Pääsykokeet takaisin! Mitä tämä pelleily on? "Englannin kieltä opiskelemaan hakenut saa enemmän pisteitä eximiasta pitkässä matematiikassa k...
Mielestäni pääsykokeet olivat reilu peli ja myös vaativat nuorilta jotain. Nykyisin opiskelemaan päästään ylioppilastodistuksella ja toisen asteen arvosanojen keskiarvolla, näin ymmärsin, ja se olisikin itselleni ollut helppo väylä yliopistoon, ei siinä mitään. Liputan silti pääsykokeiden puolesta. Ne karsivat vapaamatkustajat pois.
Mitä mieltä olette yliopistoon pääsyn nykykäytänteistä?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkä
matematiikka on lähes ainoa oikeasti haastava (=työläs) lukioaine. Katsomalla sen arvosanaa saadaan siis eroja aikaiseksi hakijoiden välille. Helppojen aineiden arvosanoja katsomalla vastaava ei onnistu, koska niissä 10:n tai L:n saaminen onnistuu aika pienellä vaivalla.
Ennen nämä erot saatiin aikaiseksi siten, että edellytettiin pääsykoekirjan ulkoa opettelemista jokaista pilkun paikkaa myöten. Siihen verrattuna pitkä matematiikka on sentään hyödyllistä.
Jostain syystä juuri matikassa pärjäävillä on usein kamala hinku vähätellä muiden aineiden vaativuutta. Moni joka on hyvä matikassa, ei jostain kumman syystä kirjoitakaan vaikka äikästä, englannista tai historiasta L:ää vaikka oman viestinsä mukaan saisi jos vain "viitsisi panostaa". Miksi ei ole viitsinyt kertoo kyllä lähinnä siitä että se työ ei olekaan ihan niin pieni kuin he yrittävät väittää.
Kyllä matematiikassa pärjäävät pärjäävät yleensä myös muissa aineissa. Vaikkapa englannin menestystä indikoi matematiikan menestys paljon voimakkaammin kuin toisinpäin.
Juuri näin. Ja sinne yliopistoon mennään opiskelemaan englantia siksi että opittaisiin englantia, ei siksi että osataan jo englantia. On paljon tärkeämpää osata opiskella kuin osata englantia.
Miksi se oppilas ei ole oppinut jo aikaisemmin hyvin sitä englantia jos kerran on niin älykäs ja hyvä opiskelemaan?
Miten niin ei ole? Mistä olet sellaista saanut päähäsi?
Vastasin sille joka oli sitä mieltä että ei tarvitse osata englantia hyvin opiskellakseen sitä yliopistossa, riittää että on todistanut fiksuutensa oppimalla hyvin matikkaa. Se vain minua siinä ihmetytti että miten niin oppimiskykyinen oppilas oli sitten mennyt koulun läpi oppimatta sitä englantia kun sitä kuitenkin hänelle on ainakin 9 vuotta opetettu.
Edelleen, mistä olet saanut päähäsi että hän ei olisi oppinut englantia hyvin? Mitä jos nyt myös vastaisit siihen kysymykseen, sen sijaan että vastaat sille kysyjälle jotain mikä ei vastaa itse kysymykseen?
Siitä että hän ei ole kirjoittanut englannista hyvää arvosanaa. Muutenhan englantia lukemaan voitaisiin ihan yhtä hyvin katsoa vain englannin arvosanaa jos kerran matikassa hyvät oppivat automaattisesti hyvin myös englantia. Ei sitä matikkaa tarvitsisi sitten enää edes katsoa jos tämä olisi joku automaatti.
Käytännössä englannissa ällän kirjoittavat natiivit, kaksikieliset tai ne jotka on käyneet koulutaipaleensa englanniksi.
Englannissa on kaikkein eniten tunkua hyviin arvosanoihin. Kokeet on myös vinoutuneet jo lukiossa niin, että se loistavakaan osaaminen ei aina auta esim tekstin ymmärryksen kokeessa, knu kokeiden ainoa tehtävä on kikkailla ja karsia.
t. äiti ja ope
Pötyä. Ei noita mainitsemiasi ole läheskään niin paljon kuin on L:n saajia. Ja tunkua hyviin arvosanoihin on kaikissa aineissa ja ihan yhtä lailla matikassa. Useimmilla matikassa L:n kirjoittaneilla on erityinen kiinnostus matikkaan ihan kuin englannin L:n kirjoittaneilla on kiinnostusta ja harrastuneisuutta siihen.
Ei ole pötyä. Ihan yleisessä tiedossa oleva fakta kielten opettajien keskuudessa.
