Lue keskustelun säännöt.
Tietokone-addikti teini kotona-kohtalotovereita?
22.03.2015 |
Meillä kohta 16-vuotias poika viettäisi kaiken aikansa tietokoneella jos vain saisi. Ei käy ulkona, ei tapaa kavereita kuin koulussa, sen sijaan siellä peleissä on kasapäin kavereita, joiden kanssa kuulokkeiden ja mikrofonin avulla sitten höpöttää.
Joka toinen pv on koneeton päivä. Ne löhöää kotona kuin vain odottaen taas koneelle pääsyä, räpeltäen puhelinta.
Yrittää jatkuvasti saada/huijata lisää peliaikaa. Ei kykene itse säännöstelyyn minun mielestäni, se tulee täysin ulkopuolelta.
Kavereita ei ole koskaan ollut tosi paljoa ja poika ei viihdy isoissa porukoissa. Kysyessä kiistää mitään ongelmia kaverisuhteissa olevan.
Kone on jatkuvan riidan aiheena, vaikka sääntöjä sovitaan yhteisesti ja ajan kanssa. Välillä on takavarikossa muutamasta päivästä viikkoon.
Onko muiden teinit samanlaisia? Onko tuo yhtään normaalia? Mä en tiedä enää. Toisaalta tekisi mieli ottaa koko rakkine pois kuukaudeksi tai kahdeksi, mutta teini vetoaa, että siinä menee sitten kaikki kaveritkin. Enkö osaa olla tarpeeksi tiukka vai olenko liiankin ankara?
Joka tapauksessa olen tilanteeseen todella väsynyt:(
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia ja neuvoja!
Kommentit (138)
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 09:44"]
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 09:38"]
Aika monet näköjään puoltaa ja nutturaa pitäisi löysyttää. Olisi kiva kuulla tähän väliin myös asiantuntijan kommentti. Esim psykologin. Ei vain vanhempien joiden lapset ovat passiivisia;) meillä 14 v joka istuisi koneella monta tuntia päivässä. Hän tosin urheilee päivittäin 2-3 tuntia.
[/quote]Niinpä, passiivisten vanhempien joiden lapset ovat passiivisia.. Aika yllättävää, miten moni on sitä mieltä että ei saa rajoittaa, ja vielä tuntuu pelkäävän että lapsi muuttaa 18-vuotiaana kotoa! Huiii!
Meillä tyttö, onneksi ei kauheasti koneella ylimääräistä istu, puhelimella somea hoitaa, mutta on myös livenä sosiaalinen.
[/quote]
Tyypillinen vanhakantaisen, nykyajan kelkasta tipahtaneen henkilön kommentti.
Tänä päivänä tärkein yksittäinen tietotaito, jota työelämässä vaaditaan, on tietotekniikan hyödyntämisen osaaminen.
Niillä, jotka ovat siinä parhaita, on paras tulevaisuus kilpailluilla työmarkkinoilla.
Tietotekniset taidot ovat kullanarvoisia ja niiden opiskeluun pitäisi nuoria kannustaa.
Ei se passiivinen television tuijottaminen auta työelämässä yhtään mitään. Eikä myöskään kohota kuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli perusteita on nyt neljä:
1. Muuten ei pärjää työelämässä
2. Muuten voi olla kadulla narkkaamassa
3. Muuten nuori suuttuu!
4. Tää on nykyaikaa, eikä vaan VOI jotain ihmisten tapaamista tai liikuntaa ottaa kasvatukseen.. Nykyihmisen elämään kuuluu vain tietokone!
ANTAKAA NY MEIDÄN TEINIEN OLLA TIETOKONEELLA
Terveisin lapsi
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 22:33"]
Taitaa teini muuttaa 18-vuotispäivänään omilleen.
[/quote]Joo, kannattaa vaan antaa tehdä mitä haluaa niin on vielä 25-vuotiaana kotona pelaamassa ja tumputtamassa.
Varma tie syrjäytymiseen. Noin itsellänikin alkoi tuossa iässä.
Terveisin syrjäytynyt mies 35v :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietokoneella istujista tule itsestään it-ammattilaisia ja englannin kielen taitajia. Me ollaan erilaisia ja osa käyttää aikansa pelkkiin yksinkertaisiin peleihin ja viihdesivustoihin, mitkä eivät itsessään juurikaan kehitä. Toiset innostuvat tietokoneella luovemmista jutuista, kuten musiikinteosta, kuvankäsittelystä, tietokoneen modaamisesta, englanninkieltä vaativista strategiapeleistä tai vaikka ohjelmoinnista.
