Kumpi on väärässä, minä vai mies?
Tilanne on nyt siis semmoinen, että mies lähti autolla illanistujaisiin kilometrin päähän ja nyt joko minun pitäisi hakea auto kävellen tässä illalla, tai sitten luottaa siihen että mies tulee kotiin ja pitää lupauksensa siitä että hakee auton itse kävellen aamulla ennen kuutta että ehdin töihin. Periaatteessa ei ole syytä epäillä ettei mies tekisi kuten on luvannut, mutta ongelma on se että minä menetän yöuneni pienimmästäkin stressistä ja tiedän jo nyt että yöunet jäävät lyhyiksi enkä saa unen päästä kiinni tuntikausiin kun joudun miettimään että auto ei ole pihassa, mitä jos mies sammuukin sinne kaverinsa tykö, kauhea työ alkaa herättelemään sitä aamulla autonhakuun yms.
Lisänä tässä on vielä se, että tämä sama juttu on tapahtunut kerran aiemminkin. Vedin silloinkin asiasta herneet nenään kun jouduin yöllä hakemaan sen auton vain siksi että toinen ei jaksanut kävellä kyläilypaikkaan ja ahdisti liikaa ajatus siitä että se auto ei ole pihassa valmiina minun käyttööni aamulla. Tuolloinkin mies olisi hakenut auton kuulemma aamulla minulle.
Matkahan ei olisi pitkä minulla auto hakea, mutta ihan periaatteestakin olen sitä mieltä että ei ole minun homma joutua kävellen sitä autoa hakemaan ja mies on mulkku kun näin tekee vaikka tietää edellisen kerran perusteella että minulla menee tästä yöunet. Ajattelin nyt että autoa en missään nimessä itse hae kotiin koska muuten mies pääsee kuin koira veräjästä, taas.
Miehen mielestä ei ole mitään ongelmaa ja ylireagoin, eikä tarvitse mitään stressata koska hän aikoo herätä ja hakea sen auton minulle. Tai että minä voin ihan hyvin kävellä hakemaan sen auton jos en muka saa unta sen takia. Itse taas olen sitä mieltä että jos lähdet ryyppäämään niin tee se siten että siitä ei ole aikaiseen aamuvuoroon menevälle kumppanille kohtuutonta vaivaa ja yöunien menetystä.
Mielipiteenne, ylireagoinko minä vai tekeekö mies väärin?
Kommentit (150)
Minä ainakin jättäisin miehen, joka kulkee kilometrin matkan autolla.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka Ap kirjoittaakin tänne nimettömänä luonnollisesti. Miltä hänestä tai teistä tuntuisi jos se olisikin mies joka kirjoittaa tänne vaimon sikamaisesta käytöksestä? Sinä joka haukut puolisoasi, kai tajuat ylittäneesi rajan josta ei ole paluuta. Te eroatte pian.
Tottakai vaimo saa mennä autolla jos kerran sen palauttaa!! Mikä ihmeen kysymys tämä on? Jos vaimoon ei voi luottaa se on ex-vaimo. Jos taas minä kehittelen päässäni jotain, se on minun ongelma ei vaimon, jos on, niin minä olen ex-mies. Vastuu niistä omista teoista, ja puhe on myös teko. Tuo on yksiselitteisesti kumppanin kiusaamista, että rajoittaa häntä ilman mitään syytä.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin jättäisin miehen, joka kulkee kilometrin matkan autolla.
Meinasin itsekin juuri tulla kommentoimaan etten alkaisi edes seurustelemaan tuollaisen tyypin kanssa. Jos ei ole mitään fyysistä estettä niin on pakko olla maailman laiskin ihminen jos ottaa auton kilometrin matkalle.
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin jättäisin miehen, joka kulkee kilometrin matkan autolla.
Onko sulla jotain vammaisia vastaan?
Eli kun minä olen vähän mustasukkainen, niin kumppani ei saa mennä mihinkään, koska se aiheuttaa minulle stressiä. Vaimo pysyköön kotona ja suokoon minulle rauhan. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin jättäisin miehen, joka kulkee kilometrin matkan autolla.
Onko sulla jotain vammaisia vastaan?
Mikäs vamma ap:n miehellä on? Henkinen?
Lukematta aloitusta vastaus on mies. Mies on aina väärässä ja nainen on aina oikeassa tämä on ainoa keino että rauha säilyy
Toivon että Ap hajoaa ja kaikki te Jumalattomat perkeleet. Imekää taivaasta teihin lankeava salama joka halkaisee kuppaiset wittunne.
Vierailija kirjoitti:
Lukematta aloitusta vastaus on mies. Mies on aina väärässä ja nainen on aina oikeassa tämä on ainoa keino että rauha säilyy
Älköön mies alistuko naiselle. Pillua saa maksamallakin.