Hauska fakta: oma lapseni on kaksikielinen ja kirjoitti enkusta ällän helposti jo lukiokakkosella. Hänen kaverinsa taas sai eximian, vaikka äitinsä on englanninkielinen ja poika käynyt Suomessakin englanninkielistä koulua. Eli ei enkun laudatur tosiaan aina ole niin helppo saavuttaa. Kyseessä ihan fiksu poika, mutta kirjoittaminen ehkä ei ole hänen juttunsa ja englannissa pitää jo osata kirjoittaa jonkinlainen ainekin.
Nykyinen enkun yo-koe on kikkailua. Se voi mennä pieleen natiivilla siksi, että hänen kielitaitonsa on liian hyvä ja hän alkaa pohtia sitä kysymystä liikaa, eikä lähde siitä että miettisi minkähän kieron kikan tähän on kokeen laatija lätkäissyt. Eli ne on ne monivalinnat joihin liian hyvän kielitaidon kanssa kompastuu, ei se ns aine aka essee, jossa sallitaan jopa kielivirheitä kunhan tarina on looginen ja ymmärrettävä. Ns. kommunikatiivinen.
Toisaalta ainakin meidän perheessä ja lasten kavereidenkin mukaan on täysin mahdollista saada esim. kuullun ymmärtämisestä täydet pisteet kuuntelematta tekstiä lainkaan. Vaihtoehdot on kuulemma niin yksinkertaisia, että jos ymmärtää luettua tekstiä, saa jo täydet pisteet.
No ei kyllä todellakaan ole mahdollista. Kuullun ymmärtämisestä on todella iso osuus yo-kokeesta ja juuri kuullun ymmärtämisessä vastausvaihtoehdoissa on paljon "kikkailua" ja nykyään myös paljon tehtäviä, joissa pitää kuunnella äänenpäinoja ja valita esim. kohteliain vastaus (tässä on helppo tehdä virhe, sillä kohteliain äänenpaino ja kohteliain sanamuoto eivät aina ole yhtenevät). Osaan tehtävistä pitää myös ihan itse kirjoittaa vastaus kysymykseen, joka on aika vaikeaa jos ei ole ollenkaan kuunnellut koko tehtävää. Olen iltalukiolainen ja menossa keväällä kolmannen kerran uusimaan englannin, viimeksi jäi kahden pisteen väliin laudaturista, joten kokemusta kokeista löytyy täältäkin.
Noskill zeromotiklovnit saadaan karsittua matikalla.
Plus lukiomatikka on JÄRKYTTÄVÄN HELPPOA.
Jos et osaa, ei tartte olla asiaa yliopistoon. Sanotaan vaikka näin, että mulla on noin nollan pointsin rispektit jotain myyntimiehen levelillä operoivaa lakijunttia kohtaan…
…onneks heilläkin on kynnyksenä matikka.
Niille muille on sit käyttöä elisan shopiteissa 🙂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sitä pelleilyä että siitä pitkästä matikasta tehtiin avain kaikkeen.
Oikeustieteelliseen saa myös mm pitkästä fysiikasta enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista...
Matikka ja fysiikka osoittavat ahkeruutta ja ajattelemisen jonkinmoista hallitsemista, osaamista.
Yhteiskuntaoppi taitaa olla niitä höpöhöpöaineita, joissa mennään ties minkä muodin mukaan.
Menepä insinöörin kanssa keskustelemaan vaikka taiteesta 🤣
Ja mites se mahtaa liittyä tieteisiin, joita varten yliopistot kuitenkin ovat olemassa?
No siten, että humanistisessa tiedekunnassa on sellaisia oppiaineita, kuten yleinen kirjallisuutiede, ranskan kieli ja kulttuuri, taidehistoria, musiikkitiede, teatteritiede, estetiikka jne.
eri
ja elokuvatutkimus, kulttuurintutkimus, museologia....
…ja noilla ei ole mitään tekemistä taiteen kanssa. Yst.terv. taikkilaine ja polilaine
Vierailija kirjoitti:
YO-todistusvalinta on hyvä ratkaisu, mutta painotukset ovat aivan väärin. Jos hakee opiskelemaan kieliä, niin tietysti suurin painoarvo pitää olla niillä kielten arvosanoilla, ei matematiikalla ja fysiikalla. Ihan järjetöntä, että kielellisesti lahjakkaan pitää haaskata aikaansa pitkään matematiikkaan, kun voisi valita lyhyen matikan ja keskittyä niiden kielten opiskeluun. On myös outoa, että uskonnosta saa oikiksen haussa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista.
Tarvitaan vain pisteytyksen uudelleen kalibrointia.
Huoh…tsekkaas joskus kielitiedettä. Ymmärrät sitten sen, miksi matematiikkaa.
Tai, ylipäänsä, yhtään mitään tiedettä.
Yliopisto ei tosiaan ole mikään päiväkoti, jossa vaikkapa kieltenopiskelijat harjoittelevat rivissä enkunfraaseja…
Nimenomaan paras. Supertollo.