Oletko sinä/perheesi "salaa" köyhä?
Minä ja mieheni ollaan molemmat yliopiston maistereita ja ihan hyvässä työssä. Palkka vain surkea, alle 3000e molemmilla, eikä tule paljoa nousemaan. Työ siis ns.naisten alaa molemmilla.
Meillä on pieni, mutta kiva uudiskohde, missä asutaan kahden lapsen kanssa. Lapsills yhdet hintavat harrastukset, jotka ovat itse valinneet. Auto on muutanan tonnin rytky, sillä kuljemme kaikki matkat pyörillä koko perhe.
Kotimme on sisustettu meidän silmäämme nätiksi. Löytyy kestäviä ja laadukkaita pintoja ja huonekaluja. Tavaraa on vähän, mutta kaikki tarkkaan harkittuja. Vaatteet ostamme lapsille uutena, mutta ne siirtyvät isolta pienemmälle. Tarpeettomat myyn heti eteenpäin.
Elämämme näyttää päällisin puolin olevan ihan hyvää ja keskiluokkaista. Silti tuntuu että kaikki rahat menevät asunnon lyhentämiseen, pakollisiin laskuihin (ei mihinkään velkoihin yms omiin hölmöyksiin) ja lasten pakollisiin hankintoihin ja harrastuksiin. Noh, ruokaankin menee kauheasti rahaa vaikka kaiken teemmekin itse. Joka kuukausi tilit ihan nollilla. Kukaan ei sitä arvaisi meistä, enkä koskaan sitä kehtaa kenellekkään sanoa. Monet kahvila/ravintolatapaamiset ystävien kanssa olen joutunut perua kun ei köyhällä ole varaa sellaisiin luksuksiin.
Onko muita samanlaisia?
Kommentit (446)
Vierailija kirjoitti:
Mulla on päinvastoin kuin ap:llä, olen salaa rikas. Omaisuuteni arvo on yli 2 miljoonaa, pääomatuloja saan jotain 70-80 tonnia vuodessa. Olen keskipalkkainen kunnan konttorirotta, asun vuokralla ja elän muutenkin aika vaatimattomasti.
Eikö yhteistulot näy jo iltapäivälehtien verotiedoissa? Miten voit olla salaa rikas sitten?
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani kirkastuu Suomen keskiluokan ongelma: Ansaitsen kuukaudessa 5700 euroa, josta jää käteen 3400 euroa. En siis valita, tiedän olevani hyvätuloinen, mutta tästä näette miten paljon verottaja ja muut leikkaavat välistä. Ansaitsemastani kuukausipalkasta vaan häviää 2300 euroa joka ikinen kuukausi.
Tiedän, että hyvinvointivaltion mahdollistaminen maksaa meille kaikille ja kannatan lämpimästi koululaitostamme, terveydenhuoltoa, infrastruktuurin ylläpitoa ym hyvinvointivaltion ilmentymiä, mutta pakostakin mietin, että voisinko silti saada pitää omasta kuukausipalkastani vähän enemmän itse.
Kyllähän tuo pitäisi muuttaa sillä tavalla että saisit palkkaa tuon 2300€. On ihan typerää väittää että saisit 3400€, koska se ei ole todellinen palkkasi. Veroja pitää ilman muuta maksaa, mutta sinunkaltaisillesi olisi hyvä jos kerrottaisiin palkan olevan se mitä se on verojen jälkeen, koska teillä ei pää tahdo kestää sitä että suomalainen yhteiskuntamalli maksaa. Olisi paljon hellävaraisempaa ketoa että palkka on se mitä verojen jälkeen läteen jää, ei aiheuttaisi vaihan puuski aj tunnetta että palkasta otetaan jotain pois.
Eihän tuo ole köyhyyttä. Me molemmat tienaamme miehen kanssa 1900e/kk ja asumme todella kivassa kaksiossa pk seudulla 780€/kk. Tuntuu että ihan herroiksi saa elellä, rahaakin jää säästöön vaikka wolttaisin parikolme kertaa viikossa. En todellakaan voi laskea tätä köyhyydeksi vaikka pienituloisia ollaan. Oikean köyhyyden olen kokenut kun jonkun aikaan elin toimeentulotuella.
Menot pitää suhteuttaa tuloihin, teillä vissiin liian kalliit asumiskustannukset.
