Lue keskustelun säännöt.
Kiusaajien äidit!
10.04.2015 |
Hei, ajattelin kysyä teiltä joiden lapsi kiusaa, missä iässä alkoi? Miten teille kerrottiin siitä? Miten reagoitte ja yrititte saada lapsenne lopettamaan?
Meillä on sellainen tilanne että lastani kiusaa huomattavasti vanhempi lapsi ja mietin siis että tietävätkö vanhemmat asiasta ja ovatko yrittäneet edes keskustella vai onko kiusaajien vanhemmille asia yhdentekevää?
Ja en halua syyllistää ketään vaan keskustella aiheesta ihan rauhallisesti, tiedän ettei vanhemmat välttämättä voi mitään asialle.
Kommentit (177)
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 11:15"]
Palaan vielä tuohon tuntemaani koulukiusattuun nykyiseen peräkammarinpoikaan. Lue vaikka tältä palstalta mammojen kollektiivisia näkemyksiä peräkammarinpojista. Ovatko mielipiteet neutraaleja? Vai voisiko mielipiteensä luokitella henkiseksi väkivallaksi koko elämänsä kiusatuksi tullutta kohtaan? Odotan, että tästä lähin riennät paikalle samanlaisessa tunnekuohussa kiukkuamaan kun av-mammat naureskelevat peräkammarinpoikia. Jollet tee niin, olet tekopyhä.
[/quote]
Vertauksesi ontuu. Jokainen tietää, että kiusaaminen on kiusaamista, oli sen kohde 3-vuotias tai 33-vuotias.
Tälläkin palstalla on sekä kiusaajia että niitä, jotka eivät ole sitä koskaan tehneet. Se tuskin yllättää ketään, että pienen ja monen mielessä puolustuskyvyttömän ja suojeltavan (olemmehan monet täällä äitejä) lapsen kiusaamista koskevat keskustelut aiheuttavat suurempaa tunnelatausta kuin av-mamman "olenko lihava, arvioi kuvani" -keskustelussa saama haukkuminen. Näin tällainen lapsen kiusaamista käsittelevä keskustelu saa paljon enemmän vastauksia ja keskustelua aikaiseksi.
Se ei silti tarkoita, että nämä samaiset ihmiset hyväksyisivät, saati itse harrastaisivat aikuisen ihmisen kiusaamista.
Minä en henkilökohtaisesti koskaan ole lukenut täällä peräkammarinpoikakeskusteluja. En ole kiusaaja, enkä kiusattu. Kuitenkinkin keskustelu lapsen kiusaamisesta tuntuu mielenkiintoiselta juuri siksi, että se herättää minussa suurta empatiaa. Peräkammarinpoikakeskustelu ei herätä siinä määrin, että jaksaisin avata keskustelua. Se ei silti tarkoita, että hyväksyisin kiusaamista sen enempää siinäkään keskustelussa. Ihmisen aika ja intressit ovat rajallisia. Valitsen siis keskusteluni, niin varmasti kaikki muutkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:20"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:16"]
Noh. Eiköhän se ole sitä elävää elämää, että kiusattukin joskus omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen että valikoituu kiusatuksi. Se ei tarkoita, että sellaisen henkilön kiusaaminen olisi oikein, mutta aina ei voi väittää että jokainen kiusattu on sellainen ilman omaa vaikutustaan.
[/quote]
Mitä merkitystä tällä on keskustelun kannalta? Ongelmahan nimenomaan on se kiusaaminen ja kiusaajien kyvyttömyys sietää erilaisuutta.
[/quote]
Lyhennetään vähän, niin helpottuu.
87: no kuule ne on eri ihmiset jotka pilkkaa niitä peräkammarin poikia ja jotka puolustaa kiusattuja. Ne pilkkaajat on niitä kiusaajien äitejä, jotka täälläkin puolustavat kiusaamista ja syyllisätävät kiusattua. Osa ihmisistä niin lapsista kuin aikuisistakin ny vaan sattuu olamaan k**päisiä ja ilkeitä kiusaajia, av:lta sen nyt viimeistään oppii. J
Vastaan ekalta sivulta, en tiedä siis millaiseksi keskustelu on mennyt. Mutta oma lapseni kiusasi päiväkodissa. Se tuntui ihan kamalalta! Minua suututti, hävetti, itketti ja taas kerran hävetti. Asiasta kerrottiin minulle nopeasti, ja mainittiin että porukassa olivat näin tehneet.
