Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemman pakkomielle lapsenlapsen vaatteista
13.12.2021 |
Yksi isovanhemmista haluaa ostaa lapsellemme vaatteet. Emme ole pyytäneet tätä ja kun isovanhempi ottaa aiheen esille "minä voisin ostaa lapselle toppahousut/talvihaalarin/yöpuvun..." niin sanomme, että meillä on jo kyseinen vaate/kyseisiä vaatteita tarpeeksi tai emme tarvitse juuri nyt sellaista. Kiellämme suoraan isovanhempaa ostamasta vaatteita. Meillä vanhemmilla on vara itselläkin ostaa tarvittavat vaatteet ja haluaisimme itse valita, miten lapsemme puemme. Emme siis käytä mitään superkalliita lastenvaatteita, mutta haluamme ostaa helppokäyttöisiä vaatteita, jotka kestävät kulutusta sekä on helppo pukea ja pestä koneessa. Emme myöskään halua kaappeihin pyörimään rajattomasti vaatteita, vaan kohtuullinen määrä riittää. Isovanhempi on saanut aikanaan lastensa kohdalla päättää, miten meidät lapsensa pukee. Nyt on meidän vanhempien vuoro valita, miten puemme lapsemme.
Isovanhempi saattaa muistaa kieltomme hetken. Sitten vähän ajan päästä kylään tullessaan isovanhempi tuo mukanaan vaatteet, jotka on ostanut meiltä kysymättä ja kielloistamme huolimatta. Isovanhempi korostaa, että haluaa itse valita, millaiset vaatteet lapsellemme ostaa, koska lahjan antaja saa valita mitä hankkii. Jos olisimme vailla vaikka housuja, niin isovanhempi ei ostaisi sellaista, vaan haluaisi ostaa lapselle haalarin. Jos lapsi tarvitsisi uimapuvun, niin isovanhempi ostaa kaulahuivin jne. Sekään ei auta, että sanoisimme vaikka "merkin X legginssit koossa Y olisi tarpeen", vaan isovanhempi haluaa päättää merkin ja mallin itse. Kokokaan ei usein ole oikea, vaan isovanhempi saattaa ostaa jopa vuoden vanhemmalle lapselle tarkoitettuja vaatteita. Näitä sitten säilötään nyt kaappien kätköissä odottamassa, että lapsi kasvaisi. Isovanhempi ei myöskään välitä siitä, onko vaate helppokäyttöinen, kunhan se on hänestä söpö (usein nämä ovat niitä napitettavia ja käsinpestäviä vaatteita, joita emme itse ikinä ostaisi). Yhdelläkin kertaa ehdotimme lapselle vaatteiden shoppailusta haaveilleelle isovanhemmalle, että ostaisi lapsellemme jarrusukat, niille olisi todella tarve. Isovanhempi ei ottanut pyyntöä kuuleviin korviinsa, vaan toi seuraavalla käynnillä kassillisen muita vaatteita. Ja kuten arvata saattaa, isovanhempi odottaa meidän pukevan lapsemme ostamiinsa vaatteisiin, varsinkin silloin kun isovanhempi näkee lapsenlastaan.
Onko jollakin muulla tällaista ongelmaa isovanhemman kanssa? Pää meinaa hajota tämän asian kanssa. Miksi ihmeessä pitää ostaa meille tavaraa, jota emme tarvitse? Ja jos jotain nyt on aivan pakko ostaa, miksi ei osta sitä, mikä olisi tarpeen (sen sijaan, että hän ostaa mitä itse haluaa hankkia oli tarpeellista tai ei)?
Ap
Kommentit (780)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä yritetään ansaita välittämistä ja paikkaa parhaana mummona ostelemalla jatkuvasti uusia tavaroita. Mummolaan on jopa hankittu vauvan matkasänky ja syöttötuoli, vaikka siellä käydään muutama kerta vuodessa päiväseltään. Eivät uskoneet, että pärjätään ilmankin. Onneksi lapsi ei vielä pienenä käsitä tuota tavaratulvaa, mutta hirvittää miten käy lapsen kasvaessa. Ei haluta kasvattaa materialistia.
