Lue keskustelun säännöt.
mies ei suostu hakemaan lapsia hoidosta!
25.02.2015 |
olen palaamassa töihin kolmen vuoden tauon jälkeen. lapsia siis hoidin kotona niin kauan kuin meillä talous antoi periksi. nyt sain päivähoitopaikat lapsille hommattua ja olen menossa tekemään sopimuksia. juttelin miehen kanssa siitä, miten olisi järkevintä hoitaa lasten vieminen ja hakeminen. mutta äijäpä sanoi ihan pokkana ettei aio viedä TAI hakea lapsia. kuulemma liikaa vaivaa! tästä saatiin riidanpoikasta aikaseksi ja mies lähti lenkille. en vaan tajua tätä. olisiko pitänyt tajuta että näinkin voi käydä?
mies menee aikaisin aamulla töihin, joten minun on järkevämpi viedä lapset, koska oma työpäiväni alkaa vasta kahdeksalta. mutta sitten tietysti mies pääsee aiemmin pois töistä ja tietysti lyhyempi hoidossa olo olisi lapsille parempi. minulla menee töissä neljään. mies ei tunnu tajuavan "mitä väliä muutamalla tunnilla on?" ja "miksi hänen pitäisi nähdä ylimääräistä vaivaa hakeakseen lapset?". mies siis joutuisi pienen matkan kävelemään päiväkodille ja sieltä takaisin lasten kanssa. tämä on siis vieläpä matka, jonka itse kävelin lasten kanssa joka päivä puistoon mennessämme!
kun olin kotona lasten kanssa, tein kaikki kotityöt. joskus jäi jotain tekemättäkin, huonona päivänä. mies ei ikinä puuttunut siivoukseen tai ylipäätään yhtään mihinkään. ajattelin että onpa kiva kun ei ole paineita. vaikka välillä otti päähän tehdä ihan kaikki itse, lastenhoidon sivussa. ymmärsin kuitenkin etten tuonut silloin "tarpeeksi" rahaa talouteemme ja miehellä on fyysinen työ, joten ajattelin että ehkä sitä väsytti. joten oli ihan okei hoitaa koti. mutta jälkikäteen ajatellen.... ehkä mies vaan on hemmetin laiska vätys? ja sellaisen kanssa tein lapsia tieten tahtoen. hyvä minä, hyvä me....
sitäkin mietin, ettei minulle jää töiden jälkeen paljoakaan vapaa-aikaa, koska todellakin voin lyödä pääni pantiksi siitä, että töiden jälkeen teen ruuan, tiskaan, siivoan, pyykkään.... eli teen samat asiat kuin ennenkin. mutta mies sitten on tuntikausia yksin kotona päivällä, mitä lie sitten puuhailee? saa ainakin olla ihan yksin. minä tulen kirkuvien lasten kanssa kotiin tekemään kotitöitä ja laittamaan kiukuttelevia lapsia nukkumaan ja sitten menen nukkumaan itsekin, varmasti rättiväsyneenä. tuntuu epäreilulta.
voiko mies kieltäytyä noutamasta lapsia hoidosta? voinko jotenkin saada sen hakemaan? yhdessä lapset tehtiin ja asiat sovittiin, mutta jostain syystä miehellä on aina oikeutensa ja minulla velvollisuuteni.
Kommentit (69)
Erikoista, ei uskoisi enää tänä päivänä. Meillä jo lasten kotihoidon aikaan (lyhyt aika) siivous tehtiin yhdessä. Muut kotityöt tein minä. Kun menin töihin sovittiin, että se joka menee myöhemmin, vie lapset ja aikaisemmin tuleva hakee lapset ja laittaa ruuat (tämä oli pitkään mieheni). Lapset on aina hoidettu yhdessä, niin edelleenkin teinien kanssa.
Suosittelen samaa mitä edellä, kunnon keskustelu. Selkeät rajat. Ja ehdoton vaatimus yhteiseen velvollisuuksien jakamiseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 19:07"]Miksi teette lapsia tällaisten timanttien kanssa?
[/quote] No timantit olivat hyvää seuraa aluksi, muttei isämatskua.
