Etunimen käyttö puhuttelussa ärsyttää
Tulee olo, että olisin puhuttelijaa alemmalla tasolla. Työpaikalla esimerkiksi yksi harrastaa tätä, esim. Jos olemme kahdestaan tilassa niin silti "Heidi, tekisitkö seuraavan homman seuraavaksi", "Hyvää loppupäivää, Heidi", "kiitos päivästä, Heidi". Ärsyttääkö muitakin?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Kahta en vaihda. Nimi on se toinen.
Ja toinen on Turun sinappi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä siinä, tekisitkö tän homman? Hyvää viikonloppua sinä. Kyllä sillä nimen käyttämisellä on paikkansa. Helpointa kiinnittää toisen huomio.
Jos 2 kollegaa kohtaa ulko-ovella perjantaina, voi ihan hyvin sanoa: "hyvää viikonloppua" -"samoin".
Ei tartte mitään minnaa ja karia sotkea aina toivotusten perään.
Jos Minna aina sanoisi "Moi Kari", "Hyvää lomaa, Kari" yms. ihan järjestään, sosiaalisesti kömpelö Kari vielä ymmärtäisi flirtiksi.
Kaipa Kari saa edes haaveilla Minnasta vai onko hän täysin toivoton tapaus?
Vierailija kirjoitti:
Jos oman nimen kuuleminen ärsyttää, voi aina vaihtaa nimen.
Dale Carnagie: "Muistakaa , että ihmisen nimi on hänelle hänen kielensä suloisin ja tärkein äänne."
(Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa, 1937).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miten_saan_yst%C3%A4vi%C3%A4,_menestyst%C…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä siinä, tekisitkö tän homman? Hyvää viikonloppua sinä. Kyllä sillä nimen käyttämisellä on paikkansa. Helpointa kiinnittää toisen huomio.
Jos 2 kollegaa kohtaa ulko-ovella perjantaina, voi ihan hyvin sanoa: "hyvää viikonloppua" -"samoin".
Ei tartte mitään minnaa ja karia sotkea aina toivotusten perään.
Eikä kannata nimen käyttämisestä loukkaantua tai ärsyyntyä niin pahasti. Huomaan etten kuulu tähän palstan persujengiin. Bye.
Kulttuurien yhteentörmäys kirjoitti:
Svetlana: Moi, Tapio.
Tapio: ...menta.
S: Mitä kuuluu, Tapio?
T: Ihan ok, kohta lomalle.
S: Kaipaan sinua lomallasi, Tapio.
T: Joo.
S: Hyvää lomaa, Tapio.
T: ...tos.
Voin niin kuvitella nämä kaksi, yltäkylläisen sydämellisen kohteliaan venakon, ja härmäläisen seipäännielleen, joka jälkeenpäin kelaa että onkohan se Svetlana nyt ihastunut minuun?
Pyydä neidittelemään niin asia on korjattu. Ei se vauvafoorumeilla valittamalla korjaudu.
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun kutsutaan nimellä. Niin minäkin teen. Tulee lämpöinen olo.
Armeijassa oli helppo kaava: puhuttelu, esittely, asia.
"Luutnantti Korhonen, alokas Virtanen, saanko puhutella?"
Siviilioloihin sovellettuna se menisi suunnilleen näin:
"Toimistopäälikkö Korhonen, työharjoittelija Virtanen, saanko puhetella?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahta en vaihda. Nimi on se toinen.
Ja toinen on Turun sinappi?
Läheltä liippasi: Heinzin ketsuppi.
Vierailija kirjoitti:
Kulttuurien yhteentörmäys kirjoitti:
Svetlana: Moi, Tapio.
Tapio: ...menta.
S: Mitä kuuluu, Tapio?
T: Ihan ok, kohta lomalle.
S: Kaipaan sinua lomallasi, Tapio.
T: Joo.
S: Hyvää lomaa, Tapio.
T: ...tos.Voin niin kuvitella nämä kaksi, yltäkylläisen sydämellisen kohteliaan venakon, ja härmäläisen seipäännielleen, joka jälkeenpäin kelaa että onkohan se Svetlana nyt ihastunut minuun?
No kyllä saattaisin kuvitella itsekin jotain, kun kaipausta julistetaan vaikkei seivästä mahalaukussa olekaan...
Mulle sanotaan, että "hei pimu tuolta tulee sulle nyt ne kirjat". Olen 33-v ja muut yyökaverit miehiä.