Mikä sitten meni pieleen oli, että minulle ei kerrottu ketä muita lapsia ryhmässä oli ollut kiusaamassa, eikä kerrottu että ketä kiusattiin (en voinut henk.koht. pyytää anteeksi, enkä voinut siinä vaiheessa viedä omaa lasta pyytämään anteeksi myös). Kysyin lapseltani ja lapsi sitten kertoi, mutta tiedätte varmasti ettei 5-vuotiaan sanaan voi aina ihan täysin luottaa.
Kiusaamista jatkui parin-kolmen viikon ajan, satunnaisesti, aina ryhmässä. Asiasta raportoitiin meille heti iltapäivällä kun lasta haettiin ja samalla alettiin kertoa kaikki muukin pieni viba mitä päivässä nyt oli ollut. Huomasin, että lapselle alkoi tulla kurja olo asiasta: kotona ripitettiin ja puhuttiin kuinka väärin kiusaaminen oli ja hoidossa sitten sama (ainakin näin luulen). Omien sanojensa mukaan lapsi lopetti kiusaamisen ja sitten päiväkotikin vahvisti asian. Ja sitten oma lapsi joutui sen saman ryhmän silmätikuksi missä itse oli ensin ollut. Ja sitten alkoi valjeta, että ryhmän muiden lasten vanhemmat eivät joko tienneet koko asiasta tai heille oli kerrottu eri tavalla kuin minulle! Olin aivan puulla päähän lyöty kun sitten itse otin pk:n pihassa asian esiin kahden vanhemman kanssa.
Ihan käsittämätön sotku se oli, ja ne keitä oma lapsi oli kiusannut, eivät myöskään olleet oikein saaneet mitään tolkkua että kuka ja miksi ja missä ja miksi asiaan ei puututa. Lopulta otin yhteyttä pomon pomoon että asiaan puututtaisiin, kun kukaan ei enää tiennyt mitä tehdä ja ryhmän meno vain paheni.
Anteeksi vähän epäselvä sepustus, mutta pakko kertoa kuitenkin että tästä neljän (ja kun omani oli mukana niin viiden) lapsen ryhmästä kolme oli maahanmuuttajien lapsia ja yksi virolais-suomalainen lapsi. Että hyvin hoidettu, eräs lahtelainen nimeltä mainitsematon päiväkoti :(
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:27"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 11:15"]
Palaan vielä tuohon tuntemaani koulukiusattuun nykyiseen peräkammarinpoikaan. Lue vaikka tältä palstalta mammojen kollektiivisia näkemyksiä peräkammarinpojista. Ovatko mielipiteet neutraaleja? Vai voisiko mielipiteensä luokitella henkiseksi väkivallaksi koko elämänsä kiusatuksi tullutta kohtaan? Odotan, että tästä lähin riennät paikalle samanlaisessa tunnekuohussa kiukkuamaan kun av-mammat naureskelevat peräkammarinpoikia. Jollet tee niin, olet tekopyhä.
[/quote]
Vertauksesi ontuu. Jokainen tietää, että kiusaaminen on kiusaamista, oli sen kohde 3-vuotias tai 33-vuotias.
Tälläkin palstalla on sekä kiusaajia että niitä, jotka eivät ole sitä koskaan tehneet. Se tuskin yllättää ketään, että pienen ja monen mielessä puolustuskyvyttömän ja suojeltavan (olemmehan monet täällä äitejä) lapsen kiusaamista koskevat keskustelut aiheuttavat suurempaa tunnelatausta kuin av-mamman "olenko lihava, arvioi kuvani" -keskustelussa saama haukkuminen. Näin tällainen lapsen kiusaamista käsittelevä keskustelu saa paljon enemmän vastauksia ja keskustelua aikaiseksi.
Se ei silti tarkoita, että nämä samaiset ihmiset hyväksyisivät, saati itse harrastaisivat aikuisen ihmisen kiusaamista.
