Mitä tarkoittaa ettei ”ihmiselle anneta enempää kuin jaksaa kantaa”

Harvinaisen paikkaansapitämätön ja typerä sananlasku.

Sanonta tulee suoraan kristillisestä perinteestä eli Jumala ei kaikessa hyvyydessään ja viisaudessaan anna ihmiselle enempää kuin mitä hän jaksaa kantaa. Ehkä se on vähän sellainen kristillinen ja uskonnollinen lähestymistapa pahuuteen ja kärsimykseen. Eli tiedä paikkasi ja kärsi hiljaa, sillä olet huono ihminen ihmisten, yhteiskunnan ja Jumalan edessä, jos et kestä sitä, mitä sinulle Jumalalta on tullut. 

Jos et ole tappanut ketään, selviät kyllä. Murha on paha, mutta senkin saa anteeksi tarpeeksi katumalla ja omistautumalla hyville asioille. Lopun elämäänsä.

Toinen yhtä tyhmä on sanan "ansaita" käyttö. Usein käytetään ihan tyhjästä. Esim. sattumanvarainen elämäntilanne tai luonteenpiirre tai joku oikeuttaa johonkin erityisasiaan.

"Oon aina niin kiltti, joten ansaitsen erityiskohtelua."

"Sillä yh-äidillä on niin rankkaa, että ansaitsisi kunnon hemmotteluloman."

"K on niin hirveä tyyppi, että ansaitsisi joutua onnettomuuteen."

Tosiasiassa kukaan ei ansaitse yhtään mitään luonteen, elämäntilanteen yms. vuoksi. Jos muutama tyyppi "ansaitsee" tällä perusteella jotain hyvää tai pahaa, niin eikö silloin jokainen "ansaitse" jotain, mitä milloinkin ja mistäkin syystä.

Ihminen voi lopulta auttaa vain itse itseään. Läheisiltä voi kyllä saada tukea, jos ihminen sitä kykenee tai haluaa ottaa vastaan.

Äärimmäisen esimerkin ottaakseni: monen muun ohella Elon Musk'illa on niin paljon mammonaa että tuskin jaksaisi kantaa sitä vaikka useamman kopion tekisi fyysisestä itestään...

Vierailija kirjoitti:

Harvinaisen paikkaansapitämätön ja typerä sananlasku.

Kyllä se monelle on silti apua tuonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuommoiset lausahdukset on ikään kuin toisen tuskan vähättelyä. Vähän sama kuin se että käsketään masentuneen ryhdistäytyä. On ihan ok, jos joku kokee itse saavansa voimaa tuommoisesta, joissain tilanteissa niistä on varmasti apua. Mutta kukaan ulkopuolinen ei voi tietää miten henkilö kokee asiat ja onko se kokemus hänen kestokykynsä rajoissa vai ei! Ihmisten resilienssi, psyyken sietokyky on niin yksilöllistä, joku porskuttaa läpi kauheuksien, joku toinen taas musertuu ja mieli särkyy. Tsempata ja tukea voi muutenkin, kuin suoltamalla jotain latteuksia.

Ihan samalla tavalla jollekin se tsemppaus voi olla vähättelyä. Eiköhän jokainen tunne sen, jota lohduttaa?

No ei todellakaan tunne. Näitä lausahduksiahan latelee yleensä nimenomaan ne, jotka eivät tunne, eivätkä siis osaa henkilökohtaisemmilla tavoilla tukea.

No mitä väliä niiden sanomisilla sit on?

Aika monet on näköjään pumpulissa kasvaneita, niin kuin minäkin.

Sellaisille on kovinta tajuta minkälainen paikka maailma on. Ei siinä latteudet ja korulauseet auta yhtään mitään.

Ja toisen käsimyksen vähättely hokemalla "jaksaa, jaksaa" on melko raakaa touhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuommoiset lausahdukset on ikään kuin toisen tuskan vähättelyä. Vähän sama kuin se että käsketään masentuneen ryhdistäytyä. On ihan ok, jos joku kokee itse saavansa voimaa tuommoisesta, joissain tilanteissa niistä on varmasti apua. Mutta kukaan ulkopuolinen ei voi tietää miten henkilö kokee asiat ja onko se kokemus hänen kestokykynsä rajoissa vai ei! Ihmisten resilienssi, psyyken sietokyky on niin yksilöllistä, joku porskuttaa läpi kauheuksien, joku toinen taas musertuu ja mieli särkyy. Tsempata ja tukea voi muutenkin, kuin suoltamalla jotain latteuksia.

Ihan samalla tavalla jollekin se tsemppaus voi olla vähättelyä. Eiköhän jokainen tunne sen, jota lohduttaa?

No ei todellakaan tunne. Näitä lausahduksiahan latelee yleensä nimenomaan ne, jotka eivät tunne, eivätkä siis osaa henkilökohtaisemmilla tavoilla tukea.

No mitä väliä niiden sanomisilla sit on?

