Laihdutuslääkkeen lopettaminen ja tavoitepainossa pysyminen - Mounjaro

Kiitos tämän ketjun avaamisesta. Olen seurannut tuota toista ketjua painonpudotuksestasi ja  lääkkeen lopettamiseen liittyvät vaiheet kyllä kiinnostavat. Onnea sinulle.

Huolehdi siitä, että nukut kunnolla ja saat ruoasta paljon kuituja sekä uuden ravitsemussuosituksen mukaan 500-800 grammaa hevi-tuotteita.

Mullakin on harkinnassa lääke, vaikka olen onnistunut pudottamaan elämäntapamuutoksillakin painoa pysyvästi. En kuitenkaan tarpeeksi.

Aika paljon olen oppinut painon pudottamisesta, jokaisella taitaa olla se oma sudenkuoppa mikä kiloja on tuonut. Se pitäisi löytää, että tulosta tulisi. Loppuelämänsä ei voi kontrolloida ja laskea kaloreita, rennompi syömisote on se mitä tutkimusten perusteella suositellaan. Siis kaikki kalorinlaskentakurssittajat ovat vääriä profeettoja. Se menetelmä ei ole tehokas pitkällä aikavälillä, vaan aiheuttaa jojoilua, joka sekoittaa elimistön.

Seuraan ketjua.

Hyvä aloitus. Kertoisitko miten käytännön tasolla aiot pienentää tai olet jo pienentänyt annostusta ja pistämisen aikaväliä? Millaisia Mounjaro lääkeannoksia olet käyttänyt?

Onpa mukava, että tänne on tullut jo näin monta viestiä. Vastaan nyt tähän viimeiseen.  Olen aloittanut lääkityksen 1.8.2014 ja pistin; ensimmäiset 4 pistosta 2,5 mg annoksella, jonka jälkeen pysyin 5 mg annoksessa, koska sen vaste oli minulle oikein toimiva (ja edullisempi kuin seuraava annoskoko). Joulukuussa pistin 2 krt 7,5mg kun turhauduin painon laskun hidastumiseen, vaikka nyt katsoessa niin putoamisen vauhti oli ihan ok. 

Tavoitteeni saavutin jouluaattona, jonka jälkeen;

1. Pistosväli 8 pv (27.12.2024),  alasajoannos 5 mg. 

2. Pistosväli taas 8 pv (4.1.2025),  alasajoannos 4 mg.

3. Pistosväli tulossa  9 -10 pv edellisestä ja annos tulee olemaan 3 mg, jonka jälkeen annos lasketaan 2,5 mgrammaan jne,

Pistosväli arvioidaan 3. pistosvälin kokemusten perusteella. Eli tässä alasajovaiheessa kuunnellaan kehoa ja seurataan sen reaktiota.

Muutos suunnitelmaan.  Seuraava pistos jonka piti olla 3 mg, tulekin olemaan 2,5 mg. Paino laskee koko ajan, vaikka pistän vähemmän ja pyrin syömään enemmän. Eli sopivan ruoka-annoksen hakeminen  on vielä epätasapainossa.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on harkinnassa lääke, vaikka olen onnistunut pudottamaan elämäntapamuutoksillakin painoa pysyvästi. En kuitenkaan tarpeeksi.

Aika paljon olen oppinut painon pudottamisesta, jokaisella taitaa olla se oma sudenkuoppa mikä kiloja on tuonut. Se pitäisi löytää, että tulosta tulisi. Loppuelämänsä ei voi kontrolloida ja laskea kaloreita, rennompi syömisote on se mitä tutkimusten perusteella suositellaan. Siis kaikki kalorinlaskentakurssittajat ovat vääriä profeettoja. Se menetelmä ei ole tehokas pitkällä aikavälillä, vaan aiheuttaa jojoilua, joka sekoittaa elimistön.

Seuraan ketjua.

Mielenkiintoinen viesti. Olen itse tarkkaillut ja pyrkinyt hahmottamaan syötyjä kaloreita painon pudotusvaiheessa ja samalla pyrkinyt  oppimaan oikeisiin annoskokoihin ja koostumuksiin. Tällä hetkellä oppimiskohteeni on armollisuus. Eli haluan etten koe armotonta syyllisyyttä, jos satunnaisesti maistan jotain epäterveelliseksi miellettyä ruoka-aneitta, kuten esim. pizzaa. Siis toivon, että oppisin tarkastelemaan painonhallintaa  elämänmittaisena kokonaisuutena enkä jumiutuisi yhden päivän "virheestä" itseni ruoskimiseen. En  halua olla se, joka napisee kylässä mitä kaikkea en voi syödä, vaan osaisin ottaa tilanteen lungisti.