Minä en henkilökohtaisesti koskaan ole lukenut täällä peräkammarinpoikakeskusteluja. En ole kiusaaja, enkä kiusattu. Kuitenkinkin keskustelu lapsen kiusaamisesta tuntuu mielenkiintoiselta juuri siksi, että se herättää minussa suurta empatiaa. Peräkammarinpoikakeskustelu ei herätä siinä määrin, että jaksaisin avata keskustelua. Se ei silti tarkoita, että hyväksyisin kiusaamista sen enempää siinäkään keskustelussa. Ihmisen aika ja intressit ovat rajallisia. Valitsen siis keskusteluni, niin varmasti kaikki muutkin.
[/quote]
Vertaus ei palstan mittakaavassa onnu, vaikka ei sinua henkilökohtaisesti koskisikaan.
Tässä ketjussa ei saa sanoa, että lapsen oma reppanuus voi vaikuttaa siihen että hän valikoituu kiusaamisen uhriksi. Sellainen näkemys katsotaan kiusaamisen hyväksymiseksi ja ideologisesti väitetään, että uhri ei ikinä ole syypää siihen että on uhri. Siinäkin vääristellään sanoja, eikä vastata suoraan siihen mitä väitetään (vaikuttaa vs. syypää). Noin toimittaessa halutaan pysyä sokeana kiusaamisen kokonaisuudelle, koska todellisuus koetaan liian vaikeaksi hyväksyä.
Sen sijaan sama reppanuus koulukiusatun lapsen kasvettua aikuiseksi, ei olekaan mikään este hänen pilkkaamiselleen. Palsta on pullollaan ketjuja, joissa naureskellaan peräkammareiden pojille. Sinä et ehkä sitä henkilökohtaisesti ole tehnyt, mutta kollektiivisesti AV-mammojen asenteissa on jotain kummallista. Todellisuus halutaan kieltää, kun on kyse lapsesta mutta aikuista kohtaan käyttäydytään kuin pahimmatkin koulukiusaajat eikä ymmärretä edes hävetä. Sinäkin selittelet, että rinnastusta ei voi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen töitä lasten parissa ja valitettavaa kyllä, kiusaamisjutut harvoin on mustavalkoisia ja selkeitä. Aika usein ne kiusatun ongelmat johtuu kotoa. Ei osata kasvattaa lapsesta sosiaalisissa tilanteissa pärjäävää ihmistä. Aika tyypillistä on, että lapsi käyttäytyy itse huonosti, määräilee, pompottaa, on aggressiivinen, uhkailee jne. Ja kun tää pikkupäsmäri ei pääse mukaan osaan leikeistä niin sittenhän sitä "kiusataan". Samoin joku lapsi kokee kiusaamisena sen, ettei saa olla aina leikeissä eka tai päättää mitä tehdään. Vanhemmat sitten hysteerisenä hakee lapsilleen oikeutta. On olemassa ihan mielivaltaista kiusaamista, mutta aika harvoin kyse on siitä. Katsokaa sinne peiliin, vanhemmat.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:17"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:05"]
Viittaan edelleenkin palstalaisten mielipiteisiin peräkammarin pojista. Haepa huviksesi aihetta koskevia ketjuja. Oivalla, että ne peräkammarin pojat, joille palstamammat nauravat voivat olla juuri niitä samaisia lapsia, jotka joutuivat jo lapsena osoittamasta ressukkuudestaan kiusatuiksi. Mammat kieuhuvat raivosta, kun joku sanoo että ressukkuudestaan joutui lapsi kiusatuksi, mutta pilkaten ivaavat sitä aikuiseksi kasvanutta lasta joka ei päässyt ressukkuudestaan eroon ja elää nyt peräkammarin poikana. Onko tuo mielestäsi johdonmukaista käytöstä mammoilta?
[/quote]
Samoja kiusaajia hekin ovat. Mikä tässä oli epäselvää?
[/quote]
Epäselvää on, miksi mammat raivostuvat, kun joku sanoo että koulukiusattu lapsi valikoitui kiusatuksi reppanuutensa vuoksi, mutta itse kuitenkin pilkkaavat samaista reppanaa, kun hänestä on kasvanut aikuinen peräkammarin poika. Miksi tuo kaksinaismoralismi asenteissa? Peräkammarin poikaa pilkataan avoimesti ominaisuuksiensa johdosta, mutta kielletään että samaiset ominaisuudet lapsessa voisivat olla vaikuttamassa lapsen valikoitumiseen kiusaamisen uhriksi. Mammojen käyttäytymisessä ei ole mitään johdonmukaisuutta.