Meillä on koulutuksen, uran ja elämäntilanteen kanssa aivan samanlainen tilanne. Meistäkin molemmat ovat maistereita, naisvaltaisilla (melko pienipalkkaisilla) aloilla. Palkat eivät juuri tästä voi parantua, ja ovat samaa tasoa kuin ap:lla. Perhettä on tullut, kaksi lasta.
Sen sijaan voisin sanoa, että me olemme ennemminkin salaa varakkaita.
Jotenkin rahaa tuntuu jäävän aina säästöön, joten sitä on sijoiteltu. Meillä on OKT, josta laina on lähes maksettu (noin 5000€ jäljellä). Lisäksi kesämökki. Sitten ollaan hommattu 2 kpl sijoitusasuntoja, joissa on vuokralaiset.
On päätetty, että kun ensi vuoden alkupuolella saadaan talolaina maksettua, säästetään hiukan rempparahaa (uusitaan muutama ikkuna) ja sen jälkeen aletaan etsimään mahdollisesti kolmatta sijoitusasuntoa, tai vaihtoehtoisesti panostetaan isommin osakkeisiin/rahastoihin.
Aloitus on köyhien pilkkaamista.
Sanon tämän kahden lapseni kanssa elävänä johtajana, jolla on hyvä palkka. Olen itse köyhästä perheestä.
Pitäkää oikeasti varanne tuon asenteen kanssa, voi se köyhyys joskus vielä vaikka iskeä.
En esitä köyhää tai rikasta, vaan elän omaa elämää ja viis välitän, mitä muut ajattelevat.
Elän tavallista vaatimatonta elämää, mieluimmin nuukaillen ja teen sen ihan ympäristö syistä, enkä halua kuormittaa luontoa, omalla kulutuksellani.
Varallusuuteni on kiinni kodissani, sijoitusasunnoissa ja metsässä, eikä niistä revitä rahaa kulutukseen, päinvastoin omistaminen maksaa ja lisäkuluja tulee ja eikä ylimääräistä käyttörahaa edes ole, vaan aina löytyy jotakin rahan reikää sijoitusten arvon säilyttämisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ymmärrä mihin ihmisten rahat menevät, meillä nettotulot 5500e kk, on 2 lasta, 2 autoa ja omakotitalo. Lapset harrastavat ja joka kuukausi jää yli tonni säästöön ihan pihistelemättä. Matkusteluun säästyy rahaa jne.
Et asu Helsingissä. Netto enemmän kuin teillä, kaksi lasta eikä rahaa mihinkään. Käydään kyllä uimassa, harrastetaan, käydään leffoissa, teattereissa, hoplopissa, jne. Pidän näitä ihan normaaliin arkeen kuuluvina asioina. Mitään ei jää käteen.
Niin, "pidän näitä ihan normaaliin arkeen kuuluvina asioina". Ongelma onkin siinä mielikuvassa, mihin sinulla "pitäisi" omasta mielestäsi olla varaa noilla tuloilla. Jos mitään ei jää käteen, sinulla ei ole varaa noihin. Oikeasti teatteriliput ei ole mitään halpoja, ja neljä henkeä elokuviin on äkkiä viisikymppiä mennyt. Muutkin lapsiperheet pitää leffailtoja kotona, ja vanhemmat käy ehkä pikkujouluaikaan teatterissa. Hoplopin sijasta käydään pyöräilemässä, ja synttärit pidetään kotona ja ostetaan limut Lidlistä. Se on myös ihan "normaalia arkea" lapsiperheessä, ja ihan hyvää sellaista.
Kannattaa joskus laskea, paljonko noista huveista kertyy vuositasolla, ja miettiä että jos sen olisi säästänyt.
Ap, olen ollut samankaltaisessa tilanteessa kymmenen vuotta sitten ja se oli kamalaa. Suosittelen lukemaan Alexander von Schönburgin ”Tyylikkään köyhäilyn taito” (Hän on siis itse kokenut köyhtymisen työttömyyden myötä, vaikka onkin varakkaasta aatelissuvusta). Mulla se kirja todella avasi silmät ja aloin tarkastella elämäämme ja valintojamme kriittisemmin. Muutimme perheessä monia asioita sen jälkeen. Nykyään on ollut jo monta vuotta kunnon puskuri tilillä, koska en enää koskaan halua olla siinä ahdistavassa tilanteessa kuitenkin verrattuna moniin muihin oikeasti hyvätuloisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ehkä sitten päinvastoin, salaa "rikkaita". Tai no ei rikkaita mutta hyvätuloisia. En usko että monikaan arvaa miten hyvä tulot meidän perheellä yhteensä on nykyään, kun ei sitä ehkä mistään ulospäin näe.
