Miten olette ratkaisseet deittailun panttivankitilanteen?
Eli olen nyt käyttänyt yhteen naiseen tutustumiseen aikaani noin 6 viikkoa. Olemme nähneet kaksi kertaa ja molemmat olemme sanoneet että tämä ei ole mitään ajanvietettä vaan ihan tosissaan liikkeellä. Nainen varovainen koska aiempia huonoja kokemuksia tuntemattomista miehistä.
Nyt iskenyt vähän sellainen fiilis että pitäisikö alkaa tässä samalla tutustumaan muihin. Eihän tällaisessa panttivankitilanteessa vain ole mitään mieltä. Olen nyt niin paljon käyttänyt tähän aikaani että ei tätä raaskisi vielä lopettaakaan kun tästä voi ihan hyvin kehkeytyä jotain. Mutta on vaan raivostuttavaa edetä näin hitaasti.
Nainen sanonut ettei pidä siitä kuinka miehet haluavat nopeasti tietää syntyykö suhdetta vai ei. Luulin että on hyvä päätös tutustua vain yhteen naiseen kerrallaan, mutta nyt vähän harmittaa kun ajautunut tähän panttivangiksi.
Kommentit (112)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Aina jaksan ihmetellä miksi sellainen ihminen ylipäätään edes etsii kumppania, jos päivät ovat muutenkin jo ihan täynnä eikä aikaa tapaamisiin juuri koskaan ole.
On, kahden viikon välein viikonloppuna. Ehkä myöhemmin voi sitten esitellä lapsille ja tavata heidänkin aikanaan, mutta alkuun noin. Aika normaalia mielestäni toisella kierroksella, kun elämässä on jo kaikkea.
Eli kuudessa viikossa olisi ehtinyt tavata 3-6 kertaa nyt ainakin? Jos olisi kova kiinnostus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Aina jaksan ihmetellä miksi sellainen ihminen ylipäätään edes etsii kumppania, jos päivät ovat muutenkin jo ihan täynnä eikä aikaa tapaamisiin juuri koskaan ole.
Vai mitä jättäisit pois tai tekisit toisin? Deittailisit lasten läsnäollessa, jättäytyisit työttömäksi että olisi enemmän aikaa vai sanoisitko lapsille että nyt kuulkaa loppuu ne harrastukset kun äidin täytyy ehtiä tavata miehiä?
En deittailisi ollenkaan. Niin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Kyllähän se niin on, että jos on oikeasti kiinnostusta ja ihastusta, niin ei siinä jouda kavereiden kanssa haastamaan. Sitä veisataan kun on virsikirjan kannet auki.
Sen kiinnostuksen täytyy kuitenkin ensin herätä. Ei minulla ainakaan joku tuntematon tinderdeitti mene tärkeysjärjestyksessä kavereiden ohi. Sitten voi mennä kun on tutustunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Aina jaksan ihmetellä miksi sellainen ihminen ylipäätään edes etsii kumppania, jos päivät ovat muutenkin jo ihan täynnä eikä aikaa tapaamisiin juuri koskaan ole.
Vai mitä jättäisit pois tai tekisit toisin? Deittailisit lasten läsnäollessa, jättäytyisit työttömäksi että olisi enemmän aikaa vai sanoisitko lapsille että nyt kuulkaa loppuu ne harrastukset kun äidin täytyy ehtiä tavata miehiä?
En deittailisi ollenkaan. Niin yksinkertaista.
Jaa, no minä taas olen ajatellut että hyvin voin lapsivapaina viikonloppuina deittailla. Niin me ollaan erilaisia.
