Onko kohtuutonta vaatia teiniltä kahta ruuanlaittovuoroa viikossa?

" Lapsia oli 7 ja vanhin sisko oli 15 v. Hänpä olikin näppärä ja äidin vuorotyössä ollessa hän teki kaalilaatikot, lihakeitot, karjalanpiirakat, puolukka-ja mustikkapiirakat ym. ja kaiken todella hyvin. Siinä ohessa hän kävi keskikoulun. Nykyäänkin hän on hyvin taitava ja viitseliäs ruoanlaittaja ja ja käsityöihminen, meitä muita parempi.  Kun jonkun asian oppii, siitä alkaa pitämään. Se oli 60-lukua. "

Miten sun vanhin sisko kohteli omia lapsiaan?

Olivatko he äidilleen pikkupiikoja, jotka pienestä pitäen tekivät karjalanpaistit, marjapiirat ja hoitivat kotityöt, jotta siskosi voisi keskittyä vapaasti omaan työhönsä ja harrastuksiinsa, kun lapset ahersivat kotitöissä.

Monen kohdalla asiat kehlahtavat kuitenkin päälaelleen, mitä on omassa lapsuudessa kokenut tai joununut tekemään olosuhteiden pakosta, ainakin näin on käynyt kaikille tuntemattomille, koska he eivät halua samaa kohtaloa omille jälkeläisilleen vaan paremman elämän ja saavat olla lapsia, ilman velvotteita ja vastuuta ja mieluimmin tekevät itse, jopa liikaakin, joka taas on toinen ääripää.  

Yleensä teiniaika on hyvin herkkää aikaa, jolloin vanhemmat tappavat monen nuoren luovuuden ja innon, oli kysymyksessä ruuanlaitto tai muut kädentaidot, kun se perustuu suoritukseen ja vanhempien vaatimukseen,vaikka lapsella ei siihe ole omaa motivaatiota ja innostusta.

Minusta on kohtuutonta! Tätähän täällä kysyttiin.

Mitäs jos kysyisit suoraan teiniltä, mitä kaikkia ajatuksia

ja tunteita hänellä liittyy tähän ruuanlaittoon.

Ap opettaa lapselleen sitä tärkeintä oppia, ELÄMÄN KOULUA!

Mun yksi kaveri joutui joka päivä lähtemaan kaveriporukasta keittämään perunoita perheelle. Koimme sen aivan kohtuuttomana.
Hänen pikkusiskonsa ei koskaan joutunut tekemään mitään, kun sehän on niin pieni ja ei osaa. Oli vaan jotain 3 vuotta nuorempi.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:31"]

Edelleenkin ap, miten hoitaisit tilanteen, jos teiniä ei olisi?

[/quote]

En tiedä. Varmaan sitten mikropuurolla tai muilla tukevammilla välipaloilla ja myöhäisemmillä aterioilla olisi pakko pärjätä ne pari päivää. Nyt ei onneksi ole pakko, vaan aikataulut on saatu soviteltua tällaisiksi.

Ap

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:30"][quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:26"]

No entäs tämä: Teini laittaa ruokaa tiistaina ja sitä samaa ruokaa syödään sitten

torstainakin?!

Ap, miksi kysyt mielipidettä täällä, jos olet jo etukäteen päättänyt, että teinin

pitää kuitenkin tehdä ruoka kahtena päivänä viikossa?

[/quote]

Välillä teini tekee tuplasatsin ja tietysti huolehtii sen lämmityksestä. Usein teinin tekemät ruuat ovat sellaisia, etteivät ne ole hyviä parin päivän päästä lämmitettyinä. Esim. pizzaa valmiiksi tehdyistä pohjista.

Kysyin, onko vaatimukseni kohtuuton. Vaikea sanoa onko, mutta näillä nyt mennään. Jos teini ruokavuoroista luovuttaisiin, hänelle tulisi muita ehkä enemmän aikaa vieviä töitä niille ajoille kun vanhemmat tekevät seuraavien päivien ruokia. Täytyy sanoa, että olen kyllä hämmästynyt kuinka pumpulissa lapsia nykyään pitäisi kasvattaa, ilmankos teini valittaa kuinka kaverit sitä ja tätä.