Inhoan sunlaisia ihmisiä jotka luulee olevansa kaiken yläpuolella. Aattele millasta ininää pitäisit päinvastaisessa tilanteessa ”wää wää wää mummoa ei kiinnosta kun ei hankkinut edes petiä tai varasyöttötuolia lapsellemme wää wää wää”
Löisin välit poikki tuollaiseen miniään, pitäköön tunkkinsa jos mikään ei kelpaa. Minulla on teini-ikäiset pojat, kohta anoppius on ajankohtaista mutta en anna minimoiden hyppiä nokalle. Muille poikien äideille toivotan voimia, jos kohdalle osuu tyytymätön hirviö-miniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan isovanhemmalta sekä uusia että kierrätettyjä vaatteita. Kaikki vaatteet eivät ole täysin hyväkuntoisia. Hankalaa tässä vaateasiassa on myös se, että kun arki lapsiperheessä on kiireistä, niin ei huvittaisi käyttää aikaa vaatteiden eteenpäin antamiseen/myymiseen. Osa vaatteista on myös niin huonokuntoisia, ettei niitä varmasti saisi myytyä eteenpäin. Ja isovanhempikin kyselee ostamiensa vaatteiden perään. Kun isovanhempi tulee käymään, hän nostaa vaatekaapin päällimmäiseksi ostamansa vaatteet, jos ne ovat pinossa alempana. Tiedän, ensimmäisen maailman ongelmia, mutta todella turhauttava tilanne!
Ap
Ei luulisi olevan ylivoimainen vaiva vaikka kauppareissulla pudottaa vaatekeräyslaatikkoon. Jos kyselee perään niin sanot että annettiin eteenpäin kun ei tarvittu. Isovanhemman on sitten aivan itse käsiteltävä tunteensa sen asian tiimoilta.
aika monet kirppisvaatteet yms on niin huonolaatuisia, ettei uffit ja muut ota niitä edes vastaan...
No sitten sekajätteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan isovanhemmalta sekä uusia että kierrätettyjä vaatteita. Kaikki vaatteet eivät ole täysin hyväkuntoisia. Hankalaa tässä vaateasiassa on myös se, että kun arki lapsiperheessä on kiireistä, niin ei huvittaisi käyttää aikaa vaatteiden eteenpäin antamiseen/myymiseen. Osa vaatteista on myös niin huonokuntoisia, ettei niitä varmasti saisi myytyä eteenpäin. Ja isovanhempikin kyselee ostamiensa vaatteiden perään. Kun isovanhempi tulee käymään, hän nostaa vaatekaapin päällimmäiseksi ostamansa vaatteet, jos ne ovat pinossa alempana. Tiedän, ensimmäisen maailman ongelmia, mutta todella turhauttava tilanne!
Ap
Ei luulisi olevan ylivoimainen vaiva vaikka kauppareissulla pudottaa vaatekeräyslaatikkoon. Jos kyselee perään niin sanot että annettiin eteenpäin kun ei tarvittu. Isovanhemman on sitten aivan itse käsiteltävä tunteensa sen asian tiimoilta.
aika monet kirppisvaatteet yms on niin huonolaatuisia, ettei uffit ja muut ota niitä edes vastaan...
No sitten sekajätteeseen.
Onko se sekajäteastia ainoastaan siellä lapsenlapsen kotona? Siksikö ne kierrätetään sinne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua omalta lapsuusajalta. Mummo tykkäs kutoa vaikka mitä ja sitten tunki niitä meille lapsenlapsille. Vaikka vanhemmat mainitsee, että esim villahousuja kaivattas niin tuleekin viis paria sukkia ja lapasia.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että sama kuvio toistuu sukupolvi toisensa jälkeen😊 Kuvittelettkoko, ettei teitä samalla lailla arvostella kun olette itse anoppeja? Tulevaisuuden miniät/vävyt pitävät teitä outoina ja ikävinä teittepä mitä tahansa. Sellainen tulevaisuus teitä arvostelijoita odottaa😃
Eiköhän normaalit tulevaisuuden isovanhemmat osaa keskustella ja kuunnella siinä missä nykyisetkin. Tässä ketjussa käsitellään hankalia isovanhempia, jotka ovat onneksi vähemmistö.