Mulla sama. Ärsyttää, kun esimerkiksi lääkäri usein luulee että olen toimeentulotuen saaja ja sen takia tai luoja tietää mistä syystä esimerkiksi pistetään reseptille lääkkeitä, jotka ovat käsikaupassa halvempia. Asun halvasti, en käy töissä enkä pue mitään erityistä, kampaajallakaan en ole viitsinyt käydä vähään aikaan. En ole rikas, mutta kun minua usein luullaan peräti sossun asiakkaaksi....
Mulla vähän sama tilanne. Oikeastaan huvittaa. Olen eläkkeellä ja asun velattomassa ok-talossa ja eläkettä tulee kolmisen tonnia netto. Köyhäksi luullaan kun on kasvimaa ja säilön kaiken mikä mahdollista, leivon leivät itse, ostan aina laadukkaita ruokatarvikkeita ja vaatteita harvoin kun ei kiinnosta. Autokin on yli 10 v. wanha mutta hyvässä kunnossa. Olen erinomaisen tyytyväinen elämääni eläkkeellä ja rahaa jää joka kk runsas tonni sijoitettavaksi. Köyhäksi luullaan ja säälitellään.
Aika huvittavaa. Mitä varten niitä rahoja sijoittelet, jos et aio niistä nauttia?
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen ollut samankaltaisessa tilanteessa kymmenen vuotta sitten ja se oli kamalaa. Suosittelen lukemaan Alexander von Schönburgin ”Tyylikkään köyhäilyn taito” (Hän on siis itse kokenut köyhtymisen työttömyyden myötä, vaikka onkin varakkaasta aatelissuvusta). Mulla se kirja todella avasi silmät ja aloin tarkastella elämäämme ja valintojamme kriittisemmin. Muutimme perheessä monia asioita sen jälkeen. Nykyään on ollut jo monta vuotta kunnon puskuri tilillä, koska en enää koskaan halua olla siinä ahdistavassa tilanteessa kuitenkin verrattuna moniin muihin oikeasti hyvätuloisena.
Minusta tää kirja oli surkea, olen pienituloisesta perheestä ja tottunut venyttämään senttiä. Ei siis kertakaikkiaan mitään sellaista mitä tuosta kirjasta oppisi.
Vierailija kirjoitti:
En esitä köyhää tai rikasta, vaan elän omaa elämää ja viis välitän, mitä muut ajattelevat.
Elän tavallista vaatimatonta elämää, mieluimmin nuukaillen ja teen sen ihan ympäristö syistä, enkä halua kuormittaa luontoa, omalla kulutuksellani.
Varallusuuteni on kiinni kodissani, sijoitusasunnoissa ja metsässä, eikä niistä revitä rahaa kulutukseen, päinvastoin omistaminen maksaa ja lisäkuluja tulee ja eikä ylimääräistä käyttörahaa edes ole, vaan aina löytyy jotakin rahan reikää sijoitusten arvon säilyttämisissä.
Täysin ääliömäistä. Toisaalta leveilet, ettet halua kuormittaa luontoa mutta todennäköisesti sijoitat ympäristöä ja ihmisiä hyväksikäyttäviin yrityksiin. Ihmisen ahneudella ei ole ääriä vaikka mitään emme saa mukaan tästä elämän täyttävästä omaisuuden haalimisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ehkä sitten päinvastoin, salaa "rikkaita". Tai no ei rikkaita mutta hyvätuloisia. En usko että monikaan arvaa miten hyvä tulot meidän perheellä yhteensä on nykyään, kun ei sitä ehkä mistään ulospäin näe.
Mulla sama. Ärsyttää, kun esimerkiksi lääkäri usein luulee että olen toimeentulotuen saaja ja sen takia tai luoja tietää mistä syystä esimerkiksi pistetään reseptille lääkkeitä, jotka ovat käsikaupassa halvempia. Asun halvasti, en käy töissä enkä pue mitään erityistä, kampaajallakaan en ole viitsinyt käydä vähään aikaan. En ole rikas, mutta kun minua usein luullaan peräti sossun asiakkaaksi....