Jokos AP miehesi on tullut järkiinsä? Uskomaton tyyppi. Mun mies osallistuu käsi kipsissä päiväkotirumbaan, kotitöihin ja lastenhoitoon ihan normaalisti. Mutta me olemmekin molemmat tasavertaisia, akateemisia vanhempia.
Kannattaa ottaa mies mukaan, kun menette tutustumaan päiväkotiin. Paljon pienempi kynnys sitten miehellä mennä hakemaan lapset, kun tietää, mistä ovesta mennään ja kuka on lapsen ryhmässä töissä, missä on lokerot jne. Monelle miehelle on hirveän vaikeaa joutua tilanteeseen, jossa ei osaa toimia ja tietää, että joku näkee sen.
Et ole tainnut huomata, että sinä itse olet sallinut miehellesi kaikki vapaudet näinä kuluneina vuosina ja ottanut itsellesi vain velvollisuudet.
Mutta ajat muuttuvat, niin sinäkin. Ei sinun enää tarvitse olla se suloinen pikkuvaimo, jonka elämäntehtävä on olla miehelle mieliksi. Nyt voit kaivaa esiin sisäisen ämmäsi ja lopettaa söpöilyn. Sinä päätät, että toimitaan järkevästi lasten hoitoon viemisessä ja hakemisessa. Väännä vaikka rautalangasta malli, jos olisi vaivalloisempaa sinulle kuin miehelle.
Äläkä anna periksi suotta, riitaa peläten. Senkun riitelet, mutta pidä puolesi! Jos miehesi pääsee aikaisemmin töistä kuin sinä, niin kyllä sinulla on täysi syy olettaa, että kotona on vähintään ruoka valmiina kun sinä tulet. Ja tietenkin lapset hakee se, joka pääsee aikaisemmin ja vie se, joka menee töihin myöhemmin, jos ei tee pitkää mutkaa työmatkaan.
Kerro nyt vielä, että mies käy töissä autolla, sinä julkisilla tai jalkaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 21:15"]
Kyselläänkö oikeasti jossain päiväkodeissa vanhempien työajat? Itse käytän koirat aina lenkillä ennen lapsen hakua. Ei veny kyllä päivät muutenkaan liian pitkiksi, kun työt alkaa klo.5. Mies vie kahdeksaksi lapsen hoitoon. Ap:n mies on urpo, mutta että tarvii sossuilla uhkailla.
[/quote]
Ei oikeasti, mutta tämän ketjun tarkoituskin on pelotella aloittajan miestä. Jos jossakin kysytään, niin ei tarvitse vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä 20 vuoden ajan kerroin välillä kovasanaisestikin miehelle mitä sen pitää perheessä tehdä, ja että se ei voi vain käydä omissa harrastuksissaan ja jättää minut omakotitalon ja lasten hoidon kanssa yksin. Sanominen auttoi aina vain hetkeksi, mutta mies palasikuitenkin aina samaan "vätys-tilaansa". = Ei ketään voi toisenlaiseksi muuttaa.
Nyt olenkin hänestä jo eronnut, koska tuo "kortti" hänen kanssaan tuli loppuun saakka perusteellisesti katsottua, ja vuosien varrella miehen käytös vain paheni: ei saanut enää roskapussiakaan vietyä kuin erikseen käskettäessä, ja sitten alkoikin syytellä minua miten henkisesti olen häntä vuosien ajan kovilla pitänyt!?! Tuollaisen päästän ilomielin menemään.
Pakko tässä ketjussa kysäistä kuinka muut kotona olevat olette jakaneet kotityöt?
Ap on tehnyt kaiken. Minä tein kotona ollessani suurimman osan: hoidin pyykin, arkisiivouksen, tiskit ja ruuanlaiton. Mies kävi ruokakaupassa töistä tullessaan. Iso siivous hoidettiin usein yhdessä. Mieheni oli paljon myös työmatkoilla. Sen sijaan mieheni työssäkäynti mahdollisti minun kotona olemiseni ja lasten hoitamisen kotona.
Minulle ei olisi tullut mieleenkään, että mieheni olisi pitänyt tehdä kotitöitä työssäkäyntinsä lisäksi, ei kahden lapsen kanssa kotona oleminen nyt niin rankkaa ollut. Ja kun mieheni oli kotona hän kyllä osallistui lastenhoitoon. 1-2 x viikossa kävin lenkillä / jumpalla ilman lapsia ja viikonloppuisin, jos miehenii ei ollut työmatkalla kävin ystävien kanssa jossakin.
