Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko sinä/perheesi "salaa" köyhä?
30.11.2021 |
Minä ja mieheni ollaan molemmat yliopiston maistereita ja ihan hyvässä työssä. Palkka vain surkea, alle 3000e molemmilla, eikä tule paljoa nousemaan. Työ siis ns.naisten alaa molemmilla.
Meillä on pieni, mutta kiva uudiskohde, missä asutaan kahden lapsen kanssa. Lapsills yhdet hintavat harrastukset, jotka ovat itse valinneet. Auto on muutanan tonnin rytky, sillä kuljemme kaikki matkat pyörillä koko perhe.
Kotimme on sisustettu meidän silmäämme nätiksi. Löytyy kestäviä ja laadukkaita pintoja ja huonekaluja. Tavaraa on vähän, mutta kaikki tarkkaan harkittuja. Vaatteet ostamme lapsille uutena, mutta ne siirtyvät isolta pienemmälle. Tarpeettomat myyn heti eteenpäin.
Elämämme näyttää päällisin puolin olevan ihan hyvää ja keskiluokkaista. Silti tuntuu että kaikki rahat menevät asunnon lyhentämiseen, pakollisiin laskuihin (ei mihinkään velkoihin yms omiin hölmöyksiin) ja lasten pakollisiin hankintoihin ja harrastuksiin. Noh, ruokaankin menee kauheasti rahaa vaikka kaiken teemmekin itse. Joka kuukausi tilit ihan nollilla. Kukaan ei sitä arvaisi meistä, enkä koskaan sitä kehtaa kenellekkään sanoa. Monet kahvila/ravintolatapaamiset ystävien kanssa olen joutunut perua kun ei köyhällä ole varaa sellaisiin luksuksiin.
Onko muita samanlaisia?
Kommentit (446)
Aivan oma valinta. Tienaan 6500 euroa kuukaudessa ja kuukausimenot alle 1000 euroa kuussa. Lapsi perheellä luonnollisesti enemmän menoja, mutta jos joskus mulla on lapsia, niin kyllä mä hyödyntäisin kirppareita tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jos kuka olen salaa köyhä.
Asun hienossa "kovanrahan" rivariyhtiössä vuokralla MUTTA siitä ei tiedä, kuin taloyhtiön osakkaat ja hekin luulee, että pappa betalar, koska sama sukunimi, vaikka emme ole mitään sukua.
Olen 3 lapsen yh. Saan as. tukea, on maksusitoumus tk:hon ja apteekkiin reseptilääkkeisiimme ja lisäksi saan harkinnanvaraista niinä kuukausina, kun tulee sähkölasku...
Olen kuntoutustuella peruspäivärahalla mutta se ei ulospäin näy.
Ajan ulkomaankomennuksella olevan veljeni uudenkarhealla tila-autolla, lapseni käyvät kallista yksityiskoulua vapaaoppilaina ja näyttää tosi hienolta, kun aamulla kurvaamme hienolla autollamme liikenteeseen.
Korona aika on ollut mukava piristys, kun ei ole tarvinnut viettää aikaa kirjastossa tai Sipoonkorvessa marjassa ja sienessä, vaan on voinut tehdä "etätöitä" kotoa käsin.
Tosin, aika paljon aikaa menee kirppareita kiertäessä ja leipäjonoissa.
Sieltä löytää merkkikamaa, jota voi diilata eteenpäin.
Pari vuotta sitten tulin aidon YSL:n matkalaukun kanssa ja naapurineukko tuli rageemaan, että taasko matkalle ja aito YSL, kun ei tavallinen riitä. Mistäs toi on hankittu. No eihän siihen voi vastata kuin: en enää muista.
Niin ja kylpylöissä käydään SOSIAALILOMILLA. Mutta näyttää sekin hienolta, kun pakkaudutaan hienoon tila-autoomme ja hurautetaan Kuusamon Tropiikkiin hiihtolomalle... Onneksi siellä on täysihoito, sillä muuten ei riittäisi rahat bensoihin..
Jos joku tajuaisi tsekata mun verotiedot, niin paljastuisi että mun tulot on alle 15000€ vuodessa...
Jopa lasteni isä (joka ei maksa elareita) luulee, että ryvemme rahassa. Hänelle lähtee jokaisesta lomakohteesta kortti ja kuvia ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on päinvastoin kuin ap:llä, olen salaa rikas. Omaisuuteni arvo on yli 2 miljoonaa, pääomatuloja saan jotain 70-80 tonnia vuodessa. Olen keskipalkkainen kunnan konttorirotta, asun vuokralla ja elän muutenkin aika vaatimattomasti.
