Lue keskustelun säännöt.
Pääsykokeet takaisin! Mitä tämä pelleily on? "Englannin kieltä opiskelemaan hakenut saa enemmän pisteitä eximiasta pitkässä matematiikassa k...
02.12.2021 |
Mielestäni pääsykokeet olivat reilu peli ja myös vaativat nuorilta jotain. Nykyisin opiskelemaan päästään ylioppilastodistuksella ja toisen asteen arvosanojen keskiarvolla, näin ymmärsin, ja se olisikin itselleni ollut helppo väylä yliopistoon, ei siinä mitään. Liputan silti pääsykokeiden puolesta. Ne karsivat vapaamatkustajat pois.
Mitä mieltä olette yliopistoon pääsyn nykykäytänteistä?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyet kielet onkin aika tyhmiä, niissä oppii just just matkusteluun tarvittavaa kielitaitoa.
Kieliä pitäisi opiskella pitkinä paljon enemmän.
Ei Suomen kieltenopetuksessa juuri käytännön kieltä opi pitkänäkään - omana kokemuksena pitkä ranska hyvillä arvosanoilla (8-9).
Kielistä lähtökohtaisesti on hyvin vähän hyötyä (pl. englanti). Piykänkään koulukielen taso ei riitä mihinkään oikeaan työhön ja etenkin et voo tietää mitä kieltä tulevaisuudessa olisikin hybä osata. Esim. opiskelet saksaa, mutta päädytkin töihin firmaan, joka tekee paljon kauppaa/yhteistyötä latinalaiseen amerikkaan, jossa saksalla ei tee mitään.
Hyvänen aika, se koulussa opittu kielitaito on se lähtötaso jonka päälle sitten aletaan vähitellen työssä oppimalla rakentaa se työssä vaadittava taitotaso. Mutta jos ei ole edes sitä lähtötasoa niin ei ole minkä päälle rakentaa.
Ja tietenkin vaikka sakasaa osaava hakee paljon todennäköisemmin työihin paikkaan jossa sitä tarvitaan kuin paikkaan jossa pitäisi osata jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä
matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.
Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.
Juuri näin. Ja sinne yliopistoon mennään opiskelemaan englantia siksi että opittaisiin englantia, ei siksi että osataan jo englantia. On paljon tärkeämpää osata opiskella kuin osata englantia.
Miksi se oppilas ei ole oppinut jo aikaisemmin hyvin sitä englantia jos kerran on niin älykäs ja hyvä opiskelemaan?
Miten niin ei ole? Mistä olet sellaista saanut päähäsi?
Vastasin sille joka oli sitä mieltä että ei tarvitse osata englantia hyvin opiskellakseen sitä yliopistossa, riittää että on todistanut fiksuutensa oppimalla hyvin matikkaa. Se vain minua siinä ihmetytti että miten niin oppimiskykyinen oppilas oli sitten mennyt koulun läpi oppimatta sitä englantia kun sitä kuitenkin hänelle on ainakin 9 vuotta opetettu.
Edelleen, mistä olet saanut päähäsi että hän ei olisi oppinut englantia hyvin? Mitä jos nyt myös vastaisit siihen kysymykseen, sen sijaan että vastaat sille kysyjälle jotain mikä ei vastaa itse kysymykseen?
Siitä että hän ei ole kirjoittanut englannista hyvää arvosanaa. Muutenhan englantia lukemaan voitaisiin ihan yhtä hyvin katsoa vain englannin arvosanaa jos kerran matikassa hyvät oppivat automaattisesti hyvin myös englantia. Ei sitä matikkaa tarvitsisi sitten enää edes katsoa jos tämä olisi joku automaatti.
Käytännössä englannissa ällän kirjoittavat natiivit, kaksikieliset tai ne jotka on käyneet koulutaipaleensa englanniksi.