Vanhemman on kuitenkin suhteellisen helppo seurata mihin se aika tietokoneella menee (vrt. teinin tekemiset ulkona). Ulkona hengailuakin on erilaista. Joku teini käy näpistelemässä kaupoissa, juomassa pussikaljaa, törttöilemässä mopolla lasten leikkikentällä ja röökaamassa. Toinen teini tekee kaverien kanssa jotain fiksumpaa.
Kun kerran vanhemmalla on mahdollisuus ottaa selvää mihin se tietokenaika menee, niin tästä tullaan siihe (jos ei vielä asia muuten auennut), että on paljon merkitystä kuinka sen ajan koneella käyttää. Mikäli tietokoneaika on suhteellisen kehittävää ja normaalia, niin sen rajoittamisessa ei kannata olla kovin ankara.
Tietokoneet on kaiken pahan alku ja juuri, näin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 09:52"]
Meillä kaksi poikaa olisi myös koko ajan koneella jos vaan sallittaisi. Koska koulukaan molemmilla ei kovin häävisti mene; ei tietenkään ole aikaa läksyille, harjoitustöille ja kokeisiin lukemiseen, koska pitäisi pelata jatkuvasti. Jopa tekosyillä on ollut runsaasti kouluista poissaoloja. Reissuille ym. toki vielä lähtevät.
Niin, eikö tässä tapauksessa pitäisi jo rajoittaa? Vai antaa vaan pelata 24h, kun se voi rajoituksista pahoittaa mielensä?
[/quote]
Ei kai tässä ketjussa nyt tuosta ollut kyse.
Ap rajoittaa poikansa tietokoneharrastusta pelkän rajoittamisen riemun takia. Mitään syytä häneltä ei rajoittamiselle löytynyt.
Tottakai jokaisen täytyy nukkua, käydä koulussa ja tehdä läksynsä.
Mutta miksi rajoittaa tietokoneella harrastamista vapaa-ajalla? Se ei ole sen erikoisempi harrastus kuin mikään muukaan. Päinvastoin, se on paljon hyödyllisempi kuin moni muu harrastus.
Voisiko aloittaja vastata siihen, onko poika todellinen addikti, joka käyttäytyy agressiivisesti, valittaa kun kaikkea ei tule kultalusikalla ja hengästyy pienestä kävelymatkasta? Siinä tapauksessa on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös poika luurit päässä kaiket illat. Onneksi toisinaan hoitavat kavereiden kanssa koulujuttuja porukalla pelien lomassa. Toisinaan käyvät porukalla leffaasa, pizzalla tai herkkuja hakemassa kaupasta. Joskus viikonloppuisin pitävät yöpelisessioita jonkun kotona.
Koulu sujuu pojalta hienosti, mutta nyt haluaisi lopettaa futiksen, kun ei ole motivaatiota. Ilmeisesti haluaisi treeniajan käyttää pelaamiseen.
Minusta poika saa olla luurit korvilla kunhan koulu sujuu hyvin, tapaa kavereita livenäkin ja jokin liikuntaharrastus löytyy.
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 12:42"]
Ap, joka toinen päivä koneesta eristäminen on sulaa hulluutta. Mutta ymmärrän hyvin huolesi enkä niele kaikkia näitä argumentteja täällä, poika kun kuitenkin saa välipäivinä olla koodeissa ystäviinsä puhelimen kautta.
Ennen kaikkea mä näen ongelmana näissä tapauksissa sen että meillä kasvaa ikäpolvi joka on saatanan passiivista. Ihan sama jos joku peli kehittää loogista ajattelukykyä jos sitä ei koskaan hyödynnä missään muussa yhteydessä kuin pelaamisessa, nämä 30 vuoden takaa olevat menestystarinat "Isä osti 1986 IBM:n ja miehestäni tuli IT-miljonääri" on ihan historiaa. Nykyään tietokonepelaaminen on samanlaista massakulttuuria kuin TV aiemmin, se antaa paljon mutta ennen kaikkea se vie aikaa. Nuorilta se vie myös terveyden, fyysisen kunnon lisäksi mielenterveys alkaa olla kortilla jos nuoruusvuotensa viettää sinisävyisen näytön katveessa.
