Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pääsykokeet takaisin! Mitä tämä pelleily on? "Englannin kieltä opiskelemaan hakenut saa enemmän pisteitä eximiasta pitkässä matematiikassa k...
02.12.2021 |
Mielestäni pääsykokeet olivat reilu peli ja myös vaativat nuorilta jotain. Nykyisin opiskelemaan päästään ylioppilastodistuksella ja toisen asteen arvosanojen keskiarvolla, näin ymmärsin, ja se olisikin itselleni ollut helppo väylä yliopistoon, ei siinä mitään. Liputan silti pääsykokeiden puolesta. Ne karsivat vapaamatkustajat pois.
Mitä mieltä olette yliopistoon pääsyn nykykäytänteistä?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Kielitaitoa pitäisi painottaa enemmän, koska se korreloi yleisälykkyyden kanssa enemmän kuin matematiikka.
No ei korreloi, vaan sen mukaan montaako kieltä kotona on puhuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla jonkunlainen ajatusharha. Englannin laudaturista saa kuitenkin enemmän pisteitä kuin pitkän matikan E:stä. Todella monelle potentiaaliselle englanninopiskelijalle se ällä enkusta on paljon realistisempi vaihtoehto kuin E saati L pitkästä matikasta. Ihmettelen, ovatko ihmiset oikeasti niin typeriä, että valitsevat pitkän matikan vain sen vuoksi, että siitä on mahdollista saada eniten pisteitä? Siis jos omat kyvyt ja taipumukset on selkeästi muissa aineissa.
Kannattaa muistaa, että nyt puhutaan 15-16 vuotiaista lapsista, ei aikuisista. Korkeakoulujen valintapisteoptimointi on käytännössä tehtävä lukion ensimmäisenä vuonna eli silloin, kun usealla nuorella ei vielä ole hajuakaan siitä mitä haluaisi lähteä opiskelemaan. Kun kaikille aloille saa nykyään eniten pisteitä pitkästä matikasta ja fysiikasta, niin tietenkin niitä lähdetään lukemaan. Ja kun lyhyistä kielistä ei saa juuri mitään pisteitä, niin miksi tuhlata niihin aikaansa.
Ongelman juurisyy on se, että valintapisteytyksen ja todistusvalintajärjestelmän ovat luoneet yliopistot yksinomaan omista lähtökohdistaan käsin. He eivät selvästikään ole analysoineet järjestelmän heijastusvaikutusta lukio-opintoihin. Nyt jo näkyy, että tulokset ovat lukioiden ja erityisesti yleissivistävän tavoitteen kannalta huonoja. Mutta koska nämä epäkohdat eivät näy yliopistoissa, heillä ei ole mitään painetta muuttaa järjestelmää. Epäkohtien ikävät seuraukset kasaantuvat nuorten niskaan, mutta professorit pääsevät helpommalla kun heidän ei tarvitse enää tarkistaa niin monia pääsykkoevastauksia.
Kiva niille joilla on dyskalkulia
Lukiossa, jossa opetan noin 90 % uusista opiskelijoista aloittaa pitkällä matikalla. Koska siitä saa eniten pisteitä.
Eka-toka vuoden aikana usein lopetetaan pitkä matikka, mutta silloin ei enää aloiteta uusia kieliä. Lukiomme kielten tarjonta on supistunut ja supistuu lisää. Kielten opettajia on saanut lähteä.
Samaan aikaan 3,5 - 4 vuodessa lukion suorittavien määrä on kolminkertaistunut.
Että oliko hyvä uudistus? Ei ollut kovin monen mielestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaitoa pitäisi painottaa enemmän, koska se korreloi yleisälykkyyden kanssa enemmän kuin matematiikka.
No ei korreloi, vaan sen mukaan montaako kieltä kotona on puhuttu.
Kielitaidolla viittasin myös esimerkiksi pelkkää äidinkielen osaamiseen, ja tutkitusti korreloi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaitoa pitäisi painottaa enemmän, koska se korreloi yleisälykkyyden kanssa enemmän kuin matematiikka.
No ei korreloi, vaan sen mukaan montaako kieltä kotona on puhuttu.