Tavoitepainon saavuttamisesta on nyt 2 viikkoa ja 5 pv, eli vajaat 3 viikkoa.  Minulla on ollut hieman haasteita siinä, että olen uskaltanut lisätä ruokailun määrää sellaiselle tasolle, että paino ei enää putoaisi. Punnitsen itseni joka aamu, jos se vain on mahdollista. Koska ajan samalla alas lääkitystä, venytän pistos välejä. Kahden edellisen pistoksen väli oli 8 pv,  seuraavaksi aion pistää ensi viikolla siten että venytän pistosvälin 10-12 päivään, annoksena tulee olemaan 2,5 mg eli aloitusannos. 

Nyt kun on tullut esiin, että on myös käyttäjiä, jotka puolittavat jopa tuon aloitusannoksen, tulemme testaamaan alasajo vaiheessa annoksen pienentämistä vielä tuosta 2,5 mgrammastakin. Mitä enemmän on tullut  lääkkeen käyttöön liittyviä kokemuksia  ja mitä enemmän niistä on saanut lukea, avartuu omakin ajattelu sen suhteen että annoskokoja voi oikeasti säätää itselle sopivaksi,

Tavoitepainon saavuttamisesta on nyt 3 viikkoa, jolloin aloitin myös lääkkeen lopettamisprosessin.  Lääkkeen alasajosta ei ole  saatavilla tarkkaa  ohjeistusta ja tietoa. Eri lähteistä kerätyn tiedon mukaan kuitenkin lääke puoliintuu viikon aikana 50% ja poistuu kokonaan elimistöstä 25-30 vrk:n aikana.  Samaan aikaan jossain luki, että lääkettä ei kannata lopettaa  kylmiltään, jos esim. oma ylläpitoannos on korkea.  Minun ylläpitoannokseni on ollut 5 mg.

Koska lääkkeen lopettamisprosessista ei ole selvää ohjetta, säädämme alasajoa kokeellisesti ja osin myös omien tuntemusten mukaan.

Edellisestä pistoksestani on nyt 10 pv, Tänään aion pistää  n. 2-2,5mg. Ihan tarkkaan en kykene arvioimaan, koska minulla on vahvempi  7,5 mg lääke liuoksena  ja otan siitä ruiskulla vain osan,. Loput  menee viemäristä alas, koska en luota siihen, että lääke pysyisi liuospullossa steriilinä  ja hyvänä, vaikka  periaatteessa liuosta jää jäljelle 2-3 pistokseen. Olen myös tilannut apteekkiin valmiiksi 2,5 mg  liuoksia, mikä harmittaa nyt kun huomaan, että olisi voinut hyödyntää tässä vaiheessa paremmin  sitä napsuteltavaa kynää, Mutta tehty mikä tehty ja tällä eteenpäin.

On tiistai ja tavoitepainon saavuttamisesta on nyt 4 viikkoa. Painon putoamisen pysäyttäminen on onnistunut ja aamupaino on säännöllisesti vajaan kilon haitarissa, ollen +/- 21kg aloituspainoa alhaisempi. Vaikka mieleni tekisi jättää pistokset kokonaan aion pistää vielä 1-2 kertaa. Annosta lasken entisestään n.1 mgrammaan ja pistosväli tulee olemaan 10-14 vrk. Eli pistän seuraavaksi joko loppuviikosta tai ensi viikon alussa. 

Toisaalta koska lääkkeen puoliintumisaika on viikko, tuo seuraavan pistoksen vaikutus tulisi laimeta melko pian. Samalla hieman harmittaa, että olen tilannut apteekkiin 6 kpl 2,5 mg liuoksia ja kyllä niistä jää melkein kaikki käyttämättä. Toisaalta on on kai hyvä että niitä on ns. pahanpäivän varalle. Yleensä kun varautuu, niin sitten ei olekaan tarvetta. Toivottavasti nytkin käy niin.

Hei, mitä tarkoitat napsuteltavalla kynällä? Toivottavasti ehdit vastaamaan pian, koska mulla on 2h kuluttua lääkäri, jonka tarkoitus on määrätä Mounjaroa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on harkinnassa lääke, vaikka olen onnistunut pudottamaan elämäntapamuutoksillakin painoa pysyvästi. En kuitenkaan tarpeeksi.