Mulla vähän sama tilanne. Oikeastaan huvittaa. Olen eläkkeellä ja asun velattomassa ok-talossa ja eläkettä tulee kolmisen tonnia netto. Köyhäksi luullaan kun on kasvimaa ja säilön kaiken mikä mahdollista, leivon leivät itse, ostan aina laadukkaita ruokatarvikkeita ja vaatteita harvoin kun ei kiinnosta. Autokin on yli 10 v. wanha mutta hyvässä kunnossa. Olen erinomaisen tyytyväinen elämääni eläkkeellä ja rahaa jää joka kk runsas tonni sijoitettavaksi. Köyhäksi luullaan ja säälitellään.
Aika huvittavaa. Mitä varten niitä rahoja sijoittelet, jos et aio niistä nauttia?
Nautin jokaisesta päivästäni, ei siihen paljon rahaa tarvita. Ennen koronaa vielä ehdin matkustella eläkkeellä ollessani monet vuodet. Iäkkäämmäksi tullessa kiinnostaa yhä vähemmän matkustelu ja koronakin on esto. Nautin jopa siitä että hankin uuden oven kellariin parilla tonnilla, nautin siitä ettei tarvitse miettiä onko rahaa vai ei kuten monen eläkeläisen on pakko tehdä. Sinun mielestäsikö pitäisi jättää sijoittamatta eläkeläisenä ja pitää rahat käyttötilillä? Mitäs sitten jos eräänä päivänä tarvitsen siivoojaa, puutarhuria ym. apua jokapäiväiseen elämääni? Silloin pitää olla rahaa jolla maksaa palvelut. Olen N71 ja nyt 12 vuotta eläkkeellä.
Olen salaa "hyvin toimeentuleva", mutta minun ei tarvitse pröystäillä tai näyttää sitä päällepäin. Säästöjä on n. 60 000€ ja yksi maksettu sijoituskaksio, joka tuottaa vuokratuloa jonkun verran koko ajan. Toki lainaakin on nykyisestä asunnosta melkein 50 000€ minun osuus, mutta sitähän tässä lyhennellään pikkuhiljaa pois.
Taas se tuli todistettua ettei siellä yliopistossakaan mitään järjen jättiläisiä ole. Ihmettelen aina miten sinne tuollaiset ihmiset pääsee, ettei ole minkäänlaista laskutaitoa eikä taloushallintaa.
Keskiluokan elämä on kallista.
Olen itse yh ja käteen jää kk-palkasta (sis. lapsilisät) 3 700€. Asun pk-seudun ulkopuolella mutta silti kaikki menee eikä säästöön jää. Lapset (2 kpl) ala-asteella. Asumme kolmiossa eli ei ole hulppeaa, asumistakin kalliimmaksi tulee autoilu näillä veroilla ja bensan hinnoilla. Työmatkoja ei voi jättää ajamatta. Harrastukset, vaatteet - kaikki maksaa. Mitään ulkona syömistä ei voi todellakaan harrastaa.
Verotus on tarpeellinen tapa rahoittaa hyvinvointiyhteiskunta, mutta intersektionaalista feminismiä ja YLE:n wokemölinöitä en haluaisi maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen ollut samankaltaisessa tilanteessa kymmenen vuotta sitten ja se oli kamalaa. Suosittelen lukemaan Alexander von Schönburgin ”Tyylikkään köyhäilyn taito” (Hän on siis itse kokenut köyhtymisen työttömyyden myötä, vaikka onkin varakkaasta aatelissuvusta). Mulla se kirja todella avasi silmät ja aloin tarkastella elämäämme ja valintojamme kriittisemmin. Muutimme perheessä monia asioita sen jälkeen. Nykyään on ollut jo monta vuotta kunnon puskuri tilillä, koska en enää koskaan halua olla siinä ahdistavassa tilanteessa kuitenkin verrattuna moniin muihin oikeasti hyvätuloisena.
Minusta tää kirja oli surkea, olen pienituloisesta perheestä ja tottunut venyttämään senttiä. Ei siis kertakaikkiaan mitään sellaista mitä tuosta kirjasta oppisi.
Ymmärrän hyvin, että joillekin opit ovat menneet aiemmin perille kuin toisille. Silti minusta vaikutti, että ap:lle se kirja saattaisi olla ihan hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En esitä köyhää tai rikasta, vaan elän omaa elämää ja viis välitän, mitä muut ajattelevat.