Englannissa on kaikkein eniten tunkua hyviin arvosanoihin. Kokeet on myös vinoutuneet jo lukiossa niin, että se loistavakaan osaaminen ei aina auta esim tekstin ymmärryksen kokeessa, knu kokeiden ainoa tehtävä on kikkailla ja karsia.
t. äiti ja ope
Vierailija kirjoitti:
Sanni Grahn-Laasonen kavereineen tuhosi nuorten elämän ja mahdollisuudet. 16-vuotiaat hakee työkyvyttömyyseläkkeelle kun ei jaksa näitä järjettömyyksiä.
Yleissivistävyydestä ei ole enää tietoakaan, monien mahdollisuudet tuhotaan täysin, nuoret ei mene mihinkään opiskelemaan vuosiin kun metsästetään sitä omaa unelmapaikkaa. Kielentaito romahtaa jopa opiskelevissa ryhmissä.
Ennen vanhaan pääsykoerumba kesti 1-5 kk ja saatettiin käydä yksi parin kuukauden valmennuskurssi. Samalla opittiin perusasiat aiheesta, jota oltiin menossa opiskelemaan.
Nyt pääsykoerumba kestää 2-5 vuotta ja valmennuksia voi joutua alkaa ostaa jo peruskoulussa. Vaikka hakisi opiskelemaan englantia, tärkeintä on saada erinomaiset arvosanat pitkästä matematiikasta.
Tässä ei ole tasan mitään järkeä mutta tämähän piti silti runnoa läpi.
Tällaista jälkeä KOKOOMUS tekee Suomen maassa. Älkää nyt saa...na unohtako.
Höpö höpö, pääsykoeuudistus on lähtöisin korkeakoulujen päättävistä elimistä, koska järjestelmä koettiiin erittäin kuormittavana ja aiheutti välivuosia. Uudistuksesta löytyy kannattajia ja vastustajia yli puoluerajojen, korkeakoulut seisovat lähes kokonaan uudistuksen kannalla.
Matematiikkaa haluttiin painottaa, koska matemaattispohjaista osaamista yhteiskunta tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän. Näyttää kuitenkin siltä että ylilyöntejä on tullut tässäkin.
Itse kuulun uudistuksen vastustajiin. Monilla varsinkaan pojilla ei vielä ole lukiossa opiskelumotivaatiota, se tulee vasta ajan kanssa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyet kielet onkin aika tyhmiä, niissä oppii just just matkusteluun tarvittavaa kielitaitoa.
Kieliä pitäisi opiskella pitkinä paljon enemmän.
Ei Suomen kieltenopetuksessa juuri käytännön kieltä opi pitkänäkään - omana kokemuksena pitkä ranska hyvillä arvosanoilla (8-9).
Kielistä lähtökohtaisesti on hyvin vähän hyötyä (pl. englanti). Piykänkään koulukielen taso ei riitä mihinkään oikeaan työhön ja etenkin et voo tietää mitä kieltä tulevaisuudessa olisikin hybä osata. Esim. opiskelet saksaa, mutta päädytkin töihin firmaan, joka tekee paljon kauppaa/yhteistyötä latinalaiseen amerikkaan, jossa saksalla ei tee mitään.
Hyvänen aika, se koulussa opittu kielitaito on se lähtötaso jonka päälle sitten aletaan vähitellen työssä oppimalla rakentaa se työssä vaadittava taitotaso. Mutta jos ei ole edes sitä lähtötasoa niin ei ole minkä päälle rakentaa.
Ja tietenkin vaikka sakasaa osaava hakee paljon todennäköisemmin työihin paikkaan jossa sitä tarvitaan kuin paikkaan jossa pitäisi osata jotain muuta.
Lähtökohtaisesti hyvin harvassa työssä kielitaito (pl. englanti) on hakukriteerinä. Se voi olla "nice to have", mutta ei sen pohjalta haeta/valita töihin. Ei nykyään oteta "töihin oppimaan" tarvittavaa tasoa vaan se taso joko on tai ei ole.
Itse osaan sujuvasti englannin lisäksi ruotsia ja ranskaa. Kaupllisella alalla kerran (1) on kielitaidolla ollut jotain osaa työhaastatteluun pääsyssä (olen hakenut elämäni aikana yli 200 työpaikkaa ja käynyt kymmenissä haastatteluissa) - silloinkin työ meni natiivipuhujalle eli suomenruotsalaiselle.