Ap
[/quote]

Älä selitä. Nyt ei ole kasvatuksesta kyse, vaan siitä että olet tehnyt lapsia ja oletat että voit siirtää heille oman vastuusi kun aika ei riitä etkä itse viitsi. Kasvatusta olisi se, että teini laittaa ruokaa kun olette kotona- ei se, että pysyvänä järjestelynä velvoitat teinin hoitamaan omat hommasi kaksi kertaa viikossa.

varmaan moni on nähnyt lapsena /nuorena jne muiden perheiden tapoja, serkkujen, kavereiden jne perheitä,(miksihän sitä näkee epäkohdat helpommin muilla kuin itsellä) ja monessa perheessä se esikoinen on iso kun se on 3v ja se kuopus on pieni vielä 15v eikä tarvitse tehdä mitään. varsinkin jos niitä lapsia tulee paljon ja esikoinen on tyttö

varmaan siksi monikaan ei pidä ajatuksesta

Mun mielestä tuo ei kuulosta yhtään kohtuuttomalta. Varsinkin kun teinillä ei noita muita kotitöitä juurikaan ole, niin ei ole paljon laittaa kaksi kertaa viikossa ruokaa, varsinkin jos saa itse päättää mitä laittaa. Eihän sen tarvi olla mitään suuri töistä. Laitoin myös itse teininä paljon ruokaa kotona ja koko perheelle, eikä tuo haitannut. Itse sain päättää mitä teen. Koulussa opin laittamaan ruokaa, niin niitä ohjeitahan oli kiva kokeilla sitten kotona. 

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 14:33"]