AP toivottavasti miehesi tuosta järkiintyy ja pääsette sopuun asian suhteeen. Päiväkotipäivä on lapselle työpäivä. Perustele asia miehellesi hyvin ja sopikaa vaikka, että hän hakee lapset (3-) 4 päivänä välipalan jälkeen tai esim. klo 15. Näin hänelle jää 1 päivä itselleen.
Mä olen aina tehnyt viikonloppuisin aina paljon ruokia, että arjen ruokahuolto olisi helpompaa. Ei trvitse aina alusta aloittaa. Ja esim. pakastanut valmiita ruoka- annoksia, ettei tarvitse kuin perunat keittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä homma on toiminut toisin päin: isi vie ja äiti hakee. Aika monen riidan tulos, että mies siihen taipui mutta reilumpaa lapselle. Isin työt alkavat myöhemmin aamupäivästä tai vasta illalla ja äidillä eli minulla kiinteä työaika klo 7-15. Toisaalta on helppoa lähteä itse rauhassa töihin ilman pk-rumbaa ja hakeminen myös kohtalaisen helppoa jos lapsi on jo valmiiksi puettuna pihalla, mutta en minä pitäisi sitä aikaista heräämistä klo 5 jälkeen ja 8 h työpäivää + pk:n kautta kotiutumista ainakaan kevyempänä vaihtoehtona. Se, joka vie aamulla, mutta ei hae, voi halutessaan jäädä töiden jälkeen lusmuilemaan ja viettämään omaa aikaa useaksi tunniksi kaupungille tai missä onkaan. Meillä se on mies. Ja se joka haki lapset joutuu puurtamaan yhtä jaksoisesti pidempään ja oma aika on sitten, kun se toinen osapuoli kotiutuu.
Jokaisen vätysukon takana on vähintäänkin yksi paapojamamma. Yleensä kaksi: oma äiti ja vaimo(ke). Mietipäs AP nyt tarkkaan minkälaista perhemallia haluat lapsillesi opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrot miehelle, että lasten hoitoaika määräytyy vanhempien työaikojen mukaan, ja ne kirjataan hoitosopimukseen. Sanot vielä, että sanomista tulee herkästi, jos lapsia pidetään turhaan hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
29 vielä jatkaa
Aina kun mieheni oli kotona, meillä oli lasten hoitopäivien suhteen sellainen sopimus, että se joka menee myöhempään töihin vie lapset ja se joka pääsee ekana töistä hakee lapset. Näin saimme lasten hoitopäivät pidettyä mahdollisimman lyhyinä.
Mulla oli työvuorot 6-18 välillä , miehelläni liukuma Eli hän sovitti työvuoronsa minun työvuorojeni mukaan. Ja ihanat työkaverini olivat usein valmiita vaihtamaan työvuoroja kanssani jos mieheni oli työmatkalla. Ja hätätapauksessa mun ystäväni opiskelijatytär kävi hakemasa lapset päiväkodista jos minulla oli myöhäinen vuoro ja mieheni oli työmatkalla. Joskus hän jopa tarjoiutui tulemaan meille yöksi, jos minulla oli aamu kuuden vuoro, ja viemään lapset aamulla päiväkotiin, vaikken tietenkään voinutut maksaa hänelle kuin siitä ajasta jonka hän oli vastuussa lapsista.
[quote author="Vierailija" time="25.02.2015 klo 20:27"]
Pakko tässä ketjussa kysäistä kuinka muut kotona olevat olette jakaneet kotityöt?
Ap on tehnyt kaiken. Minä tein kotona ollessani suurimman osan: hoidin pyykin, arkisiivouksen, tiskit ja ruuanlaiton. Mies kävi ruokakaupassa töistä tullessaan. Iso siivous hoidettiin usein yhdessä. Mieheni oli paljon myös työmatkoilla. Sen sijaan mieheni työssäkäynti mahdollisti minun kotona olemiseni ja lasten hoitamisen kotona.
