Lue keskustelun säännöt.
Etunimen käyttö puhuttelussa ärsyttää
24.12.2021 |
Tulee olo, että olisin puhuttelijaa alemmalla tasolla. Työpaikalla esimerkiksi yksi harrastaa tätä, esim. Jos olemme kahdestaan tilassa niin silti "Heidi, tekisitkö seuraavan homman seuraavaksi", "Hyvää loppupäivää, Heidi", "kiitos päivästä, Heidi". Ärsyttääkö muitakin?
Kommentit (138)
Vierailija kirjoitti:
Miten se sitten pitäisi sanoa? Rouva, neiti tai määäm vai?
Nähtävästi pitäisi ottaa mallia vanhoista Suomi-filmeistään tyyliin neiti Korhonen ja herra Virtanen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä siinä, tekisitkö tän homman? Hyvää viikonloppua sinä. Kyllä sillä nimen käyttämisellä on paikkansa. Helpointa kiinnittää toisen huomio.
Jos 2 kollegaa kohtaa ulko-ovella perjantaina, voi ihan hyvin sanoa: "hyvää viikonloppua" -"samoin".
Ei tartte mitään minnaa ja karia sotkea aina toivotusten perään.
Jos Minna aina sanoisi "Moi Kari", "Hyvää lomaa, Kari" yms. ihan järjestään, sosiaalisesti kömpelö Kari vielä ymmärtäisi flirtiksi.
Vierailija kirjoitti:
Myös venäläinen tapa. Hei Kalle. Huomenta Minna. Moi Jukka. Heippa Juulia. Kalskahtaa persusynseän körmyn korvaan oudolta, liian lepertelevää.
Myös italialainen tapa. Buongiorno, Speranza. Ciao, zia Bettina.
Ärsyttää, Heidi.
Toisaalta, Heidi, uskon, että hän on työskennellyt aiemmin jenkkifirmassa, jossa tuollaista pidetään normaalina.
Heidi, toivottavasti hän oppii käyttäytymään fiksummin.
Nykyään tämä nimen sanominen turhan usein on varmaan Amerikan perua ja siksi vähän oudon kuuloista. Minulle vanhana ihmisenä vielä opetettiin, että kohteliaampaa kuin sinutella on puhutella nimellä tai kolmannessa persoonassa 'voisiko Salme...' tai 'onko hän jo kahvit juonut?'
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä siinä, tekisitkö tän homman? Hyvää viikonloppua sinä. Kyllä sillä nimen käyttämisellä on paikkansa. Helpointa kiinnittää toisen huomio.
Jos 2 kollegaa kohtaa ulko-ovella perjantaina, voi ihan hyvin sanoa: "hyvää viikonloppua" -"samoin".
Ei tartte mitään minnaa ja karia sotkea aina toivotusten perään.
Jos Minna aina sanoisi "Moi Kari", "Hyvää lomaa, Kari" yms. ihan järjestään, sosiaalisesti kömpelö Kari vielä ymmärtäisi flirtiksi.
Juuri näin. Sosiaalisesti kömpelö Kari kuvittelee Minnan olevan tulisesti rakastunut häneen kun oikein nimenkin muistaa ja näin henkilökohtaisesti toivottaa kaikenlaista. Jos haluat stalkkerin, käytä etunimeä.
Miten niin alentavaa? Itse käytän pomon etunimeä usein hänen kanssaan keskustellessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, pukki. Onko pukilla kovia paketteja? Saako tulla pukin polvelle? Menikö pukin matka Korvatunturilta hyvin? Laulaisiko pukki vielä laulun? Tässä olisi pukille pienet näkäräiset, jos maistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomailla yleistä. Siellä ollaan muutenkin kohteliaampia.
Hei sun heiluvilles, Ylermi. Kuis roikkuu, Irmeli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä siinä, tekisitkö tän homman? Hyvää viikonloppua sinä. Kyllä sillä nimen käyttämisellä on paikkansa. Helpointa kiinnittää toisen huomio.
Jenkkien tapa se nimen toitottaminen . Yhtä tyhmää on sano sinä, jokainen tietää olevansa olemassa, vaikka sitä ei korosta mitenkään.
Jos pomo tulee luokseni ja pyytää tekemään jotain, niin kyllä minä sen ymmärrän, koska hän seisoo siinä edessäni ja puhuu juuri minulle eikä 5 metrin päässä minusta vasemmalla istuvalle tyypille.
Pitää olla tosi huonoja kommunikaatotapoja, jos ei muutenymmärrä kuin nimdä hokemalla.
Puhuteltu tuntee itsensä ihan imbesilliksi siitä hokemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Siis ap ei varmaan tarkoittanut normaalia kohteliaisuutta.