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 14:16"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 14:03"] [quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 13:42"]En edelleenkään käsitä, miten joku voi nähdä jotenkin raskaana ja vaativana sen, että jo 15-vuotias laittaa pari kertaa viikossa ruokaa. Hän ei edelleenkään - ole ruuanlaittovastuussa joka päivä; - hän ei "passaa" vanhempiaan näiden löhötessä sohvalla (koska vanhemmat ovat töissä); - ei varmaankaan joudu laittamaan mitään erikoismenua, vaan tavallista kotiruokaa Enkä muutamien kirjoittajien näkemystä siitä, että kotitöistä vastuussa oleminen muuttaisi nuoren automaattisesti passiiviseksi laiskiaiseksi kotoa pois muutettaessa. Kirjoitin yllä siitä, kuinka nuoruudessani 1990-luvulla, 14-vuotiaasta lähtien osallistuin perheen töihin. Pakosta. Tein työtä rakennustyömaalla täyden päivän isäni kanssa, ja sen jälkeen kotona hoidin vielä eläimiä, pihaa ja puutarhaa. Toki, vanhempani tekivät vielä pidempää päivää, mutta minä ainakin olin ihan ylpeä siitä, että sain olla mukana perheen yhteisissä ponnisteluissa toimeen tulemiseksi. Ei aina ollut kivaa. Usein toivoin, että saisin tehdä "vain" pelkkiä kotitöitä (ruuanlaittoa, siivousta), eikä tarvitsisi lähteä vaikkapa kantamaan lautoja tai kattotiiliä raksalle. Silti olin ylpeä työnteostani, josta toki sain pientä korvaustakin. Enkä näe työn teettämisessä nuorella mitään erikoista, poikkeavaa tai haitallista. Valtaosa kavereistani, maatilojen lapsia, tekivät ainakin jotakin työtä kotona. Jos ei navettahommia, niin ajoivat koneita, tekivät halkohommia, piha- ja puutarhatöitä, metsän harvennusta ja istutusta ym. Jos arvon kirjoittajista tuntuu hirveältä vastuuttaa 15-vuotiasta tekemään pari ateriaa viikossa, niin mitä te ajattelette 15-vuotiaasta, joka hoitaa yksin vaikkapa ison perunamaan tai tekee vaikka koko vuoden polttopuut itse? En vaan siis jaksa ymmärtää sitä, miksi jo rippikoulun käynyt nuori saisi vain laiskotella kotona panematta tikkua ristiin? Tämä menee täysin käsityskykyni yli. [/quote] Laiskotella kotona? Minä kävin koulussa, en laiskotellut kotona. Pidän sinun esimerkkiäsi todella surullisena ja valitettavana, hyvä juttu ettei sinulle ole jäänyt mitään hampaankoloon, minulle jäi. Ja minä tein kotitöiden lisäksi ihan oikeita töitä, isäni yrityksessä, 9-vuotiaasta lähtien. Arvaa miten koulun kävi, kun ei jaksanut enää töiden lisäksi panostaa opiskeluun? Jäin jatkuvasti jälkeen. Eikä energiat riittäneet muiden tahdin kuromiseen. Ja siitä tulee kierre, kun koko ajan pitäisi ottaa muita enemmän ja enemmän kiinni. Minusta se on surullista, että olet ylpeä siitä, ettet saanut viettää normaalia lapsuutta, vaan sinun piti kantaa aikuisten vastuita ja "maksaa" työnteollasi olemassaolostasi. Sinun vanhempasi päättivät hommata sinut ja palkaksi siitä sinun piti suorittaa piian ja työntekijän virkaa. Lapsuus on vain kerran ja se kestää lyhyen aikaa, lasten pitäisi saada olla lapsia ja tehdä lapsille kuuluvia juttuja. Leikkiä ja opiskella. Ei tehdä töitä täyspäiväisesti, koska vanhemmat eivät muuten pärjää. Sinutkin on kova työnteko kovettanut, et ehkä osannut leikkiä etkä edes kaivannut leikkimistä. Odotat, että kaikkien lasten ja nuorten pitäisi pystyä samaan mitä sinä. Onneksi lastensuojelu on eri mieltä, sillä nykyisin tuollainen on laitonta. Sillä liian suuri vastuu ja painolasti perheestä vahingoittaa monia lapsia ja nuoria. Sinä ehkä selvisit, mutta vastaavasti on lukuisia nuoria, jotka eivät selvinneet. Minnekään pula-aikaan on turha vedota, emme kärsi nälänhädästä emmekä sodasta. Ajat ovat erilaiset ja onneksi niin. [/quote] Kiitos vain sympatioista, mutta sain kasvaa mielestäni aktiivisessa, kannustavassa ja reilussa perheessä, jossa kyllä tarpeeni ja ennen kaikkea koulunkäyntini otettiin huomioon. Työskentelin kesäisin, en kouluaikaan keväällä tai syksyllä. Kotitöitä ei teetetty kouluaikaan jatkuvasti, lukuun ottamatta pieniä 15-30 min kertaluontoisia juttuja tai koko perheen yhteisiä askareita. Enkä 15-vuotiaana enää kaivannut "leikkiä". Ja kyllä minulle jäi kesäisin myös vapaa-aikaa esimerkiksi mopoilla ja tavata kavereita. Viikonloput olivat vapaata työstä, tein tuolloin kotiaskareita vain vähän. Mielestäni olin myös etuoikeutettu, kun sain pientä palkkaa tai korvausta. Jos minulle luvattiin vaikka vähän ekstraa jonkun työn hoitamisesta, olin suorastaan yllytyshullu. Lisäksi saadessani vastuuta, sain myös vapauksia. Kunhan tein hommani, sain käyttää rahani miten halusin ja liikkua missä halusin, kunhan tulin suunnilleen ruoka-ajoille ja yöksi kotiin. Ikävää, että oma koulunkäyntisi on kärsinyt työnteosta. Silti jaksaisin muistuttaa, että nuoren ihmisen työnteko tai kohtuullinen kotiaskareiden hoito ei ole yksinomaan paha juttu. Kannustaminen ja palkitseminen ovat avainasemassa, normaalivanhemman täytyisi tietää tämä. Pienen "palkan" saaminen töistä on tuottanut todella hyviä elämyksiä, jotka ovat kantaneet näihin päiviin asti. Toivon, että kaikki vanhemmat voisivat järjestää jotakin pientä tekemistä teineilleen, ja antaa tietysti sopivan palkkion tai korvauksen. Tämä olisi parasta mahdollista vanhemmuutta mielestäni. [/quote] No, minä työskentelin kouluaikaan ja viikonloppuisin. Ja viikolla siivosin, sekä viikonloppuisin. Palkaksi sain niin vähän rahaa, että sillä osti korkeintaan yhden lehden, tai karkkipussin. En minäkään halunnut 15-vuotiaana enää varsinaisesti leikkiä, mutta olisin halunnut nähdä ystäviä. Kaikki muut pääsivät bileisiin ja viettivät rentoa kesää rannalla, tekivät porukalla hauskoja juttuja ja latasivat akkuja seuraavaa lukukautta varten. Siinä olen samaa mieltä, että jos haluaa, että teini/lapsi osallistuu enemmän, niin kannustimien pitää olla kunnossa. Kunnon palkkio, eikä niin, että lapsesta tuntuu, että häntä käytetään vain hyväksi ja hän joutuu työskentelemään olemassaolonsa eteen. Sinulla on ollut kannustava ilmapiiri ja olet osallistunut omasta tahdostasi. Et pakotettuna niin, että tekeminen tuntuu vain kaiken puolin pahalta. Tasapuolisuus on myös tärkeää, sillä meillä meni niin, että äitipuolen lapset meni ja tuli miten halusi. Edes roskapussia eivät joutuneet viemään. Vain väärät lapset kuurasi kotona ja teki töitä. Epätasa-arvoinen kohtelu lisää haluttomuutta tekemiseen.