Aika paljon olen oppinut painon pudottamisesta, jokaisella taitaa olla se oma sudenkuoppa mikä kiloja on tuonut. Se pitäisi löytää, että tulosta tulisi. Loppuelämänsä ei voi kontrolloida ja laskea kaloreita, rennompi syömisote on se mitä tutkimusten perusteella suositellaan. Siis kaikki kalorinlaskentakurssittajat ovat vääriä profeettoja. Se menetelmä ei ole tehokas pitkällä aikavälillä, vaan aiheuttaa jojoilua, joka sekoittaa elimistön.

Seuraan ketjua.

Mielenkiintoinen viesti. Olen itse tarkkaillut ja pyrkinyt hahmottamaan syötyjä kaloreita painon pudotusvaiheessa ja samalla pyrkinyt  oppimaan oikeisiin annoskokoihin ja koostumuksiin. Tällä hetkellä oppimiskohteeni on armollisuus. Eli haluan etten koe armotonta syyllisyy

Juuri tuolla tavalla suositellaankin, että tehdään eli hahmotetaan kalorimäärää ja pyritään pois syyllisyydestä. Itselleni oli uutta mm. se että tarkalla kalorimäärällä syöden elimistö menee säästötilaan eikä enää laihdu. Eli jos laiduttaa pienentämällä kalorimäärää, sitä tulee varioida eikä syödä koko ajan samalla määrällä. Ts. jo laihdutuksen alussa tulisi pyrkiä kuulemaan kehon viestejä ja harjotella sallivaa syömistä. Kontrolloivalla otteella on vaikea pysyä tavoitepainossa, koska se mikä on kiellettyä, sen houkutus kasvaa ja mukana on myös kehon omaa fysiologista perustaa eli nälkävelkaa. Jos joku ruoka on kielletty, se kertoo että suhde ruokaan ja kehoon on vääristynyttä mikä vaikeuttaa laihtumista.

Pitkä juttu, en ehdi enempää kirjoittaa, mutta tuohon tapaan. T. Se jolle vastasit ja joka on aloittamassa Mounjaroa.

Vierailija kirjoitti:

Hei, mitä tarkoitat napsuteltavalla kynällä? Toivottavasti ehdit vastaamaan pian, koska mulla on 2h kuluttua lääkäri, jonka tarkoitus on määrätä Mounjaroa. 

Kwikpen on sellainen, jolla osa napsauttelee eri annoskokoja. Kun aloitin ei ollut kuin liuoksia, johon olen ostanut injektioruiskut erikseen joka annokseen. Liuospullo on käytännössä kertakäyttöinen. Nyt minulla on resepti sekä liuokseen että kynään, mutta olen tottumuksesta käyttänyt liuoksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on harkinnassa lääke, vaikka olen onnistunut pudottamaan elämäntapamuutoksillakin painoa pysyvästi. En kuitenkaan tarpeeksi.

Aika paljon olen oppinut painon pudottamisesta, jokaisella taitaa olla se oma sudenkuoppa mikä kiloja on tuonut. Se pitäisi löytää, että tulosta tulisi. Loppuelämänsä ei voi kontrolloida ja laskea kaloreita, rennompi syömisote on se mitä tutkimusten perusteella suositellaan. Siis kaikki kalorinlaskentakurssittajat ovat vääriä profeettoja. Se menetelmä ei ole tehokas pitkällä aikavälillä, vaan aiheuttaa jojoilua, joka sekoittaa elimistön.

Seuraan ketjua.

Mielenkiintoinen viesti. Olen itse tarkkaillut ja pyrkinyt hahmottamaan syötyjä kaloreita painon pudotusvaiheessa ja samalla pyrkinyt  oppimaan oikeisiin annoskokoihin ja koostumuksiin. Tällä hetkellä oppimiskohteeni on a

 

Olen rajoittanut ruokailuani koko prosessin ajan, mutta.... Tankkauspäivät on tärkeitä. Kyllä keho kertoo, kun sen on saatava vähän enemmän. Ja juuri noin kuin kirjoitat, sitten painojumi  antaa periksi ja yllättäen tankkauspäivän jälkeen paino lähtee taas alas.  Samoin allekirjoitan tuon, ettei kannata rakentaa painonpudotusta rajoitteille, vaan hahmottaa annoskokoja. Tietysti jos ei ole syönyt ollenkaan terveellisesti, niin sitten kannattaa opetella tykkäämään myös muusta kuin ranskiksista:) Olen kuitenkin huomannut, että aika monet painonsa knassa kamppailevat syövät kylä ihan terveellisesti tai tavallisesti, mutta annoskoot ovat se haaste. Pienelläkin annoksen koko erolla on pitkässä juoksussa iso merkitys. Minä olen valinnut sen polun, että syön  mieluisia makuja, mutta vähän. Pureskelen ja nautiskelen hitaasti. Asettelen ruuan lautasen keskelle avarasti, niin se näyttää enemmältä ja tuntuu että sitä on riittävästi. Ja sitten - en santsaa, vaikka olisi miten hyvää ruokaa. Nyt se menee jo aika luonnostaan. 