Minkälaista sakkia täällä oikein on kun ette tajua..minusta tuo on hyvin stressaava tilanne, ahdistaa tuollainen epävarmuus. Olisin ite aivan hermona enkä pystyis nukkumaan..toivottavasti ei toista kertaa tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin jättäisin miehen, joka kulkee kilometrin matkan autolla.
Meinasin itsekin juuri tulla kommentoimaan etten alkaisi edes seurustelemaan tuollaisen tyypin kanssa. Jos ei ole mitään fyysistä estettä niin on pakko olla maailman laiskin ihminen jos ottaa auton kilometrin matkalle.
Ok. Missä kulkee se raja jonka mies saa kulkea autolla? Ihan alkoi kiinnostamaam. Onko kelillä merkitystä? Entä jos mies liikkuu töidensä puolesta vaikka 15000 askelta päivässä, onko sillä merkitystä? Entä jos muuttaa alle kilometrin päähän? Vastaisitko tuohon ekaan nyt ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin jättäisin miehen, joka kulkee kilometrin matkan autolla.
Onko sulla jotain vammaisia vastaan?
Mikäs vamma ap:n miehellä on? Henkinen?
No eikö se ole aika ilmiselvää, että jollain tässä nyt henkinen vamma on. Mahdollisesti molemmilla.
Olisit hakenut sen auton tässä ajassa, minkä olet istunut perse homeessa dataamassa vauva.fi sivuilla.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista sakkia täällä oikein on kun ette tajua..minusta tuo on hyvin stressaava tilanne, ahdistaa tuollainen epävarmuus. Olisin ite aivan hermona enkä pystyis nukkumaan..toivottavasti ei toista kertaa tapahdu.
Osaisitko kertoa miksi olisit hermona? Mikä estää hakemasta sitä autoa ja vaikka sitten erota? Miksei poikkeustilanteessa voi mennä taksilla? En tajua miksi hermoilla sellaisesta mitä ei itsekkään usko tapahtuvan, ja jos tapahtuu, ongelmaa ei silti ole.
En ymmärrä miehen käytöstä. Ei voi kävellä yhtä kilometriä kaverilleen? Karkaa autolla, kun toinen on vessassa? Ei vaikuta ihan normaalilta tapaukselta.
Toki nainenkin on melkoinen stressaaja, mutta sentään ymmärrän hänen käytöstään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et vienyt sitä miestäs sinne sillä autolla? Ei oo noin vaikeaa…
Itse asiassa tarjouduin viemään ja olisin vienyt mielelläni, menin käymään vessassa ja sillä aikaa mies otti ja lähti ja laittoi ääniviestiä että ei jaksanut ootella :D vessassa ei mennyt edes viittä minuuttia enkä ole sitä tyyppiä että minua tarvitsisi yhtä kuskauskeikkaa varten odotella pitkään-
A) tämä on provo
B) miehesi pettää sinua
Keksitty juttu, tai sitten mies tarvitsi autoa, haki jonku mukaan tai meni jonnekkin muualle, eikä halua sinun tietävän.
Voihan sen kilometrin matkan kävellä aamullakin. Se on 10 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista sakkia täällä oikein on kun ette tajua..minusta tuo on hyvin stressaava tilanne, ahdistaa tuollainen epävarmuus. Olisin ite aivan hermona enkä pystyis nukkumaan..toivottavasti ei toista kertaa tapahdu.
Osaisitko kertoa miksi olisit hermona? Mikä estää hakemasta sitä autoa ja vaikka sitten erota? Miksei poikkeustilanteessa voi mennä taksilla? En tajua miksi hermoilla sellaisesta mitä ei itsekkään usko tapahtuvan, ja jos tapahtuu, ongelmaa ei silti ole.
Niin no, itselleni ainakin on vaikea päättää että en stressaa jos jokin asia stressaa. Vaikken uskokaan tämän tapahtuvan että mies sinne nuupahtaa niin aika ikävä tilanne olisi kun miehellä on luonnollisesti auton avain mukana ja nyt en yhtäkkiä tiedä missä kakkosavain ja yritin sitä jo etsiä. Tosi kiva ois mennä rymistelemään sinne ovelle kuudelta aamulla että sais avaimen :)
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miehen käytöstä. Ei voi kävellä yhtä kilometriä kaverilleen? Karkaa autolla, kun toinen on vessassa? Ei vaikuta ihan normaalilta tapaukselta.
Toki nainenkin on melkoinen stressaaja, mutta sentään ymmärrän hänen käytöstään.
Sen naisen stressaamisen (juurisyy kaikelle) taikia hän karkaa. Miksi ei autolla saisi ajaa, jos sillä ei arvon nainen silloin aja, ja se on käytettävissä silloin kun arvon nainen sitä tarvitsee? No sen naisen stressin takia. No kun se nainen ei edes usko että mies ei hakisi autoa ja tästä on jo ennakkotapauskin. Miten voit ymmärtää naisen käytöstä?
Kuules justiina. Meillä ja teillä on ihan lait sitä varten koska saa ajaa autolla ja koska ei.