[/quote]

Todella ikävää, että et ole saanut kunnon korvausta työstäsi, ja inhottavaa, että jouduit tekemään niin paljon lukuvuoden aikana. Sinua on kohdeltu todella väärin uusioperheen lapsena. Itsekin jouduin toki tekemään ns. pakolla, kun aina ei huvittanut. Mutta sain sentään myös palkkioita ja kiitosta. Sinä et :(

Toivon silti, että myös nykyteinit saisivat edes kotitöiden kautta vähän tatsia työntekoon ja sen palkitsevuuteen. Tietenkin niin, että koulu ei kärsi, ja niin, että edes pieni palkka tai kompensaatio tulisi tehdyn työn mukaan, reilulla tavalla.

Jos ap:n tapauksessa teini joutuisi laittamaan pienemmille sisaruksille ja mahdollisesti vanhemmille ruokaa pari kertaa viikossa, pitäisi kannustimien olla kohdillaan. Vaikka 2€/kerta, niin että teini saisi palkan vaikka joka toinen kuukausi. Hyvää mieltä ja lisää taskurahoja.

Mun mielestä määrällisesti viikossa kotitöitä tossa ei ole liikaa. Ja ruuanlaittoon on hyvä rutinoitua. Kuitenkin voi olla kohtuutunta, että jos joutuu olemaan kiinni kokkauksessa juuri ne illat, kun voisi olla omien harrastustensa puolesta vapaasti kavereiden kanssa. Lapsen kaverisuhteita tulee tukea.

Meillä on ollut yksi päivä viikossa, jolloin 11 -vuotiaan on pitänyt tulla ripeästi koulusta kotiin, soittaa iltapäiväkerhoon, että ekaluokkalainen voi tulla kotiin, ja lämmittää hänelle valmis ruoka, ja sitten vanhemmat ovat tulleet töistä viemään levänneen ja syöneen ekaluokkalaisen harrastukseen. Mielestäni kuvio ei ollut kiva, koska päivä oli ainoa ihan vapaa kaveripäivä isommalle, joka harrastaa itsekin paljon. Onneksi anoppikin oli sitä mieltä, että ei kuvio ei ollut hyvä, ja on alkanut tulla meille niin että esikoinen on saanut alkaa viettää harrastusvapaan iltapäivänsä kavereiden kanssa vapaasti.