Ah anoppi oli tuollainen..Olin itse lastenvaateliikkeessä töissä ja ostin aina seuraavan koon ulkovaatteet alesta varastoon. Ja just laadukkaita kestäviä merkkejä, meillä kun oli kaksi poikaa. Joululahjoista saattoi löytyä esim. valkoinen toppatakki, tosi hyvä ja käytännöllinen maalla asuville pojille. Lelut oli aina krääsää, koskaan ei voinut kysyä olisiko tarvetta jollekin ja jos erehdyin joskus ehdottamaan ( ja ehdotukset oli tyyliin sukkia ja kalsareita), ei niitä kuunneltu tai ainakin koko oli aina väärä, yleensä liian pieni.
No nykyään ei muista mitenkään, en tiedä minkä verran viestittelee teineille, mutta ei nuo ainakaan kauheasti ikävöi.
Toisin kun pappansa kanssa ovat tekemisissä, anoppi ja appi siis erosivat ja siitähän anoppi vihoittelee kun ei valittu puolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vaikka kertoisit minkälaiset vaatteet olisi toivelistalla, vaikka linkkien kera jos kerran toinen yrittää auttaa?
Miten te kaikki päädytte naimisiin typerien akkojen kasvattaminen vässyköitten kanssa?
Minä en olisi puolisokseni sellaista huolinut, eivät äidilleen osaa puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saadaan isovanhemmalta sekä uusia että kierrätettyjä vaatteita. Kaikki vaatteet eivät ole täysin hyväkuntoisia. Hankalaa tässä vaateasiassa on myös se, että kun arki lapsiperheessä on kiireistä, niin ei huvittaisi käyttää aikaa vaatteiden eteenpäin antamiseen/myymiseen. Osa vaatteista on myös niin huonokuntoisia, ettei niitä varmasti saisi myytyä eteenpäin. Ja isovanhempikin kyselee ostamiensa vaatteiden perään. Kun isovanhempi tulee käymään, hän nostaa vaatekaapin päällimmäiseksi ostamansa vaatteet, jos ne ovat pinossa alempana. Tiedän, ensimmäisen maailman ongelmia, mutta todella turhauttava tilanne!
Ap
Ei luulisi olevan ylivoimainen vaiva vaikka kauppareissulla pudottaa vaatekeräyslaatikkoon. Jos kyselee perään niin sanot että annettiin eteenpäin kun ei tarvittu. Isovanhemman on sitten aivan itse käsiteltävä tunteensa sen asian tiimoilta.
aika monet kirppisvaatteet yms on niin huonolaatuisia, ettei uffit ja muut ota niitä edes vastaan...
No sitten sekajätteeseen.
poden jo valmiiksi syyllisyyttä, kun vauvaperheessä tulee järkyttävästi jätettä. vaippoja, pilttipurkkeja, biojätettä yms. vaikka ne lajitteleekin, niin toivoisin jätettä tulevan vähemmän. kun anoppi kärrää meille turhaa tavaraa ja saa itse hyvän mielen, niin sen hyvän mielen hintana on meidän perheessä ahdistus, paha mieli ja ajanhukka, kun joudumme heittämään usein tavaraa pois.
Mä olen varmasti kermapeffa monien mielestä, mutta en halua pienelle lapselleni käytettyä tavaraa jostain kirpparilta. Voin ottaa vastaan vaikka serkkuni lasten vaatteita, kun tiedän niiden olevan hyviä ja hyvin pidettyjä. En halua kirppareilta puhkikulunutta tavaraa ties mistä. Vauvalle on mm. tuotu läpikuultaviksi kuluneita sukkia kirpparilta sekä muoviset lasten ruoka-astiat 80-luvun lopulta. Uusi sukkapari olisi marketissa maksanut pari euroa ja lapselle käy astioiksi jo kotoamme löytyvät astiat. Enkä kaipaa vanhoja ja kuluneita lastenkirjoja vuodelta 1997, kun vauva laittaa nuo kirjat suuhunsa. En ylipäätään tajua, miksi pitää ostaa kahdella eurolla joku kulunut kirja kirpparilta, kun vitosella saa marketista uusiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kertoisit minkälaiset vaatteet olisi toivelistalla, vaikka linkkien kera jos kerran toinen yrittää auttaa?