Ai mitä väliä on sillä, jos olet raskaassa tilanteessa voimiesi äärirajoilla ja joudut vielä sietämään toisten tekopyhiä "tsemppauksia"? No mietipä sitä. En minä kiellä käyttämästä noita sanontoja jos kokee ne toimivaksi, kunhan jättää ne sanomatta niille joiden tilannetta ei varmaksi tunne.

Tuota aloittajan lausetta ei ainakaan kannata viljellä monien epäonnistumisten ja ongelmien kanssa kamppailevan ihmisen kanssa. Se vain satuttaa ja katkeroittaa.

Matteus 23:4

”He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellaankaan liikuttaa.”

Vierailija kirjoitti:

Ihminen voi lopulta auttaa vain itse itseään. Läheisiltä voi kyllä saada tukea, jos ihminen sitä kykenee tai haluaa ottaa vastaan.

Kuten me kaikki tiedämme: kovassa paikassa ihminen ei voi mitään. Ei edes itse. Ainoa mitä toinen voi sanoa on, että olen todella pahoillani että sinulla on noin raskasta.

Ei niinkään sanat, vaan käytännön toimet auttavat uupuneita jaksamaan. Sitä voi auttaa monella tavalla, soittamalla, viestittelemään, olemalla todella kiinnostunut toisen voinnista, sanojansa kannattaa punnita ja pudotella niitä harkiten. Sitä voi pyytää toista ulkoilemaan, kahville, tarjota aterian, auttaa lastenhoidossa, eläinten hoidossa, kodinhoidossa. Hienovaraisesti ehkä ohjata jumiutuneita ajatuskulkuja johonkinnuuteen ja toivoa herättävään. Kyllä niitä keinoja on toisen piristämiseen ja auttamiseen, jos on vähänkään tunneälyä.

Nämä toimii niille, jotka uskoo Jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan ja johdatukseen. Ja siihen, että kärsimään tänne on tultu ja se jalostaa. Vähän sama sarjaa kuin se, että nuorena kuolleista sanotaan "Hän oli liian hyvä tähän maailmaan ja otettiin siksi pois". Kai se voi joillekin lohtua antaa, jos uskoo että se kuollut pääsee johonkin "parempaan paikkaan". Mutta kyllähän jokainen täysjärkinen tajuaa että kyllä joillekin vaan annetaan paljon enemmän kärsimystä kuin jaksaa kantaa, ja maailma on oikeasti ihan todella epäreilu paikka.

Ongelmana sanonnassa on se, että se on niin ilmiselvästi paikkansapitämätön - ainakin niille ihmisille, jotka elävät todellisuudessa. Sanonta on yhtä järkeenkäypä, informatiivinen ja mielekäs kuin vaikka "mies meni kauppaan lapio". Toisin sanoen pelkkää dadaa.

Toinen yhtä järkevä ja samanhenkinen on "everything happens for a reason". Tällainen lause lohduttaa varmaan jotain etuoikeutettua ihmistä, jonka ongelmana on kadulle kaatunut kahvimuki, mutta ei, kaikki täällä ei tapahdu mistään mitenkään järkeenkäyvästä syystä... Ja mielestäni on oikeastaan todella itsekeskeistä elää sellaisissa harhoissa, vaikka siitä kuinka tulisi parempi mieli itselle. Ihan vain päivän uutisia vilkaisemalla pitäisi pystyä näkemään, että elämä ei ole sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuommoiset lausahdukset on ikään kuin toisen tuskan vähättelyä. Vähän sama kuin se että käsketään masentuneen ryhdistäytyä. On ihan ok, jos joku kokee itse saavansa voimaa tuommoisesta, joissain tilanteissa niistä on varmasti apua. Mutta kukaan ulkopuolinen ei voi tietää miten henkilö kokee asiat ja onko se kokemus hänen kestokykynsä rajoissa vai ei! Ihmisten resilienssi, psyyken sietokyky on niin yksilöllistä, joku porskuttaa läpi kauheuksien, joku toinen taas musertuu ja mieli särkyy. Tsempata ja tukea voi muutenkin, kuin suoltamalla jotain latteuksia.

Ihan samalla tavalla jollekin se tsemppaus voi olla vähättelyä. Eiköhän jokainen tunne sen, jota lohduttaa?

No ei todellakaan tunne. Näitä lausahduksiahan latelee yleensä nimenomaan ne, jotka eivät tunne, eivätkä siis osaa henkilökohtaisemmilla tavoilla tukea.

No mitä väliä niiden sanomisilla sit on?

Ai mitä väliä on sillä, jos olet raskaassa tilanteessa voimiesi äärirajoilla ja joudut vielä sietämään toisten tekopyhiä "tsemppauksia"? No mietipä sitä. En minä kiellä käyttämästä noita sanontoja jos kokee ne toimivaksi, kunhan jättää ne sanomatta niille joiden tilannetta ei varmaksi tunne.

Jos joku random ihminen sanoo jotakin, mikä ei nyt mua lohduta, niin miksi mä siitä vetäisin herneet nenään? Ei vaikuta mun tilanteeseen mitenkään. Jos joku noin sanoo, on siihen hänellä syy, sanokoon.

