Siis mikä siinä soluasumisessa on niin kamalaa, että ollaan ihan käärmeissään, kun kokoomus haluaa opiskelijat takaisin soluasuntoihin?

Vierailija wrote:

Jos lasketaan opintoraha ja asumistuki yhteen niin nykyopiskelijat saavat 23% korkeampaa tukea nykyrahassa kuin 20v. sitten. Lisäksi tulee vielä korotettu lainamäärä. Kehtaavatkin valittaa!

Nykyrahaan muutos ei huomio sitä että erilaisten asioiden suhteellinen hintataso muuttuu ajan myötä. Esim. asumisen yleinen hintataso ei ole sama nyt kuin 20 tai 30 vuotta sitten. Itse maksoin 90-luvulla pienestä yksiöstä alle 200e/kk, nyt vastaava maksaisi vähintään 600e/kk. Muuttamalla 90-luvun asumisen tukitaso nykyrahaksi ei taas päästä tuen kolminkertaistumiseen.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Asuessani kolmen solussa sain kaksi keski-ikäistä alanvaihtajaa kämppäkaveriksi, ystävykset vieläpä. Ei ollut kahden hengen soluja silloin vapaana joten heidät lykättiin asumaan minun kanssani. Tädit tietenkin liittoutuivat keskenään ja arvatkaapa vain, oliko heidän silmissään pikkutytöllä mitään mahkuja heitä vastaan. No ei ollut. Viimeinen pisara oli se, kun toinen muoreista toi miehensä, kolme lastaan ja koiran soluun asumaan pidemmäksi aikaa. Ei siis ollut kyse esim. viikonloppuvierailusta. Kööri valtasi keittiön ja kylppärin moniksi tunneiksi ja aina liikkuessani yhteistiloissa koko sakki vaikeni ja tuijotti kuin jotain alienia... Vaihdon kämppää ja aika liukkaasti vaihdoinkin. Huh, vieläkin puistattaa muistella tuota episodia.  

Mahkuja mihin? Yhteistilojen käyttöön? Vai varasteltiinko sulta jatkuvasti jotakin? Et saanut nukkua öitäsi rauhassa? Sä olit se joka

Soluasunnon pitäisi olla siinä asuvien koti! Vieraat eivät kuulu soluihin! Pois lukien sattumanvaraiset kyläilijät, jotka viipyvät pari kolme tuntia kerrallaan ja sitten poistuvat! 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Jos lasketaan opintoraha ja asumistuki yhteen niin nykyopiskelijat saavat 23% korkeampaa tukea nykyrahassa kuin 20v. sitten. Lisäksi tulee vielä korotettu lainamäärä. Kehtaavatkin valittaa!

Nykyrahaan muutos ei huomio sitä että erilaisten asioiden suhteellinen hintataso muuttuu ajan myötä. Esim. asumisen yleinen hintataso ei ole sama nyt kuin 20 tai 30 vuotta sitten. Itse maksoin 90-luvulla pienestä yksiöstä alle 200e/kk, nyt vastaava maksaisi vähintään 600e/kk. Muuttamalla 90-luvun asumisen tukitaso nykyrahaksi ei taas päästä tuen kolminkertaistumiseen.

 

90-luku ei ollut 20v. sitten. Ja asumistuki on lähes kolminkertainen 20v. takaiseen.

"Siis valtio tarjoaa tietynmääräisen minimitason. Siitä ylöspäin jokaisella yksilöllä on vapaus tehdä mitä haluaa. "

Tietenkin. Koko tämän ketjun pointti on kuitenkin ollut nimenomaan moraalinen närkästys siitä että opiskelijat kehtaavat vaatia siksi minimitasoksi yksiötä eikä solua.

Kysymys siis kuuluu että pitäisikö myös opiskelijoilla se minimitaso olla se mikä se muutenkin on nykyään vai pitääkö opiskelijoiden ainoana ihmisryhmänä tyytyä samaan kuin mikä oli minimitaso 30 vuotta sitten.