Miksi ihmeessä käyt edelleen töissä?
Tai miksi ihmeessä asut vuokralla?
Olen ollut tähän asti aina määräaikaisissa töissä eri puolilla Suomea. Nyt viime vuonna tämä nykyinen työni vakinaistettiin. Olen siis ollut aiemminkin samassa paikassa pätkätöissä, joten kaverit on jo pitemmältä ajalta. Mutta siis nyt kyllä voisin ostaa omankin, kun tuskin ihan pian minnekään muutan. Toisaalta minulla kävi hyvä tuuri vuokra-asunnon suhteen. Jos ostaisin tämän nykyisen kotini, joutuisin maksamaan varmaan puoli miljoonaa, vuokra on kuitenkin vain alun toista tonnia kuussa. Olen laskenut, että saan parempaa tuottoa rahoilleni muissa sijoituksissa kuin asunnossa.
Me elettiin pitkään kahdella tohtorikoulutettavan palkalla (n. 1900€/kk netto). Meillä on kolme pientä lasta ja silti saimme säästettyä tonnin kuukaudessa. Ei asuttu kovin kalliisti eikä hienosti vaan lähiökerrostalossa, matkattiin kaikkialle pyörällä ja ulkona ei syöty koskaan, lapset harrasti muskaria ja uintia. Kyllä sitä muutaman vuoden jaksoi, mutta ymmärrän, ettei se ole vaihtoehto vuosikymmeniksi. Kun lapset kasvaa myös menot kasvavat.
Nyt kun tulot ovat parin viime vuoden aikana nousseet, olen huomannut samalla miten helppoa sitä omaa budjettia on kasvattaa ihan huomaamatta. En ole kuitenkaan ihan varma, onko meidän elämänlaatu tästä suuremmin parantunut, joten siinä mielessä kai vähän turhaa kulutusta. Mutta myös ympäristön paine kuluttamiseen on ihan toista luokkaa kuin aiemmin: miksi teillä ei ole parempia huonekaluja, miksi teillä ei ole autoa, miksette matkusta kauemmas lomille jne.?
Kuten monet täällä ovatkin kirjoittaneet, kannattaa pohtia, mitkä asiat tuovat teille iloa ja pitää niistä kiinni. Teillä on riittävästi tuloja mukavaan elämään, vaikka laina olisi isokin. Kaikkeen ei toki riitä mutta uskoisin, että teidän perheelle tärkeisiin asioihin varmasti. Sitten voitte olla ihan julkisesti onnellisia, koska olette löytäneet sen jutun, mikä tekee juuri teidän elämästä parasta teille.
Miksi pitää nykyään köyhyyttä häpeillä? Perheeni on (ja minä) aina ollut köyhä. Vain toinen vanhempi kävi töissä verojen ja muiden jälkeen käteen jäi 1000e ja minulla on 3 sisarusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä olla salaa köyhä. Sehän on kädestä suuhun tai yli varojen elämistä noin suomeksi sanottuna.
Meillä on molemmilla noin 3500€ brutto, mutta varmaan ollaan ”salaa varakkaita”. Näytetään siis varmaan ulospäin muiden mielestä köyhiltä. Lapsella tosin on todella kallis harrastus, mutta ei sen hintaa moni tiedä. Tuntuisi jotenkin älyttömältä ja ahdistavalta näyttää ulospäin rikkaalta, jos kuitenkin olisi aina kuukauden lopussa tili tyhjä.
Meillä menee 600-1000€ kuussa säästöön.
EN ole salaa köyhä kun olen Mutta , En niin köyhä kun Afrikassa eikä kukaan muukaan täällä Suomessa että podettaisiin nälänhädästä Luojan kiitos!
Mutta on tuhansia vähä varasia ihmisiä täälläkin eikä se oo heidän syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen keskituloinen, kirppistelen ja dyykkaan. Lapsen harrastukset puoli-ilmaisia. Rahaa säästyy sijoittamiseen ja huvituksiin.
Annanpa ilmaisen vinkin. Lainaa kirjastosta joko kirja nimeltä Rich dad, poor dad TAI kassavirtakvadrantti.
Näissä molemmissa opetetaan varakkaan ja köyhän ero, ja se on yksinkertaisesti se että rikkaat käyttävät rahaa asioihin, jotka tuottavat heille lisää rahaa - ostavat sijoitusasuntoja, osakkeita jne.