Kielitaidolla viittasin myös esimerkiksi pelkkää äidinkielen osaamiseen, ja tutkitusti korreloi.
No ei muuta kuin linkkejä sitten näihin "yleisälykkyyden" tutkimuksiin ja miten kielitaito siihen korreloi.
Pääsykokeeseen valmistautuessa myös näki kiinnostaako se ala ylipäätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Matikka kertoo etttä opettelet hyvin ulkoa viisaampien höpöhöpöjen tekemiä kaavoja. Tarvitaan kuule se höpöhöpö keksimään se kaava jota sitten voit kopioida.
Matematiikka kertoo kyvystä loogiseen ajatteluun eikä siten ole riippuvainen kaavojen ulkoa opettelusta. Itse olin aikoinani laiska opettelemaan asioita ulkoa ja se näkyi parhaiten juuri matemaattisten aineiden helppona hallintana. Niillä pitkän matematiikan oppilailla, jotka opettelivat kaavoja ym ulkoa, niillä oli vaikeuksia - osa heistä ihmetteli mm minulle ääneen, kun se heidän mielestä oli aivan liian helppoa minulle, joka kuunteli kerran, ymmärsin asian ja sain tenteissä täysiä pisteitä, vaikken päntännyt mitään päähäni.
Toki ennen koetta täytyi nopeasti käydä läpi kaavat, jos niitä piti muistaa. Pari kertaa jouduin johtamaan kaavan kesken kokeen, perustietojen/ymmärryksen kautta, kun menin epähuomiossa kokeesen ilman valmistautumista - en siis ollut merkinnyt kalenteriin.
Ehkä nykyaikana tarkoituksella pyritään saamaan joukkoon myös loogiseen ajatteluun kykeneviä? Ei kaikki loogiseen ajatteluun kykenevät ole kiinnostuneita pelkästään matematiikasta tai fysiikasta, itsekin alalla, jossa looginen ajattelu on keskiössä, muttei suinkaan usein edes se tärkein ominaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
Jos käsityksesi tieteestä on pelkkä matikka tai fysiikka niin saattaisit yllättyä mitä kaikkea yliopistoissa tutkitaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Matikka kertoo etttä opettelet hyvin ulkoa viisaampien höpöhöpöjen tekemiä kaavoja. Tarvitaan kuule se höpöhöpö keksimään se kaava jota sitten voit kopioida.
Matematiikka kertoo kyvystä loogiseen ajatteluun eikä siten ole riippuvainen kaavojen ulkoa opettelusta. Itse olin aikoinani laiska opettelemaan asioita ulkoa ja se näkyi parhaiten juuri matemaattisten aineiden helppona hallintana. Niillä pitkän matematiikan oppilailla, jotka opettelivat kaavoja ym ulkoa, niillä oli vaikeuksia - osa heistä ihmetteli mm minulle ääneen, kun se heidän mielestä oli aivan liian helppoa minulle, joka kuunteli kerran, ymmärsin asian ja sain tenteissä täysiä pisteitä, vaikken päntännyt mitään päähäni.
Toki ennen koetta täytyi nopeasti käydä läpi kaavat, jos niitä piti muistaa. Pari kertaa jouduin johtamaan kaavan kesken kokeen, perustietojen/ymmärryksen kautta, kun menin epähuomiossa kokeesen ilman valmistautumista - en siis ollut merkinnyt kalenteriin.
Ehkä nykyaikana tarkoituksella pyritään saamaan joukkoon myös loogiseen ajatteluun kykeneviä? Ei kaikki loogiseen ajatteluun kykenevät ole kiinnostuneita pelkästään matematiikasta tai fysiikasta, itsekin alalla, jossa looginen ajattelu on keskiössä, muttei suinkaan usein edes se tärkein ominaisuus.
Ei tässä uudistuksessa ole pyritty kuin tekemään mahdollisimman simppeli pisteytyssysteemi jossa maksimipisteet riippuvat aineen lukiokurssien määrästä. Ja matikka sattuu olemaan se josta on eniten kursseja.