Vierailija wrote:

"Siis valtio tarjoaa tietynmääräisen minimitason. Siitä ylöspäin jokaisella yksilöllä on vapaus tehdä mitä haluaa. "

Tietenkin. Koko tämän ketjun pointti on kuitenkin ollut nimenomaan moraalinen närkästys siitä että opiskelijat kehtaavat vaatia siksi minimitasoksi yksiötä eikä solua.

Kysymys siis kuuluu että pitäisikö myös opiskelijoilla se minimitaso olla se mikä se muutenkin on nykyään vai pitääkö opiskelijoiden ainoana ihmisryhmänä tyytyä samaan kuin mikä oli minimitaso 30 vuotta sitten.

Opiskelijoilla on kaikki paremmin kuin 20v. sitten. Turhaa valitusta.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Miksi opiskelija ei saisi elää omillaan itsenäistä NORMAALIA elämää? Miksi opiskeluaika pitäisi asua huonosti ja solussa? Itse olen aikuisopiskelija, enkä ikinä voisi kuvitellakaan asuvani solussa. Hyi hitto.

Omilla rahoillaan saa asua niin kuin haluaa. Siis omilla, ei muiden rahoilla.

Olet siis sitä mieltä että valtio saa päättää köyhän asumismuodon ja elämän? Vapaus kuuluu vain rikkaille?

 

Ei se valtio sitä päätä. Jokainen on itse vastuussa omista päätöksistään. Jos yhteiskunta (=muut ihmiset) tarjoaa jonkun vaihtoehdon, on se vain plussaa yksilön kannalta.

No päättäähän valtio jos asumistukea la

Valtio tarjoaa opiskelijalle toimeentulon, joka perustuu opintolainaan. Valtio ei tarjoa opiskelijalle mitään tiettyä asumistasoa. Vaikka asuisi solussa, opintoraha ei asumistuen kanssa riitä nytkään minimitoimeentuloon. Vielä vähemmän se riittää, kun opiskelijoilta leikataan siitäkin.

"Aina voi maksaa erotuksen itse."

Tietenkin ja niinhän jo nytkin opiskelijat tekevät. Ei se yksiössä asuminen maksa samaa kuin solussa vaan enemmän.

Nyt vain ollaan sitä mieltä että erotuksesta pitää maksaa niin paljon enemmän että yhä harvemmalla on siihen varaa. Ei edes silloin jos käy opintojen ohessa töissä (joka tulee laskemaan tukia enemmän kuin nyt).

Vierailija wrote:

"Siis valtio tarjoaa tietynmääräisen minimitason. Siitä ylöspäin jokaisella yksilöllä on vapaus tehdä mitä haluaa. "

Tietenkin. Koko tämän ketjun pointti on kuitenkin ollut nimenomaan moraalinen närkästys siitä että opiskelijat kehtaavat vaatia siksi minimitasoksi yksiötä eikä solua.

Kysymys siis kuuluu että pitäisikö myös opiskelijoilla se minimitaso olla se mikä se muutenkin on nykyään vai pitääkö opiskelijoiden ainoana ihmisryhmänä tyytyä samaan kuin mikä oli minimitaso 30 vuotta sitten.

Vastaus on ehdottomasti ei. Myös kaikilta työnvieroksujilta ja vapaamatkustajilta pitäisi leikata etuudet pois.

Miksi ap opiskelijoiden pitäisi asua random juoppojen yms. häiriköiden kanssa? Miksei sitten työttömienkin pidä asua solussa? Siinähän tulisi säästöä, kun kaikki työttömät laitettaisiin 3-5 henkilön kimppakämppiin

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Siis valtio tarjoaa tietynmääräisen minimitason. Siitä ylöspäin jokaisella yksilöllä on vapaus tehdä mitä haluaa. "

Tietenkin. Koko tämän ketjun pointti on kuitenkin ollut nimenomaan moraalinen närkästys siitä että opiskelijat kehtaavat vaatia siksi minimitasoksi yksiötä eikä solua.

Kysymys siis kuuluu että pitäisikö myös opiskelijoilla se minimitaso olla se mikä se muutenkin on nykyään vai pitääkö opiskelijoiden ainoana ihmisryhmänä tyytyä samaan kuin mikä oli minimitaso 30 vuotta sitten.

