.

Se on ihan sama toisin päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo "mitä tekisit jos..." - kysymykset ovat useimmiten todella keinotekoisen tuntuisia.

Kaveriltani oli kysytty juuri sellainen, että aikataulu oli menossa just umpeen, hommat oli kesken, työkaverit sairaana, pomo poissa ja suunnilleen maailmanloppu tulossa muutenkin. Mitä tekisit? Kaveri vastasi "Lähtisin lomalle" ja tuli valituksi.

Niin että haloo? Ihan vitsilläkö näitä vedetään?

Tuo on ihan oikea vastaus, koska jos ei ole vastuussa koko talosta, niin ei pidä kuvitella, että saa sen vastuun ottaa. Tai että se pitäisi ottaa. Pitää ymmärtää, mikä on minun työtäni, mikä muiden.

Jos on vaikka eläimistä kysymys, niin on ihan sama kuka siellä on paikalla. Eläimistä huolehditaan ja sillä selvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Myöskään en jaksa perehdyttää lukuisia ihmisiä, todeta virherekrytoinniksi, alkaa rekrytointi alusta ja perehdyttää jne."

Et siis ole kykenevä tehtävääsi.

Olen täysin kykenevä hommaani, mutta ei ole kenenkään edunmukaista tehdä ketjussa virherekryjä ja käyttää siihen omaa ja muiden aikaa. Kollegoiden ajasta se perehdyts on pois, en minä sellaista tee.

Itsehän totesit, ettet jaksa.

Esim sinä olet sen tason vänkyttäjä, että hyppäisin junan alle jos olisin sinut palkannut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä hakusatoa:

Tulee hakemus, tyyppi katoaa kun pieru Saharaan ennen haastattelua tai sen jälkeen,

Valittu on saanut muualta työtä, hakijan kielitaito ei riitä, valittu ottaa vastaan ja peruu, joku muu syy jonka perusteella ei valikoidu. Tästä päästään siihen että haku käynnistyy uudelleen koska valittu osoittautuukin sopimattomaksi työhön yms. Nykyään hakemuksia ei edes tule, ja jos niin epäpäteviltä.

Ei tosiaan ole yksinkertaista rekrytointi.

Sosiaaliala taitaa olla?

Sama vielä, että systeemiä ajataan suuntaan, jossa sijaisetkin olisi oltava päteviä. Samaan aikaan edes vakkaripaikkoihin ei ole hakijoita.

Ei voi kun nauraa!

Niin, meillä on olemassa virkamiestoimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä, joka yksiselitteisesti määrittää, että sosiaalityöntekijänä voi toimia ainoastaan pätevä sosiaalityöntekijä ja sijaisena maisterivaiheen sosiaalityön opiskelija. Hakijoitahan ei aina ole ja virkoja on auki joskus pitkäänkin. Omani kun otin vastaan oli piiri ollut puoli vuotta hoitamatta. Oli niiden asiakkaiden päivystystasoiset asiat hoidettu, mutta ei muuta. Monen asiakkaan asiat ovat hoitamatta joskus paljon pidempääkin. Samalla lailla asiakkaat odottavat koska saavat kunnassa rekrytoitua vaikkapa psykiatria tai päihdetyöntekijää. Odotusajat voivat olla hyvinkin pitkiä. Minusta tässä ei ole mitään nauramista.

Lakiin pitäisi kirjoittaa,, että töiden purkamiseksi on mahdollista ottaa myös alan vähemmän koulutettuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään tulee tunne prosessin aikana, että epäilyttää, jätän palkkaamatta. Paljon helpompaa noin, kuin yrittää täällä Suomessa päästä jotenkin epäsopivasta tyypistä eroon työsuhteen alkamisen jälkeen. Se vasta hirveää ja vaikeaa on.

Häh? Koeaika on olemassa. 

Hyödyntäkää sitä. Sekin tosin vaatii työtä, eli että koeaikana perehdytätte uutta tyyppiä hommiinsa kunnolla (kumman usein tämä on firmoissa ihan retuperällä), ja seuraatte, miten se pärjää työssään.

Jos ei koeaikana pärjää, eroon pääseminen on helppoa.