Miten niin 'Pääsykokeet takaisin'? Pääsykokeita järjestetään edelleen ja niihin voi osallistua kuka tahansa. Ei kannata vauhkoontua taas pelkkien otsikkojen perusteella.
Itse olisin päässyt omalla yo-todistuksellani neljään eri korkeakouluun, vaikka kirjoitin vain kaksi E:tä ja kaksi M:ää. Joo, en lääkikseen enkä oikeustieteelliseen, mutta niihinkin minun olisi mahdollista hakea pääsykokeen kautta, jos nuo alat sattuisivat minua kiinnostamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me matematiikasta kiinnostuneet olemme järjestään epäsosiaalisia ja surkuteltavia olentoja. Sen vuoksi on vain kohtuullista että saamme lisäapua elämään.
Yritetäänhän alkoholisteja, huumeiden orjia, yksinhuoltajia ja muitakin vähäosaisia avittaa.
Miksei sitten meitä?
Vierailija kirjoitti:
Miten niin 'Pääsykokeet takaisin'? Pääsykokeita järjestetään edelleen ja niihin voi osallistua kuka tahansa. Ei kannata vauhkoontua taas pelkkien otsikkojen perusteella.
Kyllä, mutta kun opiskelijoista isoin osa valitaan todistusvalinnalla ja vain pieni osa pääsykokeilla nousee pääsykokeella sisäänpääsyn raja todella kovaksi - mukana kun on tuoreiden ylioppilaiden lisäksi kaikki alanvaihtajat yms. Ihan simppeliä lukiomatikkaa tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä
matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.
Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.
Juuri näin. Ja sinne yliopistoon mennään opiskelemaan englantia siksi että opittaisiin englantia, ei siksi että osataan jo englantia. On paljon tärkeämpää osata opiskella kuin osata englantia.
Miksi se oppilas ei ole oppinut jo aikaisemmin hyvin sitä englantia jos kerran on niin älykäs ja hyvä opiskelemaan?
Miten niin ei ole? Mistä olet sellaista saanut päähäsi?
Vastasin sille joka oli sitä mieltä että ei tarvitse osata englantia hyvin opiskellakseen sitä yliopistossa, riittää että on todistanut fiksuutensa oppimalla hyvin matikkaa. Se vain minua siinä ihmetytti että miten niin oppimiskykyinen oppilas oli sitten mennyt koulun läpi oppimatta sitä englantia kun sitä kuitenkin hänelle on ainakin 9 vuotta opetettu.
Edelleen, mistä olet saanut päähäsi että hän ei olisi oppinut englantia hyvin? Mitä jos nyt myös vastaisit siihen kysymykseen, sen sijaan että vastaat sille kysyjälle jotain mikä ei vastaa itse kysymykseen?
Siitä että hän ei ole kirjoittanut englannista hyvää arvosanaa. Muutenhan englantia lukemaan voitaisiin ihan yhtä hyvin katsoa vain englannin arvosanaa jos kerran matikassa hyvät oppivat automaattisesti hyvin myös englantia. Ei sitä matikkaa tarvitsisi sitten enää edes katsoa jos tämä olisi joku automaatti.
Käytännössä englannissa ällän kirjoittavat natiivit, kaksikieliset tai ne jotka on käyneet koulutaipaleensa englanniksi.
Englannissa on kaikkein eniten tunkua hyviin arvosanoihin. Kokeet on myös vinoutuneet jo lukiossa niin, että se loistavakaan osaaminen ei aina auta esim tekstin ymmärryksen kokeessa, knu kokeiden ainoa tehtävä on kikkailla ja karsia.
t. äiti ja ope
Pötyä. Ei noita mainitsemiasi ole läheskään niin paljon kuin on L:n saajia. Ja tunkua hyviin arvosanoihin on kaikissa aineissa ja ihan yhtä lailla matikassa. Useimmilla matikassa L:n kirjoittaneilla on erityinen kiinnostus matikkaan ihan kuin englannin L:n kirjoittaneilla on kiinnostusta ja harrastuneisuutta siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä
matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.
Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.
Juuri näin. Ja sinne yliopistoon mennään opiskelemaan englantia siksi että opittaisiin englantia, ei siksi että osataan jo englantia. On paljon tärkeämpää osata opiskella kuin osata englantia.
Miksi se oppilas ei ole oppinut jo aikaisemmin hyvin sitä englantia jos kerran on niin älykäs ja hyvä opiskelemaan?
Miten niin ei ole? Mistä olet sellaista saanut päähäsi?
Vastasin sille joka oli sitä mieltä että ei tarvitse osata englantia hyvin opiskellakseen sitä yliopistossa, riittää että on todistanut fiksuutensa oppimalla hyvin matikkaa. Se vain minua siinä ihmetytti että miten niin oppimiskykyinen oppilas oli sitten mennyt koulun läpi oppimatta sitä englantia kun sitä kuitenkin hänelle on ainakin 9 vuotta opetettu.
Edelleen, mistä olet saanut päähäsi että hän ei olisi oppinut englantia hyvin? Mitä jos nyt myös vastaisit siihen kysymykseen, sen sijaan että vastaat sille kysyjälle jotain mikä ei vastaa itse kysymykseen?
Siitä että hän ei ole kirjoittanut englannista hyvää arvosanaa. Muutenhan englantia lukemaan voitaisiin ihan yhtä hyvin katsoa vain englannin arvosanaa jos kerran matikassa hyvät oppivat automaattisesti hyvin myös englantia. Ei sitä matikkaa tarvitsisi sitten enää edes katsoa jos tämä olisi joku automaatti.
Käytännössä englannissa ällän kirjoittavat natiivit, kaksikieliset tai ne jotka on käyneet koulutaipaleensa englanniksi.
Englannissa on kaikkein eniten tunkua hyviin arvosanoihin. Kokeet on myös vinoutuneet jo lukiossa niin, että se loistavakaan osaaminen ei aina auta esim tekstin ymmärryksen kokeessa, knu kokeiden ainoa tehtävä on kikkailla ja karsia.
t. äiti ja ope
Pötyä. Ei noita mainitsemiasi ole läheskään niin paljon kuin on L:n saajia. Ja tunkua hyviin arvosanoihin on kaikissa aineissa ja ihan yhtä lailla matikassa. Useimmilla matikassa L:n kirjoittaneilla on erityinen kiinnostus matikkaan ihan kuin englannin L:n kirjoittaneilla on kiinnostusta ja harrastuneisuutta siihen.
Ei ole pötyä. Ihan yleisessä tiedossa oleva fakta kielten opettajien keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyet kielet onkin aika tyhmiä, niissä oppii just just matkusteluun tarvittavaa kielitaitoa.
Kieliä pitäisi opiskella pitkinä paljon enemmän.
Ei Suomen kieltenopetuksessa juuri käytännön kieltä opi pitkänäkään - omana kokemuksena pitkä ranska hyvillä arvosanoilla (8-9).
Kielistä lähtökohtaisesti on hyvin vähän hyötyä (pl. englanti). Piykänkään koulukielen taso ei riitä mihinkään oikeaan työhön ja etenkin et voo tietää mitä kieltä tulevaisuudessa olisikin hybä osata. Esim. opiskelet saksaa, mutta päädytkin töihin firmaan, joka tekee paljon kauppaa/yhteistyötä latinalaiseen amerikkaan, jossa saksalla ei tee mitään.
Hyvänen aika, se koulussa opittu kielitaito on se lähtötaso jonka päälle sitten aletaan vähitellen työssä oppimalla rakentaa se työssä vaadittava taitotaso. Mutta jos ei ole edes sitä lähtötasoa niin ei ole minkä päälle rakentaa.
Ja tietenkin vaikka sakasaa osaava hakee paljon todennäköisemmin työihin paikkaan jossa sitä tarvitaan kuin paikkaan jossa pitäisi osata jotain muuta.
Lähtökohtaisesti hyvin harvassa työssä kielitaito (pl. englanti) on hakukriteerinä. Se voi olla "nice to have", mutta ei sen pohjalta haeta/valita töihin. Ei nykyään oteta "töihin oppimaan" tarvittavaa tasoa vaan se taso joko on tai ei ole.