Puuhapeten kuvalla varustettu pusero, koko 112 cm. Näytetään kuva paidasta.
Ostetaan 104 cm pituiselle, kun se toivottu koko olisi ollut liian suuri.
Näin tämä "auttaminen ja lahjominen" sujuu. Aina.
Vierailija kirjoitti:
Miten te kaikki päädytte naimisiin typerien akkojen kasvattaminen vässyköitten kanssa?
Minä en olisi puolisokseni sellaista huolinut, eivät äidilleen osaa puhua.
Jos luit kaikki kommentit niin monella myös oma äiti on hankala ja rajaton.
Ulkopuolelta on helppo huudella, että asettakaa rajat. Et tiedä millaista on kun on lapsuudesta asti murennettu itsetuntoa ja kasvatettu ylikiltiksi esim. itsemurhalla uhkailemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kertoisit minkälaiset vaatteet olisi toivelistalla, vaikka linkkien kera jos kerran toinen yrittää auttaa?
Ap kirjoittaa: "Isovanhempi korostaa, että haluaa itse valita, millaiset vaatteet lapsellemme ostaa, koska lahjan antaja saa valita mitä hankkii."
Ja ketju täynnä kertomuksia siitä, että toiveita nimenomaan tallotaan tarkoituksella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kertoisit minkälaiset vaatteet olisi toivelistalla, vaikka linkkien kera jos kerran toinen yrittää auttaa?
Puuhapeten kuvalla varustettu pusero, koko 112 cm. Näytetään kuva paidasta.
Ostetaan 104 cm pituiselle, kun se toivottu koko olisi ollut liian suuri.
Näin tämä "auttaminen ja lahjominen" sujuu. Aina.
Mä toivoin lapsena mummulta ihanan pinkin Barbie aamutakin. Sain sinipunaisen, froteisen hirvityksen jossa oli supermies-logo selässä. Itkin kohtaloani katkerasti. En saanut koskaan sitä pirun takkia koska nythän mulla oli uusi ja hieno takki. Se oli vieläpä mulle liian iso joten se mahtui päälle vuosia. Toki ajoi asiansa mutta aina sen nähdessäni tuli paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on toisinpäin, miniältä tuli vaatimuksia vaatimusten perään. Merkkivaatteita monta kertaa vuodessa, kasvaville lapsille. Ja jatkuvasti olisi pitänyt olla heille lapsenvahtina. Otimme poikamme puhutteluun. Yhtään tavaraa emme ole hankkineet noin kahteen vuoteen. Pojan lapset saavat nykyään tulla yökylään silloin kun meille sopii, ei silloin kun miniä järjestää menoa kysymättä meiltä.
Tyttären perhe ei kärtä tavaraa ja kun tarjoudumme hankkimaan, pyynnöt ovat kohtuullisia.
Harmittaa, jos sanoa saa, pojan vaimovalinta. Näyttää poikakin harmittavan, ei näytä onnelliselta. Jännä, että samanlaisen kasvatuksen saaneet, tytär ja poika, tytär osaa, poika ei.
meillä eräs isovanhemmista haluaa pukea lapsenlapsensa sellaisiin vaatteisiin, että kilometrin päähän näkee lapsen olevan poika. vain sinistä ja poikamaisia kuoseja. me taas on suosittu aika neutraaleja vaatteita vauva-ajasta asti, koska jos saamme myöhemmin toisen lapsen, niin samat vaatteet käy hänellekin. vihreää, keltaista, turkoosia, sinistä, harmaata jne. punaisesta ei ole pyykkäämisen takia välitetty. äitiyspakkaus oli myös mainio, kaikki vaatteet tuli käyttöön. tulee olo, että isovanhempi yrittää vaatettaa lapsen sen mukaan, miltä hänestä pojan kuuluu näyttää. onneksi lapsemme on poika, tytölle varmaan kantaisi kaiken vaaleanpunaisen, pinkin ja hörhelöllisen. ei yhtään tykätä tuollaisista vaatteista, vaan tytölle olisi ihan samat vaatteet kuin pojallemme.