Pelaaminen on aivan helvetin koukuttavaa ja jos sosiaalista elämää, liikuntaa tai luovaa harrastusta ei reaalimaalimassa ole, voi pojalla olla oikeasti mahikset syrjäytymiseen parin vuoden kuluttua. Itsetunto kärsii paljon siitä ettei ole sosiaalista piiriä jonka kanssa juoda kaljaa (niinkuin aika moni normiteini tekee) ja tavata tyttöjä, voi olla kovin kivinen tie sinne punttikselle ja treffeille sitten kakskymppisenä.
Kannattais puhua näistä jutuista kuin aikuinen lähes-aikuiselle, poikasi ei ole enää pikkulapsi jota voi vain kieltää tekemästä asioita siksi että äiti määrää. Kerro että oot huolissas ja yritä aktivoida poika tekemään jotain kivaa mikä kiinnostaa; osta vaikka kiipparit jos on musamiehiä tai menkää yhdessä vaikka geokätköilemään. On muutenkin sen ikäinen lapsi että kannattaa löytää se yhteinen juttu ettei poika katoa kuin tuhka tuuleen muutettuaan himasta vaan voitte jatkaa teidän omaa puuhaa myös pojan kasvettua mieheksi.
[/quote]
Todellakin olet tipahtanut täysin nykyajan kelkasta.
Pussikaljan juominen ja kännikavereiden kanssa notkuminen ei ole sen arvoinen harrastus, että siihen kannattaisi tietokonetta vaihtaa.
Tänä päivänä nuoret treffaavat sitä vastakkaista sukupuolta nimenomaan netissä, ei missään haisevissa pusikoissa pussikaljan merkeissä, kuten me nuoruudessamme!
Oletko kuullut esimerkiksi Tinderistä?
Suurin osa tuntemistani nuorista on nimenomaan tavannut sen tulevan tyttö- tai poikaystävänsä netissä!
Ei missään pussikaljan parissa kadulla notkuessa.
Laatukin on paljon parempaa, kun voi tavata sellaisia henkilöitä, joilla on samat kiinnostuksen kohteet. Olivatpa ne sitten kuntoilu, musiikki tai joku muu harrastus.
Voi tavata vain sellaisia potentiaalisia tyttö- ja poikakavereita, joiden kanssa on samat arvot ja kiinnostuksen kohteet.
Eikä tarvitse tyytyä niihin känniääliöihin, jotka sattuvat hengaamaan siellä kartsalla tai kapakassa samaan aikaan kuin sinä.
Päivitä tietosi nykyaikaan. Käy vaikka haastattelemassa nuorisoa missä he ovat tyttö- ja poikaystävänsä ensimmäistä kertaa kohdanneet. Saatat yllättyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin tietokone-addikti teinityttö tuossa 2000-luvun alussa. Asiaan saattoi tietysti vaikuttaa se, että asuin Pohjois-Pohjanmaalla 200 asukkaan kylässä, josta ei kulkenut minnekään busseja. En myöskään ollut lestadiolais enkä amisteini eli siinä oli kaverit melko vähissä. Onneksi meillä oli kotona laajakaista.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 20:07"]
Mutta myönnän kyllä, että kaverisuhteet ovat tärkeitä myös nettimaailmassa. Ja myönnän, että minä en ehkä osaa täysin ymmärtää tätä muutosta nuorisokulttuurissa.
[/quote]
Nuoriso? Kyllä meillä 37 ja 37 vuotiaat hoitaa kaverisuhteita hyvin pitkälti nettimaailmassa. FB, irc ja konsolien viestivälineet on ne millä yhteyttä pidetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 11:23"]
Meillä myös poika luurit päässä kaiket illat. Onneksi toisinaan hoitavat kavereiden kanssa koulujuttuja porukalla pelien lomassa. Toisinaan käyvät porukalla leffaasa, pizzalla tai herkkuja hakemassa kaupasta. Joskus viikonloppuisin pitävät yöpelisessioita jonkun kotona.
Koulu sujuu pojalta hienosti, mutta nyt haluaisi lopettaa futiksen, kun ei ole motivaatiota. Ilmeisesti haluaisi treeniajan käyttää pelaamiseen.
Minusta poika saa olla luurit korvilla kunhan koulu sujuu hyvin, tapaa kavereita livenäkin ja jokin liikuntaharrastus löytyy.
[/quote]
Luurit on hyvä juttu. Itse nuoruudessa en luureista välittänyt, vaan koneen, dekin ja levysoittimen perässä oli vahvari ja pojankoltiaisen kokoiset kaapit. Ja sitä musiikkia ei soiteltu hiljaa vaan niin että se kuului myös. Onneksi itse älysin kerrostaloon muutettuani ruveta luureja käyttämään...