Elän tavallista vaatimatonta elämää, mieluimmin nuukaillen ja teen sen ihan ympäristö syistä, enkä halua kuormittaa luontoa, omalla kulutuksellani.
Varallusuuteni on kiinni kodissani, sijoitusasunnoissa ja metsässä, eikä niistä revitä rahaa kulutukseen, päinvastoin omistaminen maksaa ja lisäkuluja tulee ja eikä ylimääräistä käyttörahaa edes ole, vaan aina löytyy jotakin rahan reikää sijoitusten arvon säilyttämisissä.
Täysin ääliömäistä. Toisaalta leveilet, ettet halua kuormittaa luontoa mutta todennäköisesti sijoitat ympäristöä ja ihmisiä hyväksikäyttäviin yrityksiin. Ihmisen ahneudella ei ole ääriä vaikka mitään emme saa mukaan tästä elämän täyttävästä omaisuuden haalimisesta.
Todennäköisesti? Eli keksit tarinan omasta päästäsi ja suutut siitä, ilman mitään tietoa miten tuo kirjoittaja oikeasti rahansa sijoittaa. Onko kovin järkevää pahoittaa omaa mieltään tuolla tavalla. Eettinen sijoittaminen on nykyään pinnalla ja löytyy paljon ihmisiä jotka sijoittavat nimenomaan ympäristö- ja ihmisoikeusasiat huomioitiin yrityksiin.
Vierailija kirjoitti:
Taas se tuli todistettua ettei siellä yliopistossakaan mitään järjen jättiläisiä ole. Ihmettelen aina miten sinne tuollaiset ihmiset pääsee, ettei ole minkäänlaista laskutaitoa eikä taloushallintaa.
Voi tulla yllätyksenä, mutta yliopistossa opiskelee kyllä ihan vain ihmisiä, eikä mitään joka alan erikoisasiantuntijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ehkä sitten päinvastoin, salaa "rikkaita". Tai no ei rikkaita mutta hyvätuloisia. En usko että monikaan arvaa miten hyvä tulot meidän perheellä yhteensä on nykyään, kun ei sitä ehkä mistään ulospäin näe.
Mulla sama. Ärsyttää, kun esimerkiksi lääkäri usein luulee että olen toimeentulotuen saaja ja sen takia tai luoja tietää mistä syystä esimerkiksi pistetään reseptille lääkkeitä, jotka ovat käsikaupassa halvempia. Asun halvasti, en käy töissä enkä pue mitään erityistä, kampaajallakaan en ole viitsinyt käydä vähään aikaan. En ole rikas, mutta kun minua usein luullaan peräti sossun asiakkaaksi....
Mulla vähän sama tilanne. Oikeastaan huvittaa. Olen eläkkeellä ja asun velattomassa ok-talossa ja eläkettä tulee kolmisen tonnia netto. Köyhäksi luullaan kun on kasvimaa ja säilön kaiken mikä mahdollista, leivon leivät itse, ostan aina laadukkaita ruokatarvikkeita ja vaatteita harvoin kun ei kiinnosta. Autokin on yli 10 v. wanha mutta hyvässä kunnossa. Olen erinomaisen tyytyväinen elämääni eläkkeellä ja rahaa jää joka kk runsas tonni sijoitettavaksi. Köyhäksi luullaan ja säälitellään.
Aika huvittavaa. Mitä varten niitä rahoja sijoittelet, jos et aio niistä nauttia?
Oon ihmetellyt samaa. Meillä on 3 lasta. Periaatteessa jokainen lapsista voisi jäädä työttömiksi samantien.
Sitä ei osaa käyttää rahaa. Matkustetaan halpislentoyhtiöillä, käytetään ystävän lomaosaketta ( josta tietenkin maksetaan ), auto on yli 20 v vanha.
Ostettiin autotalliosake, maksetaan siitä vastiketta 70 e kk plus osake.
Esim merkkilaukun ostaminen olisi sangen outoa.
Saako kysyä että mihin se varallisuus sitten laitettiin, kun kerran varakkaita oltiin, mutta missään se ei näkynyt? ;D Jäi vaivaamaan!
Mieheni sai kyläl myös välillä kuulla että ei nyt ole varaa kun oli juuri lainan lyhennys. Lyhensivät lainaa 4000€/kk.