"Köyhät" taas käyttävät rahansa asioihin, jotka pahimmassa tapauksessa vievät lisää rahaa - autoihin, moottorikelkkoihin, kalliisiin asuntoihin joissa on isot asumiskulut, kesämökkeihin.
Ero kassavirrassa on melko iso pitkällä aikavälillä, kun toisen rahat lisääntyvät, ja toinen kamppailee sen kanssa miten saisi kaikki kuukausittaiset kulunsa maksettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienellä palkalla eletään ja sen tietää kaikki läheiset ystävät ja perhe. Vuosien aikana olen kuitenkin hommannut kalliimpia vaatteita, jotka ulospäin saattaa luoda parempituloisen mielikuvan. En nyt tarkoita mitään Vuittonin laukkuja tms. vaan ihan ns. merkittömiä vaatteita. Toivottavasti joku saa tästä kiinni. Hinnat ovat aina vähän kirpaisseet, mutta hyvin on vuosia pitänyt ja tehnyt voittoa. Eipähän tarvitse olla ostamassa tietyin väliajoin uusia vaatteita ja kenkiä. Perus markettivaatteet, kun tuppaavat hajoamaan ja väljähtämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on päinvastoin kuin ap:llä, olen salaa rikas. Omaisuuteni arvo on yli 2 miljoonaa, pääomatuloja saan jotain 70-80 tonnia vuodessa. Olen keskipalkkainen kunnan konttorirotta, asun vuokralla ja elän muutenkin aika vaatimattomasti.
Miksi ihmeessä käyt edelleen töissä?
Tai miksi ihmeessä asut vuokralla?
Olen ollut tähän asti aina määräaikaisissa töissä eri puolilla Suomea. Nyt viime vuonna tämä nykyinen työni vakinaistettiin. Olen siis ollut aiemminkin samassa paikassa pätkätöissä, joten kaverit on jo pitemmältä ajalta. Mutta siis nyt kyllä voisin ostaa omankin, kun tuskin ihan pian minnekään muutan. Toisaalta minulla kävi hyvä tuuri vuokra-asunnon suhteen. Jos ostaisin tämän nykyisen kotini, joutuisin maksamaan varmaan puoli miljoonaa, vuokra on kuitenkin vain alun toista tonnia kuussa. Olen laskenut, että saan parempaa tuottoa rahoilleni muissa sijoituksissa kuin asunnossa.
Kerro vielä, että olet vasta 23-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se on se Suomen korkea veroaste. Ei täällä keskiluokka pääse ulos syömään jne. Ootte ihan keskipalkkaisia. Jos haluatte elintason nostoa niin suosittelen jtn muuta maata tai alanvaihtoa.
Niin joo ja oma palkkani on kans 3 t pintaan ja shoppaan vaatteeni lähinnä alesta ja Tokmannilta. En tokin ymmärrä, kuka haluaa maksaa merkkivaatteista, kun eräs vaatesuunnittelija selitti mulle kerran, että merkkivaatteet on nykyään samaa laatua kuin halpaketjujen rytkyt? Maksat +300 siitä merkkilappusesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla keskituloisilla aika yleistä, että mitä enemmän tulot nousee, niin samaa tahtia nousee menotkin. Sitten ihmetellään miten voi olla niin iso palkka ja mitään ei kuitenkaan jää säästöön.
Kyllä, olen salaa köyhä.
Olen osa-aikatyössä ja osittaisella sairaseläkkeellä ja mieheni on välillä ollut pitkään työttömänä, välillä pienipalkkaisessa työssä. Meillä on minun tuloillani hankittu omistusasunto pk-seudulla, josta on velkaa vielä noin 60 000€. Asumiskustannukset ovat noin 1200€ kuussa. Jopa lähin ystäväni puhui aiemmin, että olemme molemmat keskituloisia. Jotenkin ihmiset kuvittelevat näin ulkoisista puitteista, vaikka järjellä ajatellen on ihan eri asia, onko perheessä kaksi hyvässä, täysiaikaisessa työssä olevaa aikuista vai ei. Lapsia taloutemme ei kestäisi.
Ruuat ostamme pääosin tarjouksesta, vaatteet myös. Minulla kuuluu myös kohtuullisen suuri summa rahaa lääkkeisiin. Kuitenkin voin halutessani käydä kahvilla tai ravintolassa. En ole koskaan joutunut rahan puutteen takia kieltäytymään illanvietoista. Myöskin ulkomailla olemme matkustelleet, joskin harkitulla budjetilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan ehkä sitten päinvastoin, salaa "rikkaita". Tai no ei rikkaita mutta hyvätuloisia. En usko että monikaan arvaa miten hyvä tulot meidän perheellä yhteensä on nykyään, kun ei sitä ehkä mistään ulospäin näe.