Tsemppiä sinun alkavaan projektiisi. -AP

Tavoitepainon saavuttamisesta tulee ylihuomenna 5 viikkoa.

Olen tutustunut erilaisiin artikkeleihin liittyen Mounjaron lopettamiseen. Vaikka Suomessa erityisesti lehtiartikkeleissa korostetaan mahdollista loppuelämän lääkitystä, on minua vastaan tullut enenevässä määrin monipuolisia kansainvälisiä ohjeistuksia, joista tiivistys alla:

LÄÄKITYS ON AIKA LOPETTAA;

a.) jos lääke ei toimi

b) kun sivuvaikutukset ovat sellaisia ettei lääkitystä kannata jatkaa 

c) kun  lääke on hankittu painonpudotustarkoitukseen ja tavoite on saavutettu.

MITÄ LOPETUKSESTA KERROTAAN?

a)  Melkein kaikissa lähteissä mainitaan, ettei yksiselitteistä ohjeistusta ole olemassa, mutta  samoin lähes kaikissa suositellaan, ettei lääkitystä lopeteta korkeimmista annoksista "kylmiltään", vaan lasketaan annoskokoa ennen lopetusta.

b) On myös asiantuntijalausuntoja siitä, ettei pistettävien lääkkeiden osalta viivästetyllä lopettamisella ja annoskoon pitkäaikaisella, venytetyllä aikataululla toteutetulla vähentämisellä ole vastaavaa merkitystä kuin esim. pillerilääkkeillä, koska pistokset ovat pitkävaikutteisia ja niiden vaikutus  heikkenee joka tapauksessa  asteittain.

Sitten se omakohtainen suunnitelma siitä, miten aion saattaa projektini loppuun.

1) Painonpudotuksen lopettaminen ja painon tasaaminen.

- Onnistunut. Paino laski vielä n kilon ennen kuin löysin ruokarytmin, millä paino ei ole pudotusvaiheen  jälkeen laskenut eikä noussut

2) Lääkkeen lopetus

- Aloitin lääkkeen alasajon heti, kun puntari näytti, että tavoite on ylitetty. Olen pistänyt tavoitteen saavuttamisen jälkeen  3 kertaa. Olen venyttänyt pistosväliä sekä pienentänyt annosmäärää samalla. 

- Alun perin ajattelin, että pienennän annosta edelleen micro annoksiin, mutta suunnitelma elää koko ajan kehoni ja tuntemusteni mukaan.

- Lääke lopetettu. En aio pistää enää.  Apteekin varastossa  on maksettuna vielä liuoksia, mikäli tähän tulee jostain syystä muutos esim. jos haluan taittaa jonkun äärettömän tilanteen.

3) Saavutetun painon yläpito.

Tämä on se tärkein enkä jostain syystä epäile hetkeäkään etteikö tämä onnistuisi. Muistan myös tanskalaistutkimuksen ensimmäisen vuoden merkityksellisyydestä painon pitämisessä, se  tulee kannustamaan  minua mahdollisissa vaikeissa paikoissa.

-AP

Kävin tänään apteekissa maksamassa sinne aiemmin varalle tilaamani lääkkeet ja jätin lääkkeet sinne. Olin ajatellut pitkittää pistosvälejä  entisestään ja pistää aina vain pienempiä annoksia, mutta luettuani taas loppuviikon ja viikonlopun ajan erilaisia kirjoituksia, muutin mieleni, koska jotenkin kehoni viestittää että se on valmis. Vaikea selittää.

Minulla on nyt 2 viikkoa, kun otin viimeisen  n. 2mg pistoksen. Sekin oli viivästetyllä aikataululla siten, että pistoväli oli 10 pv sitä edelliseen pistokseen, jonka vaikutus on laskennallisesti nollaantunut ja viimeisenkin pistoksen lääkeaineen rippeet tulisi ollut poistunut kehostani ensi viikon puolella. 