Ei mun mielestä, ja muutenkin kodin perusjutut, kuten roskien lajittelu ja roskien vienti on arkipäivää. Suunittelua ja vaikka listat tehtävistä asioista. Ruoanlaitto kuuluu myös perusjuttuihin niin ei sitten näitä uusavuttomia tulisi aina uutta sukupolvea. 

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:42"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:17"]Eli teini on samalla vahtina nuoremmille sisaruksilleen, jos oikein käsitin. Pitää siis pilkkoa vihanneksia, paistaa jotain pannulla ja keittää kattilassa ja samalla vahtia sisaruksia. Joskus itsellä tuntuu töiden jälkeen stressaavalta tuo härdelli, joten en ihmettele jos teiniä ei kiinnosta. Ruoan lämmittäminen olisi ok.

[/quote]

Ei ole vahtina, nuoremmat ovat jo sen ikäisiä ettei heitä tarvitse varsinaisesti vahtia, vaan pärjäävät myös itsekseen kotona.

Ap

[/quote]

Mutta kuitenkin teini joutuu puuttumaan, kun keksivät hyppiä sängyn pohjasäleet rikki tai olla veitsihippaa kun tuo vei pleikkarin ohjaimen kädestä.

Vaikka nuoremmat itsekseen pärjäisivät itsenäisesti, teinin läsnäolo kuitenkin siirtää vastuun vanhemmalle paikallaolijalle ja voi alkaa lapsettaa.

[/quote]

Minusta on ap tosi hassua, että nuoremmat sisarukset pärjäävät yksin kotona, mutta ruokaa laittamaan ovat liian pieniä.

[quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 14:36"][quote author="Vierailija" time="02.04.2015 klo 14:25"]

Jos ei teini kykene laittamaan ruokaa ja pitämään huushollia pystyssä tuntia-paria viikossa, niin teini ei myöskään ole kykenevä jäämään yksin kotiin esim mökkiviikonloppuna/sukulaisreissun ajan tai huitelemaan pitkin kaupunkia kavereiden kanssa iltaisin.

Meillä ainakin ekaluokkalainen osasi olla kaverin kanssa kotona, lämmittää ruokaa, tehdä välipalaa ja käydä ulkona leikkimässä vanhempien ollessa joululomalla töissä. Ei kai teini voi sen avuttomampi olla.... pituus ja voimat ainakin riittää jo nostamaan kuumaa perunakattilaa, joten pelkkää mikrolämmitystä vaativamman homman pitäisi onnistua. Tietty jos järki ei riitä....

[/quote]

Juuri näin.

Velvollisuus -> vapaus

Työ -> palkinto.

On tietenkin epistä laittaa teini tekemään jotakin, jos pienemmät sisarukset eivät tee. Mutta sopiva palkinto tai palkka motivoisi tässä tapauksessa varmasti oikein hyvin. Teinille kehityskeskustelu, jossa kerrotaan, mitä pitää tehdä, syyt tilanteeseen, ja lopuksi pitävä lupaus palkkiosta. Tämänhän pitäisi olla normiarkea joka perheessä, eikö?
[/quote]

Ja lisäksi teinillä pitää olla mahdollisuus perua jos tulee muuta menoa. Eli loppukädessä perheen ruokkiminen on vanhempien vastuu, ei teinin.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:17"]Eli teini on samalla vahtina nuoremmille sisaruksilleen, jos oikein käsitin. Pitää siis pilkkoa vihanneksia, paistaa jotain pannulla ja keittää kattilassa ja samalla vahtia sisaruksia. Joskus itsellä tuntuu töiden jälkeen stressaavalta tuo härdelli, joten en ihmettele jos teiniä ei kiinnosta. Ruoan lämmittäminen olisi ok.

[/quote]

Ei ole vahtina, nuoremmat ovat jo sen ikäisiä ettei heitä tarvitse varsinaisesti vahtia, vaan pärjäävät myös itsekseen kotona.