Mulla sama. Ärsyttää, kun esimerkiksi lääkäri usein luulee että olen toimeentulotuen saaja ja sen takia tai luoja tietää mistä syystä esimerkiksi pistetään reseptille lääkkeitä, jotka ovat käsikaupassa halvempia. Asun halvasti, en käy töissä enkä pue mitään erityistä, kampaajallakaan en ole viitsinyt käydä vähään aikaan. En ole rikas, mutta kun minua usein luullaan peräti sossun asiakkaaksi....
Ehkä kannattaisi vähän katsoa peiliin ennen ulos lähtöä, ettei ihan spurgulta näyttäisi. Edulliset vaatteet ja kampaamossa käymättömyys ei vielä yksin tee köyhän näköiseksi, mutta täysin nuhjuinen olemus kyllä tekee.
Mun rahat menee lapsiin, olen yh. Itselle ostan ihan pakolliset ja näytän kauhealta varsinkin ottaen huomioon ammattini. :( vaatteet kuluu nopeasti kun niitä on vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on päinvastoin kuin ap:llä, olen salaa rikas. Omaisuuteni arvo on yli 2 miljoonaa, pääomatuloja saan jotain 70-80 tonnia vuodessa. Olen keskipalkkainen kunnan konttorirotta, asun vuokralla ja elän muutenkin aika vaatimattomasti.
Miksi ihmeessä käyt edelleen töissä?
Tai miksi ihmeessä asut vuokralla?
Olen ollut tähän asti aina määräaikaisissa töissä eri puolilla Suomea. Nyt viime vuonna tämä nykyinen työni vakinaistettiin. Olen siis ollut aiemminkin samassa paikassa pätkätöissä, joten kaverit on jo pitemmältä ajalta. Mutta siis nyt kyllä voisin ostaa omankin, kun tuskin ihan pian minnekään muutan. Toisaalta minulla kävi hyvä tuuri vuokra-asunnon suhteen. Jos ostaisin tämän nykyisen kotini, joutuisin maksamaan varmaan puoli miljoonaa, vuokra on kuitenkin vain alun toista tonnia kuussa. Olen laskenut, että saan parempaa tuottoa rahoilleni muissa sijoituksissa kuin asunnossa.
Kerro vielä, että olet vasta 23-vuotias.
No en, vaan olen 42. Ja mies.
Vierailija kirjoitti:
Ap on miehensä kanssa aivan keskituloinen, ei köyhä. Omat menot on vaan sopeutettava tuloihin. Ei isollakaan palkalla voi ostaa asuntoa, jota ei ole varaa maksaa. Ei isollakaan palkalla voi kustantaa mitä tahansa harrastuksia lapsilleen. Keskituloinen joutuu taatusti katsomaan tarkasti, mitä ruokakaupasta ostaa ja harkitsemaan, käykö työpäivän aikana lounaalla vai ottaako omat eväät. Kun oma palkkani oli 3000 (brutto), minulla oli aina omat eväät mukana, en ostanut vaatteita itselleni kuin pakon edestä ja luomutuotteet jäivät ruokakauppaan. En silti kokenut olevani köyhä, enkä sitä myöskään ollut. Se on vaan elettävä omien tulojensa mukaan.
Minä ja mieheni tienaamme molemmat enemmän kuin keskitulot Suomessa ovat, mutta silti rahan käyttöä pitää seurata. Esimerkiksi kalliita harrastuksia ei ole, ja asumme edullisesti, vaatteita ostamme vain harkiten, ja monia tavaroita ostamme käytettyinä (myös ympäristösyistä).
Vaikka tulot kasvavat, progressiivinen verotus kyllä huolehtii siitä, että normaaleilla palkkatuloilla ei eletä leveästi.
No juuri tämä. Puolisoni tienaa reilut viisi tonnia ja maksaa lähes minun käteen jäävän palkkani verran siitä veroja, pari tonnia. Eli ihan yhtä lailla saadaan katsoa menoja ja pohtia onko toista lasta varaa päästää ratsastusharrastuksen pariin.
Kokeilepa, AP, samaa, mutta niin, että toinen teistä on työtön ja kerro sitten, miten hyvin rahat riittää.
Alue: Aihe vapaa
Tai miksi ihmeessä asut vuokralla?