Itse osaan sujuvasti englannin lisäksi ruotsia ja ranskaa. Kaupllisella alalla kerran (1) on kielitaidolla ollut jotain osaa työhaastatteluun pääsyssä (olen hakenut elämäni aikana yli 200 työpaikkaa ja käynyt kymmenissä haastatteluissa) - silloinkin työ meni natiivipuhujalle eli suomenruotsalaiselle.
Töitä saadaa erottautumalla muista hakijoista. Ja se erottautuminen voi tapahtua esim. laajan ja monipuolisen kielitaidon kautta. Jos osaat ihan samaa kuin kaikki muutkin niin ei ole kovin helppoa päästä edes haastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin 'Pääsykokeet takaisin'? Pääsykokeita järjestetään edelleen ja niihin voi osallistua kuka tahansa. Ei kannata vauhkoontua taas pelkkien otsikkojen perusteella.
Itse olisin päässyt omalla yo-todistuksellani neljään eri korkeakouluun, vaikka kirjoitin vain kaksi E:tä ja kaksi M:ää. Joo, en lääkikseen enkä oikeustieteelliseen, mutta niihinkin minun olisi mahdollista hakea pääsykokeen kautta, jos nuo alat sattuisivat minua kiinnostamaan.
Muistetaan nyt kuitenkin, että kaksi E:tä ja kaksi M:ää on hyvät paperit. Niillä kuuluukin päästä melkein kaikkialle.
Todistusvalinta ei ole niin iso mörkö kuin annetaan ymmärtää. Omat ongelmansa siinä toki on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä. Sain itse hirveän huonot pisteet kun menin opiskelemaan historiaa. Eniten pisteitä olisi saanut pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Koska kirjoitin lyhyen matematiikan sain pisteitä vain muutaman: äidinkielen e:stä, englannista ja ihan pari historian e:stä. Siis historian opiskelija.
Pääsin sisään pääsykokeilla.
Pääsykokeet ovat mielestäni parempi kuin nuo pisteet. Ne antavat mahdollisuuden opiskeluihin niille jotka ovat motivoituneita opiskeluun. Nuo pisteet takaa opiskelupaikat niille jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita, vaikka opiskeltavalla alalla ei pitkällä matikalla mitään tekisi. Tai ainakin pistesysteemin pitäisi olla alakohtainen ja pisteiden tulla niistä aineista, joita ko alaa opiskellessa tarvitaan.
Silloin kun minä pääsin opiskelemaan historiaa, niin alkupisteiden osuus oli 40 % ja pääsykoepisteiden osuus oli 60 %. Alkupisteissa otettiin huomioon 4 parasta yo-ainetta, jotka olivat minulle reaali, äidinkieli, englanti ja pitkä matematiiikka sekä lukion lukuaineiden keskiarvo ja historian arvosana lukion päästötodistuksessa. Tuolloin reaalista sai vain yhden arvosanan, vaikka se oli minun vahvinta osaamistani.
Alkupisteet olivat minulla 35/40 ja pääsykokeista sain 45/60, mikä teki 80/100 ja se riitti 5. sijaan ja 15 pisteen eroon viimeiseksi valittuun. Lisäksi muutama opiskelija valittiin 13 ensimmäisen jälkeen pelkillä pääsykoepisteille riippumatta heidän alkupisteistään.
Vierailija kirjoitti:
Armeijan P kokeessa parhaat tulokset on saanut vuonna 1978 syntynyt ikäluokkaa. Siihen asti tulokset parantui vuodesta toiseen. Tämän jälkeen on ollut alamäki kaikissa kolmessa aihepiirissä mitä testataan (äidinkieli, matematiikka ja loogin päätelykyky).
Jos halutaan parantaa Suomen koulujärjestelmä niin pitää paina reset nappia ja katsoa kriittisesti kaikki ne muutokset mitä on tapahtunut tämän ikäluokan kouluajan jälkeen.