[/quote]
Eiköhän ne peräkammarinpoikien kiusaajat ole niitä, jotka lapsina kiusasivat siellä koulussakin ja nykyään kasvattavat onnistuneesti uusia kiusaajia sinne koulun käytäville.
Samat ihmiset sitten löytävät tiensä näihinkin keskusteluihin vääntämään siitä kuinka kiusatuissakin on vikaa.
Kyseessä on ihmistyyppi, joka ei ole kovin onnellinen. Pahaa oloa sitten puretaan muihin ihmisiin. Ymmärrän heitäkin ja toivon heille parempaa elämää ja positiivisempaa minä-kuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kerron vielä, ettei oma kiusannut lapseni todellakaan ole mikään sosiaalinen ja tempperamenttinen ja mitä tässä nyt on tuotu esiin puolustusmielessä. Lapseni on enemmän rauhallinen kuin vilkas, osaa keskittyä ja on aivan normaali lapsi. Ei huuda, ei melskaa.
Uskon, että lähti kiusaamiseen mukaan koska joukossa tyhmyys tiivistyy. Ja en todellakaan hyväksy kenenkään kiusaamista, enkä käsitä miksi jonkun reppanuus olisi syy kiusata.
Kuopuksen pk-ryhmässä on muuten tällainen lapsi jonka äiti luonnehti häntä "tempperamenttiseksi". Tämä tempperamentti sitten ilmenee muiden tönimisenä, päällä makaamisena, lyömisenä ja huutamisena. Ja äidin mielestä tämä oli kaikki ok. Onkohan maailmassa montakin ihmistä, jotka on samaa mieltä?
91
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:21"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:16"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:05"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 11:39"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 09:17"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 09:05"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:58"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 08:54"] Tämä ketju on hyvä esimerkki vanhempien tyypillisimmästä mielikuvasta: "eihän nyt minun lapseni". Nekin kaksi vanhempaa, jotka kertoivat lapsensa kiusanneen, vähättelivät tapahtunutta ja syyllistivät uhria. Tämä on syy, miksi koulukiusaamiseen on niin vaikea puuttua. Kiusaajan vanhemmat kieltäytyvät yhteistyöstä. Joka kerta, kun täällä av:lla on kiusaamisaiheinen ketju, löytyy kymmeniä kokemuksia kiusatuksi tulemisesta, mutta ei yhtään kiusaajaa tai kiusaajan vanhempaa. Oma kokemukseni opettajana on hyvin samanlainen. Kun lapsen huoltajiin otetaan yhteyttä käytösasioissa, kolme kertaa neljästä vanhemmat joko kiistävät tapahtuneen, vähättelevät sitä tai syyttävät koulua esimerkiksi lapsen ottamisesta silmätikuksi. [/quote] Ap avauksessaan kertoi, ettei halua syyllistää ketään, niin etköhön sitten sinä riennä paikalle syyllistämään vanhempia. Olisit pysynyt poissa, kun avauksesta jo näit ettei asennettasi tähän ketjuun kaivattu. [/quote] Kyllä minullakin ekaksi pisti silmään nro 8 selittelyt siitä miksi kiusattu joutui kiusatuksi. Sori.
[/quote]
Noh. Eiköhän se ole sitä elävää elämää, että kiusattukin joskus omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen että valikoituu kiusatuksi. Se ei tarkoita, että sellaisen henkilön kiusaaminen olisi oikein, mutta aina ei voi väittää että jokainen kiusattu on sellainen ilman omaa vaikutustaan.
[/quote]
Mitä merkitystä tällä on keskustelun kannalta? Vammaisia, tummaihoisia, seksuaalivähemmistöjä ja muita erilaisia usein kiusataan, mutta miksi koet tarpeelliseksi sanoa, että heitä kiusataan siksi, että ovat erilaisia? Ei kiusaaminen muutu millään tapaa hyväksytymmäksi, vaikka kiusaaja antaisi syyn kiusaamiselle.
Ongelmahan nimenomaan on se kiusaaminen ja kiusaajien kyvyttömyys sietää erilaisuutta.
[/quote]
En ole mitään sellaista väittänyt mitä sanot minun väittäneen. Sanoin, että kiusaamisen uhri joskus vaikuttaa siihen että valikoituu uhriksi. Kuka ihonväriinsä tai vammaisuutensa vaikuttaa?