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kertoisit minkälaiset vaatteet olisi toivelistalla, vaikka linkkien kera jos kerran toinen yrittää auttaa?
Olen tämän kenkäkauppajutun kertonut aiemminkin, mutta:
Isoäiti tunkee meille kutsumatta, sanoo haluavansa auttaa, minä ehdotan että hakee esikoisen kanssa tälle varatut kengät kenkäkaupasta jossa ne kengät odottaa sovitettuina varattuina, annan rahat, isoäiti lähtee viisivuotiaan kanssa matkaan, kauppa siis kodin vieressä mutta kotona astmalapsi jolla pakkasrajoite joten siksi tuo oikeasti olisi apu.
Palaavat monta tuntia myöhemmin muovisten 3 numeroa liian pienien kenkien kanssa. Koska isoäidin mielestä lapsi halusi ne ja ei ne ollenkaan puristaneet.
Ihan helvetisti oli apua, kiitos!
Olen ostanut 5 lapsenlapselle suurimman osan vaatteista ja lapseni ovat olleet tosi kiitollisia vaikka heillä olisi varaa ostaa itsekin vaatteita.Pyrin ostamaan laadukkaita vaatteita.Jos lapseni sanoisivat mulle että he eivät tarvitse tai haluavat ostaa itse niin en tietenkään tyrkyttäisi.
Te, ketkä valitatte, että miksi noille isovanhemmille ei sanota asiasta:
He eivät usko eivätkä kuuntele! Vaikka miten monta kertaa asiasta sanoo, niin ei uskota. Osa loukkaantuu. Osa ei ota kuuleviin korviinsa. Ei tajuta sitä, että perhettä kuuntelemalla sitä apua todella arvostettaisiin. Apua ei ole se, että hankkii jotakin toiselle, mitä hän ei tarvitse. Jos vaikka isäni pyytäisi minua kolaamaan kotitalon pihalta lumet, niin ei se auta, jos ripustan pihakuuseen jouluvalot. Tai jos anoppi pyytäisi minua tuomaan kaupasta riisiä joulupuuroa varten, niin toisin hänelle kaurahiutaleita, kun itse sattuisin tykkäämään kaurapuurosta enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vaikka kertoisit minkälaiset vaatteet olisi toivelistalla, vaikka linkkien kera jos kerran toinen yrittää auttaa?
Olen tämän kenkäkauppajutun kertonut aiemminkin, mutta:
Isoäiti tunkee meille kutsumatta, sanoo haluavansa auttaa, minä ehdotan että hakee esikoisen kanssa tälle varatut kengät kenkäkaupasta jossa ne kengät odottaa sovitettuina varattuina, annan rahat, isoäiti lähtee viisivuotiaan kanssa matkaan, kauppa siis kodin vieressä mutta kotona astmalapsi jolla pakkasrajoite joten siksi tuo oikeasti olisi apu.
Palaavat monta tuntia myöhemmin muovisten 3 numeroa liian pienien kenkien kanssa. Koska isoäidin mielestä lapsi halusi ne ja ei ne ollenkaan puristaneet.
Ihan helvetisti oli apua, kiitos!
Nää on oikeasti uskomattomia tarinoita.... Mikä saa ihmiset käyttäytymään näin?!
Käyttikö hän siis SUN rahoja huonoihin kenkiin?! Vai maksoiko edes itse...
Ja noi allergia-jutut! Miten kukaan uskaltaa "vähän kokeilla" tuleeko siitä pähkinästä tai kalasta jotain.
Kuulostaa ihan psykopaattien touhuilta.
oon miettinyt, että syöttäisikö hän esim. kala-allergiselle lapsellekin vain kalaa välittämättä siitä, että siihen voi kuolla....
"No ihan höpöä tuommoiset allergiat, ei haitta kun vähän antaa, sittenpähän siedättyy!"
ONNEKSI ei ole lapsia.
edellinen