Opiskelijoilla on kaikki paremmin kuin 20v. sitten. Turhaa valitusta.

Tämä on yksiselitteisesti puppua.  T. Opiskelija 20 vuotta sitten

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kun se eläkeläinen on 50 vuotta tehnyt TÖITÄ, ja maksanut eläkemaksuja ja rakentanut sodan jälkeistä Suomea, niin eiköhän ole oikeus ja kohtuus, että saa viimeiset vuotensa elää rauhassa. Tehkää nykynuoret perässä ja huudelkaa sitten vasta.

Nykyeläkelåinen on maksanut paljon pienemmät eläkemaksut ja päässyt aikaisemmin eläkkeelle kuin nuori sukupolvi, joka maksaa isot eläkemaksut ja pääsee eläkkeelle paljon myöhemmin. 

Eikä rahasta tarvitse edes puhua.

Tuen tarve on monella aivan tolkuton. Ei tarvitse ola kuin yksi puhelimen kilahdus, niin johan on hätä että mitä tapahtui, mitä tuo puhelin teki. Tai osalla on hirveä pelko, että ovesta voi lappaa sisään epämääräistä porukkaa, oli mikä vuorokaudenaika tahansa. Yhteisöasumisen olisi kaikille helpoin ratkaisu. Pääsisi kotihoitokin helpolla, kun samassa tilassa asuisi monta autettavaa, joita voisi auttaa yhtä aikaa. Ei olisi yksinäistä ja voisi rauhassa pistää rukoilupiirin pystyyn keskellä yötä, jos uni ei jonakin yönä tule. 

Vierailija wrote:

"Aina voi maksaa erotuksen itse."

Tietenkin ja niinhän jo nytkin opiskelijat tekevät. Ei se yksiössä asuminen maksa samaa kuin solussa vaan enemmän.

Nyt vain ollaan sitä mieltä että erotuksesta pitää maksaa niin paljon enemmän että yhä harvemmalla on siihen varaa. Ei edes silloin jos käy opintojen ohessa töissä (joka tulee laskemaan tukia enemmän kuin nyt).

Elämä on valintoja; joko enemmän töitä tai lainaa jos pitää siinä kalliissa yksiössä asua.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Siis valtio tarjoaa tietynmääräisen minimitason. Siitä ylöspäin jokaisella yksilöllä on vapaus tehdä mitä haluaa. "

Tietenkin. Koko tämän ketjun pointti on kuitenkin ollut nimenomaan moraalinen närkästys siitä että opiskelijat kehtaavat vaatia siksi minimitasoksi yksiötä eikä solua.

Kysymys siis kuuluu että pitäisikö myös opiskelijoilla se minimitaso olla se mikä se muutenkin on nykyään vai pitääkö opiskelijoiden ainoana ihmisryhmänä tyytyä samaan kuin mikä oli minimitaso 30 vuotta sitten.

Opiskelijoilla on kaikki paremmin kuin 20v. sitten. Turhaa valitusta.

Tämä on yksiselitteisesti puppua.  T. Opiskelija 20 vuotta sitten

Se on faktaa kun muutetaan tukien suuruus nykyrahaksi. Jos muuta väität olet a) erehtynyt tai b) valehtelet.

Vierailija wrote:

Ihmistä ei ole tarkoitettu asumaan vieraiden kanssa, ainoastaan oman perheensä.

Tämä. Ihmiselle ei ole luontaista asua ventovieraiden kanssa samassa tilassa. Siinähän aivot joutuvat koko ajan olemaan alitajuisesti hälytystilassa

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Jos lasketaan opintoraha ja asumistuki yhteen niin nykyopiskelijat saavat 23% korkeampaa tukea nykyrahassa kuin 20v. sitten. Lisäksi tulee vielä korotettu lainamäärä. Kehtaavatkin valittaa!

Nykyrahaan muutos ei huomio sitä että erilaisten asioiden suhteellinen hintataso muuttuu ajan myötä. Esim. asumisen yleinen hintataso ei ole sama nyt kuin 20 tai 30 vuotta sitten. Itse maksoin 90-luvulla pienestä yksiöstä alle 200e/kk, nyt vastaava maksaisi vähintään 600e/kk. Muuttamalla 90-luvun asumisen tukitaso nykyrahaksi ei taas päästä tuen kolminkertaistumiseen.