Huomaan tässä vaiheessa, että vireystasoni on hieman kohonnut ja toinen minkä huomaan on se, että vatsani ei toimi yhtä hyvin kuin Mounjaron  aikana. Jostain syystä minulla on ollut niin, että Mounjaron käytön myötä vatsani toimi säännöllisemmin ja paremmin kuin normaalisti. Muutoin ei ole vielä mitään muutoksia. Mutta takana onkin nyt vasta 2 viikkoa ilman pistoksia.

AP

Tavoitepainon ohittamisesta on 6 viikkoa ja sain tasapainotettua painon runsaan kahden viikon jälkeen. Tasapainotuksella tarkoitan sitä, että löysin energiamäärän, jolla paino ei laske eikä nouse.

1,5 kuukauden aikana ei ainakaan vielä ole ollut  haasteita pysyä saavutetussa painossa. Lääkkeen lopettamiseen  liittyvät toimenpiteet aloitin heti tavoitepainon ohitettuani eikä lääkettä ole enää elimistössäni.

Minulle ei ole tullut mielitekoja tms. Tosin rajoitin kalorimäärää tietoisiesti  ja melko rankasti.  En jäänyt lääkkeen varaan vaan olen kyllä rajoittanut ruokaislua merkittävästi ihan tietoisesti, kokenut nälän tunnetta ja tehnyt päätöksiä mm. iltasyömisen osalta jne.

Lääkityksen aikana en kuitenkaan kieltäytynyt mistään ruuista/ruoka-aineista, vaan olen keskittynyt annoskokoon ja syönyt  pienempiä annoksia. Luulen että se helpottaa tätä lääkityksen jälkeistä elämää niin vatsalaukun pienentymisen myötä kuin siksikin että olen säilyttänyt lempiruuat osana arkeani.

Minulle ei ole muodostunut mitään himoa mihinkään yksittäiseen raaka-aineeseen tai ruokaan, uskon siis että se johtuu siitä että kaikki on ollut  ja tulee oleman sallittua. Tämä on tapa, joka selkeästi sopii juuri minulle  Syön lähtökohtaisesti melko terveellisesti, mutta on minullakin omat epäterveelliseksi mielletyt lempparini, kuten pippurikermakastike filepihvin seurana ja pizzaakin voin syödä pari slideä kaikella nautinnolla.

Tietysti kuluu kuukausia ennen kuin voin aidosti kokea tämän prosessin onnistuneen, mutta vuoden merkkipaalusta on kuitenkin kulunut jo 1,5 kk,  joten kyllä tämä etenee  - mahtavaa.

En ole joutunut mitenkään pinnistelemään tässä painossa pysyäkseni.  mutta tarkkailen tilannetta päivittäin. Punnitsen itseni joka aamu. Tässä kohtaa tuntuu hyvältä, koska olen lukenut miten paino voi räjähtää heti laihdutuslääkkeen lopettamisen jälkeen ja että nälkäkokemus voi olla raju. No, ei ole. Eli niin ei käy kaikille. Olkoon tämä tsemppikokemus muille laihdutuslääkkeen lopettamista pohtiville.

Hei onnea AP:lle hienosta onnistumisesta painonpudotuksen kanssa! Kaikkea hyvää jatkossakin ja toivottavasti jaksat vielä päivittää kuulumisia :)

Törmäsin tähän ketjuun hetki sitten ja pikakelauksella luin kaikki mielenkiinnolla läpi :D Itsellä harkinnassa laihdutuslääkkeet. Jäin lokakuussa "kiinni" verikokeissa ja lisäverikokeiden ja ultran jälkeen sain diagnoosiksi rasvamaksan. Olen siitä lokakuun alusta lähtien kevennellyt. Painoa oli sillon 108kg ja nyt puntari näyttää 95kg. Diagnoosin jälkeen työterveyslääkäri ehdotti ajanvarausta, jotta voimme puhua mahdollisesta laihdutuslääkkeen aloittamisesta. 

Olen miettinyt varaanko keskusteluajan, sehän ei vielä ole aloittamispäätös. Minua jarruttaa se, että nyt on niin hyvä motivaatio ja draivi elintapojen muuttamisessa, että juuri nyt ei tunnu että tarvitsisin välttämättä lääkkeitä. Mutta olisiko hyvä pitää ne lääkkeet varavaihtoehtona jos tämä oma projekti tyssää. Minulla ei ole varaa nyt epäonnistua! Rasvamaksa paranee vain laihduttamalla ja elintapoja muuttamalla. 