Vierailija kirjoitti:

Nämä toimii niille, jotka uskoo Jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan ja johdatukseen. Ja siihen, että kärsimään tänne on tultu ja se jalostaa. Vähän sama sarjaa kuin se, että nuorena kuolleista sanotaan "Hän oli liian hyvä tähän maailmaan ja otettiin siksi pois". Kai se voi joillekin lohtua antaa, jos uskoo että se kuollut pääsee johonkin "parempaan paikkaan". Mutta kyllähän jokainen täysjärkinen tajuaa että kyllä joillekin vaan annetaan paljon enemmän kärsimystä kuin jaksaa kantaa, ja maailma on oikeasti ihan todella epäreilu paikka.

Minun poikani kuoli kaksi vuotta sitten. En ole uskovainen, mutta kyllä tuo lohdutti silti. Se poistaa jossittelua ja ”olisinko voinut tehdä jotakin”-ajattelua. Vaikeissa tilanteissa sitä hakee jotakin vastausta, jotakin johon tukeutua-kohtalo on sellainen. Tuo sanonta ei poista ymmärrystä maailman epäreiluudesta vaan antaa mahdollisuuden. En ymmärrä mikä tuossa minunkaan kohdallani olisi ollut tulkittavissa vähättelynä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuommoiset lausahdukset on ikään kuin toisen tuskan vähättelyä. Vähän sama kuin se että käsketään masentuneen ryhdistäytyä. On ihan ok, jos joku kokee itse saavansa voimaa tuommoisesta, joissain tilanteissa niistä on varmasti apua. Mutta kukaan ulkopuolinen ei voi tietää miten henkilö kokee asiat ja onko se kokemus hänen kestokykynsä rajoissa vai ei! Ihmisten resilienssi, psyyken sietokyky on niin yksilöllistä, joku porskuttaa läpi kauheuksien, joku toinen taas musertuu ja mieli särkyy. Tsempata ja tukea voi muutenkin, kuin suoltamalla jotain latteuksia.

Ihan samalla tavalla jollekin se tsemppaus voi olla vähättelyä. Eiköhän jokainen tunne sen, jota lohduttaa?

No ei todellakaan tunne. Näitä lausahduksiahan latelee yleensä nimenomaan ne, jotka eivät tunne, eivätkä siis osaa henkilökohtaisemmilla tavoilla tukea.

No mitä väliä niiden sanomisilla sit on?

Ai mitä väliä on sillä, jos olet raskaassa tilanteessa voimiesi äärirajoilla ja joudut vielä sietämään toisten tekopyhiä "tsemppauksia"? No mietipä sitä. En minä kiellä käyttämästä noita sanontoja jos kokee ne toimivaksi, kunhan jättää ne sanomatta niille joiden tilannetta ei varmaksi tunne.

Jos joku random ihminen sanoo jotakin, mikä ei nyt mua lohduta, niin miksi mä siitä vetäisin herneet nenään? Ei vaikuta mun tilanteeseen mitenkään. Jos joku noin sanoo, on siihen hänellä syy, sanokoon.

Ehkä monella on ajatus, että muut ei saa kokea tunteita mun tilanteesta. Jos joku itseään lohduttaakseen tai kerroakseen sanoo, että tämä on sun osasi, niin mikä minä olen sanomaan ettei ne saa niin sanoa? Itsekkyyttä parhaimmillaan ohjailla itsensä kautta muita.

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana sanonnassa on se, että se on niin ilmiselvästi paikkansapitämätön - ainakin niille ihmisille, jotka elävät todellisuudessa. Sanonta on yhtä järkeenkäypä, informatiivinen ja mielekäs kuin vaikka "mies meni kauppaan lapio". Toisin sanoen pelkkää dadaa.

Toinen yhtä järkevä ja samanhenkinen on "everything happens for a reason". Tällainen lause lohduttaa varmaan jotain etuoikeutettua ihmistä, jonka ongelmana on kadulle kaatunut kahvimuki, mutta ei, kaikki täällä ei tapahdu mistään mitenkään järkeenkäyvästä syystä... Ja mielestäni on oikeastaan todella itsekeskeistä elää sellaisissa harhoissa, vaikka siitä kuinka tulisi parempi mieli itselle. Ihan vain päivän uutisia vilkaisemalla pitäisi pystyä näkemään, että elämä ei ole sellaista.

Useampi ihminen varmaan ajattelee, että pahassakin on järki. Maailma on aika kaoottinen paikka, jos kaikki on sattumanvaraista ilman syy-seuraussuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Maailmantuska kirjoitti:

Keksitpä hyvän suomalaisia koskettavan esimerkin.

Meinasit ettei tämä koske kuin suomalaisia? ”Suomessa ei ihmiselle anneta enempää kuin jaksaa kantaa.”?

Eikun aapee puhuu siitä suomalaisesta sanonnasta. Sanonnasta. Ihan niin kuin ” itku pitkästä ilosta” tai ”kel onni on se onnen kätkeköön”, ”ei kenellekään taakkaansa enempää”. Toisaalta kamelin selän katkaisi se yksi hius, joka oli liikaa siinä taakassa.