Minulle ei olisi tullut mieleenkään, että mieheni olisi pitänyt tehdä kotitöitä työssäkäyntinsä lisäksi, ei kahden lapsen kanssa kotona oleminen nyt niin rankkaa ollut. Ja kun mieheni oli kotona hän kyllä osallistui lastenhoitoon. 1-2 x viikossa kävin lenkillä / jumpalla ilman lapsia ja viikonloppuisin, jos miehenii ei ollut työmatkalla kävin ystävien kanssa jossakin.
AP toivottavasti miehesi tuosta järkiintyy ja pääsette sopuun asian suhteeen. Päiväkotipäivä on lapselle työpäivä. Perustele asia miehellesi hyvin ja sopikaa vaikka, että hän hakee lapset (3-) 4 päivänä välipalan jälkeen tai esim. klo 15. Näin hänelle jää 1 päivä itselleen.
Mä olen aina tehnyt viikonloppuisin aina paljon ruokia, että arjen ruokahuolto olisi helpompaa. Ei trvitse aina alusta aloittaa. Ja esim. pakastanut valmiita ruoka- annoksia, ettei tarvitse kuin perunat keittää.
[/quote]
Mä olen kotona 10 kk beibin kanssa nyt. Kotona minä pesen pyykkiä ja pyöritän tiskikonetta päivittäin, tuossa ne menee sivussa muun touhuamisen seassa. Joskus käyn vauvan kanssa ruokakaupassa, useimmiten mieheni käy työpäivänsä päätteeksi siellä autolla ja tuo enemmän kerralla. Hän rakastaa ruoanlaittoa, joten usein laittaa sitä töistä tultuaan. Tai jos minä laitan, niin hän kipaisee lenkillä tai haluaa vain olla ja hengailla lapsen kanssa. Joskus myös minä käyn salilla hänen töistä tultuaan tai näen kavereita. Hän imuroi, sillä minä en voi sitä sietää. Minä kyllä kiltisti pyyhin pölyt ja pesen lattiat.
Koen, että meillä tehdään reilusti tasan ja kaikki on tyytyväisiä. Eletään yhdessä tätä arkea ja elämää eikä ole mitään tiettyjä sääntöjä, että sä teet ton ja mä ton ja toi ei kuulu mulle. Paitsi ehkä ton imuroinnin suhteen :D Minä aina itse asiassa vähän ihmettelen näitä kotityöriita-ketjuja, kun en edes tajua mitkä ne niitä niin älyttömän työllistäviä kotitöitä on, ettei niitä voisi työssäkäyvältä puolisolta pyytää tai ettei niitä jaksaisi tehdä, kun on lapsen kanssa kotona.
Elämäntilanteenne muuttuu nyt täysin ja se täytyy miehesi ymmärtää. Itse en ollut kotona kuin vanhempainvapaan ajan. Sitten töihin ja miehelle päävastuu arjesta ja lapsista.
34 vielä täydentää. Kun olin kotona tein kotihommat. Muuten olisi aika tullut pitkäksi. Kun molemmat töissä niin hommat jakoon.
Yhdessä tuttavaperheessä toimitaan just noin samalla lailla: äiti vie ja äiti hakee lapset, isä ei lapsia halunnut hakea koska siitä olisi ollut "liikaa vaivaa". Tuohon tuli stoppi sen jälkeen kun pph oli tajunnut, että lapset ovat ns. turhaan pari tuntia hoidossa. Piti puhuttelun perheelle (jossain tämä voi kenties olla jopa lastensuojelullinen asia) ja miehen oli pakko kääntää kelkkansa. Itse olen tasan tarkkaan sitä mieltä että lapsi on sen aikaa hoidossa kunnes jompikumpi vanhemmista pääsee töistä. Meillä onneksi mies hakee mielellään pojan hoidosta kun pääsee aina aiemmin töistä kuin minä. Mikäli mies olisi toista mieltä ja alkaisi vetelehtimään sen hoidosta hakemisen kanssa niin kyllä varmasti miettisin kaksi kertaa kenet olen lapselleni isäksi valinnut. Mulle tämä käytäntö vaan on moraalinen kysymys!
Todella ihmeelliseltä kuulostaa. Mies on tottunut liian hyvään ja nyt ottaa päähän kun se loppuu. Pidä puolesi!