Ei se kyllä noinkaan ole, vaan myös koeaikana tarvitaan asialliset perusteet työsuhteen purkuun. ja on ihmisiä, jotka koeajan ovat asiallisesti, ja sitten alkaa saikuttaminen sun muu. Eli ei näin.

Myöskään en jaksa perehdyttää lukuisia ihmisiä, todeta virherekrytoinniksi, alkaa rekrytointi alusta ja perehdyttää jne.

Parempi kaikille tehdä rekrytointi alunperin hyvin.

Ette te yhdenkään saikkua tiedä etukäteen. Sinäkin voit sairastua. Mitenkäs sitten suu pannaan? Oletko epäkelpo työntekijä?

On sairauslomia ja ”sairauslomia”. Esim aiemmasta saikutteluhistoriasta vaan on hyvä hankkia tietoa.

Mistä hankit laittoman tiedon saikuista ja niiden syistä? Miten ne vaikuttavat rekryyn teillä? Syövän sairastanutta ei palkata? Migreenistä kärsivää ei palkata? Onnettomuudessa ollutta ei palkata?

Kerropa vielä, missä olet töissä, niin me kurjat saikulla olleet tiedämme olla turhaan teille hakematta. Helpottaa sinunkin työtäsi.

Soitan edelliselle pomolle. Hän ei saa kertoa mitään sairasteluista tai perhevapaista tai muistakaan salassapidettävistä asioista, mutta hän voi kertoa, että vuodessa on ollut enemmän palkallisia vapaapäiviä kuin muilla.

Juurikin edellisiin paikkoihin soittamalla on aina tieto löytynyt ja lisäksi voi vaatia lääkärintarkastuksen etukäteen. Näkeehän ne siellä lääkärikeskuksessa historian.

Ihmisten terveystietoja ei saa todellakaan jaella eteenpäin. Etpä näy paljoakaan tietävän. Sen sijaan epävirallisesti voi tiedustella tutulta työnantajalta kokemuksia työntekijästä.

Teepä sinä sitten omalla tavallasi ja kärsi seuraukset. Näin se käytännössä toimii.

Kärsi sinäkin seuraukset, kun jäät kiinni. Nimittäin vielä jäät.

Vierailija kirjoitti:

En vastaa rekrystä tai palkkaamisesta mutta se että hakijoita on paljon ei tarkoita että löytyisi oikeaa henkilöä rooliin. Aiemmilla työpaikoillani on avoimesti haastateltu paperilla sopivia kandidaatteja mutta siitä on vielä pitkä matka siihen että henkilö valittaisiin rooliin vaikka speksit sinällään olisi kunnossakin. Voi olla että jokin tärkeä osaamisalue uupuu (Excel, englanti, jokin systeemi) tai työntekijä ei perhesyistä voi tehdä töitä iltaisin/viikonloppuisin. Tai hakijan persoona ei tunnu hyvältä matchilta rooliin.

Exelin voi opetella ja englantia voi prepata.

Vierailija kirjoitti:

No meillä hakusatoa:

Tulee hakemus, tyyppi katoaa kun pieru Saharaan ennen haastattelua tai sen jälkeen,

Valittu on saanut muualta työtä, hakijan kielitaito ei riitä, valittu ottaa vastaan ja peruu, joku muu syy jonka perusteella ei valikoidu. Tästä päästään siihen että haku käynnistyy uudelleen koska valittu osoittautuukin sopimattomaksi työhön yms. Nykyään hakemuksia ei edes tule, ja jos niin epäpäteviltä.

Ei tosiaan ole yksinkertaista rekrytointi.