Siis häh? Mitä ärsyttävää tossa olis? Mä sanon monesti töissä toimitusjohtajallekin, että "hei Jukka laitatko nopeesti allekirjoituksen tähän?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oman nimen kuuleminen ärsyttää, voi aina vaihtaa nimen.
Dale Carnagie: "Muistakaa , että ihmisen nimi on hänelle hänen kielensä suloisin ja tärkein äänne."
(Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa, 1937).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miten_saan_yst%C3%A4vi%C3%A4,_menestyst%C…
Suomessa asiaa on tutkittu ja mieluisin kuultava sana on "syömään".
Minusta tapa on erittäin viehättävä. Etunimen käyttö tervehdittäessä on huomattavasti henkilökohtaisempi kuin pelkkä moi. Meillä suomalaisilla on paljonkin opittavaa sosiaalisesta kanssakäymisestä ja small talkista esim. ranskalaisilta. Kohteliaisuus ja toisen huomioiminen parantaa mm. työpaikan ilmapiiriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oman nimen kuuleminen ärsyttää, voi aina vaihtaa nimen.
Dale Carnagie: "Muistakaa , että ihmisen nimi on hänelle hänen kielensä suloisin ja tärkein äänne."
(Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa, 1937).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miten_saan_yst%C3%A4vi%C3%A4,_menestyst%C…
Suomessa asiaa on tutkittu ja mieluisin kuultava sana on "syömään".
Pidempi versio: "Ruoka on valmista!"
Toisaalta tuossa piti vissn valita annetuista vaihtoehdoista. En muista, oliko "oma nimi" joukossa, ehkä ei. Ei minullekaan heti tulisi mieleen, että oma nimen kuuleminen on ihanaa. Mutta kun elää pääosin yksin, ilman ystäviä, tuntuu hyvältä, jos joku joskus huomaa minut ja vielä paremmalta, jos muistaa/sanoo nimeni.☺️
Vierailija kirjoitti:
Minusta tapa on erittäin viehättävä. Etunimen käyttö tervehdittäessä on huomattavasti henkilökohtaisempi kuin pelkkä moi. Meillä suomalaisilla on paljonkin opittavaa sosiaalisesta kanssakäymisestä ja small talkista esim. ranskalaisilta. Kohteliaisuus ja toisen huomioiminen parantaa mm. työpaikan ilmapiiriä.
Sama. Englanniksi on niin luontevaa sanoa: hi Richard ja hello Tom.
Olen huomaamattani ruvennut puhumaan samaan tyyliin suomalaisille.
Huomaan, että joillekin se on hämmentävää, ikään kuin liian tuttavallista. Kun täällä ei yleensä muut mainitse nimeltä kuin oma perhe tai hyvät kaverit. Oma nimi kuuluu pienelle sosiaaliselle reviirille. No, saavat tottua.
On raivostuttavaa todella. Työkaverini ( kohta entinen sellainen) puhuu juuri noin. Varsinkin, kun haluaa tahtonsa läpi. Hirveä selostaminen ja joka lauseessa hokee nimeäni. Todellakin tuosta tulee sellainen vaikutelma, että asettuu yläpuolelleni.
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä siinä, tekisitkö tän homman? Hyvää viikonloppua sinä. Kyllä sillä nimen käyttämisellä on paikkansa. Helpointa kiinnittää toisen huomio.
Et siis osaa puhua kuin noilla kahdella tavalla.
Huoh 🤦🏻♂️
Naisten ammateissa puhutaan erittäin usein todella keinotekoisesti ja naurettavista jenkkianglismeja käyttäen.
Ai kamala! Minulle tulee tästä ketjusta ahdistus siitä, että ketähän olen tällä tavalla loukannut! En ole kyllä tarkoittanut pahalla, vaan enemmän vanhahtavana, yksilöivänä ja jopa tuttavallisena puhetapana. Joskus myös pilke silmäkulmassa. Mutta ketjua lukiessa ymmärrän kyllä, että miltä se voi kuulostaa. Johan iski morkkis!
Olen saattanut sanoa esim. "Tuula! Huomenta!" tai "Sun täytyy Janne nyt vaan jaksaa odottaa lounaaseen asti." Yleensä nämä tilanteet eivät kyllä ole kahdenkeskisiä.
Siis miten teidän mielestä pitäisi sitten puhutella ihmisiä, jos ei nimeltä? "Hei sinä siellä, tulepas tänne!"
Jos ollaan tekemässä esim. jotain ryhmätyöprojektia, niin on kai se nyt mukavampi että porukka puhuttelee nimeltä mikäli ollaan jo vähän tutustuttu.