En ole myöskään huomannut kenenkään väittäneen, että uhri aina valikoituu uhriksi oman käytöksensä johdosta. Ihmettelenkin sinun kaltaisiasi keskustelijoita. Ei näytä olevan paljoakaan merkitystä sillä mitä joku varsinaisesti sanoo, sinä se vaan omien ennakkoluulojesi pohjalta kohkaat jo vastausta. Harmi vaan, että vastauksesi liittyy enemmän siihen mitä kuvittelet jonkun sanovan, kuin mitä hän oikeasti sanoo.
Sanoin, että kiusaamisen uhri joskus itse vaikuttaa siihen, että valikoituu uhriksi. En siitä huolimatta väittänyt, että kiusaaminen olisi sen johdosta hyväksyttävää. Silti on mielestäni tärkeää ymmärtää uhrin mahdollinen oma osuus kohtelussaan. Muuten ei ongelman poistamisessakaan ole kokonaiskuvaa käytössä ja ratkaisutoimetkin jäävät vajaiksi. Todellisuutta ei pidä väistää tai ideologisesti kieltää vaan se pitää huomioida kokonaisuudessaan.
Viittaan edelleenkin palstalaisten mielipiteisiin peräkammarin pojista. Haepa huviksesi aihetta koskevia ketjuja. Oivalla, että ne peräkammarin pojat, joille palstamammat nauravat voivat olla juuri niitä samaisia lapsia, jotka joutuivat jo lapsena osoittamasta ressukkuudestaan kiusatuiksi. Mammat kieuhuvat raivosta, kun joku sanoo että ressukkuudestaan joutui lapsi kiusatuksi, mutta pilkaten ivaavat sitä aikuiseksi kasvanutta lasta joka ei päässyt ressukkuudestaan eroon ja elää nyt peräkammarin poikana. Onko tuo mielestäsi johdonmukaista käytöstä mammoilta?
[/quote]
Et edelleenkään vastannut kysymykseeni. Mitä merkitystä sillä on, jos kiusaamisen uhrilla on jokin ominaisuus ulkonäössä tai käytöksessään (täällä mainittu sosiaalinen kyvyttömyys), jota kiusaaja ei kykene sietämään?
Ongelma on edelleen vain ja ainoastaan kiusaajassa ja hänen kyvyttömyydessään sietää erilaisuutta.
[/quote]
Miksi pitäisi sietää inhottavaa ihmistä?
En minä ainakaan siedä ja annan sen myös näkyä. Ihan oikein on sulkea tällainen ihminen pois piiristään. Oppikoon tavoille tai olkoon oppimatta. Minua ei kuitenkaan tule häiritsemään ilman seuraamuksia, jota ehkä kiusaamiseksi kutsutaan.
On se kumma, jos ei halua olla jonkun kanssa tekemisissä, niin se on nykykielellä "kiusaamista".
[/quote]
Ai että jos sua ei miellytä, voit hyvällä omalla tunnolla kiusata? Voi voi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 09:16"]Onko kiusatusta sopivaa puhua vaan uhrina ja kiusaajasta pahana ihmisenä ? Eikö kiusattu koskaan kisaa ? Eikö kiusaaja koskaan tule kiusatuksi ?
Minua on kiusattu koulussa ja olen kiusannut muitten mukana. Onko täällä muka joku, joka ei koskaan ole millään tavoin osallistunut kiusaamiseen ? Tai onko täällä joku, jota ei koskaan ole kiusattu mistään ?
Asiat ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia. Lapsille täytyy konkreettisin esimerkein kertoa, mikä on kiusaamista. Ei auta, että hoetaan ettei saa kiusata, jos lapsi ei ymmärrä että joku toinen lapsi kokee kiusaamiseksi esim. se , ettei aina kuunnella hänen mielipidettään. Samoin tälle kiusatuksi itsensä kokevalle on syytä kertoa, että jokaisella on tarve tuoda mielipiteensä esiin ja joskus voi antaa muidenkin päättää esim. leikeistä.