Sitä minäkin jaksan ihmetellä, että ihminen laittaa hakemuksen, mutta häntä ei sitten kuitenkaan enää tavoita. Parhaimmillaan samana päivänä tai seuraavana vastaat hakemukseen (jos tyyppi vaikuttaa kaikin puolin sopivalta) ja kysyt, sopisiko esitetyistä ajoista a tai b hänelle, jos juteltaisiin vähän tarkemmin. Tadaa, ei vastausta. Aina valitetaan, kun ei hakemukseen saa vastausta, no kun ei sitä vastausta tahdo saada niiltä hakijoiltakaan. Mutta eipä siinä, en ala yksittäisten hakijoiden perään useampaan kertaan huutelemaan. Toki joskus voi tulla ihan pakottavia esteitä, ettei pysty olemaan yhteydessä, mutta voihan siihen meiliin vastata myöhemminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevä ja sopiva ei ole synonyymejä. Rekryvaiheessa voi työtehtävä täsmentyä, jos kyseessä uusi tehtävä ja halutaankin jotain tiettyä osaamista, mitä hakijoilta ei löydykään.

Opetelkaa kirjoittamaan yksityiskohtaisempia työpaikkailmoituksia.

Joo, kyllä kiitos. Ja pelkkää asiaa. Ei mitään tyhjää diipadaapaa tyyliin "Vai oletko kenties lupaava juniori, joka palaa halusta päästä näyttämään kyntensä..." Nämä samat lässynlässyt joka ikisessä ilmoituksessa, mistä lienee puppugeneraattorista pullautettu. Kuvittelevatko firmat ylitsevuotavilla ympäripyöreillä omakehuilla jotenkin erottuvansa ja onnistuvansa saamaan oikeita hakijoita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Myöskään en jaksa perehdyttää lukuisia ihmisiä, todeta virherekrytoinniksi, alkaa rekrytointi alusta ja perehdyttää jne."

Et siis ole kykenevä tehtävääsi.

Olen täysin kykenevä hommaani, mutta ei ole kenenkään edunmukaista tehdä ketjussa virherekryjä ja käyttää siihen omaa ja muiden aikaa. Kollegoiden ajasta se perehdyts on pois, en minä sellaista tee.

Itsehän totesit, ettet jaksa.

Esim sinä olet sen tason vänkyttäjä, että hyppäisin junan alle jos olisin sinut palkannut.

Mistä luulet, että olisin teille tullut töihin? Epäpätevän rekryn haistan heti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutukseni ja kokemukseni lisäksi minulla on hyvä ja monipuolinen kielitaito (myös vähän harvinaisemmista kielistä). Olen myös hyvä kirjoittamaan, kätevä käsistäni ja visuaalisesti taitava. Olen myös huomannut, että olen todella hyvä tiedonhakija.

Niillä ei tunnu olevan kenellekään työnantajalle kuitenkaan mitään merkitystä. Harvinaisemman kielen hyvällä osaamisellakaan ei nähdä mitään merkitystä edes isossa yrityksessä, jolla on toimipiste tai tytäryhtiö tai merkittäviä kumppaneita tai asiakkaita maassa, jossa kyseistä kieltä puhutaan. Tankeroenklanti riittää niiden mielestä ihan hyvin.

Aiempi ulkomailla asuminen ja työskentely tuntuu olevan iso miinus.

Mitä hittoa?

Koulutus ja kokemusta mistä? Tuotannosta, tuotekehityksestä, tietystä teknologiasta tai vaikka IT-ratkaisuista, myynnistä jne...?

Pelkkä kielitaito ei tosiaan paljoa auta, ellet sitten hakeudu vaikka myyntihommiin ja suuntaa tietyille markkinoille (missä kielitaitosi on plussaa). Mutta silloinkin sinulla pitää olla myytävät tuotteet (=teknologia/IT-ratkaisut/palvelut) ja asiakaskunta (toimiala, asiakastarpeet, mahdollisesti aiemmat kontaktit jne.) hallussa. Nämä ovat se tärkein juttu, mikä määrittelee, miten hyvin pystyt työsi hoitamaan.

Pelkkä kielitaito ei vielä auta mitään. Se on ihan totta.

Eihän missään sanottu että pelkkä. Etkö ymmärrä lukemaasi?