Juuniinvarmaan - tsekkkaas milloin tuo ikäluokka meni armeijaan ja mikä sattumoisin tuli noihin aikoihin mahdolliseksi.
Tunnen ihan liian monta korkeakoulutettua miestä, joiden intin P-koetulos oli niin surkea ettei edes AUKkiin ollut asiaa. Miksiköhän joku tuleva DI/ekonomi on tarkoituksella ottanut kykyihinsä nähden ala-arvoisen, kas siinä kysymys...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä on tietoa ja vastauksia uudistuksesta, käytännössä korkeakouluilla on edelleenkin erittäin suuri valinnanvapaus painotusten ja opiskelijavalinnan suhteen.
Se mikä on käytännössä eniten muutunut:
"Valintakokeilla valitaan opiskelijoita myös vuoden 2020 jälkeen. Todistusvalinta on kuitenkin pääväylä korkeakouluopintoihin, eli hieman yli puolet paikoista täytetään todistusarvosanojen perusteella. Nykyisestä yhteispistevalinnasta, jossa pisteitä saa sekä valintakokeesta että todistuksesta, luovutaan. Valintakokeita kehitetään suuntaan, jossa niihin ei tarvitse valmentautua etukäteen."
Ja ei kannata unohtaa myöskään ensikertalaisuuskiintiön vaikutusta. Nythän monet pitää jopa 3 välivuotta ennen opintoja, koska alaa ei pysty enää myöhemmin vaihtamaan. Eli valinnan pitää mennä kerralla oikein. Sen lisäksi rajoitettu korkeakouluopintotukioikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä
matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.
Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.
Juuri näin. Ja sinne yliopistoon mennään opiskelemaan englantia siksi että opittaisiin englantia, ei siksi että osataan jo englantia. On paljon tärkeämpää osata opiskella kuin osata englantia.
Miksi se oppilas ei ole oppinut jo aikaisemmin hyvin sitä englantia jos kerran on niin älykäs ja hyvä opiskelemaan?
Miten niin ei ole? Mistä olet sellaista saanut päähäsi?
Vastasin sille joka oli sitä mieltä että ei tarvitse osata englantia hyvin opiskellakseen sitä yliopistossa, riittää että on todistanut fiksuutensa oppimalla hyvin matikkaa. Se vain minua siinä ihmetytti että miten niin oppimiskykyinen oppilas oli sitten mennyt koulun läpi oppimatta sitä englantia kun sitä kuitenkin hänelle on ainakin 9 vuotta opetettu.
Edelleen, mistä olet saanut päähäsi että hän ei olisi oppinut englantia hyvin? Mitä jos nyt myös vastaisit siihen kysymykseen, sen sijaan että vastaat sille kysyjälle jotain mikä ei vastaa itse kysymykseen?
Siitä että hän ei ole kirjoittanut englannista hyvää arvosanaa. Muutenhan englantia lukemaan voitaisiin ihan yhtä hyvin katsoa vain englannin arvosanaa jos kerran matikassa hyvät oppivat automaattisesti hyvin myös englantia. Ei sitä matikkaa tarvitsisi sitten enää edes katsoa jos tämä olisi joku automaatti.
Käytännössä englannissa ällän kirjoittavat natiivit, kaksikieliset tai ne jotka on käyneet koulutaipaleensa englanniksi.
Englannissa on kaikkein eniten tunkua hyviin arvosanoihin. Kokeet on myös vinoutuneet jo lukiossa niin, että se loistavakaan osaaminen ei aina auta esim tekstin ymmärryksen kokeessa, knu kokeiden ainoa tehtävä on kikkailla ja karsia.
t. äiti ja ope
Pötyä. Ei noita mainitsemiasi ole läheskään niin paljon kuin on L:n saajia. Ja tunkua hyviin arvosanoihin on kaikissa aineissa ja ihan yhtä lailla matikassa. Useimmilla matikassa L:n kirjoittaneilla on erityinen kiinnostus matikkaan ihan kuin englannin L:n kirjoittaneilla on kiinnostusta ja harrastuneisuutta siihen.