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 10:12"]
Eli perusteita on nyt neljä:
1. Muuten ei pärjää työelämässä
2. Muuten voi olla kadulla narkkaamassa
3. Muuten nuori suuttuu!
4. Tää on nykyaikaa, eikä vaan VOI jotain ihmisten tapaamista tai liikuntaa ottaa kasvatukseen.. Nykyihmisen elämään kuuluu vain tietokone!
[/quote]
Eikä opi englantia kunnolla!
Hikikomorit on ilmeisesti tulevaisuuden staroja
[quote author="Vierailija" time="23.03.2015 klo 10:12"]
Eli perusteita on nyt neljä:
1. Muuten ei pärjää työelämässä
2. Muuten voi olla kadulla narkkaamassa
3. Muuten nuori suuttuu!
4. Tää on nykyaikaa, eikä vaan VOI jotain ihmisten tapaamista tai liikuntaa ottaa kasvatukseen.. Nykyihmisen elämään kuuluu vain tietokone!
[/quote]
5. Teini ottaa korkojen kera takaisin, kun ei ole äiti vahtimassa.
Ap, joka toinen päivä koneesta eristäminen on sulaa hulluutta. Mutta ymmärrän hyvin huolesi enkä niele kaikkia näitä argumentteja täällä, poika kun kuitenkin saa välipäivinä olla koodeissa ystäviinsä puhelimen kautta.
Ennen kaikkea mä näen ongelmana näissä tapauksissa sen että meillä kasvaa ikäpolvi joka on saatanan passiivista. Ihan sama jos joku peli kehittää loogista ajattelukykyä jos sitä ei koskaan hyödynnä missään muussa yhteydessä kuin pelaamisessa, nämä 30 vuoden takaa olevat menestystarinat "Isä osti 1986 IBM:n ja miehestäni tuli IT-miljonääri" on ihan historiaa. Nykyään tietokonepelaaminen on samanlaista massakulttuuria kuin TV aiemmin, se antaa paljon mutta ennen kaikkea se vie aikaa. Nuorilta se vie myös terveyden, fyysisen kunnon lisäksi mielenterveys alkaa olla kortilla jos nuoruusvuotensa viettää sinisävyisen näytön katveessa.
Pelaaminen on aivan helvetin koukuttavaa ja jos sosiaalista elämää, liikuntaa tai luovaa harrastusta ei reaalimaalimassa ole, voi pojalla olla oikeasti mahikset syrjäytymiseen parin vuoden kuluttua. Itsetunto kärsii paljon siitä ettei ole sosiaalista piiriä jonka kanssa juoda kaljaa (niinkuin aika moni normiteini tekee) ja tavata tyttöjä, voi olla kovin kivinen tie sinne punttikselle ja treffeille sitten kakskymppisenä.
Kannattais puhua näistä jutuista kuin aikuinen lähes-aikuiselle, poikasi ei ole enää pikkulapsi jota voi vain kieltää tekemästä asioita siksi että äiti määrää. Kerro että oot huolissas ja yritä aktivoida poika tekemään jotain kivaa mikä kiinnostaa; osta vaikka kiipparit jos on musamiehiä tai menkää yhdessä vaikka geokätköilemään. On muutenkin sen ikäinen lapsi että kannattaa löytää se yhteinen juttu ettei poika katoa kuin tuhka tuuleen muutettuaan himasta vaan voitte jatkaa teidän omaa puuhaa myös pojan kasvettua mieheksi.
Teinin kaverit ovat koneella! Olisitko yhtä tiukka, jos teinisi haluaisi soittaa viulua joka päivä? Määräisit 'viuluttomia' päiviä?
Olen tosi iloinen, että omalla teinillä on hyviä kavereita, jiden kanssa voi netissä pelata eivätkä ole iltaisin ties missä kylillä. JOs teini ei pääse koneelle, hön on yksin.
Huomaa, että maailma ON MUUTTUNUT sinun nuoruudestasi.
Meillä kaksi poikaa olisi myös koko ajan koneella jos vaan sallittaisi. Koska koulukaan molemmilla ei kovin häävisti mene; ei tietenkään ole aikaa läksyille, harjoitustöille ja kokeisiin lukemiseen, koska pitäisi pelata jatkuvasti. Jopa tekosyillä on ollut runsaasti kouluista poissaoloja. Reissuille ym. toki vielä lähtevät.
Niin, eikö tässä tapauksessa pitäisi jo rajoittaa? Vai antaa vaan pelata 24h, kun se voi rajoituksista pahoittaa mielensä?