Eikä kirjoittanut myöskään vastannut kysymykseeni, että millainen koulutus ja mitä kokemusta taustalla. Hän vain korosti kielitaitoa, joka ei tosiaan semmoisenaan ole mikään erityinen meriitti ellei hae kielenopettajaksi, kääntäjäksi tai tulkiksi. Suurimmalla osalla hakijoista korkeakoulutettujen paikkoihin on riittävä kielitaito työnsä hoitamiseen. Hyvin vähissä ovat ne työt, joissa voit kielitaidolla sinällään erottautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haettiin yksinkertaiseen tehtävään osaajaa

Että oikein osaajaa. Onkohan niin yksinkertaisia tehtäviä enää olemassakaan, että haettaisiin vain työntekijää?

Ei taida olla. Muutin kesällä uudelle paikkakunnalle, ja täällä on monta yritystä, jotka hakevat jatkuvasti tehdastyöntekijöitä ja esiintyvät lehdissä työvoimapulasta kärsivinä. Ilmoitusten mukaan ei tarvitse olla alan koulutusta eikä osaamista, vaan työhön perehdytetään. Hakemuskin saa olla ihan vapaamuotoinen. Eli vaikuttaa varsin yksinkertaiselta työltä, vai mitä?

No sehän sopisi, vaikka olenkin varsin korkeasti koulutettu ja minulla on monipuolista työkokemusta - muttei kuitenkaan tehdastyöstä. Olen ihan järkevä, oppimiskykyinen ja normaali ihminen, ja minulle kävisi mikä vain järkevä ja laillinen työ, jota pystyn tekemään lähiseudulla.

Olen lähettänyt hakemuksia, mutta lienee sanomattakin selvää, että vastauksia ei joko tule, niitä pitää lypsää uudella yhteydenotolla ja sitten "työntekijät on just ehditty valita" ja parin päivän sisällä firmalla on uusi työpaikkailmoitus työstä, johon ei tarvita alan koulutusta eikä osaamista, vaan työntekijät perehdytetään ja tärkeintä on asenne.

Asiaan ei varmaan liity lainkaan se, että olen 55-vuotias nainen?

Voi kun saisit puolestasi sinä lehtiin jutun tuosta kokemuksestasi! Mielellään vielä firmojen nimet mainiten, vaikka se varmaan kyllä johtaisi siihen, että et ainakaan niihin työllistyisi.

Tai paikallisen lehden yleisönosastoon vaikka firmojen nimiä mainitsematta, mutta maininnalla, että paikkakunnallasi useat yritykset julkisuudessa valittavat työvoimapulaa ja sanovat rekrytoivansa tehdastöihin ilman aiempaa kokemustakin, mutta näköjään on mahdoton päästä. Ja että töistä olisit kiinnostunut, ottaako joku?

Tällainen henkilö tuli omalla nimellään haastateltavaksi ja tein siitä silloin aloituksen. Totta kai palstalla alettin heti syyttää häntä, se viestiketju voisi löytä hakemallakin vielä, ellei ole poistettu. Itesään täydelliseksi luulevat - mitä eivät todellakaan ole, vaan työttömistä löytyisi tuollaisille kyllä nopeasti parempi korvaaja - ovat heti huutamassa että sinussa on vikaa, kun et kelpaa. Hyi hitto, kuka niitä huutelijoita on palkannut? Niin heikko on looginen ajattelukyky, että ovatkohan he oikeasti haluttua työvoimaa vain todellisuudessa vain isin yrityksessä pyörittämässä papereita? 

Vierailija kirjoitti:

Jokainen työntekijä luulee toki olevansa korvaamaton kultakimpale…

Kyllä vaan rekrytoinnissa kannattaa pitää mielessä maltti. Jos yhtään mietityttää, niin ei kannata ottaa.

Ja paskat luulee.

Itse ainakin luulen olevani ihan tavis tekijä työssäni. Minulla on joitakin vahvuuksia, ja sitten taas joitakin puolia, joissa en ole niin hyvä. Korvaamaton en kuvittele olevani, enkä toivo päätyväni firmaan, jossa yksittäinen työntekijä on korvaamaton esimerkiksi siksi, että hänen rinnalleen ei ole otettu junnua oppimaan tehtäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä hakusatoa:

Tulee hakemus, tyyppi katoaa kun pieru Saharaan ennen haastattelua tai sen jälkeen,

Valittu on saanut muualta työtä, hakijan kielitaito ei riitä, valittu ottaa vastaan ja peruu, joku muu syy jonka perusteella ei valikoidu. Tästä päästään siihen että haku käynnistyy uudelleen koska valittu osoittautuukin sopimattomaksi työhön yms. Nykyään hakemuksia ei edes tule, ja jos niin epäpäteviltä.