[/quote]
Minä olinpäiväkodissa ja peruskoulussa kiusattu joka ei kiusannut, olen 100% varma, että meitä on todella paljon.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:39"]
Teen töitä lasten parissa ja valitettavaa kyllä, kiusaamisjutut harvoin on mustavalkoisia ja selkeitä. Aika usein ne kiusatun ongelmat johtuu kotoa. Ei osata kasvattaa lapsesta sosiaalisissa tilanteissa pärjäävää ihmistä. Aika tyypillistä on, että lapsi käyttäytyy itse huonosti, määräilee, pompottaa, on aggressiivinen, uhkailee jne. Ja kun tää pikkupäsmäri ei pääse mukaan osaan leikeistä niin sittenhän sitä "kiusataan". Samoin joku lapsi kokee kiusaamisena sen, ettei saa olla aina leikeissä eka tai päättää mitä tehdään. Vanhemmat sitten hysteerisenä hakee lapsilleen oikeutta. On olemassa ihan mielivaltaista kiusaamista, mutta aika harvoin kyse on siitä. Katsokaa sinne peiliin, vanhemmat.
[/quote]
Olet nyt kirjoittanut monta vastaavaa kommenttia tähän keskusteluun. Pointtisi tuli jo selväksi. Olet kuitenkin hyvin yksin mielipiteesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:42"]
Ja kerron vielä, ettei oma kiusannut lapseni todellakaan ole mikään sosiaalinen ja tempperamenttinen ja mitä tässä nyt on tuotu esiin puolustusmielessä. Lapseni on enemmän rauhallinen kuin vilkas, osaa keskittyä ja on aivan normaali lapsi. Ei huuda, ei melskaa.
Uskon, että lähti kiusaamiseen mukaan koska joukossa tyhmyys tiivistyy. Ja en todellakaan hyväksy kenenkään kiusaamista, enkä käsitä miksi jonkun reppanuus olisi syy kiusata.
Kuopuksen pk-ryhmässä on muuten tällainen lapsi jonka äiti luonnehti häntä "tempperamenttiseksi". Tämä tempperamentti sitten ilmenee muiden tönimisenä, päällä makaamisena, lyömisenä ja huutamisena. Ja äidin mielestä tämä oli kaikki ok. Onkohan maailmassa montakin ihmistä, jotka on samaa mieltä?
91
[/quote]
Temperamentti kirjoitetaan YHDELLÄ PEELLÄ! Et sitten peruskoulussa oppinut mitään?
Että ärsyttää heikkolahjaiset. Lähdenkin heti ostarille kiusaamaan näitä vajakkeja. Moikka!
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:39"]Teen töitä lasten parissa ja valitettavaa kyllä, kiusaamisjutut harvoin on mustavalkoisia ja selkeitä. Aika usein ne kiusatun ongelmat johtuu kotoa. Ei osata kasvattaa lapsesta sosiaalisissa tilanteissa pärjäävää ihmistä. Aika tyypillistä on, että lapsi käyttäytyy itse huonosti, määräilee, pompottaa, on aggressiivinen, uhkailee jne. Ja kun tää pikkupäsmäri ei pääse mukaan osaan leikeistä niin sittenhän sitä "kiusataan". Samoin joku lapsi kokee kiusaamisena sen, ettei saa olla aina leikeissä eka tai päättää mitä tehdään. Vanhemmat sitten hysteerisenä hakee lapsilleen oikeutta. On olemassa ihan mielivaltaista kiusaamista, mutta aika harvoin kyse on siitä. Katsokaa sinne peiliin, vanhemmat.
[/quote]
Jos tuo on totta, että teet töitä lasten parissa niin sinuna vaihtaisin hyvin äkkiä alaa! Hirveää, että kaltaisiasi ja tuollaisen ajatusmaailman omaavia päästetään lähellekkään lapsia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni on alakoululainen, ollut sekä kiusaaja että kiusattu.
Olemme puhuneet asiasta kotona, muistutamme joka aamu ettei saa kiusata ketään. Ja pitää kertoa opettajalle jos itseä kiusataan.
Olemme sitä mieltä, että kun saadaan kiusaamistapauksesta tieto, niin siihen tulee reagoida HETI. Eli mahdollisimman nopeasti palaveri asianosaisten lasten, heidän vanhempien/huoltajien ja opettajan kesken, jossa asia käydään läpi jokaisen näkökulmasta, pyydetään anteeksi ja sovitaan miten toimitaan jatkossa. Tämä on osoittautunut aika tehokkaaksi kun lapset huomaavat, että tieto kulkee koulun ja kotien välillä.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:46"][quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:42"]
Ja kerron vielä, ettei oma kiusannut lapseni todellakaan ole mikään sosiaalinen ja tempperamenttinen ja mitä tässä nyt on tuotu esiin puolustusmielessä. Lapseni on enemmän rauhallinen kuin vilkas, osaa keskittyä ja on aivan normaali lapsi. Ei huuda, ei melskaa.