Ap

[/quote]

Mutta kuitenkin teini joutuu puuttumaan, kun keksivät hyppiä sängyn pohjasäleet rikki tai olla veitsihippaa kun tuo vei pleikkarin ohjaimen kädestä.

Vaikka nuoremmat itsekseen pärjäisivät itsenäisesti, teinin läsnäolo kuitenkin siirtää vastuun vanhemmalle paikallaolijalle ja voi alkaa lapsettaa.

[/quote]

Teini ei joudu puuttumaan, koska nuoremmat osaavat käyttäytyä. Vastuu nuoremmista sisaruksista on ruuanlaittopäivinä täsmälleen sama kuin silloin kun he ovat muuten vain kaikki keskenään kotona. Vai onko sekin väärin?

Ap

Miten paljon tämä kiristää sinun ja teinin välejä?

Jos paljon, niin ei ole sen arvoista. Yrittäkää löytää

joku muu ratkaisu!

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:33"][quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:17"]Eli teini on samalla vahtina nuoremmille sisaruksilleen, jos oikein käsitin. Pitää siis pilkkoa vihanneksia, paistaa jotain pannulla ja keittää kattilassa ja samalla vahtia sisaruksia. Joskus itsellä tuntuu töiden jälkeen stressaavalta tuo härdelli, joten en ihmettele jos teiniä ei kiinnosta. Ruoan lämmittäminen olisi ok.

[/quote]

Ei ole vahtina, nuoremmat ovat jo sen ikäisiä ettei heitä tarvitse varsinaisesti vahtia, vaan pärjäävät myös itsekseen kotona.

Ap

[/quote]

Mutta kuitenkin teini joutuu puuttumaan, kun keksivät hyppiä sängyn pohjasäleet rikki tai olla veitsihippaa kun tuo vei pleikkarin ohjaimen kädestä.

Vaikka nuoremmat itsekseen pärjäisivät itsenäisesti, teinin läsnäolo kuitenkin siirtää vastuun vanhemmalle paikallaolijalle ja voi alkaa lapsettaa.
[/quote]

Eikö voisi teinille suoda huoletonta ja hauskaa yhteistä aikaa sisarustensa kanssa ilman keittiövuoropakkoa? Laittakoon aterian toisena iltana. Ettei mene niin että teinillä on kaksi levyä kuumana ja joutuu samalla selvittämään sisarustensa sotkuja. Mieluummin jotain positiivisempaa, kuten jotain valmista mistä lapset tykkää ja sitten saa viettää iltaa rauhassa ja hyvillä mielin.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:35"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:30"][quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:26"] No entäs tämä: Teini laittaa ruokaa tiistaina ja sitä samaa ruokaa syödään sitten torstainakin?! Ap, miksi kysyt mielipidettä täällä, jos olet jo etukäteen päättänyt, että teinin pitää kuitenkin tehdä ruoka kahtena päivänä viikossa? [/quote] Välillä teini tekee tuplasatsin ja tietysti huolehtii sen lämmityksestä. Usein teinin tekemät ruuat ovat sellaisia, etteivät ne ole hyviä parin päivän päästä lämmitettyinä. Esim. pizzaa valmiiksi tehdyistä pohjista. Kysyin, onko vaatimukseni kohtuuton. Vaikea sanoa onko, mutta näillä nyt mennään. Jos teini ruokavuoroista luovuttaisiin, hänelle tulisi muita ehkä enemmän aikaa vieviä töitä niille ajoille kun vanhemmat tekevät seuraavien päivien ruokia. Täytyy sanoa, että olen kyllä hämmästynyt kuinka pumpulissa lapsia nykyään pitäisi kasvattaa, ilmankos teini valittaa kuinka kaverit sitä ja tätä. Ap [/quote] Älä selitä. Nyt ei ole kasvatuksesta kyse, vaan siitä että olet tehnyt lapsia ja oletat että voit siirtää heille oman vastuusi kun aika ei riitä etkä itse viitsi. Kasvatusta olisi se, että teini laittaa ruokaa kun olette kotona- ei se, että pysyvänä järjestelynä velvoitat teinin hoitamaan omat hommasi kaksi kertaa viikossa.