No mulle tuo kertoo ihmisestä kaiken, jos 6 viikon sisällä tavattu kaksi kertaa varsinkin jos asutaan samassa kaupungissa; hälytyskellojen putäisi soida. Ei tarvitse vielä parisuhdetta julistaa vaikka parin kuukauden ajan tapailisi viikottain. Soutteleeko nainen sinulle edes viikottain vai onko toi vain sellaista epämääräistä völlymistä. Tee se mikä sinusta tuntuu oikealta ja hyvältä, äläkä huijaa toista. Täällä ihan turhaa on ap:ta syyllistetty siitä että kokee tympeäksi että tavataan tuolla vaihdilla. Meitä ihmisiä on eri tempoisia ja ideaalitilanteessa saman tempoiset ihmiset kohtaa ja jos ei vauhti ole ihan sama, niin kummallakin tulee olla huomioitu olo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?
Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.
Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Aina jaksan ihmetellä miksi sellainen ihminen ylipäätään edes etsii kumppania, jos päivät ovat muutenkin jo ihan täynnä eikä aikaa tapaamisiin juuri koskaan ole.
Vai mitä jättäisit pois tai tekisit toisin? Deittailisit lasten läsnäollessa, jättäytyisit työttömäksi että olisi enemmän aikaa vai sanoisitko lapsille että nyt kuulkaa loppuu ne harrastukset kun äidin täytyy ehtiä tavata miehiä?
En deittailisi ollenkaan. Niin yksinkertaista.
Jaa, no minä taas olen ajatellut että hyvin voin lapsivapaina viikonloppuina deittailla. Niin me ollaan erilaisia.
Tässä se näkyy miksi useimmat eivät halua tapailla ihmisiä, joilla on entisiä lapsia. Ei heillä ole aikaa mitään kunnon suhdetta luoda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Aina jaksan ihmetellä miksi sellainen ihminen ylipäätään edes etsii kumppania, jos päivät ovat muutenkin jo ihan täynnä eikä aikaa tapaamisiin juuri koskaan ole.
On, kahden viikon välein viikonloppuna. Ehkä myöhemmin voi sitten esitellä lapsille ja tavata heidänkin aikanaan, mutta alkuun noin. Aika normaalia mielestäni toisella kierroksella, kun elämässä on jo kaikkea.
Eli kuudessa viikossa olisi ehtinyt tavata 3-6 kertaa nyt ainakin? Jos olisi kova kiinnostus.
Tuntemattomaan harvemmin on niin kova kiinnostus että näkisi noin paljon vaivaa ja hankkisi noin monta kertaa lastenvahdin tuossa ajassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Aina jaksan ihmetellä miksi sellainen ihminen ylipäätään edes etsii kumppania, jos päivät ovat muutenkin jo ihan täynnä eikä aikaa tapaamisiin juuri koskaan ole.
Vai mitä jättäisit pois tai tekisit toisin? Deittailisit lasten läsnäollessa, jättäytyisit työttömäksi että olisi enemmän aikaa vai sanoisitko lapsille että nyt kuulkaa loppuu ne harrastukset kun äidin täytyy ehtiä tavata miehiä?
En deittailisi ollenkaan. Niin yksinkertaista.
Jaa, no minä taas olen ajatellut että hyvin voin lapsivapaina viikonloppuina deittailla. Niin me ollaan erilaisia.
Tässä se näkyy miksi useimmat eivät halua tapailla ihmisiä, joilla on entisiä lapsia. Ei heillä ole aikaa mitään kunnon suhdetta luoda.
Niin, onneksi minäkään en halua tapailla useimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Aina jaksan ihmetellä miksi sellainen ihminen ylipäätään edes etsii kumppania, jos päivät ovat muutenkin jo ihan täynnä eikä aikaa tapaamisiin juuri koskaan ole.
Koska voi löytää ihmisen, jolle tuo sopii. Onhan niitäkin, joiden puoliso on työmatkoilla puolet vuodesta, merillä tai vastaavaa, ja omaa rauhaa arvostava ei koe sitä ongelmaksi.
Jos sinulle on yhdentekevää, oletko hänen vai jonkun muun kanssa, niin todellakin on aika jatkaa eteenpäin. Jos hän olisi sinulle erityinen eli olisit ihastunut, et haikailisi muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?
Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.
Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap
Puhu vain omasta puolestasi. Mahdollinen kemia selviää vasta tapaamisessa. Eri asia jos on epätoivoinen ja kaikki käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?
Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.
Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap
No oletko sinä kertonut ihan suoraan tuolle naiselle mitä mieltä olet tilanteesta, vai tyydytkö seurailemaan ja odottelemaan hänen ratkaisuaan? Tietääkö nainen siis ajatuksistasi, vai tulitko vaan palstalle kiukuttelemaan kun asiat eivät etene kuten toivoisit? Eikä nainenkaan edes tiedä mitä toivot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Kiireet kuullostavat siltä, että kiinnostusta ei ole tai pelailee pelejä kanssasi. Molemmista syistä heivaisin.
Mikähän siinä oikeasti on että monet ei usko että ihmisellä ihan oikeasti voi olla kiire? Kun on talouden ainoa aikuinen, on työ, lapset, lemmikki, lasten harrastukset, omat ystävät ja sukulaiset, niin ihan rehellisesti se tilanne voi olla se että aikaa tavata on vain parin viikon välein. Samassa elämäntilanteessa olevat vielä ymmärtää, mutta ihmiset joiden omat kiireet on sitä että täytyy käydä salilla ja pelaamassa vähän sählyä kavereiden kanssa, ei todellakaan tajua.
Kiireestä huolimatta voi tehdä toiselle selväksi, että on vakavissaan kiinnostunut. Voi myös raivata kalenterista tilaa vaikka lyhyelle tapaamiselle, katsoa silmiin, pitää kädestä, pussata.
Ymmärrän hyvin ap:n turhautumisen. Olen itse ollut hieman vastaavassa tilanteessa, siinä toinen alkoi kyllä vältellä vasta, kun tapailimme oli etenemässä seurusteluksi ja etenikin. Suhde kaatui ex-kumppanini vaikeuksiin luottaa ja muodostaa turvallista kiintymyssuhdetta. Sattui, mutta löysin lämpimän, lähelle päästävän kumppanin vuotta myöhemmin.
Ap, sano naiselle, että haluaisit tavata useammin. Jos ei onnistu, ilmoita että katselet kaikessa rauhassa myös muualle. Jos nainen ei osaa ilmaista kiinnostustaan, ei hän aloita myöhemminkään.
N42
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?
Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.
Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap
No oletko sinä kertonut ihan suoraan tuolle naiselle mitä mieltä olet tilanteesta, vai tyydytkö seurailemaan ja odottelemaan hänen ratkaisuaan? Tietääkö nainen siis ajatuksistasi, vai tulitko vaan palstalle kiukuttelemaan kun asiat eivät etene kuten toivoisit? Eikä nainenkaan edes tiedä mitä toivot.
Se tästä juuri tekee panttivankitilanteen kun en voi tehdä yhtään mitään. Tyhmintä olisi juuri nyt painostaa naiselta vastauksia. Tyhmää olisi myös heittää hukkaan 6 vkon työ. Tyhmää olisi myös tapailla muita. Ap
En enää ihmettele nykyihmisten vaikeuksia parisuhteiden muodostamisessa. Nimenomaan suhteen luomisessa, ei sopivan tyypin löytämisessä.
Jotta voi syntyä kunnollinen tunneyhteys toiseen, pitäisi luoda perusluottamus ensin. Sitä varten taas olisi tärkeää pystyä tuntemaan, että toisella on juttuun yhtä aito kiinnostus kuin itselläkin. Sori nyt aikuisten oikeesti vaan, yhteisen ajan järjestämisen kerran muutamaan viikkoon ei sellaista kuvaa luo. Ihan sama onko mies vai nainen, sukupuoli ei muuta asiaa kertakaikkiaan mitenkään.
