Lue keskustelun säännöt.
Mikä olisi ollut ammattisi sata vuotta sitten?
29.03.2015 |
Jos ajatellaan sen pohjalta mihin olet nyt syntynyt. Siirrä se soveltaen sata vuotta taaksepäin.
Minä olen syntynyt kouluttamattomille vanhemmille. Äiti oli apuhoitaja ja myöhemin kotiavustaja. Yhdessä vaiheessa se ihan oikeasti oli myynyt itseään yhdelle miehelle. Isäni oli perusduunari josta myöhemmin tuli juoppo joka joi itsensä hengiltä. Eli sata vuotta sitten äitini olisi ehkä ollut hoitaja ja huora ja yksinhuoltaja. Jotenka minun uranäkymä olisi ollut piika, huora, pesulatyöntekijä tai ompelija.
Kommentit (115)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 06:58"][quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 06:53"]Pyöveli.
[/quote]
Surullinen ammatti ottaen huomioon työllisyystilanteen: Suomessa on viimeksi sota-ajan ulkopuolella kuolemaan tuomittu ihminen mestaamalla 1825. Tosin 1916 hirtettiin yksi, mutta sekin oli Venäjän sota-ajan lakien mukaan maanpetoksesta.
[/quote]
Noo, pimeitä hommia löytyy ammattilaisille aina!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin kuollut vauvana aivokalvontulehdukseen ja siitä seuranneeseen sepsikseen. Jos ihmeen kaupalla olisin siitä selvinnyt, olisin yhdeksän vanhana menehtynyt hinkuyskään. Ja jos siitäkin olisin selvinnyt, olisin talollisen vaimo. Tosin olisin kuollut toiseen synnytykseen.
Minä kyllä piika olisin, jos silloin niitä vielä oli. Taisi 1915 vielä olla. Minut olisi laitettu pienenä paimeneksi ensin.
Varmaan pientilallisen tai poromiehen emäntä. Ei minulla olisi ollut paljoa vaihtoehtoja, naimisiin varmaan olisin joutunut jo aika nuorena jollen olisi sitä ennen kuollut johonkin kulkutautiin. Jos onni olisi potkinut ja joku "hienompi" ihminen olisi minut adoptoinut, niin ehkä olisin saanut opiskella ja minusta olisi voinut tulla jokin kulttuuri-ihminen, taiteilija tai kääntäjä.
Ensimmäisessä maailmansodassa kaupasta ostettiin ja lähetettiin pojille lahja paketti jossa; Heroiinia, ruisku, kokaiinia ja muuta kivaa. Ilman reseptiä kaupoista sai yskänlääkettä jossa Morfiinia (lasten yskänlääkkeessä oli vain heroiinia kun silloin sen luultiin olevan turvallisempaa kuin morfiini) ja hammassärkyyn kokaiinia.
Suomessa heroiinin käyttö oli maailman suurinta niin varmaan olisin ollut narkkis ja onnellinen kun kukaan ei tuomitse käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulen opettajaperheestä, joten ehkäpä minustakin olisi tullut opettaja. Tai sitten jonkun pikkuporvarin kotirouva.
Hmm.. olisin varmasti navettapiika :D jolla on vahinkolapsi vähän varakkaamman nuoren isännän kanssa :D
koulun olen käynyt maatalousalalla ja minulla on toivottu, mutta vahinkolapsi hieman paremmin tienaavan miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kasvanut maatilalla vanhimpana tyttärenä. Meillä oli lypsykarjaa ja viljeltäviä peltoja. Mummoni puolitosissaan nauroi, että minun pitäisi ottaa vuotta vanhemmasta naapurikylän pojasta aviomies, koska heillä on niin isot tilukset - olisi kuulemma saatu siinä samassa meidänkin tilalle jatkaja. Olisin siis päätynyt todennäköisesti maatalon emännäksi. Luojan kiitos nykyajasta. Teen töitä kulttuurialalla eikä minusta olisi ollut maatilan töihin.
Olisin sitä paitsi kuollut ensimmäiseen synnytykseeni ja se olisi ollut tuskaisa kuolema: perätilassa oleva iso vauva ja minulla kapea lantio. Puistattaa oikein ajatella. Sektiollahan se esikoinen syntyi - toiseen kertaan kiitos nykyajalle ja lääketieteen kehitykselle.
Jos ajatellaan mikä olisi ollut, ottaen huomioon omat vanhemmat/isovanhemmat...
100 vuotta sitten 1915 on kyllä aika lähellä. Pari vuotta ennen punakapinaa ja itsenäisyyttä, ensimmäisen mailmansodan käydessä täydellä teholla ja Suomen ollessa osa Venäjää.
Olisin liian vanha jääkäriksi Saksaan, mutta isoisäni oli mylläri/tilallinen Loimaalta, ja kun isäni oli talon vanhin poika, niin hän ei ehkä olisi päässyt opiskelemaan, vaan jäänyt pitämään tilaa, joten minäkin sitten perisin keskikokoisen tilan.
Toisaalta jos isäni olisi keskimääräistä varakkaampana kuitenkin lähtenyt/päässyt opiskelemaan ja työllistynyt valtiolle hallintoon/suuryritykseen, niin ehkä olisin seurannut hänen polkuaan ja olisin valtion hallinnossa tai jonkun yrityksen hallinnossa.
Ehkä asuisin Helsingissä, pienessä porvarisasunnossa ja tietämättä että punakapina alkaa parin vuoden kuluttua...
41v m
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat ovat maanviljelijäperheistä, perin isältä maatilan. Ehkä olisin siis ollut maatilanemäntä.
Kahden opettajan lapsena olisin mitä luultavimmin opettaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat työläisiä, joten olisin varmaan Tampereella puimassa kapinaa ja riistoporvareita. Pian ottaisin pyssyn kätöseen ja kävisin ampumassa pari opettajaa ja muuta tarpeetonta kansankynttilää ja sitten odottelisin vääjäämätöntä Internatsionaalia laulellen jossain Hämeenkadun kupeessa. Oikeasti olisin tietysti jo aikaa sitten kuollut kun olen sairastellut monen moista.
Olisin hyödyntänyt ulkonäköäni ja nainut rikkaan miehen.
Sairastin lapsena vesirokon ja minulla oli astma, joten 100 vuotta sitten tuskin olisin elänyt aikuiseksi.
Oisin voinut vaikka hoitaa maatilaa, viljellä peltoa, metsästää, kalastaa jne.
Minä olisin ollut kuin isotätini eli ylioppilas (hyvin harvinaista siihen aikaan naiselta), edistyksellisen isän kouluttama. Todennäköisesti olisin päätynyt johonkin aikansa tyypilliseen virkaan eli opettajaksi, postiin tai vaikka senaattiin kirjuriksi.
Olisin ollut pienen maatilan emäntä, naimisissa saman kylän pojan kanssa. Olisimme olleet nyt 3 vuotta naimisissa ja toinen lapsi olisi tuloillaan. Nuorempana olisin työskennellyt ehkä hetken piikana kartanossa ja olisin haaveillut kouluttautumisesta, muttta pienviljelijän lukihäiriöiselle lapselle, se tuskin olisi ollut mahdollista.