Ei tosiaan ole yksinkertaista rekrytointi.

Sitä minäkin jaksan ihmetellä, että ihminen laittaa hakemuksen, mutta häntä ei sitten kuitenkaan enää tavoita. Parhaimmillaan samana päivänä tai seuraavana vastaat hakemukseen (jos tyyppi vaikuttaa kaikin puolin sopivalta) ja kysyt, sopisiko esitetyistä ajoista a tai b hänelle, jos juteltaisiin vähän tarkemmin. Tadaa, ei vastausta. Aina valitetaan, kun ei hakemukseen saa vastausta, no kun ei sitä vastausta tahdo saada niiltä hakijoiltakaan. Mutta eipä siinä, en ala yksittäisten hakijoiden perään useampaan kertaan huutelemaan. Toki joskus voi tulla ihan pakottavia esteitä, ettei pysty olemaan yhteydessä, mutta voihan siihen meiliin vastata myöhemminkin. 

Työnantajilla on ihme käsitys, että hakija voi vastata henkilökohtaisiin puheluihin ja meileihin milloin vain. Voiko myös silloin, jos tulevat heille töihin?

Hakija on voinut myös muuttaa mieltään paskafirmaanne hakemisestaan ja/tai saada paremman paikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pätevä ja sopiva ei ole synonyymejä. Rekryvaiheessa voi työtehtävä täsmentyä, jos kyseessä uusi tehtävä ja halutaankin jotain tiettyä osaamista, mitä hakijoilta ei löydykään.

Opetelkaa kirjoittamaan yksityiskohtaisempia työpaikkailmoituksia.

Joo, kyllä kiitos. Ja pelkkää asiaa. Ei mitään tyhjää diipadaapaa tyyliin "Vai oletko kenties lupaava juniori, joka palaa halusta päästä näyttämään kyntensä..." Nämä samat lässynlässyt joka ikisessä ilmoituksessa, mistä lienee puppugeneraattorista pullautettu. Kuvittelevatko firmat ylitsevuotavilla ympäripyöreillä omakehuilla jotenkin erottuvansa ja onnistuvansa saamaan oikeita hakijoita?

Näin. Nykyään tuntuu olevan muotia että kehutaan firmaa ja halutaan kultaa paskantava yksisarvinen, mutta itse työtehtävistä ei osata kertoa yhtään mitään, ei edes kysyttäessä. 

Vierailija kirjoitti:

Koulutukseni ja kokemukseni lisäksi minulla on hyvä ja monipuolinen kielitaito (myös vähän harvinaisemmista kielistä). Olen myös hyvä kirjoittamaan, kätevä käsistäni ja visuaalisesti taitava. Olen myös huomannut, että olen todella hyvä tiedonhakija.

Niillä ei tunnu olevan kenellekään työnantajalle kuitenkaan mitään merkitystä. Harvinaisemman kielen hyvällä osaamisellakaan ei nähdä mitään merkitystä edes isossa yrityksessä, jolla on toimipiste tai tytäryhtiö tai merkittäviä kumppaneita tai asiakkaita maassa, jossa kyseistä kieltä puhutaan. Tankeroenklanti riittää niiden mielestä ihan hyvin.

Aiempi ulkomailla asuminen ja työskentely tuntuu olevan iso miinus.

Mitä hittoa?

Minulla on myös erikoiskoulutukset x ja y, joita työpaikkailmoituksissa silloin tällöin haetaan. Aina valitsevat jonkun, jolla niitä ei ole. Kiva maksaa erikoiskoulutuksista kun työnantajille ne eivät merkitsekään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Haha. Mielettömän ammattimaista on rekrytointi monissa yrityksissä.