Tämä muutos on tehty sen takia, että pääsykokeiden tai taitovaatimusten tarkoitus ei ole testata osaako niitä taitoja itsessään (niitä ollaan menossa vasta opiskelemaan), vaan selvittää opiskelijan opiskelukyky ja motivaatio. Matematiikka on vittumaista ja aikaa vaativaa hommaa. Jos siitä selviää, niin selviää todennäköisesti muistakin opinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin pitkä keskustelu, eikä taida olla yhtään viestiä äidinkielen osaamisesta. Lyhyen matikan tuntimäärällä opiskellaan kahteen täysimittaiseen yo-kokeeseen. Ei ole helppoa, ei todellakaan mennä enää läpi käymällä kirjoittamassa jokin pikku otsikkoaine, niin kuin joskus muinoin. Mutta panostavatko lukio-opiskelijat äikkään, joka on yliopistossa opettavien tuttujeni mukaan kaikkein tärkein opiskeluväline? No eivät, koska pitää paukuttaa niitä mafyke-aineita.
Tuo uudistus on ollut täysi fiasko.
Paljon parempi olisi vaikka palata vanhaan systeemiin.
En itse pidä mitään ensikertalaisten suosimista myöskään mitenkään järkevänä tai oikeudenmukaisena. Menköön ne keillä motivaatio on korkein, oli sitten ensikertalainen tai ei.
Laittais vaikka monivalintakokeen, jos eivät jaksa pitkiä kirjallisia vastauksia arvostella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä taitaa olla jonkunlainen ajatusharha. Englannin laudaturista saa kuitenkin enemmän pisteitä kuin pitkän matikan E:stä. Todella monelle potentiaaliselle englanninopiskelijalle se ällä enkusta on paljon realistisempi vaihtoehto kuin E saati L pitkästä matikasta. Ihmettelen, ovatko ihmiset oikeasti niin typeriä, että valitsevat pitkän matikan vain sen vuoksi, että siitä on mahdollista saada eniten pisteitä? Siis jos omat kyvyt ja taipumukset on selkeästi muissa aineissa.
MIKSI SE MATIKKA ON NIIN TÄRKEÄ KIELEN OPISKELIJALLE?
...
Pääsykoe mittasi loogista päättelykykyä ja kielellistä lahjakkuutta.
Koska se mittaa juuri tuota loogista päättelykykyä, kykyä opiskella ja soveltaa oppimaansa sekä korreloi hyvin vahvasti yleisen älykkyyden kanssa. Nämä ovat niitä tärkeitä alueita ihan minkä tahansa alan opiskelijalle. Se varsinainen aine opitaan sitten siellä yliopistolla.
Mutta esim. humanistisissa tieteissä tarvitaan toisenlaista lahjakkuutta. Esim luovuutta ja taitoa lukea heikkoja signaaleja. Hyvä historioitsija tai lingvisti keksii itse syitä ja seurauksia asioiden suhteen. Keksii uusia näkökulmia. Laatii hypoteesin ja tutkii sitten, onko asia jollakin tavalla vai ei. Ei siinä matikan kaavojen pänttääminen oikein auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä
matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.
Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.
Juuri näin. Ja sinne yliopistoon mennään opiskelemaan englantia siksi että opittaisiin englantia, ei siksi että osataan jo englantia. On paljon tärkeämpää osata opiskella kuin osata englantia.
Miksi se oppilas ei ole oppinut jo aikaisemmin hyvin sitä englantia jos kerran on niin älykäs ja hyvä opiskelemaan?
Miten niin ei ole? Mistä olet sellaista saanut päähäsi?
Vastasin sille joka oli sitä mieltä että ei tarvitse osata englantia hyvin opiskellakseen sitä yliopistossa, riittää että on todistanut fiksuutensa oppimalla hyvin matikkaa. Se vain minua siinä ihmetytti että miten niin oppimiskykyinen oppilas oli sitten mennyt koulun läpi oppimatta sitä englantia kun sitä kuitenkin hänelle on ainakin 9 vuotta opetettu.