Ei ole pötyä. Ihan yleisessä tiedossa oleva fakta kielten opettajien keskuudessa.
Suvussani on monta kielten opettajaa eivätkä he kyllä ole kanssasi samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Pitkä matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Vain tietty määrä kirjoittajia voi saada vuosittain laudaturin, joten aineesta kuin aineesta sen saa vain pieni joukko. Matematiikka muutoinkaan ei ole sen vaikeampaa tai yhtään mitään muutakaan kuin mikään muukaan aine. Jos sen opetus on heikkoa ja mystifioivaa, se on opetuksen ei opetettavan aineen vika. Vielä lukiossa matematiikka on kuitenkin ihan arkisten ilmiöiden ymmärtämistä, joten sen muuttaminen joksikin metafyysiseksi on ideologinen valinta.
Muutoinkin toki sillä pilkun paikalla on suurimman osan elämässä enemmän merkitystä kuin vaikkapa integraalilaskennalla. Yleissivistys on aiemmin ollut itseisarvo jossa myös sinällään hyödytöntä matematiikkaa opiskellaan, koska se on sivistävää, mutta näemmä aika ajoi sivistyksen ohi. Valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä
matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.
Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.
Juuri näin. Ja sinne yliopistoon mennään opiskelemaan englantia siksi että opittaisiin englantia, ei siksi että osataan jo englantia. On paljon tärkeämpää osata opiskella kuin osata englantia.
Miksi se oppilas ei ole oppinut jo aikaisemmin hyvin sitä englantia jos kerran on niin älykäs ja hyvä opiskelemaan?
Miten niin ei ole? Mistä olet sellaista saanut päähäsi?
Vastasin sille joka oli sitä mieltä että ei tarvitse osata englantia hyvin opiskellakseen sitä yliopistossa, riittää että on todistanut fiksuutensa oppimalla hyvin matikkaa. Se vain minua siinä ihmetytti että miten niin oppimiskykyinen oppilas oli sitten mennyt koulun läpi oppimatta sitä englantia kun sitä kuitenkin hänelle on ainakin 9 vuotta opetettu.
Edelleen, mistä olet saanut päähäsi että hän ei olisi oppinut englantia hyvin? Mitä jos nyt myös vastaisit siihen kysymykseen, sen sijaan että vastaat sille kysyjälle jotain mikä ei vastaa itse kysymykseen?
Siitä että hän ei ole kirjoittanut englannista hyvää arvosanaa. Muutenhan englantia lukemaan voitaisiin ihan yhtä hyvin katsoa vain englannin arvosanaa jos kerran matikassa hyvät oppivat automaattisesti hyvin myös englantia. Ei sitä matikkaa tarvitsisi sitten enää edes katsoa jos tämä olisi joku automaatti.
Käytännössä englannissa ällän kirjoittavat natiivit, kaksikieliset tai ne jotka on käyneet koulutaipaleensa englanniksi.
Englannissa on kaikkein eniten tunkua hyviin arvosanoihin. Kokeet on myös vinoutuneet jo lukiossa niin, että se loistavakaan osaaminen ei aina auta esim tekstin ymmärryksen kokeessa, knu kokeiden ainoa tehtävä on kikkailla ja karsia.
t. äiti ja ope
Pötyä. Ei noita mainitsemiasi ole läheskään niin paljon kuin on L:n saajia. Ja tunkua hyviin arvosanoihin on kaikissa aineissa ja ihan yhtä lailla matikassa. Useimmilla matikassa L:n kirjoittaneilla on erityinen kiinnostus matikkaan ihan kuin englannin L:n kirjoittaneilla on kiinnostusta ja harrastuneisuutta siihen.
Ei ole pötyä. Ihan yleisessä tiedossa oleva fakta kielten opettajien keskuudessa.
Suvussani on monta kielten opettajaa eivätkä he kyllä ole kanssasi samaa mieltä.
Juu, niin varmaan. Onko hekin elämämkoulusta diblominsa saaneita kuten sinä?
En ymmärrä miksei sitten saman tien korvata yo-kirjoituksia G-mat testillä?
Insinöörimafia rulettaa.