Mieheni haki mielenkiintoisen tuntuiseen firmaan. Pääsi haastatteluihin ja testeihin, joihin piti varata kaksi kokonaista arkipäivää toisessa kaupungissa. Eli töihin piti keksiä vale, minkä perusteella saattoi olla poissa, palkatta tietysti se 2 päivää ja maksaa yöpyminenkin.

Firmasta ei kerrottu oikein mitään, sinne ei päässyt käymään eikä tj:tä voinut tavata vielä siinä vaiheessa, kun oli vasta karsinta.

Testit kesti todellakin kaksi pitkää päivää, ja meni myöhemmin saadun palautteen mukaan mieheltäni tosi hyvin, paitsi ettei hänen katsottu olevan _sitoutunut_ tulevaan tehtävään.

Miten edes teoriassa _kukaan_ voi olla sitoutunut tehtävään, kun ei anneta tietoa firmasta, ei saa tavata tj:tä eikä palkastakaan ollut mitään puhetta?

No se ei kauaa harmittanut, oli niin omituinen juttu että lähinnä nauratti nuo perustelut. Kaipa sitten saivat tehtävään jo testivaiheessa hyvin sitoutuneen henkilön 😄

Toinen oli konsulttifirma Seppo Hoffren Kuopiosta. Mies haki avoinna olevaa tehtävää. Mitään ei kuulunut ja tiedusteluihin vastattiin hyvin välttelevästi. Reilun 4 kk päästä vastattiin, että oli tehty päätös ettei ketään valitakaan tehtävään. Kuukausien päästä siitä tuli soitto, tulisiko mieheni kuitenkin. Ei tullut.

Kysyin erään kerran missä työpaikka sijaitsee (ilmoitukessa ei kerrottu). Vastattiin, että sijainti kerrotaan haastatteluun valituille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutukseni ja kokemukseni lisäksi minulla on hyvä ja monipuolinen kielitaito (myös vähän harvinaisemmista kielistä). Olen myös hyvä kirjoittamaan, kätevä käsistäni ja visuaalisesti taitava. Olen myös huomannut, että olen todella hyvä tiedonhakija.

Niillä ei tunnu olevan kenellekään työnantajalle kuitenkaan mitään merkitystä. Harvinaisemman kielen hyvällä osaamisellakaan ei nähdä mitään merkitystä edes isossa yrityksessä, jolla on toimipiste tai tytäryhtiö tai merkittäviä kumppaneita tai asiakkaita maassa, jossa kyseistä kieltä puhutaan. Tankeroenklanti riittää niiden mielestä ihan hyvin.

Aiempi ulkomailla asuminen ja työskentely tuntuu olevan iso miinus.

Mitä hittoa?

Koulutus ja kokemusta mistä? Tuotannosta, tuotekehityksestä, tietystä teknologiasta tai vaikka IT-ratkaisuista, myynnistä jne...?

Pelkkä kielitaito ei tosiaan paljoa auta, ellet sitten hakeudu vaikka myyntihommiin ja suuntaa tietyille markkinoille (missä kielitaitosi on plussaa). Mutta silloinkin sinulla pitää olla myytävät tuotteet (=teknologia/IT-ratkaisut/palvelut) ja asiakaskunta (toimiala, asiakastarpeet, mahdollisesti aiemmat kontaktit jne.) hallussa. Nämä ovat se tärkein juttu, mikä määrittelee, miten hyvin pystyt työsi hoitamaan.

Pelkkä kielitaito ei vielä auta mitään. Se on ihan totta.

Eihän missään sanottu että pelkkä. Etkö ymmärrä lukemaasi?

Eikä kirjoittanut myöskään vastannut kysymykseeni, että millainen koulutus ja mitä kokemusta taustalla. Hän vain korosti kielitaitoa, joka ei tosiaan semmoisenaan ole mikään erityinen meriitti ellei hae kielenopettajaksi, kääntäjäksi tai tulkiksi. Suurimmalla osalla hakijoista korkeakoulutettujen paikkoihin on riittävä kielitaito työnsä hoitamiseen. Hyvin vähissä ovat ne työt, joissa voit kielitaidolla sinällään erottautua.