Jos sanot, että olet tosimielellä elämänkumppania etsimässä, mutta samalla olet valmis panostamaan siihen maks. muutaman tunnin tapaamisen kolmessa viikossa eli 3/504 h eli n. 0,6% aikaasi, onko tekosi enää millään tavalla linjassa sanojen kanssa?
Mistä päästään taas siihen luottamukseen. Ja sit taas ihmetellään kun ei syntynyt mitään vaikka molemminpuolinen kiinnostus jne jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?
Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.
Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap
No oletko sinä kertonut ihan suoraan tuolle naiselle mitä mieltä olet tilanteesta, vai tyydytkö seurailemaan ja odottelemaan hänen ratkaisuaan? Tietääkö nainen siis ajatuksistasi, vai tulitko vaan palstalle kiukuttelemaan kun asiat eivät etene kuten toivoisit? Eikä nainenkaan edes tiedä mitä toivot.
Se tästä juuri tekee panttivankitilanteen kun en voi tehdä yhtään mitään. Tyhmintä olisi juuri nyt painostaa naiselta vastauksia. Tyhmää olisi myös heittää hukkaan 6 vkon työ. Tyhmää olisi myös tapailla muita. Ap
Eli toisin sanoen nainen ei tiedä mitä haluat ja sinä esität että kaikki on ok.
Jos kommunikointi on tuolla tasolla, ehkä kannattaa tosissaan etsiä joku toinen. Sitähän sinä oikeasti haluatkin.
Ja lopettakaa ne lapsivapaista jankkaamiset. Kummallakin arkityö, ei lapsia eikä lemmikkejä. Molemmat vilpittömästi sanoneet toisilleen olevan tässä tositarkoituksella eikä pelaamassa mitään. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mielestä kaksi tapaamista kuuden viikon aikana on todella vähän. Eli kyllä haluaisin vähän useammin tavata - jos ollaan tosissaan tutustumassa niin pari kertaa viikossa olisi hyvä. Eihän noin voi kehenkään tutustua, jos ei edes tavata.
Täysin samaa mieltä, ihan yhtä pelleilyä tapailla noin harvakseltaan. Voiko tuota edes tapailuksi kutsua... Ap, miksi ihmeessä tapaatte noin harvoin? Eikö se nainen siis halua tavata useammin? Siitä voi kyllä vetää jonkinlaiset johtopäätökset.
Sehän tästä juuri tekee monimutkaista kun naisen käytös on Toisaalta johdonmukaista vaikkei äkkiseltään siltä kuulostakaan. Hän ilmeisesti halusi ensin vain viestitellä 3 vkoa jotta kyydistä karsiutuu pahimmat psykopaatit ja kevyen suhteen etsijät - hänellä niistä kokemusta.
Sen jälkeen naisella ollut kiireitä, mutta tapaamiset onnistuneet ihan toivotulla tavalla. Eikä tämä mitään tapailua olekaan vielä, mutta tässä vain ajattelin kysyä itseltäni että onko tässä järkeä. Ap
Ja nyt suhteenne pitäisi sinun mielestäsi olla jo missä vaiheessa? Saisiko tähän vastauksen, vähän auttaisi hahmottamaan paremmin tuota tilannetta. Pitäisikö olla jo saman katon alla, hääpäivä sovittu ja lapsi tuloillaan?
Miten et ymmärrä sitä että on outoa olla tilanteessa jossa ei ole harmainta aavistustakaan tuleeko tästä mitään kuuden vkon jälkeen.
Sellaisen asian vielä kerron että nettideiteillä moni tekee 80 prosenttia päätöksestään jo viestien ja kuvien perusteella. Tapaamiset ovat enää muodollisuus. Ap
Kuvan perusteella tehdään päätös, kiinnostaako viestitellä. Viestittely voi johtaa tapaamiseen mutta ei todellakaan aina. Tapaaminen voi johtaa uusiin tapaamisiin, mutta edelleen on täysin auki, kehittyykö suhdetta.
Aloittaja olisi voinut heti aloituksessaan kertoa jos tilanne on tämä.