Uskon, että lähti kiusaamiseen mukaan koska joukossa tyhmyys tiivistyy. Ja en todellakaan hyväksy kenenkään kiusaamista, enkä käsitä miksi jonkun reppanuus olisi syy kiusata.
Kuopuksen pk-ryhmässä on muuten tällainen lapsi jonka äiti luonnehti häntä "tempperamenttiseksi". Tämä tempperamentti sitten ilmenee muiden tönimisenä, päällä makaamisena, lyömisenä ja huutamisena. Ja äidin mielestä tämä oli kaikki ok. Onkohan maailmassa montakin ihmistä, jotka on samaa mieltä?
91
[/quote]
Temperamentti kirjoitetaan YHDELLÄ PEELLÄ! Et sitten peruskoulussa oppinut mitään?
Että ärsyttää heikkolahjaiset. Lähdenkin heti ostarille kiusaamaan näitä vajakkeja. Moikka!
[/quote]
Kannattaa tarkasti valita sitten ketä kiusaa ettei käy hassusti. Moikka!
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:39"]
Teen töitä lasten parissa ja valitettavaa kyllä, kiusaamisjutut harvoin on mustavalkoisia ja selkeitä. Aika usein ne kiusatun ongelmat johtuu kotoa. Ei osata kasvattaa lapsesta sosiaalisissa tilanteissa pärjäävää ihmistä. Aika tyypillistä on, että lapsi käyttäytyy itse huonosti, määräilee, pompottaa, on aggressiivinen, uhkailee jne. Ja kun tää pikkupäsmäri ei pääse mukaan osaan leikeistä niin sittenhän sitä "kiusataan". Samoin joku lapsi kokee kiusaamisena sen, ettei saa olla aina leikeissä eka tai päättää mitä tehdään. Vanhemmat sitten hysteerisenä hakee lapsilleen oikeutta. On olemassa ihan mielivaltaista kiusaamista, mutta aika harvoin kyse on siitä. Katsokaa sinne peiliin, vanhemmat.
[/quote]
Juuri näin!
Tämän olen todennut monen monituista kertaa niin lastentarhanopettajan kuin myöhemmin luokanopettajaksi kouluttautuessani.
Reilua, kivaa lasta ei koskaan "kiusata". Ei vaikka hänellä olisi silmälasit, erikoinen nimi tai vähän oudot vaatteet. Sisältä se lähtee.
Jos lapsi on esim. huomattavan ylipainoinen, niin sehän kielii kodin elämänhallinan puutteesta ja näin ollen ei mene samaan pirtaan
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:39"]
Vertaus ei palstan mittakaavassa onnu, vaikka ei sinua henkilökohtaisesti koskisikaan.
Tässä ketjussa ei saa sanoa, että lapsen oma reppanuus voi vaikuttaa siihen että hän valikoituu kiusaamisen uhriksi. Sellainen näkemys katsotaan kiusaamisen hyväksymiseksi ja ideologisesti väitetään, että uhri ei ikinä ole syypää siihen että on uhri. Siinäkin vääristellään sanoja, eikä vastata suoraan siihen mitä väitetään (vaikuttaa vs. syypää). Noin toimittaessa halutaan pysyä sokeana kiusaamisen kokonaisuudelle, koska todellisuus koetaan liian vaikeaksi hyväksyä.
Sen sijaan sama reppanuus koulukiusatun lapsen kasvettua aikuiseksi, ei olekaan mikään este hänen pilkkaamiselleen. Palsta on pullollaan ketjuja, joissa naureskellaan peräkammareiden pojille. Sinä et ehkä sitä henkilökohtaisesti ole tehnyt, mutta kollektiivisesti AV-mammojen asenteissa on jotain kummallista. Todellisuus halutaan kieltää, kun on kyse lapsesta mutta aikuista kohtaan käyttäydytään kuin pahimmatkin koulukiusaajat eikä ymmärretä edes hävetä. Sinäkin selittelet, että rinnastusta ei voi tehdä.