 

90-luku ei ollut 20v. sitten. Ja asumistuki on lähes kolminkertainen 20v. takaiseen.

90-luvulla vuokrat oli murto-osa nykyisistä ja opintorahan ostovoima paljon parempi kuin nykyään. Kaikkein korkein opintoraha koskaan oli vuosina 1992. 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

"Siis valtio tarjoaa tietynmääräisen minimitason. Siitä ylöspäin jokaisella yksilöllä on vapaus tehdä mitä haluaa. "

Tietenkin. Koko tämän ketjun pointti on kuitenkin ollut nimenomaan moraalinen närkästys siitä että opiskelijat kehtaavat vaatia siksi minimitasoksi yksiötä eikä solua.

Kysymys siis kuuluu että pitäisikö myös opiskelijoilla se minimitaso olla se mikä se muutenkin on nykyään vai pitääkö opiskelijoiden ainoana ihmisryhmänä tyytyä samaan kuin mikä oli minimitaso 30 vuotta sitten.

Opiskelijoilla on kaikki paremmin kuin 20v. sitten. Turhaa valitusta.

Perustuuko tuo oikeaan kokemukseen vai ihan vain mutuun? Minulla nimittäin on kaksi opiskelevaa lasta ja itse taas opiskelin 90-luvulla enkä kyllä mitenkään voi allekirjoittaa että opiskelijoilla olisi nyt paremmin. Paljon enemmän paineita, rajoitettu opiskeluaika, lähes mahdotonta enää vaihtaa opiskelualaa, paljon isompi lainaosuus jne.

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Miksi opiskelija ei saisi elää omillaan itsenäistä NORMAALIA elämää? Miksi opiskeluaika pitäisi asua huonosti ja solussa? Itse olen aikuisopiskelija, enkä ikinä voisi kuvitellakaan asuvani solussa. Hyi hitto.

Omilla rahoillaan saa asua niin kuin haluaa. Siis omilla, ei muiden rahoilla.

Olet siis sitä mieltä että valtio saa päättää köyhän asumismuodon ja elämän? Vapaus kuuluu vain rikkaille?

Entäs opiskeluun liittyvät maksut? Lukukausimaksut köyhille ja rikkaat ilmaiseksi sisään? 

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Kun se eläkeläinen on 50 vuotta tehnyt TÖITÄ, ja maksanut eläkemaksuja ja rakentanut sodan jälkeistä Suomea, niin eiköhän ole oikeus ja kohtuus, että saa viimeiset vuotensa elää rauhassa. Tehkää nykynuoret perässä ja huudelkaa sitten vasta.

Nykyeläkelåinen on maksanut paljon pienemmät eläkemaksut ja päässyt aikaisemmin eläkkeelle kuin nuori sukupolvi, joka maksaa isot eläkemaksut ja pääsee eläkkeelle paljon myöhemmin. 

Eikä rahasta tarvitse edes puhua.

Tuen tarve on monella aivan tolkuton. Ei tarvitse ola kuin yksi puhelimen kilahdus, niin johan on hätä että mitä tapahtui, mitä tuo puhelin teki. Tai osalla on hirveä pelko, että ovesta voi lappaa sisään epämääräistä porukkaa, oli mikä vuorokaudenaika tahansa. Yhteisöasumisen olisi kaikille helpoin ratkaisu. Pääsisi kotihoitokin h

Ette ole ilmeisesti vanhainkodissa käyneet. Sairaalamainen ympäristössä jossa hikinen 11m2 huone ja yhteistilat. Huoneessa sairaalasänky ja kaappi talon puolesta. Opiskelijoiden olot solussakin ovat luksusta näihin asumispalveluihin verrattuna.

Opiskelijoiden taloudellista tilannetta ja samalla etenkin yliopistokaupunkien (etunenässä pk-seutu) vuokratason älytöntä korkeutta parantaisi se, jos palattaisiin vuosituhannen vaihteen ja 2000-luvun alkupuolen järjestelyyn.