Huomenna menen ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ajattelin, että siellä tsekattaisiin miltä minun ruokavalio näyttää tällä hetkellä ja onko siinä viilattavaa. Aika täyskäännös on ruokavaliossa tapahtunut. Alkuun lähti nopeasti 5kg, lähinnä turvotuksia ja sen jälkeen maltillisemmalla tahdilla.

Syyt minun 108kg lähtöpainoon ja rasvamaksaan on liian isot annoskoot, epäterveellinen ravinto (rasvat, lihat, huonot hiilarit, liika suola, ei kasviksia, viikonlopun viinit), epäsäännöllinen ruokarytmi ja liian vähäinen liikunta (ei ollenkaan).

Eli aika iso elintaparemontti pitää tehdä! Tavoite on tehdä se pysyväksi. Muuten riskinä diabetes, sydän- ja verisuonitaudit jne. Ikää on 45+ Tähän mennessä nuo 13kg on pudonneet syömällä 4-5 ateriaa päivässä, mutta liikunta on vielä vaan ajatus takaraivossa. Vähitellen ajatus siitä ei tunnu enää niin vastenmieliseltä, kun painoa lähtee. 

Ehkä käyn tuon ravitsemusterapeutin juttusilla ja mietin sitten haluanko lääkärille varata keskusteluaikaa lääkkeistä.

-Maria

Onnittelut Maria, olet edennyt todella hyvin. Nyt kun oma paino on pudonnut, niin on helppo tässä ihmetellä, mutta.... Jos olisin ollut sinun tilanteessasi, eli motivaatio painon pudotukseen on jo olemassa ja hyvä vauhti menossa, niin jatkaisin sillä tiellä enkä aloittaisi lääkettä- Kaikissa lääkkeissä on kuitenkin riskinsä. Vaikka minulla ei ollut alun turvotusta lukuun ottamatta sivuoireita, jollakin toisella ne voi olla merkittäviä. Tärkeintä on kuitenklin motivaatio. Minä löysin sen, kun otin hieman apuja Mounjarosta  (ennen kaikkea lääkkeen korkea hinta aktivoi minut tietoisiin päätöksiin) , mutta sinulla on jo se tärkein - motivaatio. Onnittelut. Sinuna miettisin miten pidät motivaation yllä hyvinä ja huonoina aikoina. Myös silloin kun paino jumittaa jne. Lääke voi olla yksi, mutta minulle lääkettä tärkeämpikin  on ollut kirjoittaminen tänne. Jos olisin alun perin huomannut olisin tehnyt anonyymin blokin tms. Eli tällainen avoin päiväkirja ensin koko projektin ajan ja sitten "jatkokertomus"  painon saavuttamisen jälkeen (tämä ketju)

Minulle eniten apua on ollut siitä, että olen avoimesti kirjoittanut niin onnistumisen tunteesta kuin turhautumistenkin aallon pohjista. Näissä ketjuissa on ollut sekä kannustajia että  ilkeämielisiä kommentoijia. Jälkimmäisille ei kannata vastata. Eipäs-juupas  asetelma ei johda mihinkään. Silti on  ollut kiva huomata että myös tuiki tuntemattomat henkilöt hienovaraisesti antavat tukensa. Eli tsempiä sinulle. Olet jo todella  pitkällä.

Runsas 6,5 viikkoa tavoitepainon saavuttamisesta. Aloittaessani lääkityksen en ollut lukenut mitään siitä, mitä tavoitepainon saavuttamisen jälkeen tapahtuu. Matkan varrella tietenkin luin asiasta tarkemmin ja vaikka luotinkin omaan prosessiini, niin tietenkin mieleen hiipi myös se, että entä jos minä olen juuri se, jolle syntyy mieletön tankkaustarve tavoitteen saavuttamisen ja lääkkeen lopettamisen jälkeen. Mutta ei, keho  on jotenkin tykästynyt nykyiseen tilaansa eikä halua eikä tarvitse enempää. Lienee sanomattakin selvää, että olen helpottunut ja tyytyväinen. On todella mukava tuulettaa onnistumisen tunnetta. Teen sen tietenkin täällä, koska eihän sellainen ole oikein sopivaa "oikeassa elämässä".

Itse painonpudotusprosessin aikana rajoitin syömistäni paljon ja sitten kun tuli ylitsepääsemätön tankkauksen tarve niin tankkasin. Ja se oli hyvä, koska heti sen jälkeen paino lähti taas putoamaan. Eli luotan todella siihen, että omaa kehoaan ja sen viestejä kannattaa kuunnella.