[/quote]
Edelleen, mitä merkitystä väittämälläsi on?
Ja toiseksi, kiusaajat ovat kiusaajia aikuisenakin. Samat ihmiset ne täällä haukkuvat peräkammarinpoikia kuin koulussa aikoinaan vaikkapa niitä "reppanoita".
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:51"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:39"]
Teen töitä lasten parissa ja valitettavaa kyllä, kiusaamisjutut harvoin on mustavalkoisia ja selkeitä. Aika usein ne kiusatun ongelmat johtuu kotoa. Ei osata kasvattaa lapsesta sosiaalisissa tilanteissa pärjäävää ihmistä. Aika tyypillistä on, että lapsi käyttäytyy itse huonosti, määräilee, pompottaa, on aggressiivinen, uhkailee jne. Ja kun tää pikkupäsmäri ei pääse mukaan osaan leikeistä niin sittenhän sitä "kiusataan". Samoin joku lapsi kokee kiusaamisena sen, ettei saa olla aina leikeissä eka tai päättää mitä tehdään. Vanhemmat sitten hysteerisenä hakee lapsilleen oikeutta. On olemassa ihan mielivaltaista kiusaamista, mutta aika harvoin kyse on siitä. Katsokaa sinne peiliin, vanhemmat.
[/quote]
Juuri näin!
Tämän olen todennut monen monituista kertaa niin lastentarhanopettajan kuin myöhemmin luokanopettajaksi kouluttautuessani.
Reilua, kivaa lasta ei koskaan "kiusata". Ei vaikka hänellä olisi silmälasit, erikoinen nimi tai vähän oudot vaatteet. Sisältä se lähtee.
Jos lapsi on esim. huomattavan ylipainoinen, niin sehän kielii kodin elämänhallinan puutteesta ja näin ollen ei mene samaan pirtaan
[/quote]
Vastaat täällä itse itsellesi.
Olen koulussa töissä ja minun on todettava, että kiusaajien vanhemmista jo kyllä voi arvata, että se kullannuppu on melkoinen kiusaaja. Vanhemmat ovat olevinaan "parempaa väkeä" ja röyhkeydessään ja ylimielisyydessään vailla vertaa. Heikompia saa näiden vanhmepien mielestä pilkata ja syrjiä. Kullannupulla on vanhempien mielestä liostavat sosiaaliset taidot kun tämä on niin ulospäinsuuntautunut, itsevarma ja reipas "johtajatyyppi". Muiden mielestä tuo "johtaja" vaan sattuu olemaan määräilevä, ilkeä, manipuiloiva ja huonostikäyttäytyvä. Toki hönellä oma hovinsa löytyy.
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:17"]
[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 12:05"]
Viittaan edelleenkin palstalaisten mielipiteisiin peräkammarin pojista. Haepa huviksesi aihetta koskevia ketjuja. Oivalla, että ne peräkammarin pojat, joille palstamammat nauravat voivat olla juuri niitä samaisia lapsia, jotka joutuivat jo lapsena osoittamasta ressukkuudestaan kiusatuiksi. Mammat kieuhuvat raivosta, kun joku sanoo että ressukkuudestaan joutui lapsi kiusatuksi, mutta pilkaten ivaavat sitä aikuiseksi kasvanutta lasta joka ei päässyt ressukkuudestaan eroon ja elää nyt peräkammarin poikana. Onko tuo mielestäsi johdonmukaista käytöstä mammoilta?
[/quote]
Samoja kiusaajia hekin ovat. Mikä tässä oli epäselvää?
[/quote]
Epäselvää on, miksi mammat raivostuvat, kun joku sanoo että koulukiusattu lapsi valikoitui kiusatuksi reppanuutensa vuoksi, mutta itse kuitenkin pilkkaavat samaista reppanaa, kun hänestä on kasvanut aikuinen peräkammarin poika. Miksi tuo kaksinaismoralismi asenteissa? Peräkammarin poikaa pilkataan avoimesti ominaisuuksiensa johdosta, mutta kielletään että samaiset ominaisuudet lapsessa voisivat olla vaikuttamassa lapsen valikoitumiseen kiusaamisen uhriksi. Mammojen käyttäytymisessä ei ole mitään johdonmukaisuutta.