Mulle soitti joku puhelinmyyjä ja se jankkas mun nimeä tyyliin: kuule Paula, onko sinulla Paula tätä meidän palvelua? Nyt Paula sinulla olisi mahdollisuus Paula ostaa tämä alehintaan. Paula, jos ostat tämän, niin saat Paula kolme kuukautta viiden hinnalla. Paula, miltä kuulostaa? Paula, kuulostaako houkuttelevalta? Jos Paula nyt ostat tämän, niin Paula, arvaas mitä saat kaupanpäälliseksi. Kuulostaako Paula nyt paremmalta?
Todella hirveetä.Kyllä mäkin sanon nimen joskus turhaan. Esim jos olen etsinyt työkaveria ja hän sitten tuleekin käytävällä vastaan, niin saatan huudahtaa: hei Jenni, siinähän sä oletkin... Mutta että jatkaisin sen jälkeen nimen toistelua, niin en todellakaan.
Yhdelle sinuttelevalle puh.myyjälle sanoin, että milloin me olemme sinunkaupat tehneet ja lopetin puhelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo erittäin ärsyttävää, vähän sellaista lastentarhatäti toimintaa
Oon aina tykännyt, kun mua on kutsuttu mun nimellä. Siksi olen myös mielelläni sanonut silloin tällöin puhuessa jonkun ihmisen nimen. En joka lauseessa tietenkään. Minusta tuo tiettyä henkilökohtaista tuntua. Tänään olen lähettänyt jouluviestejä ja toivottanut viestin ensisijaiselle saajalle nimellä hyvää joulua. Jos on perhettä tai puoliso toivotukset myös heille. Ei tunnu, että lähettäisin liukuhihnalta. Mulla paljon lähettävää, myös vastattavaa, ja niihin vastaan myös lähettäjän nimellä kiitokset. Iloista joulua teille kaikille.🤗
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei sinä siinä, tekisitkö tän homman? Hyvää viikonloppua sinä. Kyllä sillä nimen käyttämisellä on paikkansa. Helpointa kiinnittää toisen huomio.
Jenkkien tapa se nimen toitottaminen . Yhtä tyhmää on sano sinä, jokainen tietää olevansa olemassa, vaikka sitä ei korosta mitenkään.
Jos pomo tulee luokseni ja pyytää tekemään jotain, niin kyllä minä sen ymmärrän, koska hän seisoo siinä edessäni ja puhuu juuri minulle eikä 5 metrin päässä minusta vasemmalla istuvalle tyypille.
Pitää olla tosi huonoja kommunikaatotapoja, jos ei muutenymmärrä kuin nimdä hokemalla.
Puhuteltu tuntee itsensä ihan imbesilliksi siitä hokemisesta.
Puhut paljon, mutta asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Täh? Tuohan on nimenomaan kiva tapa puhua toiselle.
++
Minusta ei ole kiva tapa, ellei sitten ole dementikko jonka on vaikea muistaa mm. omaa nimensä. Toki pikkuiselle lapselle, mutta siinä on sitä kasvatukseen kuuluvaa opastusta lapsen oppia toistamisella muistamaan/tunnistamaan oma nimensä. Olen joskus sanonut puhelinmyyjälle, että tiedän kyllä mikä mun nimi on, joten ei sun tarvitse jatkuvasti toistaa. Nyt on kuitenkin jouluaatto, joten en tämä rumemmin aio kirjoittaa.
Suomalaisessa kulttuurissa nimen sanominen on valtasuhteen ilmaisemista ja "haltuun ottoa". Noin puhutaan alustalaisille ja palvelijoille ja lapsille jne.
Ja totta kai on myös niitä puhuttelutilanteita, joissa nimen käyttö on luontevaa ja tilannetta selkeyttävää. Mutta aikas hassua on, jos ei mukamas pysty tekemään eroa, milloin suomen kielessä nimen käyttö toimii ja milloin siitä tulee tuo ap:n tarkoittama, piikaa/renkiä käskyttävä ylhäinen sävy, joka tosiaan on todella hermoja riipivä.
Nimen haltuunotto -tyyppinen nimen käyttö haittaa itseäni esim. Amnesty Internationalin e-maileissa. Upea järjestö ja tekee upeaa työtä mutta nimen käyttö etenkin toistuvasti sielä e-mail- tekstissä ja jo otsikoinnissa on ihan väärä lähestymistapa! Se tuntuu manipulatiiviselta ja saa järjestön vaikuttamaan joltain ihme skientologiakirkolta. Tapa totta kai periytyy jostain yhdiysvaltalaisesta pääorganisaatiosta mutta suomalaisessa kulttuurissa se vaan on jotenkin vinksahtanut.
Ei muuta kuin takaisin; miten voin Irmeli auttaa? Mitä Irmelillä muuta mielessä? Toista toisen nimeä niin kauan kuin itsekin hokee nimeäsi. Kyllä hiljenee, kun jossain vaiheessa ymmärtää että hänelle tässä vidduillaan.