Eli et vieläkään ymmärtänyt lukemaasi. Ei sinällään, vaan muun lisäksi. Kyllä yrityksillä olisi todella petraamista kielitaidossa, jos toimitaan jossain muussa kuin englannin- tai ruotsinkielisessä maassa. Mutta kielitaito on nykyään todella aliarvostettua, vaikka sillä olisi suuri merkitys siinä kohdemaassa. Esimiehet luulevat sillä tekuenkullaan pärjäävänsä hyvin missä vain, vaikka firma saisi ison plussan kyseisen maan kieltä ja kulttuuria osaavan työntekijän ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään tulee tunne prosessin aikana, että epäilyttää, jätän palkkaamatta. Paljon helpompaa noin, kuin yrittää täällä Suomessa päästä jotenkin epäsopivasta tyypistä eroon työsuhteen alkamisen jälkeen. Se vasta hirveää ja vaikeaa on.

Häh? Koeaika on olemassa. 

Hyödyntäkää sitä. Sekin tosin vaatii työtä, eli että koeaikana perehdytätte uutta tyyppiä hommiinsa kunnolla (kumman usein tämä on firmoissa ihan retuperällä), ja seuraatte, miten se pärjää työssään.

Jos ei koeaikana pärjää, eroon pääseminen on helppoa.

Ei se kyllä noinkaan ole, vaan myös koeaikana tarvitaan asialliset perusteet työsuhteen purkuun. ja on ihmisiä, jotka koeajan ovat asiallisesti, ja sitten alkaa saikuttaminen sun muu. Eli ei näin.

Myöskään en jaksa perehdyttää lukuisia ihmisiä, todeta virherekrytoinniksi, alkaa rekrytointi alusta ja perehdyttää jne.

Parempi kaikille tehdä rekrytointi alunperin hyvin.

Ette te yhdenkään saikkua tiedä etukäteen. Sinäkin voit sairastua. Mitenkäs sitten suu pannaan? Oletko epäkelpo työntekijä?

On sairauslomia ja ”sairauslomia”. Esim aiemmasta saikutteluhistoriasta vaan on hyvä hankkia tietoa.

Mistä hankit laittoman tiedon saikuista ja niiden syistä? Miten ne vaikuttavat rekryyn teillä? Syövän sairastanutta ei palkata? Migreenistä kärsivää ei palkata? Onnettomuudessa ollutta ei palkata?

Kerropa vielä, missä olet töissä, niin me kurjat saikulla olleet tiedämme olla turhaan teille hakematta. Helpottaa sinunkin työtäsi.

Soitan edelliselle pomolle. Hän ei saa kertoa mitään sairasteluista tai perhevapaista tai muistakaan salassapidettävistä asioista, mutta hän voi kertoa, että vuodessa on ollut enemmän palkallisia vapaapäiviä kuin muilla.

Juurikin edellisiin paikkoihin soittamalla on aina tieto löytynyt ja lisäksi voi vaatia lääkärintarkastuksen etukäteen. Näkeehän ne siellä lääkärikeskuksessa historian.

Ei taida nähdä, jos on kannassa kieltänyt tietojen luovutuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos työnhakija vakuuttaa olevansa hyvä työkaveri, niin mitä esimerkkejä hänen pitäisi hyvyydestään antaa vai sivuutetaanko tuo työnhakijan  itsensä esilletuoma asia tuosta vain?

Minkä takia työnhakija ylipäätään vakuuttaisi olevansa hyvä työkaveri? Mitä sellaista olet kysynyt, mikä saa hänet väittämään tuollaista?

Itse olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan, millainen sitten hakijan mielestä on se huono työkaveri, onko sellaisia paljonkin, ja miten hän on niiden kanssa tullut toimeen.

Meillä tehdään töitä tiimissä. Se edellyttää tietynlaista osaamista eikä kaikista ole siihen. Ja se on nimenomaan työtiimi, siihen ei tuoda mukaan yksityiselämää, ei päivähoito-ongelmia eikä omia opiskeluja.

Luulin ennen, että hyvä työntekijä on juuri tuollainen. Nykyisillä johtajakursseilla taas painotetaan sitä, että ongelmat pitää voida jakaa. Silloin työtkin onnistuvat kun henkilökohtainen elämä ei paina.