Tuolloin opiskelijalla oli käytettävissään tietty määrä opintotukikuukausia (kuten nytkin), joita vastaan piti suorittaa tietty määrä opintoviikkoja (nyt opintopisteitä), Kela kontrolloi tätä. Opiskelija saattoi hakea opintolainaa (kuten nytkin), mutta se ei ollut edes vähävaraisemmille täysin välttämätöntä (toisin kuin nyt). Merkittävin ero oli asumisen tuessa.

Tuolloin opiskelija sai opintotuen asumislisää, ja nyt tulee se tärkein ero: asumislisää saattoi nostaa myös niiltä kuukausilta, jolloin ei nostanut opintotukea - ainoa kriteeri oli se, että suoritti saman määrän opintoviikkoja per kuukausi kuin opintotukia nostaessa.

Miksi tämä on tärkeää? Siksi, koska opiskelija saattoi saada asumislisää myös kesäkuukausilta, jos oli tehnyt talven aikana riittävästi opintoviikkoja, tai jos suoritti opintoviikkoja myös kesällä (tentit tai esseet). Mutta nuo kesäkuukaudet, jolloin ei ollut luentoja, eivät syöneet opintotukikuukausien määrää.

Jossain vaiheessa - ehkä joku tietää tarkan vuosiluvun? - tämä ei ollut enää mahdollista. Se ajoi opiskelijoita kesäkuukausien ajaksi toimeentulotukea hakemaan.

Juuri tuota toimeentulotukiasiakkuutta on ilmeisesti käytetty perustelemaan opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin.

Korkeakouluopiskelijat ovat monessa mielessä maan fiksuinta porukkaa. He toimivat täysin yhteiskunnan heille antamien kannusteiden ja sanktioiden mukaisesti. On käsittämätöntä, miten ei tehty vaikutusarvioita siitä, mitä tapahtuu, kun opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Asumistukimenot ovat nousseet huippuunsa, opiskelijat ovat maksimoineet oman mukavuutensa (ja samalla masentuneet yksin yksiöissään), ja etenkin pk-seudun vuokrahinnat ovat nousseet, kun aiemmin soluissa asuneet opiskelijat ovat saaneet enemmän rahaa yksityiseltä vuokrattaviin asuntoihinsa.

En muista, millaiset tulorajat olivat muistelemani vuosituhannen alun aikana opintotukikuukausilta tai "pelkän asumislisän" kuukausilta (ja olivatko tulorajat samat), mutta moni opiskelija saattoi kuitenkin käydä osa-aikatöissä tuolloinkin. Tuolloin solu- ja kommuuniasuminen oli yleisempää, ja koska se oli yleisempää, se oli varmasti myös "mentaalisesti helpompaa" suurimmalle osalle opiskelijoista. Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin on ollut tuoltakin kannalta suuri virhe, kun se on saanut opiskelijat ns. osaoptimoimaan asioita sekä yhteiskunnan että omaksi haitakseen.

Parasta opiskelijoille olisi mielestäni, että opintotuki + aiempi asumislisän malli palautettaisiin ja opintojen aikarajoitus (5-7 vuotta) poistettaisiin. Lisäksi markkinoitaisiin soluasumista uutena, vastuullisena trendinä. Tämä hölläisi taloudellisen epävarmuuden ja opintoaikoja koskevien paineiden synnyttämää vannetta opiskelijoiden päiden ympärillä ja lisäisi myös nuorten ihmisten sosiaalisuutta (opettaisi myös sosiaalisia taitoja).

Ja jos aloitukseen pitää ottaa kantaa, niin en äänestä kokoomusta.

Vierailija wrote:

Miksi ap opiskelijoiden pitäisi asua random juoppojen yms. häiriköiden kanssa? Miksei sitten työttömienkin pidä asua solussa? Siinähän tulisi säästöä, kun kaikki työttömät laitettaisiin 3-5 henkilön kimppakämppiin

Niinhän ne pitäisikin laittaa, tietenkin. Tulisi motivaatiota hankkia itse oma elantonsa.