Edelleen, mistä olet saanut päähäsi että hän ei olisi oppinut englantia hyvin? Mitä jos nyt myös vastaisit siihen kysymykseen, sen sijaan että vastaat sille kysyjälle jotain mikä ei vastaa itse kysymykseen?
Siitä että hän ei ole kirjoittanut englannista hyvää arvosanaa. Muutenhan englantia lukemaan voitaisiin ihan yhtä hyvin katsoa vain englannin arvosanaa jos kerran matikassa hyvät oppivat automaattisesti hyvin myös englantia. Ei sitä matikkaa tarvitsisi sitten enää edes katsoa jos tämä olisi joku automaatti.
Käytännössä englannissa ällän kirjoittavat natiivit, kaksikieliset tai ne jotka on käyneet koulutaipaleensa englanniksi.
Englannissa on kaikkein eniten tunkua hyviin arvosanoihin. Kokeet on myös vinoutuneet jo lukiossa niin, että se loistavakaan osaaminen ei aina auta esim tekstin ymmärryksen kokeessa, knu kokeiden ainoa tehtävä on kikkailla ja karsia.
t. äiti ja ope
Pötyä. Ei noita mainitsemiasi ole läheskään niin paljon kuin on L:n saajia. Ja tunkua hyviin arvosanoihin on kaikissa aineissa ja ihan yhtä lailla matikassa. Useimmilla matikassa L:n kirjoittaneilla on erityinen kiinnostus matikkaan ihan kuin englannin L:n kirjoittaneilla on kiinnostusta ja harrastuneisuutta siihen.
Ei ole pötyä. Ihan yleisessä tiedossa oleva fakta kielten opettajien keskuudessa.
Hauska fakta: oma lapseni on kaksikielinen ja kirjoitti enkusta ällän helposti jo lukiokakkosella. Hänen kaverinsa taas sai eximian, vaikka äitinsä on englanninkielinen ja poika käynyt Suomessakin englanninkielistä koulua. Eli ei enkun laudatur tosiaan aina ole niin helppo saavuttaa. Kyseessä ihan fiksu poika, mutta kirjoittaminen ehkä ei ole hänen juttunsa ja englannissa pitää jo osata kirjoittaa jonkinlainen ainekin.
Nykyinen enkun yo-koe on kikkailua. Se voi mennä pieleen natiivilla siksi, että hänen kielitaitonsa on liian hyvä ja hän alkaa pohtia sitä kysymystä liikaa, eikä lähde siitä että miettisi minkähän kieron kikan tähän on kokeen laatija lätkäissyt. Eli ne on ne monivalinnat joihin liian hyvän kielitaidon kanssa kompastuu, ei se ns aine aka essee, jossa sallitaan jopa kielivirheitä kunhan tarina on looginen ja ymmärrettävä. Ns. kommunikatiivinen.
Toisaalta ainakin meidän perheessä ja lasten kavereidenkin mukaan on täysin mahdollista saada esim. kuullun ymmärtämisestä täydet pisteet kuuntelematta tekstiä lainkaan. Vaihtoehdot on kuulemma niin yksinkertaisia, että jos ymmärtää luettua tekstiä, saa jo täydet pisteet.
En usko tuollaiseen tarinaan, mutta kyllä, sieltä voi saada loistavia pisteitä surkeallakin kielitaidolla ja epäonnistua hyvällä kielitaidolla. Tuurilla ja todennnäköisyyksiä laskemalla jne.
Juurihan tuossa sanottiin, että täydet pisteet saa hyvällä kielitaidolla. Jos ymmärtää lukemaansa, voi päätellä vastaukset. Kaikki eivät ymmärrä lukemaansa.
Poikani kirjoitti ruotsistakin eximian osaamatta kieltä juuri lainkaan. Oli vaan päätellyt eliminaatiomenetelmällä monivalinnat ja räpeltänyt jonkun lyhyen ulkoaopettelemansa höpinän aineeksi. Tietenkin pitkän ruotsin vaatimustaso on paljon matalampi kuin englannin, mutta silti. Poika puhuu englantia hyvin, kun taas ruotsia ei lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
Alue: Aihe vapaa
No niinhän siellä tehdäänkin.