[/quote]

Ap on ihan oikeassa. Kyllä teiniltä voi hyvin vaatia kahta ruuanlaittovuoroa viikossa. Ei ollenkaan kohtuuntonta. Nuoremmat toki sitten aikanaan osallistuvat kotitöihin. Meillä kolme poikaa ja yksi tyttö ja kaikki tekivät kotitöitä vuorollaan kun kynnelle kykeni. Ei se ole äidin laiskuutta vaan viisautta, että opettaa lapset tekemään kotitöitä ja ottamaan vastuuta yhteisistä asioista.

Täällä tuntuu pyörivän tämmöisiä marttyyriäitejä, jotka odottavat kiitosta itselleen kun yksin passaavat miehet ja lapset. 

Kyllä toteisin tollasta vaativille porukoille että vittu olisitte tehny abortin jos ette jaksa lapsistanne ite huolta pitää ja soittaisin lasuun. 

Jos lapsi ite haluamalla haluaa tehdä ruokaa, on se tietty ok mutta ette te nyt voi tollasta vaatia. Sehän on alaikänen ja teidän huollettava. Potkitte sitten pihalle kun se täyttää 18 jos siitä noin paljon vaivaa teille on.

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:42"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:33"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:25"]

[quote author="Vierailija" time="01.04.2015 klo 22:17"]Eli teini on samalla vahtina nuoremmille sisaruksilleen, jos oikein käsitin. Pitää siis pilkkoa vihanneksia, paistaa jotain pannulla ja keittää kattilassa ja samalla vahtia sisaruksia. Joskus itsellä tuntuu töiden jälkeen stressaavalta tuo härdelli, joten en ihmettele jos teiniä ei kiinnosta. Ruoan lämmittäminen olisi ok.

[/quote]

Ei ole vahtina, nuoremmat ovat jo sen ikäisiä ettei heitä tarvitse varsinaisesti vahtia, vaan pärjäävät myös itsekseen kotona.

Ap

[/quote]

Mutta kuitenkin teini joutuu puuttumaan, kun keksivät hyppiä sängyn pohjasäleet rikki tai olla veitsihippaa kun tuo vei pleikkarin ohjaimen kädestä.

Vaikka nuoremmat itsekseen pärjäisivät itsenäisesti, teinin läsnäolo kuitenkin siirtää vastuun vanhemmalle paikallaolijalle ja voi alkaa lapsettaa.

[/quote]

Teini ei joudu puuttumaan, koska nuoremmat osaavat käyttäytyä. Vastuu nuoremmista sisaruksista on ruuanlaittopäivinä täsmälleen sama kuin silloin kun he ovat muuten vain kaikki keskenään kotona. Vai onko sekin väärin?

Ap

[/quote]

Öö, siis teilläkö teini huolehtii nuoremmat lapset useampanakin päivänä, ei vain kahtena päivänä? Myös silloin kun vanhemmat olette kotona? Koska te olette kotona? Yöllä ja viikonloppuna? Jos kahden aikuisen nuoren äitinä käy sääliksi teiniä. Mun lapset eivät koskaan joutuneet laittamaan ruokaa kotona, mutta niinpä vaan oppivat kun muuttivat kotoa. Silloin hommaan oli ihan eri motivaatio kuin kotona pakotettuna.

Oletko sä niitä äitejä jonka mielestä teini saa pelata tietokoneella tunnin viikossa ja kavereille riittää toinen tunti viikossa. Loppuaika on hyvä olla kotona koska sinä saatat tarvita piikaa. Sun työmäärällä teillä on varaa palkata kotitalousapua kokkaamaan ja pitämään huolta lapsista jos et itse kykene.

Sen verran vielä sanon ennen kuin lähden iltatoimiin, että tätä ruuanlaittovastuuta ei heitetty teinille kerralla, vaan siihen on totuteltu vähitellen vuosien myötä. Nykyinen käytäntö on ollut voimassa viime syksystä.

Ap